Työväen yhteinen vappujuhla veti Kajaanin Raatihuoneentorin täyteen väkeä, joka puheiden ohella sai nauttia yhtyelaulannasta sekä Uotin & Outin sirkustaituruudesta.

Vasemmistonuorten aktiivisuus näkyi vappumarssilla, jonka pääairueena oli Kajaanin Vasemmiston puheenjohtaja Sari Kyllönen.

Kainuun sotehallituksen varapuheenjohtaja Raili Myllylä varoitti juhlan pääpuhujana eriarvoisuuden kasvattamisesta.

Raili Myllylä esitti aikalisää soteuudistukseen. (Kuva: Aki Räisänen)

Hän kritisoi Sipilän hallitusta siitä, että verohelpotuksiin on ollut varaa eikä ympäristölle haitallisia yritystukia ole leikattu, mutta pienituloisimpien tulot indeksijäädytetty.

Myllylä sanoi hallituksen ajaman sotemallin sisältävän huomattavan suuria uhkakuvia ja epäselvyyksiä.

– Viisainta olisi nyt ottaa toteutuksessa aikalisä, hän esitti.

Aktiivimallissa ammattiin valmistunut nuori pakotetaan jopa syrjäytymään.

SAK:n Kainuun ammatillisen paikallisjärjestön puheenjohtaja, pääluottamusmies Jouni Lämpsä suomi kovin sanoin “kummisetä Sipilän” ja työministeri Lindströmin synnyttämää aktiivimallia.

– Aktiivimallissa ammattiin valmistunut nuori pakotetaan jopa syrjäytymään ja samaan aikaan etsitään osaavaa työvoimaa jopa maamme rajojen takaa, jopa valtion tukemana, ihmetteli Lämpsä, jonka lääke erityisesti nuorten parempaan työllistymiseen olisi oppisopimuskoulutuksen voimakas lisääminen.

Aamulla kunniakäynnillä vuonna 1918 teloitettujen punaisten haudalla alkanutta työväenvappua jatkettiin torijuhlan jälkeen Kansanpirtillä Kosken Laulu-kuoron ryydittäminen yhteislaulujen muodossa.

Jormuan Tarmokkaat Urheilijat, TUL:n Kainuun piiri sekä useat piirin jäsenseurat järjestävät yhteistyössä liikuntapäivän Kajaanissa Vimpelinlaakson Urheilukeskuksessa lauantaina 2.9.2017 kello 12 alkaen.

Koko perheelle suunnatussa liikuntapäivässä osallistujilla on mahdollisuus tutustua muun muassa nyrkkeilyyn, jousiammuntaan, jalkapalloon, frisbeegolfiin ja pituushyppyyn.

Tapahtumassa on lisäksi tarjolla pienimmille pomppulinna, keppihevoskilpailut ja halisko-liikuntarata.

Liikuntapäivä on Työväen Urheiluliiton Liikkeelle!-kuntokampanjan päätapahtuma Pohjois-Suomessa. Samalla se aloittaa kuntokuukauden.

Liikuntapäivän yhteydessä järjestetään yleisurheilun avoimet TUL:n aluemestaruuskilpailut. Sen lajeina ovat kuulantyöntö, lyhyen matkan juoksu (40, 60 tai 100 metriä iästä riippuen) sekä 800 metrin juoksu.

Tapahtumassa on mahdollisuus lahjoittaa Hope ry:n Kajaanin paikallistoimijoiden kautta itselle ylimääräiset liikuntavälineet niitä tarvitseville lapsiperheille.

Kajaanin Vasemmistonuoret pitivät vuosikokouksensa ja valitsivat uusia toimijoita yhdistyksen hallitukseen.

– Jäsenmäärän kehitys niin Kajaanissa kuin koko Kainuussakin on ollut kuluneen vuoden aikana huomattavaa. Toimintaa on virinnyt muun muassa Kuhmossa, Suomussalmella, Sotkamossa ja Vaalassa, kertoo Kajaanin Vasemmistonuorten puheenjohtajuudesta viime syksynä luopunut ja nyt varapuheenjohtajan paikan jättävä Miikka Kortelainen.

