Kilpailukykysopimuksiin liittyvistä lakimuutoksista äänestettiin eduskunnassa 28. lokakuuta 2016. Käsittelyssä oli tuolloin hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysetuuksien rahoituksista annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta (HE 170/2016).

Vasemmistoliitto on ainoana puolueena johdonmukaisesti vastustanut kiky-sopimusta. Näin oli myös äänestyshetken koittaessa. Äänestyksessä ainoastaan vasemmistoliiton kansanedustajat äänestivät kikyä vastaan. Sopimuksen kannalla olivat keskustan, kokoomuksen, perussuomalaisten, sdp:n, vihreiden ja kaikkien muiden puolueiden kansanedustajat.

– Vasemmistoliiton saaman arvion mukaan sisältyvät sosiaaliturvamaksujen muutokset vähentävät valtion ja kuntien tuloja nettona jopa 1,3 miljardia. Kun tämän päälle lasketaan hallituksen tuloverokevennykset, nousee kilpailukykysopimuksen hinta julkiselle taloudelle melkein kahteen miljardiin, kirjoitti puolueen puheenjohtaja Li Andersson blogissaan alkuvuodesta 2017.

– Kun yritin syksyllä saada toimittajat kiinnostumaan tästä laskelmastamme, kukaan ei tarttunut aiheeseen. Valtiovarainministeri Petteri Orpo ei suostunut vastaamaan vasemmistoliiton esittämiin kysymyksiin.

Andersson muistuttaa, että myös talouspoliitikan arviointineuvoston raportti kyseenalaistaa hallituksen esittelemät kikyn vaikutukset julkiseen talouteen. Hallitus ja VM ovat mainostaneet järjestelyn olevan kutakuinkin kustannusneutraali. Arviointineuvosto sen sijaan laskee sen pienentävän valtion tuloja pitkällä aikavälillä noin 500 miljoonalla eurolla vuodessa.

Vasemmistoliiton mielestä tuottavuuden ja osaamisen parantaminen on työn halpuuttamista huomattavasti parempi keino laskea yksikkötyökustannuksia.

Kilpailukykysopimuksen hinta julkiselle taloudelle nousee melkein kahteen miljardiin

– Työajan pidentäminen palkkaa lisäämättä pikemminkin lisää työttömyyttä kuin työllisyyttä, ja palkanalennukset vaikuttavat negatiivisesti kansantalouden kokonaiskysyntään ja sitä kautta kasvuun. Tämän vahvisti myös valtionvarainministeriö kesällä tekemässään ennusteessa tälle vuodelle, sanoo Andersson.

– Kysyin marraskuussa hallitukselta, miten he selittävät esimerkiksi kajaanilaisille lastenkodin työntekijöille, jotka jo nyt ihmettelevät, miten heidän lomarahojensa leikkaaminen parantaa suomalaisten vientiyritysten kilpailukykyä, että hallitus kikyn takia ensi keväänä ”joutuu” tasapainottamaan taloutta leikkaamalla vielä lisää, kirjoittaa Andersson.

– Hallitus sai aikaan kilpailukykysopimuksen uhkaamalla leikata palkkoja lainsäädännöllä. He siirsivät ay-liikkeelle vastuun omista leikkauksistaan luomalla tilanteen, jossa ei annettu mitään muita mahdollisuuksia kuin sopia palkanalennuksista. Työntekijät laitettiin osallistumaan leikkauspolitiikkaan työajan palkattomalla pidennyksellä sekä siirtämällä vastuu palkkaan kuuluvista maksuista työnantajilta työntekijöille.

Vasemmistoliiton vaaliohjelmassa todetaan, että mahdollisuus jatkuvaan oppimiseen ja osaamisen päivittämiseen on paras vakuutus työttömyyttä vastaan muuttuvilla työmarkkinoilla. Puolueen mukaan samalla korostuu myös osaamisen, tutkimuksen ja tuotekehityksen elinkeinopoliittinen merkitys.

