Kansan Tahto

70 € / vuosi
Kategoriat
Uutiset

Kemin Vasemmistoliitto: Kati Tervo ja Albana Mustafi ehdolle eduskuntavaaleihin

Kemin Vasemmistoliitto ry esittää kemiläisiä Kati Tervoa ja Albana Mustafia ehdokkaiksi ensi kevään eduskuntavaaleihin Vasemmistoliiton ehdokaslistalle Lapissa. Virallisen ehdokasasettelun tekee Vasemmistoliiton Lapin piiri syyskokouksessaan Inarin Saariselällä 11. marraskuuta.

Kati Tervo on 35-vuotias, pitkän ay- ja järjestökokemuksen omaava, 5-lapsisen uusperheen äiti. Hän on koulutukseltaan tradenomi ja opiskelee työn ohessa ylempää AMK-tutkintoa. Päivätyönä hän työskentelee hankinta-asiantuntijana Kemin kaupungilla.

Tervo toimii tällä hetkellä muun muassa Vasemmistoliiton puoluevaltuuston 2. varapuheenjohtajana ja Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n edustajistossa sekä varapuheenjohtajana Lapin liiton maakunnan yhteistyöryhmässä.

Tervo haluaa vaikuttaa ihmisten arjen sujuvuuteen taustasta riippumatta ja tuoda tolkun takaisin politiikkaan, jonka vuoksi hän päätti lähteä kansanedustajaehdokkaaksi. Tervon tulevia vaaliteemoja ovat muun muassa perheet, työhön ja toimeentuloon liittyvät asiat, aluepolitiikka ja siinä erityisesti Lapin maakunnan esille tuominen sekä koulutukseen liittyvät asiat.

Albana Mustafi on 34-vuotias, kolmen lapsen äiti ja kauneusalan yrittäjä, poliitikko ja liikunnanohjaaja. Mustafi kertoo, että yhteisten asioiden hoitamisessa hänen aviomiehensä ja sukulaisten tuki on ollut korvaamaton etu ja ilman sitä hän ei pystyisi olemaan monitoiminainen. Tällä hetkellä hän vaikuttaa erilaisissa luottamustehtävissä muun muassa Kemin kaupunginvaltuustossa, kaupunginhallituksen varajäsenä ja Kemin Aikamme naisten johtokunnassa.

Mustafi kertoo, että politiikka on ollut hänessä läsnä heti synnyttyään, koska vanhemmat ovat antaneet hänelle nimeksi Albana osoittaakseen poliittisen mielipiteensä. Albana tarkoittaa albanialaista. Tuohon aikaan politiikan harjoittaminen oli rikos Kosovossa.

Mustafin perhe tuli Suomeen hänen ollessaan 8-vuotias ja hän on edelleen kiitollinen Suomen hänelle suomasta turvasta ja hyvinvoinnista. Hän kertoo identiteettinsä olevan sekä suomalainen että kosovolainen.

Albana Mustafin mielestä suomalainen yhteiskunta ei ole kuitenkaan enää entisensä, pahoinvointi ja eriarvoistuminen kasvaa. Tämä näkyy paitsi köyhyytenä, työttömyytenä ja erilaisina ongelmina myös vihapuheen ja rasismin nousuna. Mustafi haluaa pysäyttää tämän kehityksen ja siksi on lähtenyt kansanedustajaehdokkaaksi keväällä 2019. Hän haluaa tuoda politiikkaan mukaan empatiaa, lämpöä ja ymmärrystä ja pysäyttää eriarvoistumisen.

Kategoriat
Uutiset

”Toivottavasti kansanrintama ei käy mahdottomaksi”

Tornion ja Kemin vapputapahtumissa puhunut vasemmistoliiton kansanedustaja Markus Mustajärvi muistutti, että sata vuotta sitten vasemmisto ei vappua juhlinut, vaan kärsi vankileireillä.

