Ilmatieteenlaitoksen eteläisemmän Suomen lumigraafit näyttävät melko erilaisilta kuin edellistalvena. Siinä missä talven 2018–2019 käyrät ovat yhtenäisiä ja pistävät paikoin jopa 40 vuoden keskiarvon yläpuolelle, kuluvan talven käyrät katkeilevat lumettomuuteen ja jäävät kauttaaltaan kauas keskiarvon alle.

Arvaamattomalla lumitilanteella on monenlaisia vaikutuksia ympäristölle ja siihen liittyvälle toiminnalle. Jonkinlaisen kuvan seurauksista saa Luonnonvarakeskuksen eli Luken ulostuloista.

Lievimmästä päästä on eläinten määrän laskemisen vaikeutuminen. Luke tiedotti joulukuussa, että eläinten jälkilaskenta- aikaa pidennetään koko maassa ”poikkeuksellisen huonojen laskentaolosuhteiden takia”. Eläimiä siis lasketaan jälkien perusteella pitkäaikaisten kannanmuutosten selvittämiseksi. Jotta jälkilaskenta onnistuisi, maassa täytyy olla tuore lumikerros.

Eläimille itselleen lumettomuus aiheuttaa muutoksia, joihin sopeutuminen voi tarkoittaa pakkomuuttoa uusille alueille tai katoamista. Talviturkkiin vaihtavat metsäjänikset ovat helppo saalis lumettomassa ympäristössä. Saimaalla on koottu lumikinoksia saimaannorppien pesäpaikoiksi jo aiempina talvina. Karhuja on herännyt talviunilta leutoihin säihin ja ne tarvitsevat ruokaa.

Ilmaston lämpenemisen odotetaan lisäävän puiden kasvua, mutta vähäinen lumi ei riitä suojaamaan havupuun taimia talven yli.

Lumettomuus vaikuttaa Luken tutkimusten mukaan myös puustoon. Ilmaston lämpenemisen odotetaan lisäävän puiden kasvua, mutta vähäinen lumi ei riitä suojaamaan havupuun taimia talven yli. Maahan imeytyneen veden jäätyminen heikentää myös männyn juurten kasvua.

Ihmisen arkeen lumi tulee myös maatalouden kautta. Luken erikoistutkija Ari A. Rajala kirjoitti tammikuussa syyskylvöisten viljelykasvien kohtaamista uhista.

”Lumipeite routaantumattomassa maassa ja toisaalta kovat pakkaset ilman suojaavaa lumipeitettä voivat aiheuttaa talvituhoja. Myös pitkäkestoinen tulviminen, pellolla seisovan veden jäätyminen ja sahaavat suoja- ja pakkasjaksot voivat kaikki johtaa pahimmillaan kasvustojen vaurioitumiseen tai tuhoutumiseen.”

Kun sateet tulevat talvellakin vetenä, vesi huuhtoo pelloilta ravinteita. Vesialueet rehevöityvät, mutta viljelykset kärsivät.

Harmaus lannistaa, surettaa ja masentaa

Mitä lumettomuus tekee ihmiselle? Esitin kysymyksen Facebook-yhteisölleni, jota neljän kuukauden marraskuu tuntuu vaivaavan. Ajantaju katoaa, harrastukset kärsivät ja mieli on maassa. Nämä kommentoijat asuvat Suomen eteläisemmällä puolikkaalla eli Oulussa tai sen alapuolella.


Lue juttu loppuun Kansan Tahdon paperinumerosta 2/2020!

Saat kymmenittäin kiinnostavia artikkeleita yhteiskunnasta ja kulttuurista, ihmisistä ja ilmiöistä tilaamalla vasemmistolehden pohjoisesta. Vuositilauksen hinta on 65 euroa / 8 numeroa, opiskelijoille ja alle 30-vuotiaille 37 euroa.

Siirry tästä tilaamaan!

