Koronapandemian hillitsemiseksi annetut rajoitustoimet ovat sulkeneet maailman ja meidät suomalaiset koteihimme. Julkisen keskustelun pääpaino on ymmärrettävästi koronaviruksen leviämisen estämisessä ja ihmisten toimeentulossa ja kansantaloudessa.

Joillekin perheille eristäytyminen muusta maailmasta voi olla hetki löytää toisensa uudestaan, osalle se on päivästä toiseen selviytymistä ja osalle jopa vaarallista. Mediassa on jo uutisoitu, että kotihälytysten määrä on noussut, joten voidaan olettaa että lähisuhdeväkivalta on nousussa kun ovet ulkomaailmaan on suljettu.

Eristäytyminen voi pahentaa jo olemassa olevia ongelmia, kuten päihdeongelmaa, mielenterveysongelmia tai väkivaltaisuutta tai se voi laukaista näitä. Kun elämää kannattelevat rutiinit muuttuvat, voi sillä olla kohtuuttomia seurauksia. Tiedämme, että päiväkoti, koulu, harrastukset ja työelämä ovat parhaimmillaan niitä kannattelevia tekijöitä perheissä ja kun näistä kaikki suljetaan, on se liikaa kerralla.

Yhtälö on kohtuuton. Samaan aikaan kun perheet tarvitsevat paljon tukea ja apua, on tuen antajien oltava töissä oman terveyden uhalla. Palveluita on muokattu poikkeusaikoihin sopivaksi, mutta ei välttämättä perheen tuentarpeeseen sopivaksi, joten tuki voi jäädä saamatta. Sosiaalityö ei ole tauolla pandemian vuoksi, päinvastoin, sitä tarvitaan nyt enemmän kuin aikoihin. Päihteet työllistävät sosiaalityötä lastensuojelussa ja aikuisten sosiaalityössä.

***

Tiedetään, että virus on miehille tappavampi kuin naisille, koska miehet käyttävät enemmän verenpainelääkkeitä, tupakoivat sekä heillä on diabetesta, ylipainoa ja muita sairauksia. Lisäksi tiedämme, että miehet käyttävät päihteitä enemmän kuin naiset. Päihteidenkäyttö heikentää vastustuskykyä ja on näin riskitekijä koronavirukselle. Päihteitä käyttävillä ihmisillä on usein pitkäaikaissairauksia, jotka saattavat pahentaa virussairautta jos sellaisen epäonnekseen onnistuu saamaan.

Haavoittuvassa asemassa ovat erityisesti asunnottomat päihdeongelmaiset. Heillä on heikot mahdollisuudet hyvään hygieniaan ja monella on pitkäaikaissairauksia. Miten eristäytyä kotiin jos kotia ei ole?

Oma ja kollegoiden kokemus on, että suurin osa asiakkaista kyllä noudattaa annettuja ohjeita ja on huolissaan itsensä ja muiden terveydestä. Huoli ei aina siirry teoksi, mutta omalla työpaikallani asiakkaat huomauttavat minua käsidesistä enkä minä heitä.

***

Veikkaus laittoi peliautomaatit kiinni varsin varhaisessa vaiheessa koronaepidemian alettua. Asiantuntijat arvioivat, että pelaaminen mahdollisesti siirtyy verkkoon. Israelissa tehty tuore selvitys kertoo, että online-pelaaminen on lisääntynyt siellä 225 prosenttia. Tiedetään, että vaikea peliriippuvuus lisää velkaantumista. On taattava nopea pääsy hoitoon ja velkaneuvontaan nyt ja koronaepidemian päätyttyä.

Nyt talousinnovaatioiden lisäksi pitäisi miettiä miten saamme tuotettua vuorovaikutukseen ja läsnäoloon pohjautuvia palveluita turvallisesti. Näistä on hyötyä myös pandemian jälkeen.

***

Asiantuntijat arvioivat, ettei tämä ole meidän aikamme viimeinen pandemia, joten viimeistään nyt on ryhdyttävä varautumaan tulevaisuuden pandemioihin ja suunnitelmassa on huomioitava niin epidemiologinen kuin sosiaalinen ja taloudellinenkin varautuminen.

Epidemia ei ole poliittinen, mutta se miten uudelleenrakennamme Suomen on politiikkaa. Leikkauslistoille ei voida laittaa työntekijöiden oikeuksia, sosiaali- ja terveyspalveluita, sivistyspalveluita ja ilmastonmuutoksen pysäyttämistä. Rajoitusten aiheuttamiin sosiaalisiin ja terveydellisiin ongelmiin pitää pystyä vastaamaan mahdollisimman nopeasti ja tehokkailla toimilla. Jos nyt kaikki teemme töitä jotta erikoissairaanhoito kestäisi tämän pandemian, meidän täytyy pandemian jälkeen varmistaa, että sosiaalityön ja psykiatrian erikoispalvelut eivät kuormitu liikaa.