Pohjois-Suomen vasemmistolaiseen nuorisotoimintaan on tulossa muitakin muutoksia. Pohjois-Pohjanmaan Vasemmistonuoret kattaa piirijärjestönä myös Kainuun, mutta kainuulaiset ovat ”itsenäistymässä” omaksi piirikseen, Kainuun Vasemmistonuoriksi.

Kainuulaiset ovat ”itsenäistymässä”  omaksi piirikseen, Kainuun Vasemmistonuoriksi.

– Alkuvuoden ajan Kajaanin Vasemmistonuorten toimintaa värittivät kuntavaalit. Kun huomattiin näiden vaalien alla tarve maakunnalliselle toiminnalle, niin loppuvuodesta ajatuksia aletaan suunnata Kainuun Vasemmistonuorten lipun alla kohti maakuntavaaleja, jotta senkin hallintoon saadaan mahdollisimman paljon nuoria mukaan, Kortelainen kertoo.

Kajaanin Vasemmistonuorten hallituksen puheenjohtajaksi valittiin ohjaajana työskentelevä Petja Korkkonen ja varapuheenjohtajaksi lukio-opiskelija Juuso Parviainen. Sihteerinä jatkaa restonomiopiskelija Noora Kyllönen ja taloudenhoitajana insinööriopiskelija Esa Rautiainen.

Heidän lisäkseen hallitukseen valittiin jäseniksi muusikko Juha Seppänen, lukio-opiskelija Nora Niiranen, lukio-opiskelija Penja Korkkonen, terveydenhoitajaopiskelija Saara Karjalainen, palveluneuvoja Kaisa Hujanen ja puutarhuri Tommi Kortelainen.

Varajäseniksi hallitukseen valittiin sairaanhoitajaopiskelija Iiris Marjomaa, nuoriso-ohjaaja, sairaanhoitaja Miikka Kortelainen, medianomiopiskelija Anniina Rytkönen ja lukio-opiskelija Veikka Wiksten.

Kainuu ja Kajaani ovat jaksaneet yllättää rohkealla ja vaikuttavalla muutosmyönteisyydellä ja kehittämishalukkuudella jo vuosia valtakunnallisellakin mittakaavalla. Olen saanut olla seuraamassa muun muassa maakuntakuntayhtymän syntyä ja sen pohjalta rakennettua sote kuntayhtymää, Kajaanin ammattikorkeakoulun menestystarinaa, Kaupunginteatterin tunteiden paloa sen näyttämöillä ja Kainuun Etu Oy:n voittoisaa kulkua Euroopan tasolla.

Huolimatta Kainuuta kuvailevasta ”Mitä se hyvejää” -asenteesta, kainuulaiset näyttävätkin olevan aktiivisia kuntiensa kehittäjiä, muutoksia pelkäämättömiä ja tulevaisuuteen kurottelevia. Paremmaksi tämän vielä tekee päättäjien selkeä halu tuoda kuntalaiset mukaan tuleviin muutoksiin ja ymmärrys, että rakennamme Kainuuta ja Kajaania jokainen omalla osallisuudellamme ja omassa ympäristössämme, omalla äänellämme.

(lisää…)

Jokin aika sitten uutisoitiin eläkeläisten kasvaneesta varallisuudesta ja 2 300 euron nettotuloista kuukaudessa. Tiedot perustuvat Eläketurvakeskuksen tutkimukseen. Aihe on herättänyt paljon keskustelua sosiaalisessa mediassa ja eläkeläisten parissa.

Jutun luvut eivät kuitenkaan vastaa kainuulaisten eläkeläisten todellisuutta.

Kainuussa oli vuoden 2015 lopussa 27 453 eläkeläistä. Heistä 3 667 sai eläkettä alle 800 euroa kuukaudessa ja alle 1 100 euroa kuukaudessa sai Kainuussa 9 818 eläkeläistä. Reilusti yli puolella koko maakunnan eläkeläisistä eli 15 585 henkilöllä eläke jäi alle 1 400 euron kuukaudessa. (Eläketurvakeskus)

Kun hyvätuloisimmatkin huomioidaan, on keskieläke Kainuussa vain 1 437 euroa kuukaudessa.

