Vasemmistoliiton neuvoa-antava jäsenäänestys puolueen osallistumisesta hallitukseen käynnistyi tänään maanantaina kolmelta iltapäivällä. Äänestys on käynnissä tiistaihin 4. kesäkuuta puoleenyöhön saakka.

Äänestäminen tapahtuu netissä puolueen jäsenrekisteriohjelman avulla. Ohjeet ja linkki äänestämiseen on julkaistu Vasemmiston sivuilla.

Puoluehallitus esittää, että Vasemmisto osallistuu Antti Rinteen (sd) viiden puolueen hallitukseen. Hallitusohjelma julkaistiin tänään ja se on luettavissa Valtioneuvoston sivuilla. Vasemmiston sivustolla on puolestaan perusteluja puoluehallituksen esitykselle.

Lopullisen päätöksen hallitukseen osallistumisesta tekee keskiviikkona 5. kesäkuuta Helsingissä kokoontuva puoluevaltuuston ja eduskuntaryhmän yhteiskokous.

Vasemmisto ei halua uusia Caruna-kauppoja

Hallitusneuvottelujen aikana vasemmistoliitto otti lyhyen aikalisän, jonka aikana sen neuvottelijat pohtivat kantaansa valtionomaisuuden myymiseen investointien rahoittamiseksi. Neuvottelijat päättivät tuumaustauon jälkeen odottaa hallitusohjelman kokonaisuuden muodostumista.

Vasemmistoliitto ei halua myydä strategisia omistuksia.

Puheenjohtaja Li Anderssonin mukaan valtionomaisuuden myyminen oli puolueelle vaikein paikka neuvotteluissa. Hän sanoi hallitusohjelman julkistamisen yhteydessä, että vasemmistoliitto ei halua myydä strategisia omistuksia, kuten tehtiin aiemmin niin sanotun Caruna-kaupan yhteydessä. Tuolloin puolue vastusti hallituksessa päätöstä myydä valtionyhtiö Fortumin sähköverkot ulkomaalaisten sijoittajien omistamalle Carunalle.

Hallitusohjelmassa ei nimetä myytäviä yhtiöitä tai omaisuutta. Ohjelman liitteessä on pöytäkirjamerkintä, jonka mukaan omaisuuden myynnille ei aseteta mekaanisia vuotuisia tavoitteita vaan ne toteutetaan “tarkoituksenmukaisella tavalla ja aikataululla”.

Puheenjohtajasta opetusministeri

Jos Vasemmisto menee hallitukseen, se saa sosiaali- ja terveysministerin sekä opetusministerin salkut. Ministerit valitaan puolueen sääntöjen mukaan niin ikään puoluevaltuuston ja eduskuntaryhmän yhteiskokouksessa.

Opetusministerin salkku kevenee hieman aiemmasta, sillä opetus- ja kulttuuriministeriöön nimetään myös tiede- ja kulttuuriministeri.

Andersson on itse kiinnostunut opetusministerin tehtävästä. Opetusministerin salkku kevenee hieman aiemmasta, sillä opetus- ja kulttuuriministeriöön nimetään myös tiede- ja kulttuuriministeri. Tämän vastuulla on kulttuurin ja urheilun lisäksi korkeakoulupolitiikka. Opetusministeri vastaa siten varhaiskasvatuksesta, perusopetuksesta ja toisen asteen koulutuksesta.

Sosiaali- ja terveysministerin vastuulle on tulossa sosiaali- ja terveydenhuoltouudistuksen toteuttaminen. Anderssonin mukaan sote-uudistuksen toteuttamisesta julkisen palvelutuotannon pohjalta saavutettiin yhteisymmärrys neuvottelujen varhaisessa vaiheessa. Puheenjohtaja uskoo, että uudistuksessa vahvistetaan perusterveydenhuoltoa, yhteensovitetaan palveluketjuja ihmisten pompottelun vähentämiseksi sekä nopeutetaan hoitoon pääsyä.

