Kilpailukykysopimuksiin liittyvistä lakimuutoksista äänestettiin eduskunnassa 28. lokakuuta 2016. Käsittelyssä oli tuolloin hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysetuuksien rahoituksista annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta (HE 170/2016).
Vasemmistoliitto on ainoana puolueena johdonmukaisesti vastustanut kiky-sopimusta. Näin oli myös äänestyshetken koittaessa. Äänestyksessä ainoastaan vasemmistoliiton kansanedustajat äänestivät kikyä vastaan. Sopimuksen kannalla olivat keskustan, kokoomuksen, perussuomalaisten, sdp:n, vihreiden ja kaikkien muiden puolueiden kansanedustajat.
– Vasemmistoliiton saaman arvion mukaan sisältyvät sosiaaliturvamaksujen muutokset vähentävät valtion ja kuntien tuloja nettona jopa 1,3 miljardia. Kun tämän päälle lasketaan hallituksen tuloverokevennykset, nousee kilpailukykysopimuksen hinta julkiselle taloudelle melkein kahteen miljardiin, kirjoitti puolueen puheenjohtaja Li Andersson blogissaan alkuvuodesta 2017.
– Kun yritin syksyllä saada toimittajat kiinnostumaan tästä laskelmastamme, kukaan ei tarttunut aiheeseen. Valtiovarainministeri Petteri Orpo ei suostunut vastaamaan vasemmistoliiton esittämiin kysymyksiin.
Andersson muistuttaa, että myös talouspoliitikan arviointineuvoston raportti kyseenalaistaa hallituksen esittelemät kikyn vaikutukset julkiseen talouteen. Hallitus ja VM ovat mainostaneet järjestelyn olevan kutakuinkin kustannusneutraali. Arviointineuvosto sen sijaan laskee sen pienentävän valtion tuloja pitkällä aikavälillä noin 500 miljoonalla eurolla vuodessa.
Vasemmistoliiton mielestä tuottavuuden ja osaamisen parantaminen on työn halpuuttamista huomattavasti parempi keino laskea yksikkötyökustannuksia.
Kilpailukykysopimuksen hinta julkiselle taloudelle nousee melkein kahteen miljardiin
– Työajan pidentäminen palkkaa lisäämättä pikemminkin lisää työttömyyttä kuin työllisyyttä, ja palkanalennukset vaikuttavat negatiivisesti kansantalouden kokonaiskysyntään ja sitä kautta kasvuun. Tämän vahvisti myös valtionvarainministeriö kesällä tekemässään ennusteessa tälle vuodelle, sanoo Andersson.
– Kysyin marraskuussa hallitukselta, miten he selittävät esimerkiksi kajaanilaisille lastenkodin työntekijöille, jotka jo nyt ihmettelevät, miten heidän lomarahojensa leikkaaminen parantaa suomalaisten vientiyritysten kilpailukykyä, että hallitus kikyn takia ensi keväänä ”joutuu” tasapainottamaan taloutta leikkaamalla vielä lisää, kirjoittaa Andersson.
– Hallitus sai aikaan kilpailukykysopimuksen uhkaamalla leikata palkkoja lainsäädännöllä. He siirsivät ay-liikkeelle vastuun omista leikkauksistaan luomalla tilanteen, jossa ei annettu mitään muita mahdollisuuksia kuin sopia palkanalennuksista. Työntekijät laitettiin osallistumaan leikkauspolitiikkaan työajan palkattomalla pidennyksellä sekä siirtämällä vastuu palkkaan kuuluvista maksuista työnantajilta työntekijöille.
Vasemmistoliiton vaaliohjelmassa todetaan, että mahdollisuus jatkuvaan oppimiseen ja osaamisen päivittämiseen on paras vakuutus työttömyyttä vastaan muuttuvilla työmarkkinoilla. Puolueen mukaan samalla korostuu myös osaamisen, tutkimuksen ja tuotekehityksen elinkeinopoliittinen merkitys.
– Suomi pärjää globaalissa kilpailussa panostamalla osaamiseen, ei palkkoja alentamalla.
