Tätä kirjoittaessani uutisia ja mieliä hallitsevat tiedot koronaviruksesta ja sen leviämisestä Suomessa ja maailmalla. Virus näyttää leviävän laajalle ja vaikuttavan vakavasti kansanterveyteen, yhteiskuntien toimintaan ja talouteen. Tauti on useimmilla tartunnan saaneilla lievä, mutta voi olla hengenvaarallinen erityisesti ikääntyneille ja sairaille.

Hallitus ja viranomaiset linjaavat toimista taudin leviämisen rajoittamiseksi. Myös jokainen voi osaltaan estää viruksen leviämistä. Asiantuntijoiden mukaan paras tapa torjua tautia on huolehtia käsihygieniasta, aivan kuten muidenkin tarttuvien tautien kohdalla. Hallituksen ja eduskunnan rooli on tehdä asiantuntijatiedon perusteella tarvittavat päätökset ja turvata viranomaisten toimintaresurssit.

Lopullista yhteenvetoa koronan vaikutuksista on vielä mahdotonta tehdä. Tauti on kuitenkin jo osoittanut, kuinka nopeasti tarttuvat taudit ja reaktiot niihin leviävät yhteen kietoutuneessa maailmassa.

***

Koronan vaikutukset maailmantalouteen ovat poikkeuksellisen suuria. Kiinan, USA:n ja muiden maiden asettamat liikkumisrajoitukset vaikuttavat suoraan globaalin talouden tuotantoketjuihin ja kysyntä hidastuu epävarmuuden ja rajoitusten seurauksena. Suuria vaikutuksia tulee myös sijoittajien epävarmuudesta ja pörssikurssien laskusta. Korona osoittaa, kuinka epävarmuus vaikuttaa herkästi talouteen globaalin finanssikapitalismin aikana.

Koronan vaikutuksesta pörssikurssit ovat laskeneet jyrkästi, vaikka virus ei vaikuta monenkaan yhtiön pitkän aikavälin tuloksentekokykyyn. Kysyntä heikkenee ja tuotanto laskee väliaikaisesti taudin vuoksi, mutta vaikuttaa että sijoittajat ylihinnoittelevat lyhyen aikavälin riskejä ja alihinnoittelevat pitkän aikavälin riskejä. Valtiot taas ovat koronatilanteessa osoittaneet olevansa valmiita tekemään nopeita päätöksiä ja isojakin rajoituksia talouteen ja yhteiskunnan toimintaan kansalaisten suojelemiseksi riittävän suuren uhan edessä. Sen sijaan pitkän aikavälin riskien edessä seisotaan toimettomina.

Koronan torjumiseksi tehdään aivan oikein tarvittavat toimet hintaa kyselemättä. Kuitenkin hitaasti etenevien uhkien, kuten ilmastonmuutoksen ja muiden ympäristöongelmien torjumisen kannalta välttämättömiä toimia vastustetaan ja lykätään siksi, että ne tulisivat kalliiksi. Ei muisteta, että ilmastonmuutoksen torjunnan lykkääminen tulee paljon kalliimmaksi. Ilmastonmuutos tulee vaikuttamaan merkittävästi talouteen pitkällä aikavälillä, mutta se ei silti näy riittävästi finanssimarkkinoilla tai valtioiden finanssipolitiikassa.

***

Korona on uusi ja vakava tauti johon on suhtauduttava vakavasti. Kuitenkin myös pitkän aikavälin terveyteen vaikuttavat uhat toivoisin otettavan vakavasti. Ilmastonmuutos ja ympäristöongelmat uhkaavat kansanterveyttä ja tuntemaamme ihmisyhteiskuntaa. Ilmansaasteet tappavat jo nyt vuosittain miljoonia ihmisiä. Ilmeisesti ihminen on valmiimpi nopeaan toimintaan välittömien ja yksinkertaisten uhkien edessä, mutta on kykenemättömämpi toimimaan monimutkaisten ja pitkän aikavälin uhkien edessä. Korona kuitenkin osoittaa, että päätöksiä voidaan tehdä, jos tahtoa löytyy.

***

Koronavirus muistuttaa meitä jälleen myös rokotusten ja toimivien lääkkeiden merkityksestä tarttuvien tautien torjunnassa. Rokotusten ansiosta ihmisiä voidaan suojata monilta tarttuvilta ja vaarallisilta taudeilta ja joitain tauteja on saatu kokonaan hävitettyä maailmasta. Toisaalta korona tuo myös mieleen uhan, jonka antibioottiresistentit taudit saattavat tulevaisuudessa meille tuoda. Uusien antibioottien tutkimusta on viime vuosikymmeninä laiminlyöty ja antibioottien ylikäyttö uhkaa luoda antibioteeteille vastustuskykyisiä tautikantoja.

Parhaimmillaan korona voi opettaa meitä arvostamaan tarttuvien tautien torjunnan puolesta tehtyä työtä. Samoin se kannustaa jatkamaan sitä edelleenkin.

Kolumni on julkaistu Kansan Tahdon numerossa 2/2020.


Lisää tällaista? Tilaa paperinen Kansan Tahto ja saat laadukasta luettavaa yhteiskunnasta ja kulttuurista, ihmisistä ja ilmiöistä säännöllisesti kotiin kannettuna. Samalla tuet luotettavaa, vasemmistolaista ja pohjoista journalismia.

Vuositilauksen hinta on 65 euroa / 8 numeroa. Tarkista mahdollinen ammattiliittosi lehtietu. >> Tilaa tästä!

Hanna Sarkkinen väistyy puoluejohdosta

Pohjois-Pohjanmaan Vasemmiston syyskokous pidettiin viime viikonloppuna Rokuan kansallispuiston maisemissa.

– Suunta on muuttunut ja leikkauspolitiikan aika on loppunut, kuvaili kokouksessa poliittisen tilannekatsauksen pitänyt vasemmistoliiton kansanedustaja Hanna Sarkkinen valtion ensi vuoden talousarvioesityksen antia.

Hanna Sarkkinen jää äitiyslomalle marraskuun alussa, ja vajaan kahden vuoden päästä hänellä alkaa työ sosiaali- ja terveysministerinä.