Loppuvuodesta 2018 ilmestynyt IPCC-ilmastoraportti sai tuolloin 24-vuotiaan helsinkiläisen opiskelijan Laura Kolehmaisen havahtumaan: päästöt ovat kasvussa, lämpötilat nousussa, hommat eivät ole millään tavalla hanskassa. Hän ei jäänyt mutristelemaan, vaan päätti tehdä asioille jotain. Opinnot ja työt saisivat jäädä toistaiseksi, ilmastoaktivismi menisi niiden edelle. Koko elämä muuttuisi.

Kolehmaiselle joka tuutista puskeva ”arjen pieniä tekoja, joita jokainen voi tehdä” ei riittänyt.

”Ärsytti kauheasti. Arjen pienet teot eivät ole auttaneet tähänkään mennessä. Ne ovat olleet ylemmän keskiluokan etuoikeus, jossa hyväntekijöinä tehdään vähän ympäristötoimia. Ei ihmiskunnan olemassaolon kysymystä voi jättää halukkaiden ihmisten aktiivisuuden varaan”, Kolehmainen sanoo nyt.

“Eikä minulla opiskelijana ollut yhtään ylimääräistä rahaa ostaa luomutuotetta tavallisen sijaan.”

Huomio oli väärässä suunnassa, väärissä asioissa. Puuhastelussa.

”Eikä minulla opiskelijana ollut yhtään ylimääräistä rahaa ostaa luomutuotetta tavallisen sijaan, eikä ilmaston lämpeneminen olisi sillä pysähtynyt.”

Hetki oli joka tapauksessa otollinen. Suomen EU-puheenjohtajakausi oli sopivasti käsillä; sen Kolehmainen arveli olevan hyödyksi, jos vaikuttavaa ilmastokampanjointia aikoisi saada eteenpäin Euroopan tasolle. Mutta ensin tarvittaisiin vetävä kampanja koti-Suomessa, hän laskeskeli.

Laura Kolehmainen puhui ystävilleen ja esitti kysymyksiä ympäristöministeriötä myöten. Pohjatietoa hänellä kyllä oli, mutta ei vielä riittävää asiantuntemusta. Pian alkoi hahmottua vetoomuskampanja, johon hankittaisiin ympäri Suomea mahdollisimman erilaisia yhteisöjä ja ihmisiä yhteisen asian taakse.

Tavoite EU:n ilmastojohtajuudesta meni läpi hallitusohjelmaan.

”Sitten julkaisin Facebook-seinälläni kampanjaidean, ja kaikki lähti järkyttävän nopeasti liikkeelle. Moni halusi mukaan, joten organisoiduimme, hankimme nettisivut, otimme yhteyttä ammattiliittoihin, kouluihin, työpaikkoihin, ihan kaikkialle. Kaverit soittelivat paikkoja läpi. Mylly pyöri ja liike kasvoi ja kasvoi. Alkoi tulla kutsuja kaiken maailman pyöreisiin pöytiin. Oli se aika erikoista”, Kolehmainen kuvailee odottamatonta, mutta positiivista hulabaloota.

Kampanja sai nimen Ilmastoveivi2019, jonka tavoitteena oli, että kansan tuella Suomi käyttäisi hyväksi EU-puheenjohtajakautensa mahdollisuudet ja ajaisi ilmaston lämpenemisen rajaamista 1,5 asteeseen. Kampanja havitteli kunnianhimoisesti puolta miljoonaa allekirjoitusta vetoomukselle.

Kampanja loppui, kun Suomen EU-puheenjohtajakausi alkoi. Ilmastoveivaajat luovuttivat vetoomuksen kirjallisena Eurooppa-ministeri Tytti Tuppuraiselle (sd). Allekirjoituksia kertyi 60 210. Vaikka allekirjoitustavoitteeseen kampanja ei päässyt, tavoite EU:n ilmastojohtajuudesta meni läpi hallitusohjelmaan. Vesittyneenä lopputuloksena, mutta kampanja poiki ”vaikka mitä”, kuten Kolehmainen sanoo.


Lue juttu loppuun Kansan Tahdon paperinumerosta 1/2020!

Saat kymmenittäin kiinnostavia artikkeleita yhteiskunnasta ja kulttuurista, ihmisistä ja ilmiöistä tilaamalla vasemmistolehden pohjoisesta. Vuositilauksen hinta on 65 euroa / 8 numeroa. Ammattiliittosi saattaa tukea tilausta lehtiedulla.

