Käynnissä on Titta på Tuira -korttelijuhlat. Nurmialueelle on levittäytynyt pieni joukko ihmisiä. Osa istuu maahan levitetyillä räsymatoilla ja vilteillä, osa loikoilee säkkituoleissa. Muutama henkilö katselee tapahtumia kauempaa. Puun katveessa istuu kolme henkilöä käymässä keskustelua, jota muut ovat kerääntyneet kuuntelemaan.

– Sataako täällä jotain, kysyy raitamekkoinen rouva.

Sataapa hyvinkin, kaupunkikulttuuria nimittäin. Tuiran piskuinen tori on täyttynyt käsityöläisten kojuista, kirpputorimyyjistä, erilaisista kulttuuritempauksista, keskusteluista ja marsuista. Puusta puuhun on ripustettu nauhoja, joista roikkuu värikkäitä viirejä. Katu on värittynyt liiduilla piirretyistä taideteoksista.

Sataapa hyvinkin, kaupunkikulttuuria nimittäin.

Tapahtuman toinen järjestäjä, Hanna Jakku, toivoo että tapahtuma olisi tunnelmaltaan “lämmin ja mutkaton, huoleton ja konstailematon olematta kuitenkaan tylsä”.

– Yhteisöllisyyden tunteen ja välittömyyden luominen on asia, johon haluamme panostaa, jotta ihmisten olisi helppo tulla ja viihtyä. Tähän asti palaute on ollut vain positiivista, joten koemme onnistuneemme tapahtuman toteutuksessa. Tästä on hyvä jatkaa kohti ensi kesän suunnittelua, Jakku kertoo.

Yleisen hälinän keskeltä kuuluu koiran terävä haukku: se on äkännyt kadulla käyskentelevän hevosen. Se vaikuttaa olevan kaikkeen muuhun leppoisasti suhtautuvalle koiralle liikaa. Kyseessä on hevonen nimeltä Iiro, raviradan oma maskotti. Se käyskentelee kadulla hoitajansa kanssa häkellyttävän rauhallisesti, aivan kuin se oleilisi Tuiran torilla harva se päivä.

Tuiran tori täyttyi kävijöistä Titta på Tuira -tapahtumassa. (Kuva: Minna-Marika Kumpulainen)

Jos tori vaikuttaa muuttuneen hetkellisesti jonkinlaiseksi basaariksi, on edempänä aistittavissa toisenlaistakin tunnelmaa. Titta på Tuiran kunniaksi Tuiran kirkossa on esiintymässä Soiva Siili. Yleisö on keski-iältään varsin nuorta. Penkkiriveiltä kantautuu iloinen kiljahtelu ja käytävällä hyörii pieniä tanssahtelijoita. Rohkeimmat fanit ovat liki esiintyjien jalkojen juurella. Yksi ehtii maistelemaan mikrofonin johtoakin, mutta se ei vaikuta esiintyjiä haittaavan.

Yksi ehtii maistelemaan mikrofonin johtoakin, mutta se ei vaikuta esiintyjiä haittaavan.

Sinisen talon takapiha on kirpputorimyyjien valloittama. Vaikuttaa siltä, että moni tuntee toisensa tai sitten tuiralaisilla vain on tapana tervehtiä toisiaan tuttavallisesti. Grillissä tirisee rivi makkaroita, ja seinän vierustalla paistetaan vohveleita. Leikkimökkiin on perustettu lasten mehukahvila. Vohveli rapsahtaa ihanasti hampaissa. Kesken mansikkahillon ja kermavaahdon paritanssin ilmestyy paikalle harmaahiuksinen mies kitaran kanssa ja alkaa tulkita Tapio Rautavaaraa.

Titta på Tuira

Kadulle piirrettiin päivän aikana värikästä taidetta. (Kuva: Minna-Marika Kumpulainen)

Siniseltä talolta toria kohti palatessa Tuisku Pubin terassilta kantautuu iloista puheensorinaa. Siellä on aikuisten mehukahvila, kaiketi.

Torilla meno on ennallaan. Ruokakojut joutuvat jo myymään eioota. Marsut omistajineen ovat lähteneet pois. Väki miettii siirtymistä rantaan tai illan rientoihin. Tunnelma on kaikin puolin leppoinen.

Soiva Siilin sanoin: ”Kesä, kesä, kesä älä mene pois, nauttia vieläkin sinusta vois”.

Poikkitaiteellinen päiväfestivaali. Ambient-joogaa, alternative-synkistelyä, punk-rockia ja proge-irroittelua. Tätä kaikkea ja paljon muuta oli ohjelmassa viime lauantaina toista kertaa Sotkamossa järjestetyillä Sapsofesteillä. Koleasta säästä huolimatta Sapsojärven rannalle Hiukkaan oli kokoontunut reilusti yli 50 kulttuurin ystävää.

Juha-Matti Halonen ja Nuusa Parkkinen ovat keskeisimmät henkilöt Sapsofestien takana. (Kuva: Miikka Kortelainen)

– Tarkoituksena on tarjota tee se itse -henkistä vaihtoehtoa Kainuun kulttuurielämään, järjestelyistä vastaavan Kylän Koirat ry:n puuhanainen Nuusa Parkkinen valotti.

– Kainuussa ja Vuokatissa on kyllä suhteellisen paljon massatapahtumia, mutta tämän tyyppisiä tapahtumia ei juurikaan ole tarjolla, yhdistyksen puuhamies Juha-Matti Halonen selvensi.

Voitontavoittelumielessä ei tapahtumaa ole lähdetty tekemään ja kuvaavaa onkin, että suuri osa työstä tehdään puhtaasti talkoilla pienen mutta sitkeän järjestäjäjoukon voimin. Halonen antoi kiitosta Sotkamon kunnalle positiivisesta suhtautumisesta tapahtumaa kohtaan.

– Kunnassa nähdään, että Hiukan aluetta olisi hyvä elävöittää. Tämän tyyppisillä tapahtumillahan alue elävöityy ja sen käyttö monipuolistuu, Halonen totesi.

Tämän tyyppisillä tapahtumillahan alue elävöityy ja sen käyttö monipuolistuu.

Tunnelma tapahtumassa oli sään koleudesta huolimatta lämmin ja yhteisöllinen – sitä mieltä olivat Sapsofesteille Kajaanista saapuneet Roosa Kurkinen ja Akseli Kallunki. Kallunki oli tapahtumassa myös itse esiintymässä Wasted by Time -yhtyeessä.

Sapsofestit ovat paljon muutakin kuin musiikkia. Roosa Kurkinen ja Akseli Kallunki heittäytyivät mölkyn melskeisiin. (Kuva: Miikka Kortelainen)

– Mukava täällä oli esiintyä, alkukankeuden jälkeen alkoi yleisöllä tanssijalkaakin vipattaa, yhtyeen nokkamies kertoi.

Sapsofest ja Kylän Koirat ovat tulleetkin jäädäkseen osaksi sotkamolaista ja kainuulaista kulttuurielämää.  Sapsojärven rannalla Hiukassa nähdään vuoden päästäkin festivaalielämää ja Kylän Koirien on tarkoitus resurssien puitteissa järjestää muitakin kulttuuri-tilaisuuksia vuoden mittaan Sotkamossa.

– Tämän ja viime vuoden positiivisten kokemusten perusteella tapahtuma tullaan jatkossakin järjestämään. Tapahtuman kehittämistä esimerkiksi erilaisten yhteistyökumppanuuksien kautta tullaan toki varmasti tekemään, Halonen tiivistää.