Oletteko ikinä kokeilleet matkustaa julkisilla liikennevälineillä Savonlinnasta Kajaaniin? Minä kokeilen ja totesin, että jos se on hankalaa jo normaalistikin, niin koronatilanne on tuonut tilanteeseen vielä oman lisävaikeusasteensa. Matkaan, johon kuluu junalla yli kymmenen tuntia, kuluu omalla autolla ainoastaan vajaat neljä tuntia. Kun vielä ottaa huomioon äärimmäisen epäkäytännölliset junavuorojen ajankohdat, ei jäljelle jää käytännössä kuin oman auton käyttämisen vaihtoehto. Näinpä päädyin itsekin autoilemaan halki Suomen.

Jos niin sanottu Suomen sisäinen poikittaisliikenne tökkii, samaa voi sanoa tällä hetkellä myös pitkittäisliikenteestä. Esimerkiksi Finnair koitti uittaa koronatilanteen varjolla läpi romakkaa maan sisäisen lentoliikenteen karsintaa. Toteutuessaan esimerkiksi Kajaanin ja Helsingin välisen lentoliikenteen pysyvä lopettaminen olisi ollut tuhoisa Kainuun elinkeinoelämälle, sama tilanne olisi eittämättä ollut edessä myös muilla alueilla, joita Finnairin päätös olisi koskettanut.

Joukko Vasemmiston kansanedustajia, piiripuheenjohtajistoa ja puoluejohdon jäseniä ottikin kantaa vallitsevaan tilanteeseen ja vaati valtiolta vahvempaa sekä kasvukeskusten ulkopuolelle ulottuvaa liikennepolitiikkaa. Lyhyellä tähtäimellä lentoliikenne on alueille äärimmäisen tärkeää, mutta pitkällä tähtäimellä liikkuminen pitäisi pystyä siirtämään raiteille. Osaltaan Vasemmisto vastaa tulevaisuuden liikkumisen haasteisiin myös vasta julkaistulla Reilun siirtymän ohjelmalla, jossa tunnistetaan selväsanaisesti erilaiset liikkumisen tarpeet ja mahdollisuudet eri puolilla Suomea ja tarjotaan ratkaisuja siirtymiseen ilmastokestävään hyvinvointiyhteiskuntaan.

Lyhyellä tähtäimellä lentoliikenne on alueille äärimmäisen tärkeää, mutta pitkällä tähtäimellä liikkuminen pitäisi pystyä siirtämään raiteille.

Hallituksella ja sen myötä vasemmistoliitolla onkin nyt näytön paikka, kun Suomea lähdetään nostamaan koronan jälkeisestä talousahdingosta. Kaikkien liikkumisen muotojen kehittämisen lisäksi katseen on oltava erityisesti raiteissa. Investoinnit raiteisiin ovat pitkäaikaisia panostuksia tulevaisuuteen, joilla linjataan tahtomattaankin koko Suomen kehittämisen edellytyksiä. Toivottavasti hallituksella riittää uskallusta panostaa erityisesti Itä-Suomen raideyhteyksiin esimerkiksi siten, että tulevaisuudessa junalla pääsisi kolmessa tunnissa sekä Joensuusta että Kuopiosta Helsinkiin. Eikä homma tälläkään vielä valmiiksi tule, edelleen maan sisäistäkin lentoliikennettä tarvitaan.

Näin pidettäisiin aidosti koko Suomi liikkeellä.

Kajaanilainen vasemmistoliiton puoluevaltuuston puheenjohtaja Miikka Kortelainen veistelee tällä palstalla enemmän tai vähemmän ajankohtaisista teemoista ja ruotii politiikan koukeroita suoriksi.

Viimeksi Suomessa on syntynyt näin vähän lapsia 1860-luvun nälkävuosina. Vuonna 2019 Tilastokeskuksen mukaan Suomessa syntyi 45 597 lasta. Aluepoliittisesti tällä on valtava merkitys, sillä lapset eivät suinkaan synny tasaisesti jokaiseen niemeen ja notkelmaan läpi laajan Suomenmaan. Väestön keskittyminen ensin maakuntakeskuksiin, sitten alueellisiin keskuskaupunkeihin ja lopulta pääkaupunkiseudulle näyttää selättämättömältä haasteelta. Mutta onko se sitä?