– Budjettiehdotus on pääosiltaan hyvä, mutta on siinä meille vaikeitakin asioita, kuten valtionomaisuuden myynti. Se on taloudellisesti lyhytnäköistä. Nyt meidän on pidettävä huoli siitä, ettei strategisia omistuksia tai luonnollisia monopoleja myydä.

Jälkimmäisestä Sarkkinen antoi esimerkiksi sähkönjakeluverkkojen myynnin Carunalle. Päätös puhuttaa edelleen laajasti.

Pohjois-Pohjanmaan Vasemmiston uudelleenvalittu puheenjohtaja Olli Kohonen, vasemmalla, ja kansanedustaja Hanna Sarkkinen jakoivat haapavetisille Viljo Saukolle ja Helvi Järvenpäälle sekä oululaiselle Rauno Hekkalalle puolueen kultaiset ansiomerkit pitkästä työstään vasemmistoliitossa. Kultaisen ansiomerkin sai myös ylivieskalainen Ahti Törmälä, joka ei ollut paikalla. (Kuva: Tero Kaikko)

Sarkkinen ilmoitti samalla, ettei hae jatkoa puolueen ensimmäisenä varapuheenjohtajana. Tässä tehtävässä hän on toiminut kuusi vuotta.

Hanna Sarkkinen jää äitiyslomalle marraskuun alussa, ja vajaan kahden vuoden päästä hänellä alkaa työ sosiaali- ja terveysministerinä.

Kohonen, Haataja ja Läntinen piirin johtoon

Pohjois-Pohjanmaan Vasemmiston syyskokous päätti esittää pyhäjärveläistä pääluottamusmiestä Jouni Jussinniemeä, 37, vasemmistoliiton varapuheenjohtajaksi. Piirijärjestö esittää Li Anderssonia jatkamaan puolueen puheenjohtajana.

Kokous valitsi piirille myös viisi edustajaa sekä viisi varaedustajaa puoluevaltuustoon. Puoluevaltuutettujen vaali suoritettiin suljettuna lippuäänestyksenä, jossa jokainen täysivaltainen kokousedustaja sai äänestää viittä ehdokasta valtuustoon. Ehdokkaita oli yhteensä 13.

Puoluevaltuustoon valittiin Jouni Jussinniemi (Pyhäjärvi), Heidi Haataja (Liminka), Olli Kohonen (Oulu), Suvi Röntynen (Oulu) ja Hilkka Haaga (Oulu). Varavaltuutetuiksi valittiin Antti Tihinen (Pudasjärvi), Helvi Järvenpää (Haapavesi), Heidi Hietalahti (Oulu), Carina Läntinen (Utajärvi) ja Jaakko Latvanlehto (Muhos).

Olli Kohonen sai jatkokauden Pohjois-Pohjanmaan Vasemmiston johdossa. (Kuva: Tero Kaikko)

Pohjois-Pohjanmaan Vasemmiston puheenjohtajana jatkaa 38-vuotias sairaanhoitaja, FM Olli Kohonen Oulusta. Ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin Heidi Haataja Limingasta ja toiseksi varapuheenjohtajaksi Carina Läntinen Utajärveltä.

Pohjois-Pohjanmaan piirihallitukseen valittiin lisäksi varsinaisiksi jäseniksi Aija Autio (Ylivieska), Risto Heinonen (Raahe), Jouni Jussinniemi (Pyhäjärvi), Helvi Järvenpää (Haapavesi), Ari Kankaanpää (Muhos), Eero Kinare (Kalajoki), Tauno Kivelä (Ii), Tuomas Kuusniemi (Oulu), Jaakko Latvanlehto (Muhos), Suvi Röntynen (Oulu) ja Elli Yrjänä (Oulu).

Piirihallituksen varajäseniksi valittiin Jorma Hanhela (Oulu), Timo Kekkonen (Ylivieska), Taisto Puurunen (Pudasjärvi), Jari Sirkko (Muhos) ja Matti Vähänen (Oulu).

Kaikki vasemmiston kansanedustajat, myös EU-ehdokkaina olevat Hanna Sarkkinen ja Merja Kyllönen, osallistuvat hallitusneuvotteluihin, mutta esimerkiksi eduskunnasta pudonnut Silvia Modig keskittyy neuvottelujen sijaan vaalikampanjaan.

Sarkkinen sanoo kampanjoineensa kuluneen viikonlopun ja toivovansa, etteivät hallitusneuvottelut vie seuraavaa viikonloppua vaalityöltä.

Euro- ja eduskuntavaalit sattuvat samalle keväälle kerran 20 vuodessa ja silloin ne pitäisi yhdistää, Sarkkinen sanoo. Nyt vaalit jäävät hallitusneuvottelujen jalkoihin ja eduskuntavaaleissa äänestänyt kansa on vaikea saada uudestaan uurnille. Eurovaalien äänestysprosentti on kaksissa edellisissä vaaleissa alle 40.

– Jos vaalit olisi yhdistetty, eurovaalit olivat ehkä jääneet eduskuntavaalien jalkoihin mutta ehkä ihmiset olisivat käyneet äänestämässä vähän enemmän. Olisi ollut selkeämpää.

Varapuheenjohtaja Sarkkinen on osa puolueen virallista neuvotteluryhmää ja osallistuu Elinvoimainen Suomi -nimisen ryhmän neuvotteluihin. Siellä pohditaan muun muassa elinkeinopolitiikkaa, tutkimusta ja tuotekehitystä, yritystukia ja kuntien valtionosuuksia.

Lobbaamista vai työväenliikkeen yhteistyötä?

Onko hallitusneuvottelujen ympärillä alkanut lobbarikeskustelu kokoomuksen oppositiopolitiikan käynnistelyä? Sarkkinen myöntää tilanteen vaikuttavan tältä.

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo on vaatinut lobbareita pois neuvottelupöydistä ja nimennyt lobbareiksi niin viestintätoimistojen kuin SAK:n ja ammattiliittojen työntekijät.

–Mikä yllätys on se, että ammatillinen työväenliike ja poliittinen työväenliike tekee yhteistyötä, Sarkkinen kysyy.

Hänen mukaansa puolueessa olevat ammattiyhdistysliikkeen toimijat ovat puolueen edustajina myös neuvotteluissa eikä se ole sen enempää yllättävää kuin salaistakaan. Viestintätoimistojen työntekijöiden suhteen kritiikki on Sarkkisen mielestä paikallaan, koska heidän asiakaskytköksensä eivät ole julkisia.

