Kemin Vasemmistoliitto ry esittää kemiläisiä Kati Tervoa ja Albana Mustafia ehdokkaiksi ensi kevään eduskuntavaaleihin Vasemmistoliiton ehdokaslistalle Lapissa. Virallisen ehdokasasettelun tekee Vasemmistoliiton Lapin piiri syyskokouksessaan Inarin Saariselällä 11. marraskuuta.

Kati Tervo on 35-vuotias, pitkän ay- ja järjestökokemuksen omaava, 5-lapsisen uusperheen äiti. Hän on koulutukseltaan tradenomi ja opiskelee työn ohessa ylempää AMK-tutkintoa. Päivätyönä hän työskentelee hankinta-asiantuntijana Kemin kaupungilla.

Tervo toimii tällä hetkellä muun muassa Vasemmistoliiton puoluevaltuuston 2. varapuheenjohtajana ja Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n edustajistossa sekä varapuheenjohtajana Lapin liiton maakunnan yhteistyöryhmässä.

Tervo haluaa vaikuttaa ihmisten arjen sujuvuuteen taustasta riippumatta ja tuoda tolkun takaisin politiikkaan, jonka vuoksi hän päätti lähteä kansanedustajaehdokkaaksi. Tervon tulevia vaaliteemoja ovat muun muassa perheet, työhön ja toimeentuloon liittyvät asiat, aluepolitiikka ja siinä erityisesti Lapin maakunnan esille tuominen sekä koulutukseen liittyvät asiat.

Albana Mustafi on 34-vuotias, kolmen lapsen äiti ja kauneusalan yrittäjä, poliitikko ja liikunnanohjaaja. Mustafi kertoo, että yhteisten asioiden hoitamisessa hänen aviomiehensä ja sukulaisten tuki on ollut korvaamaton etu ja ilman sitä hän ei pystyisi olemaan monitoiminainen. Tällä hetkellä hän vaikuttaa erilaisissa luottamustehtävissä muun muassa Kemin kaupunginvaltuustossa, kaupunginhallituksen varajäsenä ja Kemin Aikamme naisten johtokunnassa.

Mustafi kertoo, että politiikka on ollut hänessä läsnä heti synnyttyään, koska vanhemmat ovat antaneet hänelle nimeksi Albana osoittaakseen poliittisen mielipiteensä. Albana tarkoittaa albanialaista. Tuohon aikaan politiikan harjoittaminen oli rikos Kosovossa.

Mustafin perhe tuli Suomeen hänen ollessaan 8-vuotias ja hän on edelleen kiitollinen Suomen hänelle suomasta turvasta ja hyvinvoinnista. Hän kertoo identiteettinsä olevan sekä suomalainen että kosovolainen.

Albana Mustafin mielestä suomalainen yhteiskunta ei ole kuitenkaan enää entisensä, pahoinvointi ja eriarvoistuminen kasvaa. Tämä näkyy paitsi köyhyytenä, työttömyytenä ja erilaisina ongelmina myös vihapuheen ja rasismin nousuna. Mustafi haluaa pysäyttää tämän kehityksen ja siksi on lähtenyt kansanedustajaehdokkaaksi keväällä 2019. Hän haluaa tuoda politiikkaan mukaan empatiaa, lämpöä ja ymmärrystä ja pysäyttää eriarvoistumisen.

Ammattiyhdistysväki uhkui taistelutahtoa perjantaina Helsingissä järjestetyssä SAK:n ammattiliittojen kokouksessa. Kokouksessa ei tehty päätöksiä, mutta niin keskusjärjestön kuin liittojen edustajat vakuuttivat vastustavansa maan hallituksen esittämää irtisanomislakia niin kauan, että hallitus peruu esityksen.

SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta huomautti, etteivät irtisanomislain vaikutukset jää yhteen lakimuutokseen vaan tulevat vastaan tulevissa työehtosopimusneuvotteluissa. Elorannan mukaan SAK ei vaadi työntekijöille lisää etuuksia vaan vaatii, ettei työntekijöiltä viedä enempää.

Ay-liike palaa neuvottelupöytiin, kun irtisanomilakiesitys vedetään pois ja palataan alkuperäiseen tavoitteeseen eli työllisyyden parantamiseen.

– Vetäkää lakiesitys pois ja palauttakaa rauha työmarkkinoille, Eloranta vetosi.

 

Yleislakko ja eduskuntavaalit mielessä

JHL:n kemiläinen edustajiston jäsen Kati Tervo tulkitsi ay-väen olevan yleislakkoa vailla.