Siirry tästä tilaamaan!

Hallitus julkaisi maanantaina suunnitelmansa, jolla tavoitellaan hallitusohjelmaan kirjattua hiilineutraalia valtiota vuoteen 2035 mennessä. Hiilineutraalius tarkoittaa sitä, että ilmaston lämpenemistä aiheuttavat hiilipäästöt ja hiilen sidonta ilmastosta ovat tasapainossa.

Suunnitelmassa asetetaan muun muassa päästövähennystavoitteet hallinnon eri aloille sekä työryhmiä ohjaamaan ilmastotoimien valmistelua ja turpeen energiakäytön puolittamista. Hallitus kutsuu suunnitelmaa ”reilun siirtymän tiekartaksi”.

Kysyimme kolmelta vasemmistoliiton toimijalta, mitä ajatuksia suunnitelma heissä herättää. Tunnelmat ovat kaksijakoiset.

Vasemmistoliiton ilmasto- ja ympäristötyöryhmään äskettäin valittu Antti Saarelainen on tyytyväinen reilun siirtymän ajatukseen, joka leimaa hallituksen puheita. Puheen ja tekojen välillä on kuitenkin vielä suuri kuilu.

– Odotin hallituksen ilmastokokoukselta jo konkreettisia toimenpiteitä uusien työryhmien perustamisen sijaan.

Kansalaiset ovat kyselyiden perusteella valmiita tukemaan kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa, Saarelainen sanoo. Jotta ilmastolaskua ei maksateta maailman köyhimmillä, on tehtävä nopeasti päätöksiä rahojen siirtämisestä pois ympäristölle haitallisista tuista. Niiden sijaan on rahoitettava esimerkiksi koulutusta ja nopeita junia.

Turpeenotto aiheuttaa vesistö- ja ilmastopäästöjä loppukäytöstä riippumatta.

Sähköautoja luonnon kustannuksella?

Erityisen huolestunut Saarelainen on metsäpolitiikasta. Hiilidioksidia sitovaa metsää – niin sanottuja hiilinieluja – lisätään, mutta ei tarpeeksi suhteessa edellisen hallituksen aiheuttamaan vähentymiseen.

Saarelainen huomauttaa myös, ettei ole ongelmatonta siirtää turpeen käyttöä polttamisesta muiden tuotteiden jalostamiseen. Turpeenotto aiheuttaa vesistö- ja ilmastopäästöjä loppukäytöstä riippumatta. Käyttö pitäisi lopettaa kokonaan ja tukea alan toimijoiden siirtymistä muille aloille.

Valtiovarainministeri Katri Kulmunin (kesk) lempilapsena näyttäytyvä ilmastorahastokaan ei herätä pelkästään toiveita rahan suuntautumisesta ilmaston hyväksi.

– Se ei saa muodostua väyläksi ohjata valtion rahoitusta vesistöille ja luonnolle tuhoisiin kaivoshankkeisiin sähköautojen lisäämisen nimissä, Saarelainen toteaa.

Lopetetaanko kokonaan vai osittain? Suuripäästöisen turpeen käytön tulevaisuudesta on tullut hallituksen ilmastopolitiikan kompromissien symboli. Kuvassa bioenergiana käytettävää turve- ja puuhakemassaa. (Kuva: Hilda Weges / Dreamstime.com)

Kartalla näkyy lisää karttoja

Tampereen kaupunginvaltuutettu Noora Tapio (vas) näkee tiekartan suuntaviivojen osoittavan eteenpäin mutta tekojen puuttuvan.

– Nyt saimme käteen tiekartan, joka lupaa uusia tiekarttoja ja suunnitelmia. Kun lupailut muuttuvat päätöksiksi, hallituksen on kuunneltava asiantuntijoita ja kansalaisyhteiskuntaa.

Oikeudenmukainen ilmastopolitiikka ei voi tarkoittaa ”veteliä toimia”.