En usko, että keskittymiskehitystä pystyy ainakaan nykyisenlaisessa markkinatalouteen pohjautuvassa yhteiskuntajärjestyksessä kokonaan torppaamaan edes poliittisin keinoin, jokaisella on kuitenkin vapaus valita itse oma asuinpaikkansa. Uskon kuitenkin, että kehitystä on mahdollisuus ohjata sekä ennen kaikkea hillitä vauhdiltaan sellaiseksi, jotta palvelujärjestelmämme ehtii sopeutua muutokseen. Liian nopea aluerakenteellinen muutos ei ole kenenkään etu, ei edes niiden, jotka siitä voisivat hyötyä väestöllisesti.

Haasteita on monin paikoin jo nyt, eikä tulevaisuus näyttäydy yhtään sen helpompana.

Tilanne on mielenkiintoinen. Kainuussa tuskaillaan samaan aikaan sekä syntyvyyden romakan laskun ja väestön ikääntymisen että osaavan työvoiman saatavuuden kanssa. Haasteita on monin paikoin jo nyt, eikä tulevaisuus näyttäydy yhtään sen helpompana. Esimerkiksi 2020-luvulla kainuulaisista opettajista puolet on jäämässä eläkkeelle eikä näköpiirissä ole, että vastavalmistuneet opiskelijat muualta maasta suuntaisivat töihin nimenomaan Kainuuseen. Vastaavanlaisia osaamistyhjiöitä löytyy eri puolilta Suomea, joten haaste kehittää koulutusjärjestelmiä on yhteinen.

Korkeakoulut ovat aluepolitiikan kovaa ydintä nimenomaan siksi, että ne sitovat tutkinnon suorituksen aikana opiskelijan äärimmäisen voimakkaasti alueeseen, jolla he opintojaan suorittavat. Kajaanin ammattikorkeakoulusta valmistuneita opiskelijoista noin 60 prosenttia on jäänyt valmistumisen jälkeen töihin Kainuuseen. Valtaosa heistä on maakunnan ulkopuolelta Kainuuseen muuttaneita, eli he muodostavat huomattavan osan maakuntaan suuntautuvasta muuttoliikkeestä.

Vastaavasti vuosina 2001–2011 Kainuusta muualle maahan korkeakouluun opiskelemaan lähteneistä tutkinnon kanssa takaisin Kainuuseen töihin palasi vuoden 2017 loppuun mennessä vain 1,2 prosenttia. Eli sadasta muualle opiskelemaan lähteneestä vain yksi palaa tutkinnon kanssa takaisin Kainuuseen. Viimeistään nyt jokainen ymmärtänee korkeakoulujen merkityksen alueille, niiden väestökehitykselle ja ylipäätään aluerakenteen muutokselle.

Kajaanilainen vasemmistoliiton puoluevaltuuston puheenjohtaja Miikka Kortelainen veistelee tällä palstalla enemmän tai vähemmän ajankohtaisista teemoista ja ruotii politiikan koukeroita suoriksi.

Valtioneuvoston päätös eristää Uusimaa muusta Suomesta koronavirusepidemian hidastamiseksi on monella tapaa historiallinen. Sotien jälkeisessä Suomessa kansalaisten liikkumista ei olla koskaan rajattu yhtä massiivisin toimenpitein. Toivon ennen kaikkea, että ratkaisu osoittautuu oikeaksi, mutta toivon myös, ettei meidän enää tulevaisuudessa olisi tarpeen turvautua yhtä rajuihin toimenpiteisiin. Vapaan liikkuvuuden rajoittaminen maan sisällä on äärimmäinen toimenpide, joka on eittämättä useille meistä äärimmäisen ahdistava ja epämiellyttävä kokemus.

Muutama tunnusluku Uudestamaasta: noin 30 prosenttia Suomen väestöstä, yli 800 000 työpaikkaa, 50 prosenttia Suomen tutkimus- ja innovaatiotoiminnasta sekä 39 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta. On täysin perusteltua todeta, että monella tapaa Uusimaa on aidosti Suomen talouden veturi. Olisin huolestunut, mikäli näin ei olisi.