– On aika muistaa työväenliikkeen historian ja arjen sankareita. Niitä, jotka kokivat, näkivät ja tekivät. Aika katsoa myös sata vuotta taaksepäin ja muistaa, mitä seuraa siitä, jos yhteiskunta jakautuu kasvavien tuloerojen ja epäoikeudenmukaisuuden seurauksena. Lisääntyvän eriarvoisuuden tietä kuljemme tänä päivänäkin, Mustajärvi sanoi.

Hänen mukaansa kansalaissodassa ja viime sodissa maksettu kauhea hinta on unohtunut nykyisiltä, historiattoman sukupolven päättäjiltä.

Kansalaissodassa ja viime sodissa maksettu kauhea hinta on unohtunut nykyisiltä, historiattoman sukupolven päättäjiltä.

– Hyvin hoidettu sosiaalipolitiikka on parasta maanpuolustustyötä. Näin sanoi minulle erästä kertausharjoitusta johtanut upseeri. Se oli laittamattomasti sanottu.

Kansanedustaja Markus Mustajärvi puhui Kemissä ja Torniossa. (Kuva: Roosa Paldanius)

Sipilän hallitus haluaa pistää kaiken kaupan, Mustajärvi kuvaili. Siten sosiaali- ja terveyspalveluiden ulkoistaminen eli pakkoyhtiöittäminen johtaa ennennäkemättömään kaappaukseen Suomessa. Kemi-Tornion alueella soteyksityistämisistä on jo saatu esimakua.

– Minä asun Länsi-Euroopan harvimmin asutulla alueella. En usko, että vanhuusvuosinani ovelleni koputtaa Mehiläisen edustaja ja kysyy, kuinka voit? Voinko auttaa? Tarvitsetko apua? Jos hän kotiovelleni ilmaantuu, ensimmäinen kysymys lienee, ”missä sinun lompakkosi on?”.

Jos pääministeri Sipilä on palveluiden yksityistämisessä markkinavoimien lumoissa, sitä varmemmin hän on työmarkkinoilla EK:n talutusnuorassa, Mustajärvi sanoi. Irtisanomissuojan murentaminen ja alle 30-vuotiaille kaavailtu määräaikaisten työsopimusten hyväksyminen ilman määräaikaisuuden perustetta ovat avoin sodanjulistus ammattiyhdistysliikkeelle ja työväenpuolueille.

– Mikähän on määräaikaista työtä tekevän, perhettä perustavan nuoren asema pankinjohtajan silmissä, kun pysyvässä epätietoisuudessa elävä työntekijä menee hakemaan asuntolainaa?

Tiedän paljon pienyrittäjiä, jotka viettävät unettomia öitä myös työntekijöiden puolesta.

– Tiedän paljon pienyrittäjiä, jotka viettävät unettomia öitä myös työntekijöiden puolesta. Yhtälailla työntekijät ovat valmiit joustamaan, jos koko yrityksen tulevaisuus on katkolla. Mutta tällainen vastavuoroisuus perustuu luottamukseen, ei pakkovaltaan.

Mustajärvi toivoi, ettei pääministeri Sipilä polttaisi siltojaan ammattiyhdistysliikkeeseen ja työväenpuolueisiin niin perin pohjin, että kansanrintama kävisi mahdottomaksi.

– Keskustassa yhteistyöhaluja vasemmiston suuntaan on, vaikkei ehkä Sipilällä. Aikoinaan Maalaisliitto ja SKDL tappelivat verissä päin keskenään, mutta tekivät myös yhteistyötä ja saivat tuloksia aikaan. Erityisesti täällä Lapissa.

 

KUVAGALLERIA: Kemin vappua 2018

Kuvat: Roosa Paldanius

Kategoriat
Lukijoilta

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa

Osallistuessani kulttuurilautakunnan puheenjohtajan roolissa KKI-päiville eli Kunnossa Kaiken Ikää -projektin ja Etelä-Suomen liikunnan yhdessä järjestämään seminaariin, jossa keskiössä oli terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, sain monia hyviä “eväitä” omaan kuntaanikin.

