Vasemmistoliiton pohjoiset piirijärjestöt haluavat pitää kiinni hallitusohjelman uudistuksista ja vastustavat valtiovarainministerin väläyttämiä leikkauksia.

Pohjois-Pohjanmaan Vasemmisto vaatii koulutusuudistusten toteuttamista kriisin kielteisten vaikutusten vähentämiseksi. Pidentämällä oppivelvollisuusikää ja takaamalla toisen asteen koulutuksen maksuttomuus lisätään järjestön mukaan nuorten osaamista ja osaavaa työvoimaa ja vähennetään syrjäytymistä.

– Ne ovat todellisia tulevaisuusinvestointeja, joilla myös Suomi pääsee koronakriisin syvien ongelmien ylitse, järjestön tiedotteessa todetaan.

Lapissa huoli matkailusta ja poronhoidosta

Vasemmistoliiton Lapin piirijärjestö vaatii tiedotteessaan, että terveydenhuoltoon, koulutukseen ja perusturvaan varataan kaikki resurssit, mitkä ovat tarpeen.

–Leikkaavasta talouskuripolitiikasta on nyt viimeistään luovuttava, sanoo piirin puheenjohtaja Henri Ramberg.

Piirijärjestö vaatii hallituksen huomiota Lapin alueen elinkeinoille matkailusta poronhoitoon. Koronakriisillä on vakavia seurauksia 8000 matkailutyöllisen elinkeinolle, järjestö toteaa. Poronhoidon osalta se vaatii porojen laidunrauhan turvaamista siten, että Metsähallitus lopettaisi pyynti- ja kulkulupien myöntämisen ja peruuttaisi jo myönnettyjä lupia poronhoidon kannalta kriittisillä alueilla.

Lapin Vasemmisto vaatii lisäksi kuntia lopettamaan koronakriisin varjolla tehdyt työnkeskeytykset, jos työnteon edellytykset ovat tosiasiallisesti olemassa.

Piirijärjestö on myös huolissaan Ruotsin vastaisen rajan sulkemisesta ja edellyttää, että uusien rajoitustoimien vaikutuspiiriin joutuvista ihmisistä pidetään huolta. Rajoitukset eivät saa aiheuttaa vaaraa ihmisille rajan kummallakaan puolella, järjestö tiedottaa.

– Avoin raja on ollut historian valossa paras ratkaisu kaikkien kannalta, siksi tänään ilmoitettujen lisätoimien sosiaalisista seurauksista pitää kantaa vastuu ja huolehtia ihmisistä, koska sillä on rajaseudun väestöön suoria vaikutuksia, sanoo piirin varapuheenjohtaja Arja Karhu.

Vasemmistoliiton neuvoa-antava jäsenäänestys puolueen osallistumisesta hallitukseen käynnistyi tänään maanantaina kolmelta iltapäivällä. Äänestys on käynnissä tiistaihin 4. kesäkuuta puoleenyöhön saakka.

Äänestäminen tapahtuu netissä puolueen jäsenrekisteriohjelman avulla. Ohjeet ja linkki äänestämiseen on julkaistu Vasemmiston sivuilla.

Puoluehallitus esittää, että Vasemmisto osallistuu Antti Rinteen (sd) viiden puolueen hallitukseen. Hallitusohjelma julkaistiin tänään ja se on luettavissa Valtioneuvoston sivuilla. Vasemmiston sivustolla on puolestaan perusteluja puoluehallituksen esitykselle.

Lopullisen päätöksen hallitukseen osallistumisesta tekee keskiviikkona 5. kesäkuuta Helsingissä kokoontuva puoluevaltuuston ja eduskuntaryhmän yhteiskokous.

Vasemmisto ei halua uusia Caruna-kauppoja

Hallitusneuvottelujen aikana vasemmistoliitto otti lyhyen aikalisän, jonka aikana sen neuvottelijat pohtivat kantaansa valtionomaisuuden myymiseen investointien rahoittamiseksi. Neuvottelijat päättivät tuumaustauon jälkeen odottaa hallitusohjelman kokonaisuuden muodostumista.