Yksi vihreiden neuvottelija vetäytyi itse pois neuvotteluista, kun hänen osakkuutensa viestintätoimistossa otettiin mediassa esille. Sarkkinen toteaa sen olleen hyvä ratkaisu.

Neuvottelut aikataulussa

Hallitusneuvotteluja vetävä SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne vastasi maanantaina Säätytalolla toimittajan kysymykseen, ettei esimerkiksi demareilla riitä puolueen työntekijöitä neuvottelupöytiin. Hän ei näe ongelmaa ay-toimijoiden mukanaolossa eikä ole havainnut merkkejä ulkopuolisesta vaikuttamisesta.

Rinteen mukaan neuvottelut etenevät odotetussa aikataulussa. Eri alatyöryhmissä hahmotellaan tämän hetken tilannekuvaa ja visioidaan mahdollisia ratkaisuja havaittuihin ongelmiin. Tämä työ valmistuu tiistaihin puoleenpäivään mennessä.

Seuraavassa vaiheessa visioita aletaan yhdistää talouden realiteetteihin. Rinne uskoo, että neuvottelemassa olevat “aikuiset ihmiset” osaavat sovittaa poliittiset tavoitteet taloudelliseen tilanteeseen.

Aika ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi on loppumassa. Vasemmisto muistuttaa tulevien eduskuntavaalien olevan ilmastovaalit.

– Me olemme ensimmäinen sukupolvi, joka näkee ilmastonmuutoksen vaikutukset ja viimeinen sukupolvi, joka voi vielä tehdä asialle jotain. Meillä on siis vastuu toimia, sanoo vasemmistoliiton oululainen kansanedustaja Hanna Sarkkinen.

– Suurin osa puolueista ei ilmastonmuutoksen aiheuttamasta eksistentiaalisesta uhasta huolimatta ole valmis tekemään riittäviä politiikkatoimia. Ilmastonmuutoksen ykköshuolenaan näkevä nuoriso seuraa poliittista keskustelua varmaankin kauhulla, harmittelee Sarkkinen.

Myös Suomessa on vähennettävä päästöjä, kasvatettava hiilinieluja ja ohjattava pääomat fossiilitaloudesta ilmastokestäviin kohteisiin.

Poliittiset päätökset keskiössä yksilöiden valintojen sijasta

– Vaikka populistit niin väittävät, niin kukaan ei tule viemään dieselautoa pihastasi. Kukaan ei kiellä lihansyöntiäsi. Kukaan ei pakota sinua muuttamaan kerrostaloon. Kukaan ei pakota sinua menemään kirpparille.Päästövähennykset tarkoittavat Sarkkisen mukaan panostuksia rautateihin, joukkoliikenteeseen ja pyöräilyyn. Uusien myytävien autojen on oltava vähäpäästöisempiä ja vanhoissa autoissa on käytettävä vähemmän saastuttavia polttoaineita.

– Myös ruuantuotannon päästöjä on vähennettävä. Se tarkoittaa esimerkiksi punaisen lihan kulutuksen vähentämistä, ruokahävikin ehkäisyä ja viljelymenetelmien kehittämistä. Myös asumisen päästöt on saatava laskuun. Se tarkoittaa öljylämmityksen muuttamista lämpöpumppuihin, vanhojen kerrostalojen energiaremontteja ja lisää puurakentamista. Myös kulutuksen päästöt on saatava vähenemään. Se tarkoittaa vähemmän kertakäyttökulutusta, kestävämpien tuotteiden valmistusta ja enemmän kierrätystä, listaa Sarkkinen.

Ilmastonmuutos nähdään yleensä uhkakuvien kautta. Vasemmistoliitto haluaa tuoda esille myös toivon näkökulman.

– Päästövähennyksiä ei voida jättää vain yksilöiden valintojen varaan, sillä ilmastonmuutoksen hillinnässä ei ole kyse identiteettipolitiikasta. Tarvitaan poliittisia päätöksiä, joilla lisätään uusiutuvaa energiaa ja energiatehokkuutta. Veromuutoksia, joiden avulla ihmisiä kannustetaan ja heille mahdollistetaan ilmastokestäviä valintoja. Lainsäädäntöä, jolla teollisuuden saastutukselle laitetaan rajat.

Suomi tarvitsee vahvempaa hiilinielupolitiikkaa

Hiilinielut imevät hiilidioksidia pois ilmakehästä ja niiden potentiaali ilmastonmuutoksen hillinnässä on valtava. Suomen suurin hiilinielu ovat metsät, suot taas ovat Suomen suurin hiilivarasto. Vasemmisto ajaa Suomeen vahvempaa nielupolitiikkaa.

– Kukaan ei ole kieltämässä metsien hakkuita. Hakkuut on kuitenkin toteutettava ja mitoitettava niin, että hiilinielut eivät pienene ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta kriittisinä tulevina vuosina. Eri puolilla Suomea tämä tarkoittaa eri asioita. Metsänomistajia on kannustettava kasvattamaan metsiä vanhemmiksi ja sitomaan enemmän hiiltä. Suometsissä jatkuvan kasvatuksen metsänhoito voi lisätä hiilensidontaa. Hakatusta puusta kannattaa valmistaa tuotteita, joissa hiili pysyy sitoutuneena mahdollisimman pitkään, muistuttaa Sarkkinen.

Vasemmiston vaaliohjelmassa todetaan, että maanviljelijöitä tulee kannustaa ja kouluttaa hiiltä sitoviin viljelymenetelmiin.

– Suopeltoja on vain 10 prosenttia maatalousmaastamme, mutta niiden päästöt muodostavat jopa viidenneksen kokonaispäästöistämme, eli lähes saman verran kuin liikenne. Niiden hiilitasetta on parannettava ja uusien suopeltojen raivaus on kiellettävä.

Fossiilikapitalismi kuriin

90 kansainvälistä suuryritystä on aiheuttanut noin puolet ihmisen aiheuttamasta ilmastonlämpenemisestä. Näiden yritysten omistajat ovat rikastuneet ilmakehän tuhoamisella.