Opetus- ja kulttuuriministeri kertoi terveyden edistämisen olevan entistä suuremmassa roolissa kunnissa vuoden 2019 jälkeen, kun sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät maakunnille.

Samaa asiaa omassa puheessaan korosti perhe -ja peruspalveluministeri Juha Rehula. Hän kertoi, että kunnille tullaan kohdentamaan valtionosuus terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Hän toivoi, jopa melkein lupasi, että raha käytetään nimenomaa kyseisiin menoihin, mutta lakiin kirjausta, ns. korvamerkintää ei tule. Tulevana syksynä on tulossa kutsuja kuntiin suunnittelemaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä valtionhallinnon toimijoiden kanssa. Nyt kannattaa omankin kuntani nykyiset ja tulevat päättäjät huomioida terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen konkreettisella tasolla ottaen mukaan kolmas sektori tasa-arvoisena toimijana, myös kustannusten kohdentamista niille toimijoille. Kunnan sisällä poikkihallinnollista toimintaa tulee lisätä enenevässä määrin eli siilomaisuudesta pois. Saada siis käytännössäkin eri toimijat yhteen ja tekemään aidosti yhteistyötä yhdessä. Hyvinvointiahan ei tehdä organisaatiolle vaan kuntalaisille.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä tulee huomioida ja toimia ennaltaehkäisevästi kaikki ikäluokat mukana.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä tulee huomioida ja toimia ennaltaehkäisevästi kaikki ikäluokat mukana. Näin ollen kaikki kuntaan jäävät toimialueet ovat tärkeässä roolissa hyvinvoinnin näkökulmasta; kulttuuri, liikunta, nuoriso, tekninen, koulutus, varhaiskasvatus. Kulttuurin kaikki osa-alueet, tärkeimpänä ehkä liikunta, mutta unohtamatta teatteria, museoita, musiikkia ja kirjastoa, ovat jo nyt terveyden edistäjiä ennaltaehkäisevässä merkityksessä. Tekninen puoli pitää edelleen ja jatkossakin mm. liikenneväylät kunnossa, jotta kuntalaisen on turvallista ja helppoa liikkua, varhaiskasvatuksesta, kouluista ja nuorisosta kasvaa tulevaisuuden päättäjiä ja toimijoita, joille on annettava hyvät lähtökohdat myös hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä.

Asukas- ja asiakaslähtöisyys ja osallisuus ovat tätä päivää ja kuntalaisten mukaan ottaminen myös terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen sekä eri hankkeiden suunnitteluun ja toteutukseen tuo mukanaan kustannustehokkuutta sekä ennen kaikkea tyytyväisiä ja onnellisia kuntalaisia.

 

Pirkko Pehkonen
Kemi

Kategoriat
Lukijoilta

Merilappilaiset yhteisrintamaan Länsi-Pohjan keskussairaalan puolesta

Kuntavaalit lähestyvät ja lähes kaikki ehdokkaat puolueesta riippumatta ovat olleet huolissaan vanhuksista, lapsista, sote-palveluista sekä siitä kuinka palvelujen pitää säilyä lähellä asukkaita ja olla kaikkien saatavilla. Kunnes 22.3. saimme lukea, että Rovaniemi haluaa synnytykset, päivystykset, psykiatriankin eli kaiken mitä Länskän alueella on.

Se vimma, millä Rovaniemen seutu ja sen keskustalaiset voimat pyrkivät ajamaan alas Länsi-Pohjan keskussairaalan toimintoja on käsittämätön. Asiaa pahentaa vielä se, että Meri-Lapin omat kansanedustajat ovat täysin hiljaa eli he ovat unohtaneet ne tuhannet äänestäjät, jotka ovat antaneet heille mandaatin Arkadianmäelle. Eli eipä kotiseutu paljoa kiinnosta. Hävetkää. Kovin hiljaisia ja kiusaantuneita näin vaalien alla tuntuu olevan myös keskustan ja kokoomuksen kuntavaaliehdokkaat.