Vasemmistoliitto ei halua myydä strategisia omistuksia.

Puheenjohtaja Li Anderssonin mukaan valtionomaisuuden myyminen oli puolueelle vaikein paikka neuvotteluissa. Hän sanoi hallitusohjelman julkistamisen yhteydessä, että vasemmistoliitto ei halua myydä strategisia omistuksia, kuten tehtiin aiemmin niin sanotun Caruna-kaupan yhteydessä. Tuolloin puolue vastusti hallituksessa päätöstä myydä valtionyhtiö Fortumin sähköverkot ulkomaalaisten sijoittajien omistamalle Carunalle.

Hallitusohjelmassa ei nimetä myytäviä yhtiöitä tai omaisuutta. Ohjelman liitteessä on pöytäkirjamerkintä, jonka mukaan omaisuuden myynnille ei aseteta mekaanisia vuotuisia tavoitteita vaan ne toteutetaan “tarkoituksenmukaisella tavalla ja aikataululla”.

Puheenjohtajasta opetusministeri

Jos Vasemmisto menee hallitukseen, se saa sosiaali- ja terveysministerin sekä opetusministerin salkut. Ministerit valitaan puolueen sääntöjen mukaan niin ikään puoluevaltuuston ja eduskuntaryhmän yhteiskokouksessa.

Opetusministerin salkku kevenee hieman aiemmasta, sillä opetus- ja kulttuuriministeriöön nimetään myös tiede- ja kulttuuriministeri.

Andersson on itse kiinnostunut opetusministerin tehtävästä. Opetusministerin salkku kevenee hieman aiemmasta, sillä opetus- ja kulttuuriministeriöön nimetään myös tiede- ja kulttuuriministeri. Tämän vastuulla on kulttuurin ja urheilun lisäksi korkeakoulupolitiikka. Opetusministeri vastaa siten varhaiskasvatuksesta, perusopetuksesta ja toisen asteen koulutuksesta.

Sosiaali- ja terveysministerin vastuulle on tulossa sosiaali- ja terveydenhuoltouudistuksen toteuttaminen. Anderssonin mukaan sote-uudistuksen toteuttamisesta julkisen palvelutuotannon pohjalta saavutettiin yhteisymmärrys neuvottelujen varhaisessa vaiheessa. Puheenjohtaja uskoo, että uudistuksessa vahvistetaan perusterveydenhuoltoa, yhteensovitetaan palveluketjuja ihmisten pompottelun vähentämiseksi sekä nopeutetaan hoitoon pääsyä.

Vasemmistokansan kauan toivoma vasemmistoristeily keräsi yli 1500 henkeä Silja Europa -laivalle keskellä kesäistä elokuuta. Koko puoluetta yhdistäneessä suurtapahtumassa riitti poliittista ohjelmaa sekä viihdettä moniin makuihin.

 

Positiivista röyhkeyttä

Risteilyn poliittisen tarjonnan avasi vasemmistoliiton kansanedustajien kyselytunniksi nimetty tilaisuus, jossa kansanedustajat vastasivat kysymyksiin ajankohtaisista asioista. Kaikkein eniten puhetta heräsi vasemmistoliiton kannatuksen nostamisesta.

Tutkimuksien valossa vasemmistoliiton potentiaalinen kannatus on korkeampi kuin ikinä, ja Li Andersson on kansan parissa pääministerisuosikki. Monet ovatkin miettineet miksi puheenjohtajan suosio ei ole vielä nostanut vasemmistoliittoa politiikan kärkisijoille.

– Kansalaisilta on viime aikoina välittynyt epätoivoa, apatiaa. Monet sellaiset ihmiset ovat menettäneet uskon politiikkaan, joille politiikalla olisi eniten tarjottavaa, Paavo Arhinmäki analysoi.