Maalla varttuneena ja kasvaneena mutta aikuisiällä kaupunkiin muuttaneena en ole ikinä aidosti ymmärtänyt maaseudun ja kaupunkien välistä vastakkainasettelua. Monet kerrat olen purrut hammasta, ja onpa joskus saattanut lohjeta joku tarkoin valittu sanakin, kun paljasjalkaiset pääkaupunkiseudun kasvatit ovat vähättelevään sävyyn veistelleet meikäläisille ”landesta” ja ”böndestä”. Onpa politiikan kentilläkin toisinaan syntynyt aidosti olo, ettei Kehä III:n ulkopuolista elämää nähdä kuin rasitteena kaupungistumiselle sekä sen vääjäämättä mukanaan tuomalle kasvulle ja kehitykselle.

On ollut käänteentekevää huomata, kuinka tässä poikkeustilanteessa moni Uudellamaalla asuva on nähnyt tarpeelliseksi lähteä pois kotikulmiltaan mökkeilemään, laskettelemaan tai muuten vaan lomailemaan aina maan kaukaisimpiin kolkkiin kuten Kainuuseen, Koillismaalle ja Lappiin saakka.

Monet kerrat olen purrut hammasta, ja onpa joskus saattanut lohjeta joku tarkoin valittu sanakin, kun paljasjalkaiset pääkaupunkiseudun kasvatit ovat vähättelevään sävyyn veistelleet meikäläisille ”landesta” ja ”böndestä”.

Edellä mainitut alueet ovat ikävien alueiden maineessa, kun keskustellaan esimerkiksi kuntien peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmästä. Eli suomeksi sanottuna siitä, kuinka asutukseltaan tiheiden, väestörakenteeltaan nuorien, vähän sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita tarvitsevien alueiden pitäisi kompensoida taloudellisesti esimerkiksi Kainuun, Koillismaan ja Lapin kaltaisten alueiden asukkaiden peruspalveluiden järjestämistä. On ollut ilo huomata, ettemme olekaan, sittenkään, niin ikäviä, kuin välillä annetaan ymmärtää.

Koronavirusepidemia tulee muuttamaan maailmaa ja sen myötä myös Suomea. Luulen ja toivon, että tämä ikävä poikkeustilanne lopulta avartaa meidän kaikkien ajattelua ja pystymme näkemään toisemme muutoinkin kuin pelkkinä rasitteina ja taakkoina. Jospa onkin niin, että Uudenmaan eristämisen päätyttyä osaamme arvostaa sitä, että meillä on Suomessa 19 erilaista maakuntaa, joilla on jokaisella oma tärkeä paikkansa osana yhteistä Suomeamme.

Onkin selvää, että yhtä lailla kuin Suomi tarvitsee menestyäkseen Uuttamaata, tarvitsee Uusimaa menestyäkseen muuta Suomea. Kukaan ei menesty yksin, yhdessä selviämme tästäkin.

Kajaanilainen vasemmistoliiton puoluevaltuuston puheenjohtaja Miikka Kortelainen veistelee tällä palstalla enemmän tai vähemmän ajankohtaisista teemoista ja ruotii politiikan koukeroita suoriksi.

Korona aiheuttaa suuria muutoksia Vasemmiston tilaisuuksiin

Koronaviruksen aiheuttama poikkeustilanne näkyy kaikilla elämänalueilla. Myös vasemmistoliitto peruu tilaisuuksiaan viruksen leviämisen ehkäisemiseksi.

Puolue on ohjeistanut piirijärjestöjään ja osastojaan olemaan järjestämättä sääntömääräisiä tai muitakaan puoluejärjestöjen kokouksia. Jo koolle kutsutut kokoukset perutaan. Uusia kokouksia puolueessa kutsutaan koolle vasta sitten, kun hallitus ja viranomaiset niin linjaavat ja tilanne sen sallii.

Vasemmistoliitto suosittaa keskustelutilaisuuksien ja kokouksien järjestämistä esimerkiksi etäyhteyksien avulla.

– Korostan kuitenkin, että nyt kriisin alkuvaiheessa edes sähköisten kokousten järjestäminen ei ole välttämätöntä. Viranomaispäätökset ja valmiuslaki menee yhdistyslain edelle, muistuttaa vasemmistoliiton puoluesihteeri Mikko Koikkalainen 20. maaliskuuta päivätyssä ohjeistuksessaan vasemmistoliiton puoluejärjestöille.

Vaikka valmiuslaki on Suomessa voimassa 13. huhtikuuta saakka, on myös vapputapahtumat peruttu koko Suomessa. Samanlaisen päätöksen on tehnyt SAK ja ilmoittanut siitä paikallisjärjestöilleen.