– Suuryhtiöt riistävät luontoa voittojen vuoksi ja vievät lapsiltamme hyvän elämän edellytykset, jos me sallimme sen. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi meidän pitää hillitä myös fossiilikapitalismia. Eläkevarat ja julkiset omistukset on vedettävä pois fossiilitaloudesta ja sijoitettava ilmastokestäviin kohteisiin. Yritykset on pakotettava raportoimaan hiiliriskeistään ja päästöistään. Fossiiliyhtiöt on laitettava maksamaan aiheuttamistaan päästöistä.

Ilmastonmuutoksen hillintä vaatii muutoksia ja aiheuttaa kustannuksia. Toisaalta se synnyttää myös uutta työtä.

– On pidettävä huolta, että eriarvoisuus ei välttämättömien ilmastotoimien seurauksena kasva. Se tarkoittaa vahvaa tulojakopolitiikkaa ja kulutusverojen korvaamista pienituloisille muulla verotuksella ja tulonsiirroilla. Suurituloiset saastuttavat keskimäärin enemmän kuin köyhät, joten heidän on kannettava myös isompi vastuu muutoksista, sanoo Sarkkinen.

– Ilmastonmuutoksen hillinnässä ei ole kyse identiteettipolitiikasta ja henkilökohtaisista kulutusvalinnoista, vaan yhteiskunnan ja talouden rakenteiden muuttamisesta. Siinä on kyse maapallon säilyttämisestä elinkelpoisena myös lapsillemme. Ilmastopolitiikassa ei ole sijaa populismille ja lyhytnäköiselle ajattelulle.

Ilmastonmuutos nähdään yleensä uhkakuvien kautta. Vasemmistoliitto haluaa tuoda esille myös toivon näkökulman.

– Ilmastokestävän yhteiskunnan rakentaminen on iso työmaa, työtä syntyy esimerkiksi kun raiteita pitää rakentaa, materiaaleja kierrättää ja taloja remontoida. Ilmastoviisaissa ratkaisuissa on myös iso vientipotentiaali.

– Ilmastonmuutoksen hillintä edellyttää joka tapauksessa isoja muutoksia. Muutos on myös mahdollisuus rakentaa yhteiskuntaa, joka perustuu ylikulutusta ja tuhlaamista kestävämmille arvoille.

Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk) pitää mahdollisena, että Oulaskankaan sairaalalle myönnetään poikkeuslupa synnytystoimintaan synnytysten määrän perusteella. Edellytyksenä on potilasturvallisuuden takaaminen. Saarikko sanoo ministeriön käyvän tilanteesta vuoropuhelua Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kanssa.

Ministerin kanta ilmenee vastauksessa, jonka hän antoi Vasemmiston kansanedustajien Katja Hännisen, Hanna Sarkkisen ja Aino-Kaisa Pekosen kirjalliseen kysymykseen. Edustajat kysyivät hallitukselta, aikooko se muuttaa asetusta matalan riskin synnytysten hoitamisesta aluesairaaloissa. Kysymyksessä tiedusteltiin myös mitä hallitus aikoo tehdä matkasynnytysten määrän sekä synnytysten keskittämisen riskien vähentämiseksi.

Sairaalan merkittävyys alueelle ja sen tekemät lisäpanostukset potilasturvallisuuteen ovat ministeriön tiedossa.

Vuonna 2017 Oulaskankaalla syntyi 864 lasta, ja sosiaali- ja terveysministeriön poikkeuslupa tarvitaan alle 1000 synnytyksen sairaaloille. Saarikon mukaan sairaalan merkittävyys alueelle ja sen tekemät lisäpanostukset potilasturvallisuuteen ovat ministeriön tiedossa.

Matkasynnytysten osalta ministeri toteaa, että niitä ehkäistään parhaiten synnyttäjän, lähineuvolan ja synnytyssairaalan yhteistyöllä. Matkasynnytysten määrä on lisääntynyt, ja esimerkiksi Helsingin seudulla ne ovat kaksinkertaistuneet viiden vuoden aikana, vaikka synnytyssairaaloita on muuta maata tiheämmässä. Selvityksen mukaan matkasynnytyksiin ei liittynyt Helsingin seudulla tänä aikana yhtään kuolemantapausta.

Kansanedustaja Hanna Sarkkinen (vas) kysyy hallitukselta, miten poliittisesta toiminnasta johtuvan vainon uhka otetaan huomioon turvapaikkamenettelyssä. Kirjallisen kysymyksen taustalla on yhdeksän vuotta Suomessa asuneen ja työskennelleen Behdadin tapaus, josta Kansan Tahto kertoi viime viikolla.

Salanimellä Behdad kutsuttua kurdiaktivistia ollaan palauttamassa Suomesta Iraniin, vaikka häntä odottaa Iranissa todennäköisesti vaino hänen poliittisen aktiivisuutensa tähden. Hän on toiminut kurdien oikeuksien puolesta Iranissa ja Suomessa. Behdadin perhettä on tämän vuoksi häiritty Iranissa.

Behdadin perhettä on tämän vuoksi häiritty Iranissa.

Ihmisoikeusjärjestö Amnestyn mukaan Iranissa on tuomittu kuolemaan henkilöitä, joita on syytetty ainoastaan yhteyksistä kurdijärjestöihin. Suomesta turvapaikan saanut kurdi kidutettiin kuoliaaksi Iranissa viime vuonna.

Behdad on perustellut turvapaikkahakemusta myös islaminuskosta luopumisella. Korkein hallinto-oikeus on aiemmin todennut, että tästä voi Iranissa seurata vainoa tai epäinhimillistä kohtelua, jopa kuolemantuomio.

– Nyt uhkaava maastapoistaminen koettelee ihmisten uskoa suomalaisen maahanmuuttopolitiikan johdonmukaisuuteen, inhimillisyyteen ja kykyyn tunnistaa vainon uhka, Sarkkinen perustelee kysymystään.

Sarkkisen mukaan Behdadin tapaus tuo esiin monia ongelmia Maahanmuuttoviraston toiminnasta ja Suomen turvapaikkapolitiikasta. Viraston turvapaikkapuhutteluissa ei pyritä saamaan yksityiskohtaista tietoa turvapaikkaperusteista ja turvapaikanhakijoiden antamat tiedot lähtökohtaisesti kyseenalaistetaan. Myös turvallisuustilannetta kuvaavaa maatietoa käytetään ennemmin hakijoita vastaan kuin puolesta. Lisäksi turvapaikanhakijoiden oikeutta oikeusapuun ja avustajan käyttöön on huononnettu.