Onko koko sote- ja maakuntahallintouudistuksen pohjimmainen tarkoitus varmistaa keskustan valta-asema tulevaisuudessa?

Onko koko sote- ja maakuntahallintouudistuksen pohjimmainen tarkoitus varmistaa keskustan valta-asema tulevaisuudessa kun päätöksiä tehdään Meri-Lapissa ja koko Lapin maakunnassa? Herää kysymys, toteutuuko alueen demokratia ja onko tarkoitus oikeasti parantaa ihmisten perusturvaa ja palveluita vai pönkittää yhden puolueen valta-asemaa?

Perusteluja Länskän säilyttämiselle löytyy. Meri-Lapissa on kaksi paperitehdasta, terästehdas, kaksi satamaa, lentokenttä ja 65 000 asukasta eli sama määrä kuin Rovaniemellä. Jos ja kun Kaidi tekee biojalostamon, niin Länskän säilyttämiselle on vielä painavammat perusteet. Meri-Lapin alue tuottaa noin kymmenen prosenttia koko Suomen bruttokansantuotteesta.
Sen sijaan Rovaniemen työpaikoista lähes kaikki luodaan verovaroilla. Tästäkin näkökulmasta Länskän alasajointo on täysin perusteeton.

Pitää muistaa myös, että päätöksillä on vaikutusta satojen ihmisien työpaikkaan Länsi-Pohjan keskussairaalassa.
Pyydämme kaikkia Meri-Lapin kunnanvaltuutettuja ja ehdolla olevia nousemaan taisteluun Länsi-Pohjan keskussairaalan puolesta. Meillä on paljon pelissä; työpaikat, lapset, vanhukset, koulutus ja koko Meri-Lappi, joka on hieno paikka asua, kunhan sitä yhdessä puolustetaan. Me ansaitsemme sen.

Tommi Sauvolainen, Jari Holland, Teemu Vahlroos, Petri Markkanen
Kemi

Kategoriat
Uutiset

Kemin työväki oli edelläkävijä jo 1887

Virallisesti Suomen neljänneksi vanhin mutta käytännössä maan ensimmäinen työväenyhdistys perustettiin Kemiin 1887. Historiantutkija Kauko Kemppisen mukaan näin on siksi, että Kemissä työväenyhdistyksen perustivat vasemmistotyöläiset, muualla maassa porvarit. Kemin yhdistyksen muutama porvarijäsen erotettiin pian, kertoi Kemppinen KTY:n 130-vuotisjuhlassa sunnuntaina. Esitelmä vakuutti kuulijat siitä, että KTY on jättänyt merkittävän jäljen yhteiskuntaan ja Kemiin, jossa työväenliike ei ole ollut oppositiossa vaan päättämässä asioista.

Kemin työväenyhdistyksen ensimmäisen kokouksen pöytäkirjan mukaan ”Yksin ei mahda mitään. Tarvitaan joukkovoimaa”. Sitä saatiin, kun noin 300 Kemin silloisista 1300:sta asukkaasta liittyi yhdistykseen. KTY esimerkiksi aloitti Suomessa ennen tuntemattoman sosiaalipolitiikan perustamalla eläke- ja sairaskassan jo 130 vuotta sitten. Kaupungin raadille tehtiin esityksiä, joista toteutui muun muassa työllistämiskohteeksi ehdotettu sisäsataman rakentaminen. KTY:n aloitteesta Kemi sai myös puistokadut ja Meripuiston paviljonkeineen.

Kemin Työväen Virvoitusjuomatehdas myytiin lapualaisten nenän edestä Tornioon, jossa siitä syntyi Lapin Kulta.