Vastuullisuus edellä

Vasemmistoliiton Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin piirijärjestöt peruvat kevään piirikokoukset, jotka piti alun perin järjestää huhtikuun loppupuoliskolla. Myös kaikki suunnitellut seminaarit on peruttu.

Pohjoisten piirijärjestöjen toiminnanjohtaja Jaakko Alavuotunki sanoo, että piirit haluavat toimia vastuullisesti ja näyttää esimerkkiä noudattamalla viranomaisten antamia kokoontumisohjeistuksia.

– Lakiasiantuntijoilta on varmistettu, että poikkeustilanteissa sääntömääräisiä kokouksia voidaan siirtää, Alavuotunki toteaa.

Pohjoisten piirien Oulun toimisto on toistaiseksi kiinni, mutta Alavuotunki on tavoitettavissa normaalisti.

Muuttuneesta tilanteesta huolimatta vasemmistoliitto jatkaa ensi vuoden kuntavaaleihin valmistautumista.

– Tässä vaiheessa pääpaino on ehdokashankinnassa, jota jatketaan poikkeusoloista huolimatta.

Eräs Sipilän hallituksen tuhoisimmista aluepoliittisista päätöksistä tehtiin loppuvuodesta 2016, kun ammattikoulutuksesta leikattiin halvaannuttavat 190 miljoonaa euroa.

– Esimerkiksi Kainuussa leikkaukset ovat näkyneet suoraan koulutuksen laadussa, sillä lähiopetusta on jouduttu useissa oppilaitoksissa vähentämään minimiin. Niukkenevat resurssit ovat myös johtaneet koulutuksen keskittymiseen, kertoo Kajaanin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, kansanedustajaehdokas Miikka Kortelainen.

Ammattikoulutuksen rahoituksen leikkauksesta äänestettiin eduskunnassa 13. joulukuuta 2016. Käsittelyssä oli tuolloin hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta (HE 177/2016).

Leikkaukset ammattikoulutukseen hyväksyttiin eduskunnassa äänin 109-54, 36 poissa. Leikkauksia vastustivat vasemmistoliiton, sosialidemokraattien ja vihreiden kansanedustajat. Jättileikkauksen äänestivät läpi keskustan, kokoomuksen, perussuomalaisten ja RKP:n edustajat.

Vasemmistoliitto tavoittelee koulutusasioissa täyskäännöstä. Puolue haluaa turvata ammatillisen koulutuksen ja koulutuspaikkojen riittävän tarjonnan sekä tarjota mahdollisuuden korkeakoulutukseen kaikkialla Suomessa.

Lännen Median teettämien laskelmien mukaan Sipilän eronnut hallitus leikkasi koulutuksesta menneellä hallituskaudella laskentatavasta riippuen yhteensä yli 690 miljoonaa euroa. Päätöksistä ovat vastuussa hallituspuolueet keskusta, kokoomus, perussuomalaiset ja myöhemmin siniset.

– Leikkaukset heikentävät koulutuksen laatua, vaikeuttavat koulutustakuun toteutumista ja lisäävät opetushenkilöstön kuormitusta, sanoo Kortelainen.

Vasemmistoliitto tavoittelee koulutusasioissa täyskäännöstä. Puolue haluaa turvata ammatillisen koulutuksen ja koulutuspaikkojen riittävän tarjonnan sekä tarjota mahdollisuuden korkeakoulutukseen kaikkialla Suomessa.

– Jokaisessa Suomen maakunnassa täytyy olla yliopisto tai ammattikorkeakoulu. Toisella asteella lähiopetusta ja -ohjausta tulee jokaisen saada vähintään 30 tuntia viikossa, Kortelainen konkretisoi puolueen tavoitteita.

Vasemmistoliiton vaaliohjelmassa todetaan koulutuksen olevan keskeisessä roolissa eri alueiden työvoiman saatavuuden ja työllisyyden sekä nuorten hyvinvoinnin näkökulmista.

– Sote- ja maakuntauudistus ei paranna palveluiden integraatioita, päinvastoin. Pahimmillaan se sirpaloittaa palvelut asiakkaan näkökulmasta useiden eri palveluntuottajien välille. Eikä tästä suinkaan hyödy asiakas, eli kainuulainen ihminen, vaan monikansallisten yhtiöiden omistajat. Pääomat karttuvat pörssiherrojen taskuihin ja veroeurot karkaavat aurinkorannoille, sitäkö me todella tahdomme, kysyi vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuoron Kainuun maakuntavaltuuston kokouksessa 17.12. käyttänyt Miikka Kortelainen.