Kun hyvätuloisimmatkin huomioidaan, on keskieläke Kainuussa vain 1 437 euroa kuukaudessa.

Kela puolestaan kertoo, että asumistukea sai vuoden 2016 lopussa Kainuussa 3 689 eläkeläistä ja asumistuki oli keskimäärin 197 euroa kuukaudessa. Vuokra-asunnoissa asuvia asumistukea saavia eläkeläisiä oli 3 319 ja omistusasunnoissa asuvia 370.

Vuoden alussa lähes kaikkien Kelan etuuksien euromäärät muuttuvat, kun kansaneläkeindeksi jäädytetään ja sitä leikataan 0,85 prosenttia vuoden 2016 tasosta. Kansaneläkeindeksin muutos vaikuttaa kansaneläkkeisiin ja takuueläkkeisiin sekä kaikkiin muihin etuuksiin, jotka on sidottu kansaneläkeindeksiin. Käytännössä indeksitarkistus pienentää kansaneläkeindeksiin sidottuja etuuksia joitakin kymmeniä senttejä päivässä tai enintään alle 10 euroa kuukaudessa. (Kela)

Tilastoluvut kainuulaisen eläkeläisen arjesta kertovat jotain aivan muuta kuin median levittämä mielikuva eläkeläisten suurista tuloista ja vaurastumisesta.

Toki Kainuussakin on varakkaita eläkeläisiä, joilla on hyvä eläke sekä asunto- ja muuta varallisuutta. Tosin omakotitalonkin arvo on Kainuun kylillä jotain aivan muuta kuin etelän kaupungeissa.

Kaikki eläkeläiset eivät ole varakkaita, vaan suuren osan toimeentulo on hyvin niukka. Jokaista ostosta joutuu harkitsemaan jopa reseptilääkkeitä myöten.

Kaikki eläkeläiset eivät ole varakkaita, vaan suuren osan toimeentulo on hyvin niukka.

Jo ennestään pienten eläkkeiden leikkaukset vain kasvattavat eriarvoisuuden kuilua ja eläkeläisköyhyys on monelle todellisuutta. Sen myöntävät asiantuntijatkin.

Huonoimmassa asemassa ovat pelkkää kansaneläkettä saavat ja pienipalkkaiset, yksinelävät naiset. Köyhyysrajan alapuolelle ovat jääneet myös monet nuorena työkyvyttömyyseläkkeelle joutuneet.

Paras tapa auttaa näitä heikoimmassa asemassa olevia on kansaneläkkeen tasokorotus, indeksileikkausten peruminen ja hyvien julkisten palvelujen saatavuus.

Kaikesta huolimatta, toivon jokaiselle kainuulaiselle eläkeläiselle iloa ja voimia elämään.

Puolueet keräävät ehdokkaita huhtikuun kuntavaaleihin kuin viimeistä päivää, sillä ehdokaslistojen jättöaika umpeutuu ensi tiistaina 28. helmikuuta.

Kuntalehti ennakoi pari päivää sitten puolueiden antamien tietojen perusteella, että suurimpien puolueiden keskustan, kokoomuksen, perussuomalaisten ja demarien ehdokasmäärät jäävät jopa tuhansia pienemmäksi kuin viime kuntavaaleissa.

Oman tuskansa puolueille on aiheuttanut se, että lakimuutoksen takia vaalilautakuntiin ei enää voida valita vaaleissa ehdolla olevia.

Kaisa Hujanen (vasemmalla) ja Päivi Fonselius ovat molemmat uusia ehdokkaita, joille lapsiperheen arki on tuttua. (Kuva: Aki Räisänen)

Kajaanissakin vaalilautakuntien jäsenissä on yhä melkoinen aukko, kun puolueet eivät ole kyenneet etsimään jäseniä eikä heitä voida palkatakaan, sillä tehtävä on luottamustoimi, josta toki maksetaan pienehkö palkkio.