Kunnianhimoinen ilmastopolitiikka edellyttää ripeitä päätöksiä turpeennostosta luopumisesta, fossiilisten polttoaineiden alasajosta, metsien hiilinielun vahvistamisesta ja ympäristölle haitallisten tukien lakkauttamisesta, Tapio sanoo.

Vasemmistoliiton roolia hän pitää korvaamattomana, jotta ilmastotoimet korvataan pienituloisille ja alueelliset vaikutukset huomioidaan. Oikeudenmukainen ilmastopolitiikka ei voi kuitenkaan tarkoittaa ”veteliä toimia”.

– Ilmastokriisin epäonnistuneen hillinnän hinta tulee pienituloisten maksettavaksi niin globaalisti kuin paikallisestikin, Tapio toteaa.

Päävastuu yrityksille ja sijoittajille

Samoilla linjoilla tavoitteiden ja keinojen epäsuhdasta on Vasemmistonuorten puheenjohtaja Liban Sheikh. Hän vaatii hallitukselta ekologiseen siirtymään kannustavaa talouspolitiikkaa.

– Turpeen energiatuesta on luovuttava ja verotuet katkaistava saastuttaville energiasektoreille.

Sheikh ei pidä linjausten oikeudenmukaisuutta vielä riittävänä. Suurin vastuu päästöistä pitäisi olla yrityksillä ja sijoittajilla, jotka ovat koonneet varallisuutensa tietoisesti epäekologisella bisneksellä.

“Fortumin Uniper-kauppa on räikeässä ristiriidassa hallituksen ilmastotavoitteiden kanssa.”

Ilmastohätätila ylittää maiden rajat, Sheikh muistuttaa, joten tavoiteltavaa hiilineutraaliutta täytyy tarkastella maailmanlaajuisena kysymyksenä. Koska ilmastonmuutos aiheuttaa pakolaisuutta, oikeudenmukainen ilmastopolitiikkaa edellyttää oikeudenmukaista siirtolaispolitiikkaa.

Myös moni suomalaisten käyttämä tavara tuotetaan ulkomailla, ja niiden valmistamisen aiheuttamat päästöt ovat muiden maiden vastuulla.

– Hallituksen tulee varmistaa, että ilmastotoimet eivät johda päästöjen kasvavaan ulkoistamiseen ja siten oman tontin viherpesuun. Esimerkiksi Fortumin hiljattainen Uniper-kauppa on räikeässä ristiriidassa hallituksen ilmastotavoitteiden kanssa, nuorisojärjestön puheenjohtaja sanoo.

Valtion omistama Fortum on hankkimassa määräysvaltaa saksalaisesta energiayhtiö Uniperista, joka rakentaa lisää suuripäästöistä hiilivoimaa. Yhtiö myös uhkaa haastaa Alankomaat oikeuteen siksi, että maa on ilmoittanut kieltävänsä kivihiilen käytön vuoteen 2030 mennessä.

Andersson: Ratkaisut löydetään

Vasemmiston puheenjohtajan, opetusministeri Li Anderssonin mielestä ilmastotiekartta lisää varmuutta siitä, että ilmastokriisiin löydetään ratkaisut. Maailman ensimmäinen hiilineutraali hyvinvointivaltio tehdään niin, että ilmastotoimet luovat työtä ja hyvinvointia, eivät pelkoa ja erimielisyyttä, Andersson kirjoittaa Facebook-päivityksessään.

– Ilmastoystävällisten ratkaisuiden tekemisestä täytyy tehdä mahdollista jokaiselle ihmiselle tulotasoon ja asuinpaikkaan katsomatta.

Kritisoidusta turvepäätöksestä puheenjohtaja toteaa, että turpeesta elantonsa saavia ihmisiä ei jätetä tyhjän päälle. Turpeen energiakäyttö vähintään puolitetaan vuoteen 2030 mennessä, ja alalla työskentelevien toimeentulosta ja mahdollisesta uudelleenkouluttautumisesta pidetään huolta. Andersson viittaa Espanjassa saatuihin kokemuksiin työntekijöiden ja työnantajien yhteistyöstä rakennemuutosten suunnittelussa. Muutoksia turpeen verotukeen on tulossa syksyn budjettikäsittelyssä.