Hän kehotti ottamaan uudistukseen mallia menneestä eli Kainuun hallintokokeilusta.

– Sen aikana pystyttiin näyttämään toteen, kuinka sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välisellä integraatiolla pystyttiin säästämään rahaa ja toisaalta samaan aikaan takaamaan kainuulaisille laadukkaat palvelut.
Kortelaisen mukaan nykyisellä rahoitusmallilla sote- maakuntauudistus tulisi olemaan Kainuun osalta kurjistus: synkimmissä tulevaisuuskuvissa Kainuu ei ole itsenäinen maakunta muiden joukossa yhtä vaalikautta pidempään, mikäli sote- ja maakuntalakipaketit menevät nykymuotoisina lävitse eduskunnassa.

Vuodesta 2000 vuoteen 2018 Kainuusta on huvennut Sotkamon asukasluvun verran ihmisiä.

Kainuussa syntyvyys laskee ja 40 prosenttia kainuulaisista on eläkkeensaajia. Vuodesta 2000 vuoteen 2018 Kainuusta on huvennut Sotkamon asukasluvun verran ihmisiä.

– Tämänsuuntainen kehitys on pysäytettävä jäntevin ottein, muuta vaihtoehtoa meillä ei ole. Kainuun on otettava väkevästi härkää sarvista ja nostettava lapset, nuoret ja lapsiperheet päätöksenteon keskiöön kurssin muuttamiseksi ja maakunnan vetovoiman lisäämiseksi.

Puheessaan Kortelainen painotti, että Kainuussa tarvitaan tulevan vuosikymmenen aikana huomattavasti lisää työvoimaa. Vetovoimaa lisäisi muun muassa koulutusmahdollisuuksien kasvattaminen.

– Kainuu tarvitsee oman itsenäisen korkeakoulunsa, Kajaanin ammattikorkeakoulun, turvaamaan osaltaan korkeakoulutuksen tarpeita alueellamme. Kajaanin ammattikorkeakoulu on pystynyt kokoamaan ympärilleen sellaista korkeakouluyhteisöä, joka toivottavasti tulevaisuudessa luo paikkoja osaavan työvoiman saatavuuden turvaamiselle, osaamisen kehittämiselle sekä maakunnan läpi pyyhkäisevälle innovaatio- ja kehittämistoiminnalle.

– On myös hyvä huomata Kajaanin ammattikorkeakoulun aikaansaama imu Kainuuseen. Valtaosa opiskelemaan saapuvista on Kainuun ulkopuolelta ja merkittävä osa heistä jää opintojen päätyttyä töihin Kainuuseen.

“Karttaa katsoessa on helppo todeta Kainuun jääneen pussinperäksi.”

Maakuntavaltuutettu Kortelainen muistutti, että Kainuun täytyisi olla myös helpommin saavutettavissa.

– Liikenne ja viestintäministeriön asetuksessa pääväylistä ja niiden palvelutasoista eli tuttavallisemmin runkoverkkoasetuksessa Kainuu ja kainuulaiset jätettiin kylmästi oman onnensa nojaan. Maanteiden runkoverkko loppuu Kajaaniin kuin seinään, ja karttaa katsoessa on helppo todeta Kainuun jääneen pussinperäksi. Työtä Kainuun saavutettavuuden parantamiseksi tulee jatkaa entistä tarmokkaammin tästä takaiskusta huolimatta, jossa maamme hallitus näyttää todellisen suhtautumisensa suurkaupunkien ulkopuoliseen Suomeen.

Kainuun Vasemmistonuoret esittää sähkön siirtohinnan alennusta ja hintojen alueellista tasaamista siirtohintaan sisältyvää veroa muuttamalla.

Valtio vaatii sähkön siirtoon lisää toimitusvarmuutta ja tämä tarkoittaa esimerkiksi Kainuussa haja-asutusalueella pitkien välimatkojen ilmakaapelien kaivamista maahan tai siirtoa metsän keskeltä lähemmäs maantietä.