Minna Minkkinen

Kirjoittaja on vasemmistoliiton toinen varapuheenjohtaja ja lastensuojelussa työskentelevä sosionomi Tampereelta.

Kolumni on julkaistu Kansan Tahdon numerossa 3/2020.


Lisää tällaista? Tilaa paperinen Kansan Tahto ja saat laadukasta luettavaa yhteiskunnasta ja kulttuurista, ihmisistä ja ilmiöistä säännöllisesti kotiin kannettuna. Samalla tuet luotettavaa, vasemmistolaista ja pohjoista journalismia.

Vuositilauksen hinta on 65 euroa / 8 numeroa. Tarkista mahdollinen ammattiliittosi lehtietu. >> Tilaa tästä!

Tänä vuonna vappua vietetään erilaisissa virtuaalitapahtumissa netissä. Tässä muutama toimituksen silmiin sattunut tärppi Facebook-linkkeineen:

Oulun Vasemmistoliiton Etä-työväenvappu 30.4 klo 18.00–21.00. Virtuaali-iltamien isäntänä muusikko Jukka Takalo ja näyttelijä Joose Mikkonen. Etänä paikalla myös kansanedustajat Paavo Arhinmäki, Hanna Sarkkinen ja Anna Kontula.

Vasemmiston vappu Kainuussa 1.5. klo 9.00–12.00. Suora lähetys ensin Kajaanin vanhalta hautausmaalta vakaumuksensa puolesta kaatuneiden haudalta, jossa Kajaanin Vasemmiston varapuheenjohtaja Petja Korkkonen lausuu runon ja puheen pitää Vasemmistoliiton puoluevaltuuston puheenjohtaja Miikka Kortelainen. Lisäksi julkaistaan YouTubessa Kajaanin Vasemmiston puheenjohtajan Päivi Fonseliuksen ja kansanedustaja Merja Kyllösen puheet.

Vasemmiston vappu 1.5. klo 12.00–13.30. Vappupuhujana Vasemmistoliiton puheenjohtaja, opetusministeri Li Andersson. Musiikin lisäksi ohjelmassa on myös virtuaalinen vappukulkue teemalla #SolidaarisuuttaNyt.

SAK:n virtuaalivappu 1.5. 13.30–14.00. Puheenjohtaja Jarkko Elorannan, varapuheenjohtaja Matti Huutolan ja edustajiston puheenjohtajan Annika Rönni-Sällisen puheet sekö Punatähdet-yhtye.

Helsingin Vasemmiston virtuaalivappu 1.5. klo 14.00–15.00. Vapputervehtijänä piirin puheenjohtaja Antti Kauppinen ja työväenlauluja Liiton laulajien esittämänä.

Työväenlaulut-sivuston järjestämä Työväen vappu 1.5.

Sisäministeriön ja Suomen poliisin järjestämä Virtuaalivappu kokoaa yhteen netissä järjestettäviä tapahtumia. Tarkemmat tiedot ovat verkkosivuilla.


30.4. lisätty Kainuun tapahtuman tiedot.

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin luottamusmies Kati Jetsu pelkää koronakriisin kääntyvään huonompaan suuntaan, jos lainkuuliaiset suomalaiset innostuvat liikaa saadusta ”torjuntavoitosta”.

– Kun katsotaan, että selvittiin säikähdyksellä, lähdetään käymään mummolassa ja eletään niin kuin ennenkin. Hirvittää, mitä sitten tapahtuu, siihen kantokyky ei riitä, Jetsu sanoo Punatulkut-kanavan haastattelussa.

Koronakriisi on saanut ihmiset myös välttelemään sairaaloita ja perumaan perusteltujakin käyntejä. Tämä on vapauttanut voimavaroja koronan hoitamiseen, mutta Jetsun mukaan se myös siirtää kiirettä kriisin jälkeiseen aikaan, kun aletaan tehdä ”rästiin jääviä” töitä.

“Vaarallisempana pitäisin VR:n puolityhjiä junia tai jalkapallopeliä.”

Sairaala ei ole Jetsun mukaan vaarallinen paikka koronan kannalta. Sairaaloissa koronapotilaiden ja tartunnasta epäiltyjen kulkureitit mietitään turvallisuuden kannalta.

– Vaarallisempana pitäisin VR:n puolityhjiä junia tai jalkapallopeliä. Siellä ei osata suojautumista, mutta sairaaloissa se osataan.

Jetsu tekee itse etätöitä kotoaan kriisin vuoksi. Teknologia on yllättänyt positiivisesti ja etätyöntekijä sanoo töiden sujuvan ehkä jopa tehokkaammin kuin normaalisti. Jetsu toimii luottamusmiehenä päätoimisesti. Hän on myös ammattijärjestö Tehyn hallituksen jäsen.