“Monet sellaiset ihmiset ovat menettäneet uskon politiikkaan, joille politiikalla olisi eniten tarjottavaa.”

Keskustelussa vasemmistoliiton julkisuuskuvasta keskeisenä teemana toistui vaatimus tasa-arvoisemmasta, oikeudenmukaisemmasta ja inhimillisemmästä yhteiskunnasta. Vasemmistoliitto on jo pitkään ollut se kaikkein luotettavin pienituloisten ihmisten puolustaja ja tasa-arvoisemman yhteiskunnan esitaistelija.

– Tarvitsemme tällä hetkellä enemmän positiivista röyhkeyttä. Meidän on kyettävä sanomaan häpeilemättä se kaikki mitä olemme tehneet yhteisen hyvä puolesta, Hanna Sarkkinen rohkaisi.

Erityisen kunniamaininnan panelistit antoivat kuitenkin kaikille niille ihmisille, jotka tekevät kaupungeissa ja maakunnissa vankkumatonta työtä yhteisien tavoitteiden eteen. Vasemmistoliiton eduskuntavaalien menestys tehdään yhdessä, ja jokainen vaalityötä tekevä on arvokas.

– Puolueen asettaman kymmenen prosentin kannatustavoitteen saavuttaminen eduskuntavaaleissa ei vaadi edes ihmeitä. Meillä on fiksuimmat aktiivit, jotka ovat tehneet kotiläksynsä asiakysymyksissä. Lisäksi vasemmiston ohjelman tavoitteet vetoavat suurimpaan osaan kansasta. Kunhan vain parannamme näkyvyyttämme, meillä on täydet mahdollisuudet hyvään vaalivoittoon, Anna Kontula summasi.

 

Vaalit tulevaisuudesta

Toisen risteilypäivän ehdoton kohokohta oli vasemmistoliiton muutosohjelman julkistaminen. Kyseistä linjapaperia kutsuttiin myös vasemmistoliiton hallitusohjelmaksi, sillä se kuvastaa sitä poliittista linjaa, jota vasemmisto ajaisi, mikäli saisi itse päättää kaikesta.

Puheenjohtaja Li Andersson saapui lavalle raikuvien aplodien kera ja aloitti ohjelman avaamisen.

– Muutosohjelman keskeisin tehtävä on haastaa se näkökulma, ettei nykyiselle politiikalle ole vaihtoehtoja. Nykyiselle Suomen kurjistamiselle on vaihtoehto, ja tämän esiintuominen on vasemmiston keskeisin tehtävä, Andersson aloitti.

“Nykyiselle Suomen kurjistamiselle on vaihtoehto.”

Muutosohjelman tilannekuvan mukaan sekä Suomessa että maailmalla on tällä hetkellä käynnissä useita samanaikaisia muutoksia, joiden haasteisiin on kyettävä vastaamaan yhteiskuntana. Sellaisia ovat mm. ilmastonmuutos, työelämän muuttuminen digitalisaation ja automatisaation myötä, demokratiaa pakoilevat pääomat ja tuloerojen sekä epätasa-arvoisuuden kasvu.

– Mitkään näistä muutoksista eivät ole vääjäämättömiä luonnonlakeja, vaan niitä pitää voida ohjata poliittisilla päätöksillä. Meidän tehtävä on huolehtia siitä, että muutosten keskellä turvataan sekä yhteiskunnallinen tasa-arvo että maapallon kantokyky, Andersson huomautti.

Tulevaisuuden rakentaminen on vahva teema vasemmistoliiton muutosohjelmassa. Tämä on myös teema, joka on viime vaaleissa jäänyt leikkauskeskustelun jalkoihin.

– Oikeisto ja media tekivät viime vaaleista leikkausvaalit, joissa kilpailtiin sillä mikä puolue leikkaa eniten. Mitä tulevaisuudenuskoa tällainen antaa? Lisäksi annetaan vaalilupauksia, jotka petetään, Andersson totesi pettyneenä.