Puhutteluissa on ollut soranin kielen tulkki vaikka Behdadin äidinkieli on kurmandzi.

Behdadin tukijat pitävät hänen turvapaikkapuhutteluaan puutteellisena avustajan puuttumisesta johtuen. Osassa Maahanmuuttoviraston ja poliisin puhutteluissa on myös ollut soranin kielen tulkki vaikka Behdadin äidinkieli on kurmandzi. Poliisin suorittamassa puhuttelussa on ollut suoranaisia virheitä, joita on jouduttu korjaamaan myöhemmin.

Sisäministeri Kai Mykkäsen (kok) vastattavaksi menevässä kirjallisessa kysymyksessä tiedustellaan myös, miten Maahanmuuttovirasto arvioi Iranin kurdiväestön turvallisuustilannetta ja maan uskonnonvapauden tilaa sekä miten varmistetaan, että Suomesta ei palauteta Iraniin henkilöitä, joita uhkaa maassa epäinhimillinen kohtelu.

Eduskunta keskusteli eilen kyselytunnin jälkeen ensimmäisen kerran vakuutuslääkäreitä koskevasta kansalaisaloitteesta. Oululaisen Pertti Latvalan tekemä aloite keräsi yli 50 000 kannattajaa talvella alle kahdessa kuukaudessa.

Kansalaisaloitteesta on esitetty julkisuudessa monenlaisia tulkintoja, jotka ovat Latvalan mielestä väärin. Hän haluaa ainoastaan velvoittaa vakuutus- ja eläkelaitosten lääkärit antamaan lausuntonsa ”kunnian ja omatunnon” kautta. Tällä hetkellä heidät on vapautettu tästä velvoitteesta, joka koskee lain mukaan muita ”lääkintölaillisia todistuksia ja lausuntoja”.

Latvalan mukaan tavoitteena ei ole, että vakuutus- ja eläkepäätöksiä tehtäisiin vain hoitavan lääkärin lausunnon perusteella. Vakuutuslääkäreiltä vain vaadittaisiin sama vakuutus kuin muiltakin lääkäreiltä.

– Ei missään nimessä. Tämä on mädännäisen järjestelmän muutoksen aloitus, jossa pureudutaan sen ensimmäiseen nurkkaan. Tavoitteena on, että lopulta saadaan kaikkia osapuolia tyydyttävä järjestelmä.

“Tämä on mädännäisen järjestelmän muutoksen aloitus, jossa pureudutaan sen ensimmäiseen nurkkaan.”

Latvala ihmettelee lääkärien puheita siitä, ettei useissa eri laeissa esiintyvillä ”kunnian ja omatunnon” pykälillä olisi käytännön merkitystä.

– Minkä hiton takia se on pitänyt niihin saada, hän kysyy.

 

Sarkkinen uudistaisi enemmänkin

Torstaina pidetyssä lähetekeskustelussa moni kansanedustaja toivoi suurempiakin muutoksia vakuutuslääkärijärjestelmään kuin aloitteessa esitetään. Vasemmiston Hanna Sarkkinen mainitsi, ettei eduskunnan pidä sitoutua vain aloitteen esittämään ratkaisumalliin.

– Olisi tärkeää, että vakuutuslääkäreiden riippumattomuutta ja sidosten avoimuutta tarkasteltaisiin ja varmistettaisiin lainsäädännöllä, Sarkkinen sanoi.

Hän vaati myös työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan puolueettomuuden varmistamista. Sarkkinen pitää vakuutuslääkärien portinvartijan asemaa perusteltuna, mutta pelkää ihmisten kokemusten puolueellisista ja epäoikeudenmukaisista päätöksistä vahingoittavan järjestelmän oikeutusta.

– Yksi mahdollinen uudistus voisi olla se, että vakuutuslääkärit velvoitettaisiin näkemään ja tutkimaan potilas siinä tilanteessa, että vakuutuslääkärin arvio potilaan tilasta poikkeaa hoitavan lääkärin arviosta, Sarkkinen ehdotti.

 

Ministerin neuvottelukunta ei kelpaa

Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila (sin) on asettanut huhtikuussa kolmevuotisen neuvottelukunnan vakuutuslääkärijärjestelmän läpinäkyvyyden kehittämiseksi ja kansalaisten luottamuksen lisäämiseksi sitä kohtaan. Mattila toivoo neuvottelukunnalta myös ehdotuksia vakuutuslääkäreiden ja hoitavien lääkäreiden koulutukseen.

Latvala pitää neuvottelukuntaa ”höpövetona”.

Latvala pitää neuvottelukuntaa ”höpövetona”. Yli vaalikauden toimivaan neuvottelukuntaan asia on helppo haudata.

– Se keskittyy aivan muihin asioihin eikä tähän kunnian ja omatunnon asiaan ollenkaan.

Kansalaisaloite jatkaa seuraavaksi matkaansa sosiaali- ja terveysvaliokuntaan, mutta kovin nopeaa käsittelyä ei ole tiedossa. Vasemmistoa valiokunnassa edustava Aino-Kaisa Pekonen kertoo, ettei se käsittele ilmeisesti mitään ennen kuin sote-uudistukseen liittyvät lakiesitykset on saatu pois pöydältä.

Hallituspuolueiden enemmistö päätti keskiviikona kiireeseen vedoten, ettei valiokunta anna lausuntoa julkisen talouden suunnitelmasta, vaikka sillä on merkittäviä vaikutuksia sote-palvelujen rahoitukseen. Opposition eduskuntaryhmien puheenjohtajat vetosivatkin eilen puhemiesneuvostoon, jotta se käsittelisi sosiaali- ja terveysvaliokunnan tilanteen. Valiokunnan ohittamisesta pelätään muodostuvan demokratiaa uhkaava ennakkotapaus, joka vähentää valiokuntien asiantuntijakuulemisten merkitystä.