Hallituksen suunnitelma on luettavissa valtioneuvoston sivuilla.

Aika ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi on loppumassa. Vasemmisto muistuttaa tulevien eduskuntavaalien olevan ilmastovaalit.

– Me olemme ensimmäinen sukupolvi, joka näkee ilmastonmuutoksen vaikutukset ja viimeinen sukupolvi, joka voi vielä tehdä asialle jotain. Meillä on siis vastuu toimia, sanoo vasemmistoliiton oululainen kansanedustaja Hanna Sarkkinen.

– Suurin osa puolueista ei ilmastonmuutoksen aiheuttamasta eksistentiaalisesta uhasta huolimatta ole valmis tekemään riittäviä politiikkatoimia. Ilmastonmuutoksen ykköshuolenaan näkevä nuoriso seuraa poliittista keskustelua varmaankin kauhulla, harmittelee Sarkkinen.

Myös Suomessa on vähennettävä päästöjä, kasvatettava hiilinieluja ja ohjattava pääomat fossiilitaloudesta ilmastokestäviin kohteisiin.

Poliittiset päätökset keskiössä yksilöiden valintojen sijasta

– Vaikka populistit niin väittävät, niin kukaan ei tule viemään dieselautoa pihastasi. Kukaan ei kiellä lihansyöntiäsi. Kukaan ei pakota sinua muuttamaan kerrostaloon. Kukaan ei pakota sinua menemään kirpparille.Päästövähennykset tarkoittavat Sarkkisen mukaan panostuksia rautateihin, joukkoliikenteeseen ja pyöräilyyn. Uusien myytävien autojen on oltava vähäpäästöisempiä ja vanhoissa autoissa on käytettävä vähemmän saastuttavia polttoaineita.

– Myös ruuantuotannon päästöjä on vähennettävä. Se tarkoittaa esimerkiksi punaisen lihan kulutuksen vähentämistä, ruokahävikin ehkäisyä ja viljelymenetelmien kehittämistä. Myös asumisen päästöt on saatava laskuun. Se tarkoittaa öljylämmityksen muuttamista lämpöpumppuihin, vanhojen kerrostalojen energiaremontteja ja lisää puurakentamista. Myös kulutuksen päästöt on saatava vähenemään. Se tarkoittaa vähemmän kertakäyttökulutusta, kestävämpien tuotteiden valmistusta ja enemmän kierrätystä, listaa Sarkkinen.

Ilmastonmuutos nähdään yleensä uhkakuvien kautta. Vasemmistoliitto haluaa tuoda esille myös toivon näkökulman.

– Päästövähennyksiä ei voida jättää vain yksilöiden valintojen varaan, sillä ilmastonmuutoksen hillinnässä ei ole kyse identiteettipolitiikasta. Tarvitaan poliittisia päätöksiä, joilla lisätään uusiutuvaa energiaa ja energiatehokkuutta. Veromuutoksia, joiden avulla ihmisiä kannustetaan ja heille mahdollistetaan ilmastokestäviä valintoja. Lainsäädäntöä, jolla teollisuuden saastutukselle laitetaan rajat.

Suomi tarvitsee vahvempaa hiilinielupolitiikkaa

Hiilinielut imevät hiilidioksidia pois ilmakehästä ja niiden potentiaali ilmastonmuutoksen hillinnässä on valtava. Suomen suurin hiilinielu ovat metsät, suot taas ovat Suomen suurin hiilivarasto. Vasemmisto ajaa Suomeen vahvempaa nielupolitiikkaa.

– Kukaan ei ole kieltämässä metsien hakkuita. Hakkuut on kuitenkin toteutettava ja mitoitettava niin, että hiilinielut eivät pienene ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta kriittisinä tulevina vuosina. Eri puolilla Suomea tämä tarkoittaa eri asioita. Metsänomistajia on kannustettava kasvattamaan metsiä vanhemmiksi ja sitomaan enemmän hiiltä. Suometsissä jatkuvan kasvatuksen metsänhoito voi lisätä hiilensidontaa. Hakatusta puusta kannattaa valmistaa tuotteita, joissa hiili pysyy sitoutuneena mahdollisimman pitkään, muistuttaa Sarkkinen.