Seuraavat eduskuntavaalit tarjoavat mahdollisuuden haastaa nykyistä näköalattomuutta. Mikäli puhe keskittyy jälleen pelkkiin leikkauksiin, hukkuu siinä se asia, jonka pitäisi olla politiikan ytimessä.

“Meidän on saatava puolueet ottamaan kantaa siihen, mikä on Suomen tulevaisuuden suunta.”

– Meidän on saatava puolueet ottamaan kantaa siihen, mikä on Suomen tulevaisuuden suunta; mitä meidän pitää tehdä, jotta olemme hyvinvointivaltio myös tulevaisuudessa, Andersson haastoi.

 

Kohti kampanjaa

Muutosohjelma vastaanotettiin raikuvin aplodein ja monet istumassa olleet kuuntelijat nousivat seisomaan osoittaakseen suosiotaan. Tilaisuuden jälkeen ohjelman sisältö herätti keskustelua ja kannanottoja käytävillä. Kangasalan Vasemmiston puheenjohtaja ja eduskuntavaaliehdokkuudesta kiinnostunut Iikka Nikkinen uskoo ohjelman aktivoivan ihmisiä vaalityöhön ja vastaavan ajankohtaisiin poliittisiin kysymyksiin.

– Voisi sanoa, että tästä päivästä lähtien kenenkään oikeistolaisen poliitikon tai ihmisen on turha tulla sanomaan, että vasemmisto haikailisi menneisyyttä. Emme ainoastaan tiedosta tämän hetken murroksia, vaan katsomme oikeasti tulevaisuuteen, Iikka Nikkinen tiivisti kantaansa.

“Emme ainoastaan tiedosta tämän hetken murroksia, vaan katsomme oikeasti tulevaisuuteen.”

Nikkisen mielestä ohjelman konkreettisuus sekä painotukset tuovat vasemmiston arvot selkeästi esille.

– Vasemmistoa on monesti syytetty työväen unohtamisesta, ja toisaalta siitä, ettei ilmastosta puhuta tarpeeksi. Muutosohjelmassa tuli esille kuitenkin monia konkreettisia esityksiä, Nikkinen totesi.

 

Otteita vasemmiston hallitusohjelmasta

  1. Työelämän murrokseen on vastattava takaamalla lakisääteinen minimipalkka, kriminalisoimalla alipalkkaus, myöntämällä ammattiliitoille kanneoikeus, luomalla tasa-arvoisempaa työelämää. Lisäksi työttömyyden hoitoon on saatava suunnanmuutos poistamalla karenssit, takaamalla 24 kuukautta työttöminä olleille oikeus palkkatuettuun työhön sekä mahdollistamalla joustavampi opiskelu työttömyysaikana.
  2. Eriarvoisuuskehitys pitää kääntää laskuun ottamalla askelia perustuloa kohti sekä verotuksellisin keinoin. Koulutuksen pitää olla aidosti kaikkien saatavilla, ja kohtuuhintaisien asuntojen määrää pitää lisätä. Sote-palveluiden resursseja lisätään ennaltaehkäisyyn. Itsemääräämisoikeus otetaan kaiken vammaispolitiikan perustaksi.
  3. Ilmastonmuutoksen on oltava ensi vaalien keskeinen teema. Suomen on saatava ympäristöystävällinen energiajärjestelmä, kehitettävä kestävämpää liikennepolitiikkaa sekä kiellettävä kivihiilen käyttäminen viimeistään vuodesta 2025 lähtien.
  4. Elinkeinopolitiikassa julkisen vallan pitää tukea uusien työpaikkojen syntyä ohjaamalla yritystukia pienyrittäjien, itsensätyöllistäjien sekä uusien alojen kehityksen hyväksi. Sosiaaliturvaa uudistamalla madalletaan yrittämisen kynnystä ja arvonlisäverottoman tulon alarajaa nostamalla autetaan yrityksiä kasvu-uralle. Taloudellisia resursseja on palautettava tutkimukseen, tieteeseen ja tulevaisuuden innovaatioihin. Yliopiston ja elinkeinoelämän suhde on määriteltävä uudelleen ja vahvistettava yliopiston asemaa aidosti demokraattisena instituutiona.
  5. Ulkopoliittisesti Suomen on asemoiduttava sotilaallisesti liittoutumattomaksi rauhan ja vakauden rakentajaksi. Asekauppa maiden kanssa, jotka syyllistyvät ihmisoikeusrikkomuksiin tai käyvät sotaa, on lopetettava. Siirtolaisuuden syihin on puututtava ilmastopolitiikan sekä kehitysyhteistyön keinoin. Veroparatiisit on suljettava, jotta verorahoilla voidaan jatkossakin kustantaa yhteiskunnan palvelut.