– Sähkönsiirron toimitusvarmuus on taattava muuten kuin asiakkaan siirtohintoja nostamalla, koska tämä luo epätasa-arvoa eri alueilla asuvien ihmisten välille. Loisteen asiakkaiden sähkönsiirtohinta on jo valmiiksi kohtuuton. Siirtohinta vaikuttaa asumiskustannuksena myös esimerkiksi opiskelijoiden kiinnostukseen jäädä Kainuuseen, Kainuun Vasemmistonuoret toteaa.

Sähkön siirron osuus sähkölaskusta Kainuussa voi olla jopa kolme neljäsosaa.

Järjestö esittää, että valtio verotusta muuttamalla tasapainottaisi sähkön siirtohintojen suuria alueellisia eroja. Asiakas voi itse tällä hetkellä valita halvimman sähkön, mutta siirtohinta määräytyy asuinpaikan mukaan. Loisteen siirtohinta on yli puolet kalliimpi esimerkiksi Carunaan verrattuna. Sähkön siirron osuus sähkölaskusta Kainuussa voi olla jopa kolme neljäsosaa.

Kainuun Vasemmistonuoret valitsi vuosikokouksessaan järjestölle uuden hallituksen. Puheenjohtajaksi valittiin Saara Karjalainen, varapuheenjohtajaksi Noora Kyllönen ja hallituksen jäseniksi Juuso Parviainen, Riitu Mäkeläinen, Petja Korkkonen, Anniina Rytkönen, Taavi Karhu, varajäseniksi Heli Karhu, Miikka Kortelainen, Markus Karjalainen ja Lotta Karjalainen.

Kainuun Vasemmisto esittää, että Pohjois- ja Itä-Suomessa otetaan käyttöön kattava palkkojen syrjäseutulisä osaavan työvoiman turvaamiseksi.

Esimerkiksi Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän henkilöstöstä jää vanhuuseläkkeelle 10 lähivuoden sisään noin 900 henkilöä ja tuoreen tutkimuksen mukaan sotepalveluiden tarve kasvaa Kainuussa niin, että vuoteen 2030 mennessä pelkästään niihin voidaan tarvita kaikkiaan jopa yli 1500 uutta työntekijää.

Kainuuseen tarvitaan lisää muuttajia ja hyvin palkattu työ on monelle tärkein muuton syy.

Kuhmossa piirikokoustaan pitäneen Kainuun Vasemmiston mukaan maakunnan oma työvoima ei riitä koska eläkkeelle jää joka vuosi enemmän kuin nuoria tulee työikään.

-Meillä on jo nyt se tilanne, että on olemassa esimerkiksi koulupsykologin virka ja siihen varattuna sopimusten mukainen palkka, mutta ei ole yhtään ainoaa hakijaa. Kainuuseen tarvitaan lisää muuttajia ja hyvin palkattu työ on monelle tärkein muuton syy, piirikokous totesi.

Kainuun Vasemmiston mukaan paluumuuttoa tukeva syrjäseutulisä, työntekijöiden oikeus muuntokoulutukseen työaikana osaamistason nostamiseksi ja koulutusmahdollisuuksien lisääminen jokaisessa maakunnassa tulee ottaa painopisteeksi seuraavassa hallitusohjelmassa.

Jouko Korhonen jatkaa Kainuun Vasemmiston johdossa

Sotkamolainen alueluottamusmies Jouko Korhonen jatkaa Kainuun Vasemmiston puheenjohtajan tehtävässä vuonna 2019. Korhonen on toiminut piirijärjestön puheenjohtajana vuodesta 2013 alkaen. Ensimmäisenä varapuheenjohtajana jatkaa Miikka Kortelainen Kajaanista ja 2. varapuheenjohtajana Taina Matero Suomussalmelta. Piirijärjestö teki valinnat syyspiirikokouksessaan.

Kainuun Vasemmiston piirihallituksen varsinaiseksi jäseniksi vuodelle 2019 valittiin Juha Kortelainen Hyrynsalmelta, Eero Juutinen Kajaanista, Aki Räisänen Kajaanista, Petja Korkkonen Kajaanista, Noora Kyllönen Kajaanista, Kirsi Virtanen Kuhmosta, Jari-Pekka Pyykkönen Paltamosta, Anja Peura Puolangalta, Leena Manner Suomussalmelta ja Pertti Väyrynen Vaalasta.

Varajäseniksi valittiin Saara Karjalainen Kajaanista, Raili Myllylä Kajaanista, Sari Kyllönen Kajaanista ja Antero Kyllönen Kajaanista.