Vasemmiston vaaliohjelmassa todetaan, että maanviljelijöitä tulee kannustaa ja kouluttaa hiiltä sitoviin viljelymenetelmiin.

– Suopeltoja on vain 10 prosenttia maatalousmaastamme, mutta niiden päästöt muodostavat jopa viidenneksen kokonaispäästöistämme, eli lähes saman verran kuin liikenne. Niiden hiilitasetta on parannettava ja uusien suopeltojen raivaus on kiellettävä.

Fossiilikapitalismi kuriin

90 kansainvälistä suuryritystä on aiheuttanut noin puolet ihmisen aiheuttamasta ilmastonlämpenemisestä. Näiden yritysten omistajat ovat rikastuneet ilmakehän tuhoamisella.

– Suuryhtiöt riistävät luontoa voittojen vuoksi ja vievät lapsiltamme hyvän elämän edellytykset, jos me sallimme sen. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi meidän pitää hillitä myös fossiilikapitalismia. Eläkevarat ja julkiset omistukset on vedettävä pois fossiilitaloudesta ja sijoitettava ilmastokestäviin kohteisiin. Yritykset on pakotettava raportoimaan hiiliriskeistään ja päästöistään. Fossiiliyhtiöt on laitettava maksamaan aiheuttamistaan päästöistä.

Ilmastonmuutoksen hillintä vaatii muutoksia ja aiheuttaa kustannuksia. Toisaalta se synnyttää myös uutta työtä.

– On pidettävä huolta, että eriarvoisuus ei välttämättömien ilmastotoimien seurauksena kasva. Se tarkoittaa vahvaa tulojakopolitiikkaa ja kulutusverojen korvaamista pienituloisille muulla verotuksella ja tulonsiirroilla. Suurituloiset saastuttavat keskimäärin enemmän kuin köyhät, joten heidän on kannettava myös isompi vastuu muutoksista, sanoo Sarkkinen.

– Ilmastonmuutoksen hillinnässä ei ole kyse identiteettipolitiikasta ja henkilökohtaisista kulutusvalinnoista, vaan yhteiskunnan ja talouden rakenteiden muuttamisesta. Siinä on kyse maapallon säilyttämisestä elinkelpoisena myös lapsillemme. Ilmastopolitiikassa ei ole sijaa populismille ja lyhytnäköiselle ajattelulle.

Ilmastonmuutos nähdään yleensä uhkakuvien kautta. Vasemmistoliitto haluaa tuoda esille myös toivon näkökulman.

– Ilmastokestävän yhteiskunnan rakentaminen on iso työmaa, työtä syntyy esimerkiksi kun raiteita pitää rakentaa, materiaaleja kierrättää ja taloja remontoida. Ilmastoviisaissa ratkaisuissa on myös iso vientipotentiaali.

– Ilmastonmuutoksen hillintä edellyttää joka tapauksessa isoja muutoksia. Muutos on myös mahdollisuus rakentaa yhteiskuntaa, joka perustuu ylikulutusta ja tuhlaamista kestävämmille arvoille.

llmastonmuutoksen seuraukset vaikuttavat vahvasti Lapissa. Talvet lauhtuvat ja lyhenevät, lumen määrä vähenee ja kasvukausi pitenee. Vaikka osa ilmastonmuutoksen vaikutuksista on positiivisia, on niistä kuitenkin suurin osa haitallisia sekä Lapissa että globaalisti. Onkin tärkeää, että meillä täällä Lapissa toimitaan aktiivisesti ja kunnianhimoisesti ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, niin yksilön kuin myös poliittisten päätösten tasolla.

Yksittäisen ihmisen hiilijalanjälki koostuu asumisen, liikkumisen, syömisen ja kuluttamisen päästöistä. Näistä suurin on asumisen päästöt, jotka koostuvat lämmityksestä, sähköstä ja veden kulutuksesta. Energiasektori on myös kansallisesti suurin päästön aiheuttaja – 74 prosenttia Suomen kasvihuonepäästöistä tulee energiasektorilta. Lapissa asuntojen lämmitys on viileän ilmaston vuoksi merkittävässä osassa. Onkin tärkeää, että verotuksen avulla kannustetaan ekosähkön ja maalämmön hankintaan ja kiristetään turpeen polttoaineverotusta. Vastaavasti uusiutuvien luonnonvarojen käytön verotusta tulee alentaa.