 

Kuvagallerian kuvat: Miikka Kortelainen

Suomi sijoittuu tällä hetkellä eurooppalaisessa vertailussa viidenneksi, kun tarkastellaan sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen yhdenvertaisuuden toteutumista lainsäädännön tasolla. Kun katse kohdistetaan vain sukupuolivähemmistöihin, jää Suomi vertailussa kaikkien muiden Pohjoismaiden taakse. Vaikka transihmisten oikeudet ovat parantuneet vuosittain, on silti paljon tehtävää edelleen.

Historiallisesti tarkasteltuna sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöt ovat kamppailleet yhdenvertaisuuden puolesta pitkään yhdessä, koska esimerkiksi transsukupuolisuutta tavattiin pitää yhtenä seksuaalisena suuntautumisena ja seksuaalisuuden moninaisuuteen kuuluvana ilmiönä.

Vaikka kyse on kuitenkin kahdesta eri vähemmistöryhmästä, ovat yhdenvertaisuuden toteutumisen esteenä samantapaiset rakenteet, ennakkoluulot ja normit: millaisia ihmisten tulisi olla niin sukupuoleltaan kuin seksuaaliselta suuntautumiseltaan.

Vähemmistöjen oikeuksien edistämisessä keskeisiä ovat ihmisoikeuskamppailut ja niiden kautta säädetyt kansainväliset sopimukset.

Vähemmistöjen oikeuksien edistämisessä keskeisiä ovat ihmisoikeuskamppailut ja niiden kautta säädetyt kansainväliset sopimukset, jotka takaavat tänä päivänä lasten, naisten, siirtolaisten, työntekijöiden ja vammaisten oikeuksia.

Ihmisoikeuksien arvostus ja kunnioitus kansallisessa lainsäädännössä ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys. Suomessa on viime vuosina tehty ihmisoikeuksien vastaista politiikkaa ja jätetty lakeja uudistamatta, joilla ihmisoikeusongelmia oltaisiin korjattu. Eurooppalaisen sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen järjestön ILGA-Euroopan mukaan Suomessa toteutuu 73 prosenttia sellaisista lainsäädännöllisistä toimenpiteistä, joilla sateenkaari-ihmisten yhdenvertaisuus on turvattu. Vaikka luku on sinänsä hyvä, eivät viranomaiskäytännöt luo tarvittavaa suojaa eikä sateenkaari-ihmisten arki ole syrjinnästä ja ennakkoluuloista vapaata.

Vaatimus siitä, että jokainen ihminen saa olla avoimesti omanlaisensa ja tulla nähdyksi ja tunnustetuksi, on yhä radikaali tänäkin päivänä. Vaikka lainsäädäntö olisikin hyvällä tolalla, istuvat homo- ja transfobiset arvot ja asenteet tiukassa.

 

Translain uudistaminen seuraavassa hallitusohjelmassa?

Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvat ihmiset ovat lähihistoriassa leimattu
sekä rikollisiksi että sairaiksi. Homoseksuaalisuus poistettiin rikoslaista 1971, mutta julkinen keskustelu homoseksuaalisuudesta eli kehotuskielto oli voimassa aina vuoteen 1999.