– Suomi pärjää globaalissa kilpailussa panostamalla osaamiseen, ei palkkoja alentamalla.

George Orwellin vuonna 1949 ilmestynyt legendaarinen dystopia 1984 kuvaa tulevaisuuden yhteiskuntaa, jossa kasvoton diktaattori Isoveli johtaa Oseania-nimistä valtiota rautaisella otteella kaikkialle ulottuvan valvontajärjestelmän avulla. Oseanian valtiojärjestelmä on yhdistelmä totalitarismia, nationalismia sekä yksityisyyden tuhoavaa äärimmäistä sensuuria ja kontrollia. Orwellin on sanottu ottaneen vaikutteita teokseensa Stalinin Neuvostoliitosta sekä sotasäännöstelyn aikakauden rappeutuvasta brittiläisestä imperiumista.

Oseaniassa on käytössä uuskieli, jonka tarkoituksena on rajoittaa poliittisesti vääräoppisten mielipiteiden ja ajatusten ilmaisua. Romaanissa uuskieli kuvataan “maailman ainoana kielenä, jonka sanasto pienenee joka vuosi.” Sen elementteihin kuuluvat muun muassa harhaanjohtavat eufemismit eli kiertoilmaisut. Esimerkiksi keskitysleirit ovat uuskielessä riemuleirejä (engl. joycamp).

Romaanin teemat ovat ajankohtaisia myös nykypäivänä. Orwelliläiset eufemismit ovat pesiytyneet vahvana elementtinä myös suomalaiseen politiikkaan. Tähän mennessä huikeimman suorituksen teki takiaispuolue sinisiä edustava eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho, joka totesi tällä viikolla hallituksen suorittamista massiivisista opintotukileikkauksista seuraavasti: ”Opintotuen suhteen vaalikauden suuri kuva on se, että opiskelijoiden toimeentuloa on parannettu, mutta kieltämättä sitä on siirretty omavastuullisempaan suuntaan.”

Politiikassa on nähty viime vuosina myös muita vakiintuneessa käytössä olevia kiertoilmaisuja, jotka ovat kuin suoraan Orwellin romaanista. Ohessa niistä muutama.

Palvelurakenteen monipuolistaminen

Yleisessä käytössä oleva termi, johon törmää jatkuvasti esimerkiksi kunnallispolitiikassa. Käytännössä se tarkoittaa palveluiden yksityistämistä ja ulkoistamista sekä julkisen puolen alasajoa. Hyvänä esimerkkinä on Oulun kaupungissa tehty ideologinen päätös yksityistää 40 prosenttia päiväkodeista palveluseteleiden avulla. Ainoa mittari on luku 40, joka ei kerro mitään palvelun laadusta. Myöskään valvonta ei toimi. Päätöksen seurauksena varhaiskasvatuksessa on ajauduttu hallitsemattomaan tilanteeseen, jossa päiväkodeilla tehdään rahaa lasten oikeuksien ja työntekijöiden hyvinvoinnin kustannuksella. Lisäksi yksityiset päiväkodit voivat valita asiakkaansa. Oulussa suuri osa niistä ei ota esimerkiksi maahanmuuttajataustaisia lapsia ja erityishuomiota vaativia lapsia asiakkaikseen. He jäävät julkisen puolen hoidettavaksi.

Aktiivimalli

Positiivishenkisestä nimestään huolimatta kyseessä on käytännössä työttömyysturvaan kohdistuva leikkaus ja byrokraattinen pakkotoimi, johon työttömällä ei ole juuri omilla toimillaan mahdollisuutta vaikuttaa. Kuten Noin viikon uutisista tuttu Jukka Lindström twiittasi osuvasti: ”Juuri tulleen tiedon mukaan aktiivimallin suunnittelusta vastasi työ- ja elinkeinoministeriössä virkamies nimeltä Franz Kafka.”