On kuitenkin muistettava, että merkittävä osa ajomatkoista tehdään taajama-alueilla, joissa välimatkat eivät ole tolkuttoman pitkiä.

Liikenteen päästöistä suurin osa syntyy tieliikenteestä. Lappi on pitkien etäisyyksien ja harvan asutuksen maakunta, mikä aiheuttaa haasteita liikenteen osalta. On kuitenkin muistettava, että merkittävä osa ajomatkoista tehdään taajama-alueilla, joissa välimatkat eivät ole tolkuttoman pitkiä. Joukkoliikenteen kehittäminen on välttämätöntä kestävän kehityksen kannalta. Kattavat reitit, riittävän lyhyet vuorovälit ja edulliset hinnat mahdollistavat liikenteen päästöjen hillitsemisen. Myös kevyen liikenteen väyliä ja kimppakyytejä tulee lisätä.

Kotitalouksien hiilijalanjäljestä 20 prosenttia muodostuu ruuasta. Ruokailuun voidaan vaikuttaa myös paljon poliittisella päätöksenteolla. Kasvisruokapäivien lisääminen kouluihin ja päiväkoteihin sekä lähiruuan suosiminen kilpailutuksissa ovat tärkeitä. Onko meidän järkeä rahdata lihaa ja kasviksia toiselta puolelta maapalloa, kun meillä Suomessa ja Lapissa kasvaa monenlaisia maukkaita kasviksia sekä poroa ja kalaa? Käyttäytymistä voidaan ohjata taloudellisin ohjauskeinoin eli kehittämällä verotusta päästöt huomioivaksi. Meidän on siis tuettava kotimaista kasvisruokaa sekä vastuullisesti tuotettua lähi- ja luomuruokaa.

Matkailu on Lapissa tärkeä elinkeino, mutta kuinka kauan meillä riittää puhdasta luontoa ja rauhaa matkailun valttikortiksi?

Matkailu on Lapissa tärkeä elinkeino, mutta kuinka kauan meillä riittää puhdasta luontoa ja rauhaa matkailun valttikortiksi? Matkailusta on tehtävä myös ilmastolle kestävää. Tätä voitaisiin edistää nopeammilla ratayhteyksillä Helsinkiin, jolla tuetaan kestävää kotimaan sisällä tapahtuvaa matkailua ja vähennetään lentosaastetta.  Voimme myös edistää matkailualan kestävää kehitystä tukemalla yrityksiä, jotka toimivat vastuullisesti turismin parissa. Voimme myös miettiä, kuinka paljon haluamme tukea matkamuistojen myyntiä, jossa Aasiasta Lappiin lentävät turistit ostavat Aasiasta Lappiin rahdattua muovikrääsää? Voisimmeko enemmän nostaa esille pohjoisen käsityötaitoa ja tukea paikallista yrittäjyyttä?

Ilmastonmuutosta vastaan käytävä taistelu vaatii myös uusia innovaatioita. Näitä innovaatioita ja tutkimusta Lapilla on tarjota. Meillä toimii korkeakoulukonserni, jonka vahvuuksia ovat arktinen kestävä kehitys, ympäristö sekä pohjoisen yhteiskunnan muutos ja hyvinvointi. Koulutuksella, tieteellä, tutkimuksella sekä kehittämistyöllä on iso rooli ilmastonmuutoksen hillitsemisellä ja näihin pitää panostaa. Tulevalla hallituskaudella on lisättävä korkeakoulujen rahoitusta sekä sidottava se indeksiin. Paikallisten yritysten, maakunnan ja korkeakoulujen yhteistyötä on lisättävä.