Yksi poikkeus kuitenkin puolueissa on ja se on Kajaanin Vasemmisto, joka on täyttänyt etuajassa kaikkien vaalilautakuntien paikkansa ja jopa tarjonnut muille avuksi edustajiaan, jotta vaalit saadaan laillisesti hoidettua.

 

Suurin määrä 2000-luvulla

Vaaleissa tulos ratkeaa äänestämällä, mutta Kajaanin Vasemmiston pullat ovat hyvin uunissa.

Vaikka ehdokashankinta on vielä kesken, niin jo nyt Vasemmiston listalle on Kajaanissa suostumuksensa antanut suurempi määrä ehdokkaita kuin viime kuntavaaleissa.

– Itse asiassa määrä on jo suurempi kuin meillä kertaakaan kuntavaaleissa koko 2000-luvulla, kertoi Kajaanin Vasemmiston puheenjohtaja Sari Kyllönen.

Uusia ja nuoria ehdokkaita on mukana runsaasti, sukupuoltenkin jakauma aiempaa tasaisempi.

Uusia ja nuoria ehdokkaita on mukana runsaasti, sukupuoltenkin jakauma aiempaa tasaisempi.

Paperiliiton osastoa pitkään luotsannut Lauri Niiranen (vasemmalla) jutteli teatterin työnjohtajana työskentelevän Eero Juutisen ja Työvoimayhdistyksen sekä Lohtajan asukastoiminnan aktiivin Eero Salosen kanssa. (Kuva: Aki Räisänen)

– Tulos oli jo hyvä ja nyt ihan parina viime päivänä on tullut lisää heräämistä. Ihmiset haluavat muutosta ja päästä vaikuttamaan, Kyllönen sanoi KSL:n ehdokkaille järjestämässä kuntavaalikoulutuksessa, jota hyvin ammattitaitoisesti veti Jukka Peltokoski Tampereelta.

Kajaanin Vasemmiston väkeä on liikkeellä jo huomenna lauantaina Raatihuoneentorilla klo 12–13, kun Vasemmistonaiset ja Kajaanin Vasemmistonuoret tarjoavat asian ohella makkaraa ja aurinkokeittoa.

Kun ehdokaslistat on vahvistettu ja ehdokasnumerot 9. maaliskuuta saatu, niin Kajaanissa toimivat puolueet tekevät myös vaaliyhteistyötä järjestäen Raatihuoneentorilla yhteiset tapahtumat 11. maaliskuuta ja 8. huhtikuuta eli kuntavaalien varsinaisen äänestyspäivän aattona.

Pitkän ja vaiherikkaan elämän elänyt maalari Arvi Pääkkönen, 86, rohkaistui Kajaanin Eläkeläisten viikottaisessa historiallis-yhteiskunnallisessa keskustelukerhossa kuljettuaan julkaisemaan omakustanteena elämäkertansa.

Näin näki pöytälaatikosta päivänvalon 250 sivua tiukkaa tekstiä eli Ihmisiä elämän rakennustelineillä.

Kirjan tausta on sikäli erikoinen, että sen pani alulle aikansa Suomen ehdottomasti tunnetuin Kalevalan tuntija ja tutkija, professori Väinö Kaukonen.

Kajaani, Kuhmo ja Suomussalmi keksivät 1980-luvulla tavoitella matkailutulot mielessä Kalevalaan nojaavaa kulttuurikeskittymää.

Kaikilla kolmella oli hyvät perusteensa, sillä Elias Lönnrot Kainuun piirilääkärinä asui Kajaanissa, jopa kirjoitti osan Kalevala-tuotannostaan asuessaan Paltaniemen Hövelössä. Talossa, jossa Eino Leino syntyi muutama vuosikymmen myöhemmin.

Runoja Lönnrot keräsi myös Kuhmossa ja Suomussalmella niiden kautta Vienan puolelle rajan taakse kulkiessaan.