Vasemmistoliiton kansanedustajat syyttivät hallitusta epävarmuuden lietsomisesta työelämään, kun eduskunnassa käsiteltiin tiistaina opposition välikysymystä nuorten työehdoista.

SDP:n, Vasemmiston, vihreiden ja perussuomalaisten allekirjoittamassa välikysymyksessä kyseenalaistettiin hallituksen suunnitelmat sallia alle 30-vuotiaiden työsopimusten perusteeton määräaikaisuus ja heikentää pienten yritysten työntekijöiden irtisanomissuojaa. Oppositio vaati myös niin sanotun aktiivimallin korjaamista.

 

Sarkkinen: Esitys ei lisää työllisyyttä vaan määräaikaisuuksia

Kansanedustaja Hanna Sarkkinen huomautti, etteivät alle 30-vuotiaat ole yhtenäinen ryhmä vaan heillä on hyvin erilaisia koulutuksia ja työkokemuksia. EU:n työsyrjintädirektiivi sallii ikäperusteisen syrjinnän vain, jos toimet ovat oikeasuhtaisia ja hyvin perusteltuja.

“30 vuoden ikäraja on varsin korkea”

– Hallituksen suunnitelmat eivät sitä kuitenkaan ole. Ensinnäkin 30 vuoden ikäraja on varsin korkea ja ei ole olemassa todisteita siitä, että työehtojen heikennykset lisäisivät työllisyyttä. Esitys ei siis lisää työllisyyttä. Se todennäköisesti ainoastaan entisestään heikentää nuorten työehtoja ja lisää määräaikaisuuksia, Sarkkinen totesi.

Työelämän epävarmuus heijastuu muuhun elämään ja lykkää esimerkiksi perheen perustamista. Määräaikaisilla työsopimuksilla työnantaja voi ”suojautua” työntekijän mahdolliselta tulevalta raskaudelta.

– Henkilöperusteisen irtisanomisen helpottaminen on vaikea toteuttaa niin, etteikö se johtaisi niin sanottuihin pärstäperusteisiin irtisanomisiin. On muistettava, että nykyiselläänkin työnantaja voi tuotannollis-taloudellisten syiden ohella irtisanoa työntekijän, joka laiminlyö työntekemisen tai käyttäytyy epäasiallisesti, Sarkkinen sanoi.

 

Myllykoski: Käskyt on otettu EK:lta

Vasemmiston ryhmäpuheenvuoron käyttänyt Jari Myllykoski sanoi, että politiikan pitäisi vahvistaa kansalaisten turvallisuuden tunnetta ja luottamusta tulevaisuuteen työelämän muutosten keskellä. Hallitus ei ole kuitenkaan halunnut uudistaa työelämää tasa-arvoisesti.

– Sen sijaan käskyt on otettu EK:lta ja lopulta on vaadittu asioita joita edes EK ei itse enää kehtaa vaatia, Myllykoski syytti.

Palkkojen ja työehtojen huonontaminen tuoksuu kansanedustajan nenään ”vahvasti 1800-luvun kehruukoneiden ajalta, eikä vastaa tekoälyn ja automaation kaltaisiin uusiin ilmiöihin”.

Tutkimustieto ei tue käsitystä, jonka mukaan irtisanomissuojaa heikentämällä nostettaisiin työllisyyttä.

Myllykosken mukaan nuorten uskoa poliittiseen päätöksentekoon on vaurioitettu pysyvästi ensin pettämällä koulutuslupaus ja sitten heikentämällä nuorten työsuhdeturvaa, vaikka työministeri väitti tammikuussa, ettei irtisanomissuojaan puututa.

– Suomessa irtisanomissuoja on jo nyt keskeisiä kilpailijamaita, kuten Saksaa ja Ruotsia heikompi. Tutkimustieto ei tue käsitystä, jonka mukaan irtisanomissuojaa heikentämällä nostettaisiin työllisyyttä.

 

Hänninen: Määräaikaisuudet naisten riesana

Kansanedustaja Katja Hänninen totesi esityksen osoittavan, ettei hallitus ole sitoutunut työelämän tasa-arvon edistämiseen. Naiset ovat miehiä useammin vastentahtoisesti määräaikaisissa työsuhteissa.

– Miten esimerkiksi työelämässä todella yleinen ongelma, eli raskaussyrjintä tai syrjintä perhevapaan perusteella voidaan edes todentaa, jos määräaikaisuudelle ei aina tarvita edes perustetta?, Hänninen kysyi.

“Määräaikaiset työsuhteet alentavat oleellisesti hyvinvointia.”

– Tutkimusten mukaan määräaikaisuuksien helpottaminen lisää lähinnä nuorten pätkätöitä, ei muuta. Epävarmuuden ja stressin kokemisen välillä on tutkimuksissa todettu olevan vahva yhteys. Määräaikaiset työsuhteet alentavat siis oleellisesti hyvinvointia. Hallitus on ollut huolissaan syntyvyyden laskusta. Miten se ajatteli saada sen nousuun nuorten elämän epävarmuutta kasvattamalla?

 

Mustajärvi: Takuutyöpaikka tutkinnon suorittaneille

Markus Mustajärvi ehdotti mallia, jossa tutkinnon suorittaneille nuorille taattaisiin määräaikainen työ oikeassa työsuhteessa, jos työpaikkaa ei muuten löydy.

– Nuori pääsisi näyttämään itseään työnantajalle, kartuttaisi työkokemusta, saisi käyttää oppimaansa oikeassa työpaikassa ja vakauttaisi toimeentuloa niukan opiskeluajan jälkeen, kansanedustaja perusteli.

Hän suhteuttaisi mallin aiheuttamat kustannukset siihen, kuinka kalliiksi nuori syrjäytyminen työelämästä tulee. Takuutyö kannustaisi nuoria hankkimaan tutkinnon. Rahaa työ- ja elinkeinoministeriöllä tähän tarkoitukseen olisi, Mustajärvi sanoi.

Hallituksen työllisyyspolitiikka jakaa Mustajärven mukaan työttömien ja työntekijöiden joukkoa johdonmukaisesti pieniin osiin, jolloin ei synny yhtenäistä vastarintaa.

– Aktiivimalli ottaa omansa, kiky kurittaa erityisesti naisia, ja nuorille luodaan omat syrjivät mekanismit työmarkkinoilla.