Avioliittolain ja äitiyslain säätämiset sekä kattava syrjinnän kielto ovat vieneet seksuaalivähemmistöjen oikeuksia eteenpäin. Suurimmat haasteet seksuaalivähemmistöjen oikeuksissa liittyvät edelleen yhdenvertaisuuteen perhe- ja parisuhteissa. Suomessa ei ole vielä kielletty myöskään niin sanottua eheyttämistä eli ei-lääketieteellistä terapiaa, joka tähtää seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuoli-identiteetin muuttamiseen.

Sukupuolivähemmistöjen ihmisoikeustilanne taas on parantunut huomattavasti vasta 2000-luvun aikana.

Sukupuolivähemmistöjen ihmisoikeustilanne taas on parantunut huomattavasti vasta 2000-luvun aikana.

Ensimmäinen translaki, joka säätelee sukupuolen juridista korjaamista eli henkilötiedoissa olevan sukupuolen muuttamista, säädettiin 2002. Jotta henkilö saa sukupuoltaan vastaavat henkilöpaperit, on hänen oltava 18-vuotias, saatava transsukupuolisuusdiagnoosi ja todistettava olevansa steriili. Sterilisaatiovaatimus on moneen otteeseen todettu olevan ihmisoikeussopimusten vastainen. Vaikka henkilö ei kokisi lainkaan tarvetta hormoni- tai leikkaushoidoille, on hänen suostuttava niihin saadakseen todistettua lisääntymiskyvyttömyytensä. Translain monista puutteista ja ihmisoikeusongelmista huolimatta sen säätäminen oli valtava parannus silloiseen tilanteeseen, jossa hoitoja oli hyvin vaikea saada ja nimen sekä henkilötunnuksen vaihtamisessa oli vaihtelevat käytännöt.

Translain kokonaisuudistusta valmisteltiin edellisen hallituskauden aikana, mutta se kaatui kristillisdemokraattien vastustukseen ja tarpeettomiin mediakohuihin “synnyttävistä miehistä”. Tällä hetkellä translain kokonaisuudistus on perussuomalaisten panttivankina.

Karjalainen-lehden toukokuussa eduskuntaryhmille teettämän kyselyn mukaan sterilisaatiovaatimuksen poistamista translaista kannattaa varmasti tai todennäköisesti kolme neljäsosaa kansanedustajista. Vasemmistoliiton Li Andersson kehottaa Feministipistoja-blogissaan, että translain uudistaminen otettaisiin yhteiseksi kynnyskysymykseksi hallitukseen menolle. Kokonaisuudistusta eli käytännössä itsemääräämisoikeutta sukupuoleen vaativat myös kansallinen ihmisoikeusvaltuuskunta sekä tasa-arvo-, yhdenvertaisuus- ja lapsiasianvaltuutetut. Keskusta ja kokoomus ottavat kantaa translain uudistamiseen puoluekokouksissaan. Sukupuolen juridinen korjaaminen perustuu itsemääräämisoikeuteen muun muassa Norjassa ja Maltalla.

Translain kokonaisuudistus tulee hyvin suurella todennäköisyydellä seuraavaan hallitusohjelmaan.

Kokonaisuudistusta ajetaan myös ihmisoikeus- ja kansalaisjärjestöjen yhteiselle Kuuluu kaikille -kampanjalla. Kampanjassa vaaditaan, että translaista poistetaan vaatimus lisääntymiskyvyttömyydestä ja ikärajaa lasketaan. Kampanjaa tukevat Vasemmistonuoret, Vasemmisto-opiskelijat ja Vasemmistonaiset. Sukupuolen korjaamisen henkilötietoihin tulee järjestöjen mielestä perustua omaan ilmoitukseen eikä lääkärin päätökseen.

Translain kokonaisuudistus tulee hyvin suurella todennäköisyydellä seuraavaan hallitusohjelmaan ja kiistana tulee olemaan sen todellinen laajuus: kuinka paljon ikärajaa lasketaan, otetaanko kantaa myös juridisten sukupuolten määrään ja miten translain hoitoasetusta muutetaan.