Kilpailukykysopimus

Kiky ei paranna kilpailukykyä eikä se ole myöskään sopimus. Kyseessä on vain ja ainoastaan palkkaleikkuri, joka iski pahiten julkisen sektorin naisvaltaisiin aloihin. Niillä on hyvin vähän tekemistä vientiteollisuuden kilpailukyvyn kanssa. Kiky ei ole aito sopimus, sillä se saatiin aikaan sisilialaiseen tyyliin kovilla leikkauksilla uhkaamalla. Hallitus uhkasi tekevänsä 1,5 miljardin lisäsäästöt ja jättävänsä tekemättä ehdolliset veronkevennykset, jos sopimusta ei synny. Kaiken huipuksi työttömyysturvaan kohdistuvat leikkaukset toteutettiin kikystä huolimatta ja lisää on tulossa.

Valinnanvapaus

Valinnanvapaus on viime vuosikymmenien nerokkain poliittinen termi ja sen keksimisestä on pakko nostaa hattua kokoomuksen viestintätiimille. Kukapa haluaisi vastustaa vapautta?

Todellista vapautta hallituksen sote-uudistus ei kuitenkaan tuota. Käytännössä uudistus luo suuriin kasvukeskuksiin sijoittuville terveysalan jäteille uuden markkinan – yhteiskunnan piikkiin kovalla hintalapulla. Näiden yksityisten palveluiden piirin hakeutuvien pitää myös sitoutua vuodeksi tilanteessa, jossa vertailukelpoista tietoa eri toimenpiteistä tai tuottajista ei ole olemassa.

Kuten myös päivähoitoesimerkissä, voittoa hakevia toimijoita kiinnostavat eniten helpot ja terveet asiakkaat. Syöpäpotilaat ja muut kallista erikoishoitoa vaativat potilaat jäävät edelleen julkisen sektorin hoidettavaksi. Palveluiden järjestäminen on kalliimpaa harvaanasutuilla seuduilla, joten valinnan vapautta ei ole myöskään siellä. Kuvio on tuttu lähes kaikista julkisten palveluiden yksityistämisprojekteista.

Tälle rahastusautomaatille ja kermankuorinnalle on keksitty vetävä uuskielinen nimi. Nyt alkavat silmät onneksi avautua myös kokoomuksen leirissä, joten peliä ei ole vielä menetetty.

***

Tässä esitellyt uuskieliset termit ovat valitettavasti vasta jäävuoren huippu. Politiikan uuskieli johtaa harhaan ja se on ollut osaltaan murentamassa poliittisen järjestelmämme uskottavuutta. Vaalien alla luvataan jotain ihan muuta ja myöhemmin puheet vedetään takaisin verhoilemalla päätökset kiertoilmaisuilla. Myös valtamediassa on omaksuttu useimmat tässä esitellyistä termeistä vakiintuneeseen käyttöön pureksimatta niitä sen tarkemmin. Orwellin 1984 on valitettavan ajankohtainen teos myös vuonna 2018.

Saunaparlamentti on kolumnisarja, joka ammentaa jutun juurta muun muassa uimahallien saunakeskusteluista.

Puhdas luonto ja ympäristö ovat Suomen parhaita käyntikortteja maailmalla. Esimerkiksi puhdas juomavesi on harvinainen ja arvokas asia suurimmalle osalle maapallon ihmisistä. Suomessa vettä voi juoda melkeinpä mistä tahansa ilman terveysriskejä.

Turmeltumattoman ympäristön vuoksi Suomessa on mahdollisuus tuottaa myös maailman puhtainta ja terveellisintä ruokaa. Vertailun vuoksi esimerkiksi Yhdysvalloissa kuluttajalla on huomattavasti hankalampaa selvittää, mitä lisäaineita marketista ostettu tuote todellisuudessa sisältää.

(lisää…)