– Työntekijöiden, vähävaraisten, päähän potkittujen ja tavallisten tallaajien puolustaminen ja tasa-arvoisemman yhteiskunnan rakentaminen ei saa olla vain puolustustaistelua. Meillä pitää olla myös kehittämisvisioita ja ideoita paremmasta yhteiskunnasta. Sillä uudistuksia Suomi tarvitsee. Se mikä toimi eilen, ei välttämättä toimi huomenna, totesi kansanedustaja, vasemmistoliiton 1. varapuheenjohtaja Hanna Sarkkinen vappupuheessaan Jyväskylässä.

Sarkkisen mukaan tulevaisuudenkuvien ei tarvitse olla vain synkkiä, vaikka oikeisto on ominut sanan ”uudistus” tarkoittamaan köyhien kyykyttämistä ja yhteiskunnan turvaverkkojen purkamista.

– Me emme kuitenkaan saa antaa tulevaisuutta oikeiston yksityisomaisuudeksi!

Suomi tarvitsee myös päästövähennyksiä ja ekologista rakennemuutosta, mutta niiden ei tarvitse Sarkkisen mukaan tarkoittaa perunakuoppaan kaivautumista.

– Elämänlaadun hakemista aidoista kokemuksista kerskakulutuksen sijaan. Kaikki muut yhteiskunnalliset ponnistelumme ovat lopulta turhia, jos emme pysty ratkaisemaan ekologista kriisiä.

Kaikki muut yhteiskunnalliset ponnistelumme ovat lopulta turhia, jos emme pysty ratkaisemaan ekologista kriisiä.

Sarkkinen muistutti, että moni positiivinen uudistus ja ehdotus torjutaan sanomalla, että rahaa ei ole, ja että kaikki tasa-arvoa lisäävät esitykset ovat turhaa haihattelua.

– Kuitenkin rahaa riittää yritystukiin. Rahasta ei ole pulaa, kun jaetaan veronkevennyksiä rikkaille. Suomi ei ole köyhä eikä kipeä, kun aseita ostetaan. Piikki on auki, kun tehdään terveysjättien taskut täyttävää sote-uudistusta.

Rahaa riittää yritystukiin. Rahasta ei ole pulaa, kun jaetaan veronkevennyksiä rikkaille.

Kyse on valinnoista, sillä 2000-luvun Suomi on rikkaampi kuin koskaan, Sarkkinen totesi.

Hän käsitteli puheessaan myös tulevien eduskuntavaalien jälkeistä aikaa, jolloin tarvitaan hallitus, joka rakentaa, eikä riko hyvää.

– Me tarvitsemme hallituksen, joka kunnioittaa ihmisoikeuksia. Sellainen hallitus voi rakentua vain punavihreälle pohjalle ja sitä varten, me tarvitsemme punavihreää yhteistyötä.

Sarkkinen totesi, että aikana, jolloin ihmisoikeuksien puolustaminen leimataan ääriajatteluksi, tarvitaan kipeästi solidaarisuutta.

– Vasemmistoliike ja työväenliike ei voi olla muukalaisvihamielinen tai kapeakatseinen, eikä hyväksyä sitä, että jakolinjoja rakennetaan ihmisten välille esimerkiksi kansallisuuden, uskonnon, seksuaalisuuden tai sukupuolen perusteella. Meidän on väsymättä taisteltava tasa-arvon, vapauden ja itsemääräämisoikeuden puolesta, kaikkien ihmisoikeuksien toteutumisen puolesta. Sitä on solidaarisuus käytännössä.

Me tarvitsemme hallituksen, joka kunnioittaa ihmisoikeuksia.

– Ihmisoikeuksia ja tasa-arvoa puolustamalla, köyhyyttä ja eriarvoisuutta poistamalla ja oikeudenmukaista yhteiskuntaa rakentamalla me voimme varmistaa, ettei se, mikä Suomessa koettiin sata vuotta sitten vuonna 1918, toistu enää koskaan.

Vasemmistoliiton kansanedustaja, puoluetta yritystukiryhmässä edustanut Hanna Sarkkinen on pettynyt parlamentaarisen yritystukityöryhmän päättymiseen tuloksettomana. Työryhmän puheenjohtaja Mauri Pekkarinen ilmoitti keskiviikkona, ettei yritystukiryhmä päässyt sopuun karsittavista ja uudelleenkohdennettavista yritystuista. Työryhmä loi kuitenkin kriteerit, joiden valossa yritystukia tulisi arvioida.

Työryhmässä tarkasteltiin sekä suoria yritystukia että verotukia, jotka muodostavat noin neljän miljardin kokonaisuuden. Sarkkinen pitää kestämättömänä sitä, että valtavien sosiaaliturvaan, tutkimukseen ja koulutukseen kohdistuneiden leikkauksien jälkeen yritystukiin ei uskallettu tehdä kunnon uudistusta.

– Maltillinen reilun 160 miljoonan säästöesitys tuli ryhmässä torpatuksi useiden puolueiden taholta ja loppumetreillä teollisuuden energiaverotukiin esitettiin jopa korotusta. Tämä valitettavasti kertoo, että ankaran lobbauksen ja poliittisten intohimojen kohteena olleelta ryhmältä loppui rohkeus kesken, Sarkkinen harmittelee.

Työryhmässä Vasemmistoliiton tavoitteena oli säästöjen hakeminen erityisesti ympäristölle haitallisista tuista sekä yritystukien rakenteellinen uudistaminen siten, että ne nykyistä paremmin tukisivat tuottavuutta ja uuden työn syntymistä. Lisärahoitusta olisi pitänyt suunnata tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotukiin, jotka edistävät taloutta ja työllisyyttä pitkällä aikavälillä muita yritystukia paremmin.

Vasemmistoliitto tavoittelee yritystukiin noin 500 miljoonan euron remonttia.

– Miljardien uudistuksia ei voida tehdä kertarysäyksellä, mutta nyt olisi kipeästi tarvittu pidemmän aikavälin suunnitelma ja yhteisymmärrys siitä, kuinka tukijärjestelmää kevennetään sekä muokataan talouden uudistumista tukevaksi ja ympäristön kannalta kestävämmäksi, Sarkkinen toteaa.