Vasemmiston puoluevaltuusto päätti lauantaina Helsingissä, että puolue järjestää eduskuntavaalien ja mahdollisten hallitusneuvottelujen jälkeen neuvoa-antavan jäsenäänestyksen osallistumisesta hallitukseen. Esitys jäsenäänestyksestä oli puoluehallituksen tekemä.

Äänestys edellyttää sitä, että Vasemmisto on ollut mukana hallitusneuvotteluissa ja niissä on saavutettu neuvottelutulos. Lopullisen päätöksen hallitukseen osallistumisesta tekee jatkossakin puoluevaltuuston ja eduskuntaryhmän yhteiskokous.

Valtuustossa tehtiin myös esitys asian siirtämisestä tammikuussa pidettävään puoluevaltuuston kokoukseen. Puoluehallituksen esitys voitti äänin 25–21. Keskustelussa kukaan ei periaatteellisesti vastustanut jäsenäänestysten järjestämistä.

 

Taustalla jäsenaloite

Uudistuksen valmistelu on aloitettu oululaisen Olli Kohosen jäsenaloitteen pohjalta. Kohonen on Pohjois-Pohjanmaan Vasemmiston puheenjohtaja, mutta aloitteen hän teki puolueen yksittäisenä jäsenenä.

“Jäsenäänestys on käytössä Saksan demareilla.”

Kohonen perustelee maaliskuussa puoluehallitukselle toimittamaansa jäsenaloitetta jäsendemokratian vahvistamisella modernilla tavalla. Myös kiinnostus puolueen jäsenyyttä kohtaan voisi kasvaa, jos sen mukana tulisi entistä selkeämpi mahdollisuus vaikuttaa hallituspolitiikkaan.

– Siinä mielessä tämä ei ole kauhean radikaali ajatus, että tällainen jäsenäänestys on käytössä Saksan demareilla, Kohonen sanoo.

Vasemmistoliitto on yhtenä harvoista puolueista kasvattanut jäsenmääräänsä viime vuosina. Aloitteentekijä uskoo neuvoa-antavan puheenjohtajaäänestyksen ja sen myötä kasvaneiden vaikutusmahdollisuuksien vaikuttaneen osaltaan tähän.

Sähköisten jäsenäänestysten lisäämisestä keskusteltiin myös vuoden 2016 puoluekokouksessa.

 

Pikaäänestyksessä riittää haastetta

Aloitteessa viitataan jäsenäänestysten pitkään perinteeseen. Viimeksi vasemmistoliiton jäsenet äänestivät neuvo-antavasti puheenjohtajasta keväällä 2016.

Vuonna 1997 puolueessa järjestettiin äänestys EMU-kannasta eli siitä, pitäisikö vasemmistoliiton hallituspuolueena tukea Suomen liittymistä Euroopan talous- ja rahaliittoon. Se oli käytännössä myös äänestys hallituksessa jatkamisesta, sillä kielteinen suhtautuminen rahaliittoon olisi johtanut eroon hallituksesta.

Aloitteessa myönnetään, että jäsenäänestys ei ole ongelmaton. Se pitää järjestää nopeasti ja jäsenille pitää tiedottaa, mitä hallitusneuvotteluissa on sovittu. Aikataulu vaatii sähköistä äänestämistä, mikä voi vaatia paljon paikallisia erityisjärjestelyjä, jotta jokainen jäsen saa mahdollisuuden äänestää. Haasteet tuotiin monissa puheenvuoroissa esiin myös puoluevaltuuston kokouksessa.

Kohonen totesi ennen puoluevaltuuston kokousta, että Vasemmiston jäsenillä on jo hyviä järjestöllisiä vaikuttamiskeinoja käytössään.

– Kesken puoluekokouskauden voi tehdä tällaisia aloitteita, jotka voivat johtaa näinkin isoihin askeleisiin, riippumatta nyt edes siitä, mitä puoluevaltuusto linjaa asiasta.