Alusta asti KTY vaati työläisille lyhempää työpäivää sekä lapsityön kieltoa ja koulupakkoa. Kun ensimmäinen oma työväentalo 1903 valmistui ja KTY liittyi työväenpuolueeseen 1904, senaatilta vaadittiin äänioikeutta työväestölle ja naisten ja miesten samapalkkaisuutta. KTY:n yhteyteen perustettiin suuri määrä ammattiosastoja. Aate levisi Kemistä uittomiesten mukana savotoille ympäri Pohjois-Suomea. Suurlakko 1905 innosti liikkeelle niin suuret työläisjoukot, että lakkokokous siirrettiin Kemin työväentalolta kirkkoon. Politiikan kieleen tulivat sanat ”sosialismi” ja ”luokkataistelu”. Ensimmäiset eduskuntavaalit 1907 nostivat Kemistä eduskuntaan ompelijatar Hilda Herralan.

 

KTY:n juhlassa esiintynyt kuoro Ajan Laulu on sekin yli 100-vuotias. (Kuva: Maija Aalto)

Kulttuurikeskus

KTY:n suojista löytyi jokaiselle jotakin, iltamia, urheilu-, musiikki- ja näyttämöharrastuksia, sittemmin oma työväenopisto. Kemppinen muistutti, että KTY:ssä ovat juuret niin Kemin kaupunginkirjastolle, kaupunginteatterille, kaupunginorkesterille kuin Kivalo-opistollekin. Maineikas urheiluseura Kemin Into syntyi 1906, ja yhdistyksen omana kuorona jatkaa 105-vuotias Ajan Laulu.

Kansalaissodan terrorin aikana Kemissä ammuttiin noin 120 työläistä. Työväenliike jakautui. KTY lujitti talouttaan omilla yrityksillään, joista Työväen Virvoitusjuomatehdas oli tuottoisin. Kun sitä ei haluttu Lapuan liikkeen käsiin 1930-luvulla, tehdas myytiin Tornioon ja siitä tuli historioitsija Kemppisen mukaan Lapin Kullan alkulähde. Työväentalon joutuminen lapualaisille estettiin sopimalla asiasta SDP:n kanssa, ja toisen maailmansodan jälkeen talo saatiinkin takaisin vasemmistotyöväen käyttöön.

 

Esko Taskinen on KTY:n veteraaneja jo vanhan työväentalon ajoilta. (Kuva: Maija Aalto)

Kekkonen lauloi Työväenmarssia

KTY:n 130-vuotisjuhlassa veteraani Esko Taskinen muisteli yhdistyksen vaiheita. Nyt 84-vuotias Taskinen on voimistellut, soittanut, tanhunnut, laulanut ja paininut vanhalla ja uudella työväentalolla, ollut ravintolan iltavahtimestarina ja työväennäyttämön lipunmyyjänä.

– Pohjalaisia-näytelmän katsoin seitsemän kertaa.

Jännittävä nuoruudenkokemus oli lyödä auton lavalla isorumpua yleislakon mielenosoituksessa 1956. Seuraava vuosi vei satapäisen joukon KTY:n nuoria kansainvälisille festivaaleille Moskovaan. Merkkitapahtuma oli myös Urho Kekkosen vaalikiertue 1978. Sen yksi tilaisuus pidettiin Kemin työväentalolla.

– Kaikki katsoivat, että lauloiko se Kekkonen mukana Työväenmarssia, ja lauloihan se, Taskinen muistaa.

Varastomies ja kirjailija Kari Hanhisuanto toi puheenvuorossaan esille nykyajan työläisen tuntoja. Hänen mukaansa vasemmistoa tarvitaan nyt kipeästi täyttämään aatteellista tyhjiötä.

– Äänestetään yhteiskunta inhimilliseksi, hän vetosi.