Vasemmistoliitto tavoittelee yritystukiin noin 500 miljoonan euron remonttia. Merkittäviä säästöjä toisivat esimerkiksi päästökaupan kompensaatiotuesta, yrittäjävähennyksestä, metsälahjavähennyksestä ja kaivostoiminnan alennetusta sähköverokannasta luopuminen, teollisuuden energiaverotukien alentaminen, listaamattomien osakeyhtiöiden osinkoveroedun leikkaaminen sekä turpeen verokannan korottaminen.

– Hallitus ei saanut tehtyä yritystukien uudistamista ja sysäsi sen parlamentaarisen ryhmän tehtäväksi. Nyt kun ryhmä ei saanut aikaiseksi yhteisesti hyväksyttyä listaa jää yritystukien uudistaminen seuraavan hallituksen tehtäväksi. Seuraavissa hallitusohjelmaneuvotteluissa puolueet löytävät yritystukien karsintatyön edestään, toivottavasti silloin tulokset ovat paremmat, Sarkkinen sanoo.

Vasemmistoliiton varapuheenjohtaja, kansanedustaja Hanna Sarkkisen mielestä hallitus tarjoaa Suomen ongelmiin kalliita ja vanhanaikaisia ratkaisuja. Sarkkinen piti vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuoron valtiopäivien avauskeskustelussa eduskunnassa keskiviikkona.

Kevään isoin asia eduskunnassa on sote-uudistus. Sarkkisen mielestä sote-uudistus tarvitaan, jotta suomalaiset voivat jälleen luottaa julkiseen terveydenhuoltoon. Hallituksen sote-esitys epäilyttää Sarkkista edelleen.

– Hallituksen markkinaehtoisuuteen perustuva sote-malli on kallis Suomen taloudelle ja potilaille. Edullinen se on terveysjäteille, joille luodaan rahastusautomaatti. Asiantuntijat ovat arvioineet kustannusten nousevan jopa miljardeilla. Hallitus leikkii kallista ja vaarallista leikkiä kansanterveyden ja kansantalouden kustannuksella, Sarkkinen varoittaa.

Vasemmisto esittää sote-uudistukseen omaa kustannustehokasta malliaan, jossa kavennetaan terveyseroja.

Sarkkinen myös epäili, pysyykö hallitus kasassa ja riittävän yhtenäisenä viedäkseen sote-uudistuksen maaliin. Perhevapaiden uudistaminen jo päättyi riitaan ja mahalaskuun.

– Suomalaisten sosiaali- ja terveyspalvelut olisivat jo kunnossa, mikäli hallitus ei olisi tehnyt yksityistämisvimmassaan poliittisia lehmänkauppoja. On käynyt hyvin selväksi, kenen ehdoilla uudistusta valmistellaan. Kokoomuksen ja ylikansallisten terveysyritysten välillä on pyöröovi, josta sujahdetaan sujuvasti päättäjistä lobbareiksi. Pörriäis-seikkailujen vuoksi on hukattu paljon aikaa, Sarkkinen suomi.

Vasemmisto esittää sote-uudistukseen omaa kustannustehokasta malliaan, jossa kavennetaan terveyseroja lisäämällä palveluiden integraatiota, alentamalla asiakasmaksuja ja helpottamalla terveyskeskukseen pääsyä.

Sarkkisen mielestä hallituksen sosiaali- ja työllisyyspolitiikka on kääntynyt katsomaan kauaksi menneisyyteen. Suomelle rutkasti positiivista huomiota tuoneen perustulokokeilun jatko on evätty ja tilalle on tullut täysin päinvastaiseen suuntaan vievä aktiivimalli.

– Suomen talouden menestys ei ratkea työpäivän pidentämisellä ja työntekijöiden kyykyttämisellä, vaan osaamisella ja kekseliäisyydellä. 2000-luvun taloudessa eivät toimi 1800-luvun ratkaisut, Sarkkinen sanoi.

Vasemmisto haluaa lisätä satsauksia tutkimukseen ja koulutukseen sekä kumota aktiivimallin. Työttömiltä työnhakijoilta puolue haluaa purkaa karenssit ja siirtyä työttömien kurittamisesta kannustamiseen.

– Työttömien työllistymispalveluihin on panostettava, työn vastaanottamista on sujuvoitettava suojaosia nostamalla ja työttömänä opiskelua on helpotettava, Sarkkinen luettelee.

Vasemmistoliiton varapuheenjohtaja, kansanedustaja Hanna Sarkkinen pitää kummallisena sitä, että hammashoito ei sisälly nykyisiin terveydenhuollon lakisääteisiin maksukattoihin. Sarkkinen jätti tänään lakialoitteen, jossa suun terveydenhuollon maksut lisätään mukaan asiakasmaksujen maksukattoon.

– Suun terveydessä on kyse perusterveyspalvelusta, eikä ole perusteltua, että yhden ruumiinosan hoito ja sen hoidon kustannukset ovat muusta terveydenhuollosta erillinen osa-alue, Sarkkinen sanoo.

Tasa-arvo ei toteudu suomalaisessa hammashoidossa.

Hammashoidossa asiakasmaksut ovat huomattavasti muuta terveydenhuoltoa isommat ja asiakasmaksuilla kerätään huomattavasti isompi osa hoidon kustannuksista kuin muussa terveydenhuollossa. Hammaslääkärikäynnit eivät kerrytä vuosittaista terveydenhuollon maksukattoa.

– Tasa-arvo ei toteudu suomalaisessa hammashoidossa. Suurin osa suomalaisista käyttää hammashoitopalveluja kohtuullisen usein ja säännöllisesti, mutta hoidon saannissa on huomattavia eroja. Korkeat asiakasmaksut johtavat siihen, että vähävaraiset käyttävät palveluja parempituloisia harvemmin, Sarkkinen sanoo.

Suun terveyden laiminlyönti saattaa myös aiheuttaa suuria kustannuksia muualla terveydenhuollossa, sillä suun terveyden laiminlyöminen on yhteydessä moniin muihin sairauksiin.

Sarkkinen esittää lakialoitteessaan, että suun terveydenhuolto ja sen asiakasmaksut tulisikin rinnastaa muuhun terveydenhuoltoon ja julkiset suunterveydenpalvelut tulisi sisällyttää terveydenhuollon maksukattoon.