Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramo varoittaa, että Turkin vaatimusten myötäily aloittaisi huutokaupat, joista ei ole paluuta. Saramo puhui lauantaina vasemmistoliiton puoluekokouksessa Porissa.
Saramon mukaan Nato-prosessin ongelmat Turkin kanssa olivat odotettavissa, sillä Turkki on ennenkin käyttänyt hyväkseen muuttuvat tilanteet Naton sisällä.
Mainos alkaa
Mainos loppuu
”Turkin vaatimukset ovat Naton rakenteellinen ongelma, jonka vain Nato voi keskuudessaan ratkaista. Suomi ei neuvottele ihmisoikeuksista tai oikeusvaltiosta. Täydellistä diplomatian tajun puutetta edusti kokoomuksen Petteri Orpon ehdotus antaa periksi aseviennissä – sellaisen huutokaupan tieltä ei ole paluuta”, Saramo sanoi.
Saramo selvitti vasemmistoliiton puoluekokoukselle Nato-prosessin vaiheita eduskuntaryhmän näkökulmasta. Ratkaisut eivät olleet vasemmistoliitolle helppoja.
Ratkaisut eivät olleet vasemmistoliitolle helppoja.
”Sotilaallisen yhteistyön rakentaminen hätäillen keskellä myrskyä ei mielestämme ollut oikea tapa. Onneksi pahin hätäily hylättiin ja saimme varmistettua sekä Naton jäsenmaiden että tärkeimpänä Ruotsin kantoja ennen omia päätöksiä.”
Nato-äänestyksessä vasemmistoliiton kansanedustajilla oli vapaat kädet tehdä omat johtopäätöksensä. Vaikka ratkaisut olivat erilaisia, ei eduskuntaryhmän hyvä yhteishenki ole Saramon mukaan kärsinyt. Molemmille äänestysratkaisuille oli vahvat perusteet, joita on kunnioitettu.
”Työt jatkuvat kuten ennenkin, eikä kriittisyys asevarustelua kohtaan vähene. Päin vastoin, olemme syventäneet yhteistyötä muiden pohjoismaiden parlamenttien ulkoasiainvaliokuntien vasemmistolaisten jäsenten kanssa, jotta voimme rakentaa pohjoismaista ydinaseetonta blokkia Norjan mallin mukaisesti”, Saramo sanoi.
”Hallituspuolueiden erot tulevat näkyviin niin Vantaan kaupunginvaltuustossa kuin eduskunnassa”, sanoi Vasemmiston varapuheenjohtaja, vantaalainen kansanedustaja Jussi Saramo torstaina puolueen juhlavuoden avajaisissa.
Erityisesti erot näkyvät hallituskumppaneiden luottamuksellisissa keskusteluissa, joissa luodaan hallituksen yhteistä linjaa.
”Vasemmistoliitto on ainoa puolue, joka oikeasti yhdistää sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ympäristöasioihin”, varapuheenjohtaja vastasi toimittaja Ina Mikkolan kysymykseen, mihin tarvitaan vasemmistoliittoa muiden puolueiden joukossa.
”Meillä ymmärretään paremmin luokka-asema ja solidaarisuus.”
Saramo haki esimerkin eroista edellisestä hallituksesta, jossa vasemmistoliitto vaikutti. Kun hallitus yhtiöitti puolustusvoimien ruokahuoltoa, sitä kannatti myös feminismistä tunnettu vihreät. Työntekijöiden asemasta huolestunut vasemmistoliitto yritti Saramon mukaan huomauttaa, että tämä on nyt sitä feminismiä, kun puolustetaan pienipalkkaisia naisia.
”Meillä
ymmärretään paremmin luokka-asema ja solidaarisuus.”
Automatisaatio ja alustatalous vievät perusasioiden ääreen
Varapuheenjohtaja tuurasi puolueen 30-vuotisjuhlavuoden avauksessa puheenjohtaja Li Anderssonia, joka oli sairastuneena pois myös eduskunnan kyselytunnilta. Ina Mikkola haastatteli Saramoa puolueen muutoksista kolmen vuosikymmenen aikana sekä 2020-luvun suurimmista haasteista.
Ilmastonmuutoksen
rinnalla Saramo näkee toisen suuren maailmanlaajuisen ilmiön, joka
haastaa vasemmiston toimintatavat. Työ muuttuu ja vähenee, ja tämä
aiheuttaa köyhyyttä ja epätasa-arvoa.
”Kun tuottavuus
kehittyi, työväenliike ulosmittasi osuuden työntekijöille ja
tavallisille ihmisille. Kun poistuvien työpaikkojen tilalle ei synny
enää uusia, työväenliikkeellä ei ole enää keinoja ulosmitata
hyötyjä niin, että ne hyödyttäisivät kaikkia”, Saramo kuvasi.