Suomeen kahdeksanvuotiaana perheensä kanssa Kosovosta 1992 tullut maan sorrettuun albaanivähemmistöön kuuluva Albana Mustafi kertoi omasta historiastaan maahanmuuttajana, joka on kouluttautunut Kemissä ja toimii nyt yrittäjänä.

– Olen saanut täällä olla oma itseni ja ihminen, Mustafi sanoi. Hänen mukaansa kansainvälisyys on nykymaailmassa peruuttamaton fakta.

– Tulemalla vastaan saadaan yhteiskunta yhdistettyä.

Kategoriat
Uutiset

Eila Tiainen puhuu Kemissä naistenpäivänä

Kemiläissyntyinen Jyväskylän kaupunginvaltuutettu ja vasemmistoliiton entinen kansanedustaja Eila Tiainen puhuu teemalla Nainen ja työ keskiviikkona 8.3. Kemin kaupunginteatterin lämpiössä klo 18 alkavassa naistenpäivän tilaisuudessa.

Tiaisen lisäksi tilaisuudessa puhuu yrittäjä Albana Mustafi, ja paikalla on myös muita vasemmistoliiton kuntavaaliehdokkaita. Musiikista vastaa lauluyhtye Aikamerkki.

Tilaisuuden järjestävät Kemin Aikamme Naiset ja Kemin vasemmistoliitto. Kaikille mukana oleville naisille jaetaan ruusu.

 

Paluu kotikonnuille

Eila Tiainen tunnetaan yhteiskunnallisena vaikuttajana, kulttuuriaktivistina ja pitkäaikaisena Ylen toimittajana. Jyväskylään kuuluvassa Säynätsalossa asuva Tiainen, omaa sukua Viitanen, on syntyisin Kemistä ja on Kemin tyttölyseon kasvatteja.

Tiainen valittiin kansanedustajaksi vuoden 2011 eduskuntavaaleissa Keski-Suomen vaalipiiristä. Hän istui eduskunnassa yhden vaalikauden, jota ennen hän työskenteli pitkään Yleisradiossa, niin tv:ssä kuin radiossakin. Lisäksi hän on työskennellyt muun muassa Ruotsin radiossa. Tiainen on myös opettanut journalistiikkaa ja vuorovaikutustaitoja Jyväskylän yliopistossa. Hän on koulutukseltaan filosofian maisteri.

Kategoriat
Lukijoilta

Sinuakin tarvitaan kuntapäättäjänä

Parin kuukauden kuluttua valitaan Kemin kaupunginvaltuustoon 43 uutta valtuutettua. Seuraavien neljän vuoden ajan he päättävät kunnan kehittämisestä ja meitä kaikkia koskevista arjen asioista. Päättäjinä tarvitaan sekä kokeneita konkareita että uusia näkökulmia edustavia ja rohkeita nuoria.

Vielä tämän kuukauden 27. päivään saakka ehtii ilmoittautua kuntavaaliehdokkaaksi. Mukaan vaan!

Kesällä kautensa päättävän valtuuston keski-ikä on verraten korkea. Ikä ei ole ratkaiseva asia; arvostamme pitkään kunnallisessa elämässä mukana olleita päättäjiä. Tarvitaan kuitenkin reipasta ajatusten vaihtoa ja keskustelua myös nuorten kanssa, jotka ovat ratkaisevassa asemassa suunniteltaessa kaupunkimme tulevaisuutta. Paitsi valtuutettuna myös lautakunnan kautta pääsee osallistumaan päätöksentekoon. Luottamuspaikkoja jaetaan pian vaalien jälkeen.

Kuntapolitiikka on nelivuotinen koulu, joka vaatii kärsivällisyyttä ja pitkäjänteisyyttä.

Sinulla ei tarvitse olla laajaa poliittista kokemusta. Kuntapolitiikka on nelivuotinen koulu, joka vaatii kärsivällisyyttä ja pitkäjänteisyyttä; kaikkea hyvää ei saavuteta hetkessä. Mutta tuossa koulussa saat myös todella paljon itsellesi toteuttajana.