– Ei esitys muuten kaadu, ellei porukka pistä koko kentän laajuudelta takapuolta kenttään.

Kilpailukykysopimuksen leikkaukset iskivät erityisesti JHL:n jäseniin. Tervo uskoo, että jäsenistön lakkovalmius on suurta, kunhan sen takana ovat kaikki toimialat ja tarpeeksi iso porukka.

Hän näkee kamppailun huipentuvan ensi kevääseen, jolloin maahan pitäisi saada työntekijäystävällisempi hallitus ja ay-väki takaisin sopimuspöytiin.

Kyse on niin suuresta muutoksesta lainsäädäntöön, että se voi avata tien myös muille huononnuksille.

Irtisanomislaki voi avata tien myös muille työelämän huononnuksille, Teollisuusliiton Jouni Jussinniemi muistuttaa. (Kuva: Niko Peltokangas)

Teollisuusliiton valtuuston pyhäjärvinen jäsen Jouni Jussinniemi uskoo myös, että irtisanomislaki herättää ihmiset työpaikoilla. Työntekijöitä eriarvoistavassa laissa on kyse niin suuresta muutoksesta lainsäädäntöön, että se voi avata tien myös muille huononnuksille.

– Nyt on toiminnan aika. Ei me voida koko ajan olla kopparin roolissa vaan nyt pitää päästä takakentältä lyöntivuoroon.

– Meidän täytyy nyt ja tulevaisuudessa puolustaa työehtosopimusten yleissitovuutta, Jussinniemi sanoi omassa puheenvuorossaan.

Tervon tavoin eduskuntaan ehdolla oleva Jussinniemi katsoo jo kevään vaaleihin.

– Joka palkkansa työstä saa, täytyy muistaa äänestää duunaria seuraavissa vaaleissa.

 

Media suhtautuu suopeammin

Yle näytti SAK:n liittojen suurkokouksen suorana netissä. (Kuva: Niko Peltokangas)

Liittoaktiivien kiihkeät puheet osoittivat hyvin, miksi tilaisuus oli järjestetty. Kentän toimijat pääsivät purkamaan paineitaan ja vahvistamaan uskoaan yhteiseen asiaan. Paasitornin juhlasalin etuosaan kiemurteli kaksi jonoa, joista puhuja toisensa jälkeen vaati ay-liikkeen yhtenäisyyttä tai jopa puoluerajat ylittävää vaalityötä.

Samalla yleisö ja työmarkkinakiistan vastapuolet saivat kuulla työntekijöiden suodattamattomia tuntoja äänenpainoilla, jotka harvoin kuuluvat vaikkapa liittojohtajien viestintään. Puheenvuoroissa vaadittiin moneen kertaan yleislakkoa, väläytettiin polttoaineen jakelun katkaisemista, lausuttiin runoja ja lähetettiin terveisiä pää-, työ- ja liikenneministereille.

Ay-liikkeen tulkinta kiky-sopimuksen rikkomisesta on noussut nyt uutisaiheeksi.

Jos irtisanomislaki on ay-liikkeelle viimeinen niitti, myös media vaikuttaa suhtautuvan siihen eri tavalla kuin esimerkiksi aktiivimallia vastustaneeseen mielenilmaukseen. Viimeviikkoinen lakkopäiväkään ei saanut tuomiopäivän tuulia valloilleen lööpeissä, joissa aiemmin on manattu lakkokaaosta ja moraalipaniikkia.

Tilanteesta kertoo jotain myös se, että ay-liikkeen tulkinta kiky-sopimuksen rikkomisesta on noussut nyt uutisaiheeksi. Jo aktiivimallin vastustaminen perustui osin siihen, että kiky-sopimuksen yhteydessä pääministeri Sipilä lupasi olla koskematta työttömyysturvaan ja neuvotella muut työmarkkinauudistukset kolmikantaisesti työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen kanssa.

Suurkokouksen todelliset vaikutukset näkyvät syksyn aikana. Kokouksen jälkeen kokoontunut Teollisuusliiton hallitus ilmoitti koventavansa vastatoimia irtisanomislakia kohtaan. Tarkemmin toimenpiteistä ilmoitetaan kuitenkin vasta seuraavien viikkojen aikana.

Kirjoittaja osallistui tilaisuuteen Yleisen Lehtimiesliiton puheenjohtajana ja SAK:n edustajiston jäsenenä.