Hän mainitsi esimerkkinä Helsingin Sanomien jakelun, jota hoidetaan mobiilisovelluksen kautta. Jakajille mainostetaan vapautta, mutta se tarkoittaa käytännössä ”kevytyrittäjyyttä”, jossa jakaja ei päätä mistään, vastaa itse työnantamaksuista ja on Saramon sanoin ”Hesarin äpin orja”. Sovellusta markkinoidaan ”jakelijoiden heimona” samaan aikaan, kun ammattiyhdistysliikettä pidetään epämuodikkaana ja arveluttavana, kansanedustaja ihmetteli.
Kun automatisaatio
vähentää työtä ja jäljelle jäävät työt muuttuvat
lehdenjakelusovelluksen kaltaiseksi turvattomaksi ”alustataloudeksi”,
palataan vasemmiston peruasioihin. Miten vapaudutaan työstä ja
turvataan samalla toimeentulo ja muut materiaaliset edellytykset?
Tämä kamppailu käydään nyt Saramon mukaan uudelleen.
Saramo pitää
Euroopan unionia välineenä, jolla Suomi voi vaikuttaa globaaleihin
kysymyksiin. Keskustelu EU:sta jää kuitenkin maatalous- ja
aluekehitystukiin, varapuheenjohtaja valittelee. Hänen mielestään
pitäisi keskustella siitä, miten EU voi estää veroparatiisien
käytön ja lisätä talouden demokratiaa.
”Utopiaromaanit ovat tosi tyksiä”
Juhlavuoden avajaisia vietettiin Helsingissä Apollo-ravintolassa musiikin ja lennokkaan keskustelun merkeissä. Tapahtuman avasi keikkatauon hetkeksi keskeyttänyt indie-poppari Iisa.
Ina Mikkolan
vetämässä paneelikeskustelun aiheena oli puolestaan
vasemmistolaiset utopiat. Mikkola herätteli keskustelua muun muassa
siitä, miksi maailmanloppu on helpompi kuvitella kuin kapitalismin
loppu, kuten sanonta kuuluu.
Koreografi Sonya Lindfors totesi pystyvänsä kuvittelemaan 10 000 tapaa, joilla maailma tuhoutuu, mutta jäävänsä sanattomaksi, kun pitäisi pohtia, mitä tapahtuu sorron loppumisen jälkeen. Hänen mukaansa pitäisi käyttää enemmän aikaa sen kuvittelemiseen – unelmointiin nykyisten rakenteiden ulkopuolella.
Yhteiskunnallisen mielikuvituksen tyrehtymistä on valiteltu jo kuusikymmentä vuotta.
Sosiologi Veikko Eranti provosoi keskustelua väittämällä, että 1800-luvun sosialistisille utopisteille Suomen nykyinen sosiaaliturva ja terveydenhuolto näyttävät toteen käyneiltä unelmilta. Kun asiat ovat perusterveelle ihmiselle kohtuullisen hyvin, mieli hakee helpommin katastrofiskenaarioita kuin jotain radikaalisti nykyistä parempaa.
”Utopiaromaanit ovat rehellisesti sanottuna tosi tylsiä. Mitä lyhyempiä ne ovat, sitä parempia, koska niissä ei tapahdu yleensä yhtään mitään, luetellaan vain, mitä on saavutettu”, kommentoi puolestaan utopiatutkija Keijo Lakkala.
Lakkalan mukaan
yhteiskunnallisen mielikuvituksen tyrehtymistä on valiteltu jo
kuusikymmentä vuotta. Hän huomautti kuitenkin, että mielikuvitus
on tyrehtynyt ennen kaikkea kollektiivisella tasolla. Se on muuttunut
yksilölliseksi kuvitteluksi, jota on vaikeampi sovittaa esimerkiksi
kollektiiviseen politiikan tekemiseen.
Putkiaivoksi
tunnustautunut kansanedustaja Saramo väitti pystyvänsä
kuvittelemaan kapitalismin lopun. Hänen mukaansa on
määrittelykysymys, oliko takavuosien säännelty
sekatalousjärjestelmä kapitalismia. Saramo totesi myös, ettei
missään ole vielä keksitty reseptiä, jolla kansallismielinen
pelottelu dystopioilla – tulevaisuuden kauhukuvilla – lopetetaan.
”Uskon, että tarvitsemme konkreettisia voittoja, jotta pystymme pärjäämään paremmin, mutta ei minulla mitään taikatemppua tähän ole”, Saramo kuittasi.
Utopioista keskustelivat kansanedustaja Jussi Saramo (vasemmalla), utopiatutkija Keijo Lakkala, sosiologi Veikko Eranti ja koreografi Sonya Lindfros.Iisa Duon keikka alusti Apollo Street Barissa käydyt keskustelut.
Lisää tällaista? Tilaa paperinen Kansan Tahto ja saat laadukasta luettavaa yhteiskunnasta ja kulttuurista, ihmisistä ja ilmiöistä säännöllisesti kotiin kannettuna. Samalla tuet luotettavaa, vasemmistolaista ja pohjoista journalismia.
Vuositilauksen hinta on 65 euroa / 8 numeroa. Tarkista mahdollinen ammattiliittosi lehtietu.>> Tilaa tästä!