Niinpä alan auktoriteetti Väinö Kaukonen kutsuttiin Kainuuseen kiertämään kilpailevat paikkakunnat, kuulemaan niiden suunnitelmat ja lausumaan mielipiteensä.

 

Professori oli suu auki

Kaukonen aloitti Kajaanista, jossa osallistui Suomi–Neuvostoliitto-seuran tilaisuuteen, seuran kunniajäsen kun oli. Kokouksen jälkeen piti katsoa professorille kuski, jolloin Matti Reinikka keksi, että Pääkkös-Arvihan se joutaa ja on kunnon autokin.

Niin parivaljakko lähti kesähelteellä ja aikansa tietä mentyä Kaukonen alkoi kiinnittää huomiota Arvin puheeseen kysellen, että mitä ”puikkaaminen” ja muutamat sanat tarkoittavat kun ei ollut niitä kuullut.

Petäjäniemen lomakylässä kuhmolaiset, jotka Kalevalakylän lopulta ristikseen saivat, esittelivät suunnitelmiaan. Reissu jatkui kohti Suomussalmea ja Domnan Pirttiä, kunnes tuli luonnollinen tarve pysähtyä hienolle mäntykankaalle.

– Komea solmiohongikko, sanoi Arvi Pääkkönen, kun autoon taas astuivat ja professori oli suu auki kun ei moista ilmausta ollut ennen kuullut.

– Paluumatkalla Suomussalmelta Kaukonen vannotti, että pitää kirjoittaa nuo ilmaisut ja matkalle kertomani jutut talteen, Arvi Pääkkönen nyt hymähtää.

Professori kuoli muutama vuosi käyntinsä jälkeen, mutta ajatus jäi elämään ja Arvi alkoi naputella konetta.

Professori kuoli muutama vuosi käyntinsä jälkeen, mutta ajatus jäi elämään ja Arvi alkoi naputella konetta. Piti väliin vuosienkin taukoja, mutta sai urakan tehtyä.

 

Kiisulla tapettiin kotimökistä lutikat

Ihmisiä elämän rakennustelineillä jakautuu tavallaan kahteen osaan. Alkaa siitä kun Arvi syntyy tallista väsättyyn ihmisasumukseen nykyään Kajaaniin kuuluvassa Nakertajassa sekä kuvaa lapsuutta ja nuoruutta sotaväkiaikoineen. Toinen osa on työelämää, joka kuljettaa rakennuksilla ja asuntoremonteissa, vieden lopulta maalarien ammattiosaston puheenjohtajan yksityisyrittäjäksi.

Alkuosa kuvaa kovaa elämää tehtaan varjossa, sillä joen toisella puolen sauhusi Kajaani Oy:n Tihisenniemen tehdas, jonne soudettiin töihin jos töihin päästiin. Arvin samanniminen isä joutui vuosiksi yhtiön mustalle listalle, koska ei antanut yhtiön herroille valtakirjaa äänestää Svinhufvudia presidentinvaaleissa eikä liittynyt suojeluskuntaan.

Elinolosuhteet olivat ankeat, elämä usein kunnan jauhojen varassa ja petivaatteina tehtaan kova selluvillahuopa.

Kun isä-Arvi pääsi rakentamaan perheelle oman mökin, niin 4×4 metrin huonetta asutti vanhempien ohella kuusi lasta. Mökki oli maapohjalla ja kun tilkkeiksi tuotiin sammalta, niin samalla tulivat metsälutikat, jotka russakoiden ohella tekivät isoa haittaa yöunille.

Niinpä tehtaan kiisulasta tuotiin rikkimöhkäleitä pataan, pantiin tulet alle ja väki pariksi päiväksi pihalle. Sitten kuolleita russakoita ja lutikoita olikin lattialla lakaistavaksi asti, vaan osa jäi seinärakoihin henkiin ja käsittely piti vielä uusia.