Lähde mukaan arjen päättäjänä rakentamaan entistä ehompaa kuntaa. Ilmoittaudu mukaan vaaliehdokkaaksi.

 

Kemin Vasemmistoliitto ry

Pertti Henttinen
Valtuustoryhmän puheenjohtaja
Jouko Pasoja
Kunnallisjärjestön puheenjohtaja

Kategoriat
Uutiset

Kemin 130-vuotias työväenyhdistys herää

Suomen neljänneksi vanhin työväenyhdistys, 1887 perustettu Kemin työväenyhdistys nousee parikymmentä vuotta kestäneestä unitilastaan. Sunnuntaina pidetty ”herätyskokous” valitsi johtokunnan laatimaan toimintasuunnitelmaa ja sääntöuudistusta.

– Tavoitteena on järjestää huhtikuun alussa juhlaseminaari ja käynnistää yhdistyksen historiasta kertovien valokuvien keräys, kertoo johtokunnan puheenjohtajaksi valittu Veikko Kumpumäki.

Kemin työväenyhdistys, joka pyöritti työväentalossa monia toimintoja, on ollut lepotilassa 1990-luvun lamakaudella tapahtuneen konkurssin jälkeen. Kemiläiset vasemmistoaktiivit ryhtyivät herättämään yhdistystä, kun viime vuoden lopulla tuli tieto, että Patentti- ja rekisterihallitus poistaa pitkään nukkuneet järjestöt yhdistysrekisteristä. Historiallinen ja arvokas yhdistys päätettiin pelastaa. Muistolaatta entisen työväentalon seinään kiinnitettiin jo viime vuonna.

Työväenseuran nimellä perustetun yhdistyksen syntyaikana Kemissä oli vain noin 500 asukasta, joista huomattava osa liittyi työmies Herman Ruonalan johdolla perustettuun yhdistykseen. Säilyneitten toimintakertomusten mukaan päämääränä oli tarjota henkisesti jalostavia luentoja ja harrastuksia, toimenpiteitä työväestön toimeentulon parantamiseksi ja yhteiskunnallisen oikeudenmukaisen ajaminen. Jäsenten turvaksi perustettiin ensi töiksi sairaskassa. Kaikessa korostettiin yhteistoiminnan ja oman yhdistyksen roolia tehokkaimpana keinona saavuttaa suuria tuloksia. Kemin työväenliikkeen historiateoksen kirjoittaneen Kauko Kemppisen mukaan Kemin työväenyhdistys oli alusta pitäen vasemmistolainen.

Kemin työväenyhdistys oli alusta pitäen vasemmistolainen.

Kemin työväenyhdistystä vanhempia ovat vain Helsingin, Vaasan ja Oulun työväenyhdistykset. Kemiin tilattiin mallisäännöt Oulusta. Säännöille piti hankkia senaatin vahvistus.

Kumpumäki kertoo, että Kemissä mietitään nyt viimeksi käytössä olleitten sääntöjen muuttamista siten, että järjestöjen lisäksi työväenyhdistykseen voisi kuulua myös henkilöjäseniä. Toimintaa on tarkoitus kehittää perinneyhdistyksenä. Kevään juhlaseminaari ajoittuu yhdistyksen 130-vuotispäivän tienoille.

Kategoriat
Uutiset

Martti Korhonen vierailee Kemissä

Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Martti Korhonen saapuu Kemin Eläkeläiset ry:n vieraaksi tiistaina 17. tammikuuta. Korhonen pitää tilannekatsauksen tuoreimmista eläkeläisiä koskevista asioista.

Korhonen toimi Vasemmistoliiton kansanedustajana vuosina 1991–2015 sekä Lipposen II hallituksen alue- ja kuntaministerinä vuosina 1999–2003.

Tapahtuma järjestetään Pruntsin talossa (Kauppakatu 28) klo 10-12.