Puolustusministeri Niinistö näkee tiedonkulun parantuneen eduskunnassa

 

Vasemmiston kansanedustaja Markus Mustajärvi näkee puolustuspolitiikassa pidempiaikaisen salaamisen kulttuurin, jolla halutaan estää kansalaiskeskustelua.

Viimeisin esimerkki on Suomen, Yhdysvaltojen ja Ruotsin yhteinen aiejulistus, jonka julkilausuttuna tavoitteena on täydentää ja koota yhteen aikaisemmin sovittuja asioita. Puolustusministeri Jussi Niinistön mukaan julistuksen tärkein anti on harjoitusyhteistyön tiivistäminen.

Aiejulistus tuotiin eduskunnalle vain tiedoksi ja se käsiteltiin ulkoasiain- ja puolustusvaliokunnissa salaisena, joten kansanedustajat eivät voineet puhua siitä julkisesti käsittelyn aikana. Mustajärvi sanoo, ettei saanut puolustusvaliokunnassa asiantuntijoilta vastausta kysyessään, miksi asia pitäisi salata.

“Jostain syystä asiat halutaan hoitaa niin, ettei päästetä kansanedustajia sotkeutumaan omiin asioihinsa.”

– Aina pitäisi olla lakiin perustuva syy, kun julistetaan salaiseksi. Jostain syystä asiat halutaan hoitaa niin, ettei päästetä kansanedustajia sotkeutumaan omiin asioihinsa.

Salailun ohella maassa vallitsee Mustajärven mielestä pelotteluilmapiiri. Turvallisuusorganisaatioita on käytetty luomaan osin perusteettomia uhkakuvia, jotta turvallisuuskoneisto saisi kaiken, mitä pyytää.

Kansanedustaja luettelee esimerkkejä liioittelusta: Venäjän sotaharjoituksiin Valko-Venäjällä liitetyt uhat, pelottelu Venäjän aikeilla vaikuttaa Suomen presidentinvaaleihin vaikka salamurhilla, kohujutut Alakurtin sotilaskylästä sekä ”hybridi-hypetys”.

 

Ministeri: tiedonkulku on parantunut

Kun salailuväitteet esittää puolustusministeri Niinistölle ilman lähdemainintaa, hän ei osaa sanoa, mihin ne perustuvat. Hän sanoo, että tieto on kulkenut tällä kaudella paremmin kuin edellisellä, jolloin hän toimi puolustusvaliokunnan puheenjohtajana.

– Puolustusministeriö toimii julkisuuslain mukaisesti. Informoimme eduskuntaa säännöllisesti.

Ministerinä hän sanoo tuovansa rehellisesti esiin tosiasioita.

Niinistön mukaan uhkien liioittelullekaan ei ole tarvetta eikä se kuulu suomalaiseen poliittiseen kulttuuriin. Ministerinä hän sanoo tuovansa rehellisesti esiin tosiasioita.

– Mielestäni Krimin valtauksen jälkeinen turvallisuusympäristön muutos puhuu puolestaan.

 

Lisää aiheesta Kansan Tahdon kesälehdessä.

Vehviläisen vastaus Mustajärven kirjalliseen kysymykseen perus- ja ihmisoikeudet huomioiva – kaksoiskansalaisille ei kaavailla virkakieltoa

Julkisuudessa helmikuussa käyty keskustelu, jonka mukaan kaksoiskansalaiset olisivat uhka Suomen turvallisuudelle, ei saa vasemmistoliiton kansanedustaja Markus Mustajärveltä ymmärrystä.

Jupakka lähti liikkeelle Ylen uutisoinnista, jonka mukaan kaksoiskansalaisten toimintaa puolustusvoimissa oli rajattu. Tämä sai puolustusministeri Jussi Niinistön tuohtumaan ja syyttelemään Yleä valeuutisten levittämisestä. Tosin tämän jälkeen kävi ilmi, että muun muassa Kainuun Prikaatissa oli ollut ohjeistuksia, joiden mukaan esimerkiksi lennokkikoulutukseen pääsemistä oli rajattu kaksoiskansalaisten osalta.

– Olen pyrkinyt miettimään, että mikä tässä voisi olla se ongelma. Turvallisuusselvityksiä kyllä tehdään monella tasolla. Jos joku katsotaan riskiksi, ongelmia voisi muodostua esimerkiksi alkoholista tai rahaongelmista. Kategorinen arviointi henkilön taustan mukaan on hyvinkin ongelmallinen. Se leimaa tiettyyn ryhmään kuuluvia ihmisiä, riippumatta siitä millaisia he ovat.

Mustajärven mukaan uhkakuvia on luotu turhaan.

Mustajärven mukaan uhkakuvia on luotu turhaan. Hän teki asiasta kirjallisen kysymyksen, jossa tiedusteli hallitukselta, aikooko se valmistella sellaisen esityksen, joka käytännössä johtaa virkakieltoon silloin, kun on kyse kaksoiskansalaisuudesta ja tietyistä julkisista viroista.

– Meillä on satatuhatta kaksoiskansalaista. Jos joku on turvallisuusriski pelkästään kaksoiskansalaisuuden takia, niin tulisiko hänestä sitten täysin lojaali vaikkapa toisesta kansalaisuudesta luopumisen myötä?

Tulisiko hänestä sitten täysin lojaali vaikkapa toisesta kansalaisuudesta luopumisen myötä?

Mustajärvi oli kuitenkin varsin tyytyväinen kirjallisen kysymyksen vastaukseen, jonka antoi kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen. Asiaa koskevan lainsäädännön jatkovalmistelussa ei pohjana ole virkakielto kaksoiskansalaisille. Jatkotyössä huomioidaan perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen ja arviointi tapahtuu yksilön ominaisuuksien pohjalta.

– Hallituksen vastaus kysymykseeni oli paljon asiallisempi kuin puolustusministeri Jussi Niinistön intoilut. Eli valmisteluhan on jaettu kahteen osaan: virkamieslain muuttamiseen ja turvallisuusselvityslain täsmennyksiin. Myös siviili- ja sotilasvirat arvioidaan erikseen, Mustajärvi toteaa.

Mustajärven mukaan on tärkeää huomata, että myös valtioneuvosto toteaa, että perustuslain yhdenvertaisuusvaatimus ja kansainväliset sopimukset estävät kategorisen muutoksen niin, että tiettyihin valtion virkoihin voitaisiin valita vain henkilö, joka on pelkästään Suomen kansalainen.