 

Sonja Sinisalo
Mari Ikonen
Rovaniemi

Vasemmistoliitto julkaisee tänään perjantaina ilmasto-ohjelmansa, jonka tavoitteena on hiilidioksidipäästöjen muuttaminen negatiivisiksi 2030-luvun alussa. Päästöt ovat miinuksella, kun hiilinielut eli maaperä ja metsät sitovat enemmän hiiltä kuin sitä pääsee päästöinä ilmakehään.

Ensimmäisenä puolue luopuisi ilmastolla haitallisista yritystuista, puheenjohtaja Li Andersson toteaa tiedotteessa.

– On skandaali, että Suomi vielä tänäkin päivänä tukee ilmastolle haitallista toimintaa verotuksella ja suorin tuin. Ensimmäisenä askeleena tilanteen korjaamiseksi ehdotamme ympäristölle haitallisten tukien karsimista noin puolen miljardin edestä. Yritystukiremontti jäi tältä hallitukselta tekemättä. Seuraavan hallituksen on se tehtävä.

“Metsänomistajat ja maanviljelijät voivat olla ilmastosankareita.”

Hiilinielujen vahvistamiseksi Vasemmistoliitto ehdottaa metsänomistajille kannustinjärjestelmää, joka houkuttelisi lykkäämään hakkuita ja pidentämään hiilen sitomisaikaa. Vasemmiston kansanedustajan, eduskunnan ympäristövaliokunnan varapuheenjohtaja Silvia Modigin mukaan metsänomistajat ja maanviljelijät voivat olla ”ilmastosankareita”.

– Ilmastonmuutoksen ratkaisemiseksi on tärkeää saada Suomeen vanhempaa metsää, joten tarvitaan taloudellinen tuuppaus sille, että metsänomistaja myy puut myöhemmin, esimerkiksi vasta 100- tai 120-vuotiaina, Modig tiedottaa.

 

Oikeudenmukaisesti kustannuksia tasaten

Jo verouudistuksensa yhteydessä Vasemmisto korosti, ettei ympäristöystävällisiä uudistuksia tule toteuttaa pienituloisten kustannuksella. Ilmasto-ohjelmassa taloudellisen eriarvoisuuden todetaan kytkeytyvän suoraan ympäristörasitukseen siten, että rikkaimpien ympäristöjalanjälki on moninkertainen köyhiin verrattuna.

Vastuuta kuluttamisen ja elämäntavan muutoksista ei voi sälyttää yksittäisten kansalaisten harteille, ohjelmassa todetaan, vaan tarvitaan järjestelmätason päätöksiä, kieltoja ja kannusteita. Oikeudenmukaisessa ilmastopolitiikassa pienituloisille koituvia kustannuksia tasapainotetaan muulla politiikalla ja tulonsiirroilla.

Ilmasto-ohjelmassa Vasemmisto esittelee keinojaan päästöjen vähentämiseen liikenteessä, sähkön ja lämmön tuotannossa, ruoassa, asumisessa ja teollisuudessa. Ohjelmaan on koottu myös EU:ssa ja laajemmin kansainvälisesti tarvittavia toimia sekä fossiilisista energialähteistä luopumisen aikataulu.

Hiilinielujen osalta keskitytään metsien lisäksi myös soihin ja peltoihin. Vasemmistoliitto ehdottaa esimerkiksi, että ympäristövaikutusten yhteydessä jatkossa arvioitaisiin hankkeiden vaikutukset hiilinieluihin.

Äitini jäi juuri äskettäin eläkkeelle oltuaan yhden työnantajan, osuuskaupan, palveluksessa koko työuransa, 50 vuotta. 16-vuotias neitokainen aloitti lähettinä, yleni keskusneidiksi, konttoritehtävien kautta säästökassan hoitajaksi, ja lopulta S-pankin tuoman muutoksen myötä asiakasomistajapalveluihin. Sellaista työuraa ei pystyne enää kukaan saavuttamaan, eivät ainakaan oman sukupolveni edustajat. Tämän päivän työelämää kuvaa hektisyys, kvartaalitalous, pätkä- ja silpputyöt, yt-neuvottelut sekä työttömyys. Entäpä millaiset ovat työelämän tulevaisuuden näkymät?

(lisää…)