Kainuun Vasemmiston mukaan kokoomuksen, keskustan ja sinisten hallitus lisää suomalaisten keskinäistä epätasa-arvoa, vaikka taloustilanne mahdollistaisi tilanteen korjaamisen.

– Perusturvaa ei korjata vaan hallituksen ensi vuoden budjetti lyö eläkeläisiä ja muita pienituloisia koska eläkkeitä ja etuuksia ei koroteta kustannusten nousua vastaavasti. Kuntien taloustilannetta ei korjata, eikä aluepolitiikasta edes puhuta vaan keskustakin ajaa väestön ja palvelujen keskittämistä ruuhka-Suomeen, Kajaanissa sunnuntaina koolla ollut piirihallitus totesi.

Vasemmiston mukaan hallitus tietoisesti harhauttaa kansalaisia lupaamalla pieniä etuuskorotuksia ja kehitystoimia mutta samalla jatkaa leikkauksia eikä korvaa aiempia. Koulutuksesta Juha Sipilän hallitus on leikannut 900 miljoonaa euroa.

– Esimerkiksi ammattikorkeakouluille luvataan nyt koko maahan 5 miljoonaa euroa uutta tutkimus- ja kehitysrahaa, mutta ei kerrota, että niille annetaan ensi vuonna perusrahoitusta 41 miljoonaa euroa vähemmän kuin hallituksen aloittaessa. Tämä kaikki on iskenyt ja iskee Kainuun nuoriin, piirihallitus huomautti.

Vasemmiston mukaan hallitus tietoisesti harhauttaa kansalaisia lupaamalla pieniä etuuskorotuksia ja kehitystoimia mutta samalla jatkaa leikkauksia eikä korvaa aiempia.

Sama harhautus koskee kansalaisten turvallisuutta. Hallitus lupaa juhlavasti 60 uutta poliisia kaupunkilähiöihin ja maaseudulle, mutta ei kerro, että on itse vähentänyt 200.

Kainuun Vasemmisto syyttää oikeistohallitusta tavallisten työntekijöiden ajamisesta yhä ahtaammalle.

– Kainuussa on erittäin suuri osa pieniä alle 20 työntekijän yrityksiä, joissa työntekijöiden irtisanomissuojaa aiotaan nyt hallituksen toimesta heikentää. Epävarmuus työstä ja tulevaisuudesta on suuri este Kainuun ja koko maan kehittämiselle, mutta nykyhallitus ajaa vain omistajien eikä koko Suomen etua, piirihallitus korosti.

– Kyllä tämä nyt taitaa olla uusi kävijäennätys, totesi Jormuan Tarmokkaat Urheilijat ry:n puheenjohtaja Joonas Kyyrönen kuultuaan ilmoittautumispisteen arvion tapahtuman osallistujamäärästä. Kaikkiaan noin 500 ihmistä oli nauttimassa helteisestä tunnelmasta Vimpelinlaakson Urheilukeskuksen huomassa erilaisten liikunnallisten aktiviteettien parissa Jormuan Tarmokkaiden Urheilijoiden sekä Suomen Työväen Urheiluliiton eli TUL:n Kainuun piirijärjestön järjestämässä tapahtumassa.

Perinteisesti tapahtuma on Kainuussa avannut TUL:n valtakunnallisen kuntoliikuntakuukauden, syyskuun, mutta tällä kertaa tapahtuma päädyttiin järjestämään aikataulullisista syistä jo elokuun puolella.

Osallistujat pääsivät lajikokeiluradalla kokeilemaan judoa, koripalloa, pituushyppyä, kuulantyöntöä, pallonheittoa, Halisko-temppurataa, keppihevosratsastusta, sulkapalloa, jalkapalloa, juoksua, frisbeegolfia sekä jousiammuntaa. Jokaiselta lajipaikalta osallistuja sai kerättyä passiinsa merkinnän ja kuutta merkintää vastaan jokainen osallistuja palkittiin mitalilla, palkintopallin korkeimmalla korokkeella totta kai.

– Lapset ja perheet saivat lajikokeiluradalta saamamme palautteen mukaan runsaasti uusia kokemuksia ja saattoipa sieltä löytyä jollekin uusi harrastuskin, Kyyrönen kertoi.

“Saattoipa sieltä löytyä jollekin uusi harrastuskin.”