 

Edistyksellinen tasa-arvolaki

Vuosi 2014 oli käänteentekevä monella tapaa. Sinä vuonna säädettiin tasa-arvoinen
avioliittolaki ja sukupuolen moninaisuuden huomioiva tasa-arvolaki. Avioliittolain muutoksen yhteydessä Suomen translaista poistettiin kohta pakkoavioerosta sukupuolen korjaamisen ehtona.

Suomessa tasa-arvolaki kieltää selvästi syrjinnän sukupuoli-identiteetin, sukupuolen ilmaisun ja kehollisten piirteiden perusteella. Toisin sanoen, laki kieltää transsukupuolisten, muunsukupuolisten, transvestiittien ja intersukupuolisten syrjinnän ja häirinnän. Laki on jopa maailman mittakaavassa edistyksellinen, mutta sen toimeenpanon esteenä on syrjintätapausten jääminen piiloon. Tähän uskotaan vaikuttavan sukupuolivähemmistöjen heikko luottamus viranomaisiin eikä syrjinnästä ja häirinnästä ilmoiteta.

Työpaikkojen tasa-arvosuunnitelmissa on oltava keinot ja toimenpiteet sukupuolivähemmistöjen suojelemiseen syrjinnältä.

Tasa-arvolain mukaan työnantajien tulee ennaltaehkäistä sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun perustuvaa syrjintää tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti. Tämä tarkoittaa käytännössä, että työpaikkojen tasa-arvosuunnitelmissa on oltava keinot ja toimenpiteet sukupuolivähemmistöjen suojelemiseen syrjinnältä.

Tiedon lisääminen sukupuolen moninaisuudesta ennaltaehkäisee syrjintää. Vuonna 2016 perusopetuksen opetussuunnitelmiin tuli läpileikkaavaksi tavoitteeksi lisätä tietoa ja ymmärrystä sukupuolen moninaisuudesta. Käytännössä tämä tarkoittaa, että sukupuolen moninaisuuden näkökulmaa tulisi yhdistää kaikkiin oppiaineisiin jollain tavalla.

 

Intersukupuolisten silpomista jatketaan

Intersukupuolinen tila huomataan mahdollisesti jo syntymän yhteydessä ja koska sukupuolinormit perustuvat edelleen vahvasti ajatukseen siitä, että sukupuolia on vain kaksi, nainen ja mies, on intersukupuolisuutta pitkään pyritty hoitamaan muokkaamalla intersukupuolisten ihmisten kehoja jompaan kumpaan suuntaan.

Hoidot ovat raskaat sekä lapselle että vanhemmille.

Hoitokäytäntöön on kuulunut 50-luvulta alkaen, että lapsi leikataan usein kosmeettisista syistä keholtaan joko tytöksi tai pojaksi eikä leikkausten todellisista syistä ole kerrottu hänelle itselleen eikä hänen mielipidettään ole kysytty. Hoidot ovat raskaat sekä lapselle että vanhemmille.

Intersukupuolisten vauvojen silpominen on räikeä ihmisoikeusloukkaus, johon sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on puuttunut 2016. Intersukupuolisen lapsen sukupuolen voi tietää vasta, kun lapsi itse kertoo sen.
Ihmisoikeusjärjestöjen tavoitteena on, että kosmeettinen sukuelinkirurgia kielletään ja tietoa intersukupuolisuudesta lisätään. Juridisten sukupuolimerkintöjen määrää voitaisiin myös lisätä, jotta myös intersukupuolisiksi itsensä määrittelevät voisivat saada omalla ilmoituksellaan sukupuoltaan vastaavat henkilöpaperit.

Kirjoittaja on ihmisoikeusjärjestö Setan työntekijä.

 

Kirjoitus on julkaistu Kansan Tahdon sukupuoliteemaisessa numerossa 4/18.