 

Lisää on jo pyydetty

Monta värikästä tarinaa vanhan Nakertajan, Asuntolan ja Suvantolan ihmistä Arvilla on kerrottavana saksanjääkäristä opettajana toimineeseen pikku-Hitleriin. On sekin, kuinka Arvi kaverinsa Okan Kipparin kanssa oli sota-aikana pikkupoikana tehtaalla töissä ja joutui nuhteluun, kun esti venäläisten sotavankien pahoinpitelyä.

Ihan oma lukunsa ovat Arvin värikkäät vaiheet varusmiespalveluksen aikana sotien jälkeen. Vastaaviin kuvauksiin en ole törmännyt.

Ihan oma lukunsa ovat Arvin värikkäät vaiheet varusmiespalveluksen aikana sotien jälkeen. Vastaaviin kuvauksiin en ole törmännyt.

Tekstissä käytetään paljon kansankieltä, koska Arvi Pääkkönen on halunnut kirjoittaa kuten on puhuttu. Monia ihmisiä hän puhuttelee vain etu- tai lempinimillä ja on jonkun nimen muuttanutkin, jottei tule hankausta jälkeenjääneiden kanssa.

Erityisesti rakennushommia tehneitä puhuttelee parhaiten kirjan loppuosa, mutta on siinä antia muillekin.

Missään kirjakaupoissa Arvi Pääkkösen muistelmakirjaa ei ole myynnissä eikä Arvikaan sitä oikeastaan myy, perii vain painokulut. Juttuja olisi enempäänkin ja jotkut ovat jo lisää pyytäneet.

Enempää ei kuitenkaan ole suunnitelmissa Arvilla, jonka vaimo Irma teki pitkän työpäivän Kansan Tahdossa, viimeiseksi lehden ilmoituspäällikkönä.

UPM ja Kainuun ELY-keskus ovat tehneet maakaupan, jolla Kajaanissa sijaitseva Ärjänsaari siirtyi ympäristöministeriön hallintaan suojelutarkoituksiin.

Metsäyhtiö UPM aloitti hakkuut omistamassaan, luontoarvoistaan tunnetussa Ärjänsaaressa viime vuoden tammikuussa, mutta mielenosoittajat pysäyttivät ne helmikuussa. Syksyllä 2016 UPM asetti saaren myyntiin.

– Ärjänsaari on monimuotoisen luontonsa ja kulttuurihistoriansa kannalta arvokas, ja se on myös vilkkaassa virkistyskäytössä erityisesti kesäaikaan, toteaa Kainuun ELY-keskuksen ylijohtaja Kari Pääkkönen ympäristöministeriön tiedotteessa.

Ärjänsaari on osa Natura 2000 ‐verkostoa ja valtakunnallista rantojensuojeluohjelmaa. Alue tunnetaan hiekkarannoista, dyyneistä ja korkeista rantatörmistä. Noin 270 hehtaarin kokoinen saari sijaitsee Oulujärvessä, noin 16 kilometrin päässä Kajaanin keskustasta.

Luontoarvojen lisäksi Ärjänsaarella on huomattava merkitys seudun kulttuurihistoriassa. Saari on ollut muun muassa saamelaisten riittipaikka, ja järvirosvojen tiedetään piilotelleen siellä. Saarella on sijainnut myös Kajaani Oy:n työläisten käytössä ollut lomakylä.

Ärjänsaari pysyy jatkossakin avoimena veneilijöille ja retkeilijöille. Saaren hallinta tulee siirtymään Metsähallituksen luontopalveluille, ja siitä perustetaan aikanaan luonnonsuojelualue. Ympäristöministeriön mukaan saaressa sijaitsevan vanhan lomakylän rakennusten kohtalo ratkaistaan myöhemmin.

Kajaanin Vasemmisto on nimennyt ensimmäiset 28 ehdokasta ensi huhtikuun kuntavaaleihin.

Kaikki Vasemmiston nykyiset kaupunginvaltuutetut hakevat jatkoa, mutta erityisen paljon nyt nimetyissä on uusia ja nuoria ehdokkaita.

Uusia on puolet eli 14 kuntavaaliehdokasta ja alle 35-vuotiaita on Vasemmiston listalla kahdeksan, mikä on selvästi aiempaa enemmän.

(lisää…)