Ajoittain suuri osanottajamäärä sai aikaan jonoja eri suorituspaikoille, mutta jonoista huolimatta jokainen malttoi odottaa omaa vuoroaan. Erityisesti järjestäjät yllättyivät juoksujen runsaasta osanottajamäärästä, sillä mukaan ilmoittautuneet yli 100 juoksijaa piti juoksuttaa läpi kaikkiaan 18 lähdössä.

– Jatkossa on varmasti syytä miettiä tapahtuma-ajan jatkamista tunnilla ruuhkien välttämiseksi, puheenjohtaja Kyyrönen pohti.

Liikunnallisten aktiviteettien lisäksi kävijöiden ilona oli liuta vanhoja koneita, pomppulinna, kasvomaalaus sekä Topi-papukaija, joka sulatti niin aikuisten kuin lastenkin sydämet. Myös arpajaiset ja kahvion antimet tekivät hyvin kauppansa kuumalla viheriöllä.

Tapahtuma ei onnistu ilman sen järjestämiseen sitoutunutta väkeä. Tässäkin tapauksessa talkoita tapahtuman järjestämiseksi teki yli 30 talkoolaista ja lähestulkoon toinen mokoma seuraväkeä omilla lajipisteillään. Tapahtuman jälkeisessä purkupalaverissa talkooväki oli vakaasti sitä mieltä, että tapahtuma saa jatkoa myös vuonna 2019.

– Tapahtuma onnistui täyttämään sille asetetut odotukset ja kokoamaan runsaasti kainuulaisia yhteen liikunnan pariin, tästä on hyvä jatkaa kohti ensi vuoden tapahtumaa, TUL:n Kainuun piirin varapuheenjohtaja Mauno Huttunen summasi tulevaisuutta.

 

Lajien tulokset löytyvät tästä linkistä.

 

Kuvagallerian kuvat: Miikka Kortelainen

 

Kainuun Vasemmisto valitsi kolme eduskuntavaaliehdokasta kesäkuun alussa pidetyssä jäsenäänestyksessä. Piirihallitus vahvisti äänestyksen tuloksen tänään pidetyssä kokouksessaan.

Äänestyksen ykköseksi tuli europarlamentaarikko Merja Kyllönen Suomussalmelta ja toiseksi Kajaanin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Miikka Kortelainen. Kolmas kainuulainen ehdokas on Kuhmon kaupunginhallituksen jäsen Kirsi Virtanen. Varasijalle valittiin pääluottamusmies Jouni Lämpsä Kajaanista.

Vasemmistoliitto asettaa keväällä 2019 pidettäviin eduskuntavaaleihin Oulun vaalipiirissä 18 ehdokasta. Loput viisitoista ehdokasta valitsee Pohjois-Pohjanmaan Vasemmisto.

Kainuun Vasemmisto vaatii, että mikäli valmisteilla oleva maakunta- ja soteuudistus toteutuu, niin sen perusvirheet korjataan heti ensi kevään eduskuntavaalien jälkeen siten, etteivät ne ehdi vaarantaa palveluja ja demokraattista päätöksentekoa.

Kainuun Vasemmisto tulee asettamaan eduskuntavaaleihin kolme kansanedustajaehdokasta, jotka ratkaistaan jäsenäänestyksen perusteella ennen juhannusta.

– Hallituksen esittämästä palvelun tuottajan ja järjestäjän erottamisesta on luovuttava kokonaan, jolloin ei tarvita kansanvaltaa rajoittavia liikelaitoksia ja monimutkaista kilpailutusbyrokratiaa, piirihallitus linjasi.

Vasemmiston mielestä uusien maakuntien tulee itse tuottaa palvelut ja täydentää niitä ostamalla yksityisiltä vain, jos palveluja ei voida tuottaa järkevästi julkisen sektorin toimesta.

– Palveluja voidaan lisätä ja valinnanvapautta laajentaa maakunnan antamilla asiakasseteleillä, jolloin palveluja voivat tuottaa myös pienet yksityiset yritykset ja osuuskunnat kansainvälisen terveysbisneksen rahastuksen sijaan, kokouksessa todettiin.

Vasemmiston mallissa julkiset peruspalvelut säilyisivät kaikille.

Kainuun Vasemmisto tulee asettamaan eduskuntavaaleihin kolme kansanedustajaehdokasta, jotka ratkaistaan jäsenäänestyksen perusteella ennen juhannusta.