Punatulkut-kanavan lähetyksessä Jetsu ja Tuomas Kuusniemi keskustelevat myös kunta-alan työehtosopimusneuvottelusta. Jetsu puhuu sosiaali- ja terveysalan oman työ- ja virkaehtosopimuksen puolesta. Hän muistuttaa, että esimerkiksi kunta-alan tuhannella näyttelijällä on oma työehtosopimus samoin kuin 17 000 lääkärillä. Sote-alan ammattiliittojen tavoitteena on neuvotella alalle oma sopimus.

“Älkää ainakaan äänestäkö kokoomusta tai keskustaa ensi kerralla!”

Hoitoalan työntekijöiden koronakriisissä saamista huomionosoituksista Jetsu mainitsee, että taputtaminen ja kolistelu kuuluvat jonkun toisen maan kulttuuriin.

– Raha kuuluu meidän palkanmaksuun. Aktiiviset kansalaiset, olkaa yhteydessä päättäjiin, hän vetoaa hoitajien palkankorotusten puolesta.

– Älkää ainakaan äänestäkö kokoomusta tai keskustaa ensi kerralla! Se on selvä juttu, mitä siitä seuraa.

Punatulkut on huhtikuun alussa ensimmäisen suoratoistolähetyksen julkaissut Youtube-kanava, joka kertoo avaavansa vasemmistolaisia näkökulmia maailmaan. Haastattelemme kanavan ylläpitäjiä kesäkuussa ilmestyvään Kansan Tahdon numeroon.


Lisää tällaista? Tilaa paperinen Kansan Tahto ja saat laadukasta luettavaa yhteiskunnasta ja kulttuurista, ihmisistä ja ilmiöistä säännöllisesti kotiin kannettuna. Samalla tuet luotettavaa, vasemmistolaista ja pohjoista journalismia.

Vuositilauksen hinta on 65 euroa / 8 numeroa. Tarkista mahdollinen ammattiliittosi lehtietu. >> Tilaa tästä!

Vuosi sitten eduskuntavaalien jälkeisissä vappupuheissa saatoimme iloita vasemmistoliiton menestyksestä ja katsoimme toiveikkaina tuleviin hallitusneuvotteluihin. Keskeinen tavoitteemme, oikeudenmukainen Suomi kaikille, ei harvoille, oli ja on edelleen kaiken poliittisen toimintamme sydänlankana.

Hallitusohjelmaan saimme useita tasa-arvoa ja toimeentuloa vahvistavia kirjauksia, eivätkä vaalilupaukset ole jääneet puheiden tasolle, vaan esimerkiksi työttömiä kyykyttänyt aktiivimalli haudattiin ja jokaisen lapsen oikeus varhaiskasvatukseen palautettiin. Sote-, sotu- ja koulutusuudistukset valmistellaan ihminen keskiössä ja vahvassa vasemmistolaisessa ohjauksessa, jolla varmistetaan yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon toteutuminen.

***

Vaikka nyt vietämme vuosikymmenen ensimmäistä vappua koronan aiheuttaman kriisin vuoksi hyvin poikkeuksellisissa olosuhteissa, ei vasemmistolainen aate tai työväenjuhlan merkitys ole haalistunut tai kadonnut mihinkään. Päinvastoin, tämäkin aika on osoittanut työväenliikkeen merkityksen koronahaasteista selviämisessä. Viesti on ollut selkeä. Me pidämme huolta kaikista heikoimmassa asemassa olevista ja ketään ei jätetä yksin. Solidaarisuus ja toisista välittäminen näkyy ihmisten käyttäytymisessä. Suosituksia noudatetaan ja lähimmäisiä autetaan.

Toisaalta kriisi on niin henkilökohtaisessa elämässä kuin yhteiskunnan tasollakin monesti sellainen, mikä pistää elämänarvot uusiksi ja pakottaa pysähtymään. Tutkimusten mukaan talouskriisit monesti kiihdyttävät yhteiskunnallisia muutoksia. Tämä kriisi on myös tehnyt näkyväksi monia jo olemassa olevia eroja. Ihmiset ovat hyvin eriarvoisessa asemassa toimeentulon varmuuden, arjen sujuvuuden ja avunsaannin kannalta. Perheissä, joissa ongelmat ovat kasautuneet jo ennen kriisiä, tilanne on erityisen vaikea. Vaikea tilanne on myös monelle yksinasuvalle.

***

Kriisi tekee näkyväksi myös työelämän jaot. Etätyö on pääsääntöisesti keskiluokan etuoikeus ja raskasta vuorotyötä esimerkiksi tehtaissa, kaupan alalla ja siivoojina tekevät kokevat niin normaali- kuin poikkeusoloissakin enemmän vaikeuksia yhdistää perhe ja työelämä. Naisvaltainen, julkinen sektori kamppailee kriisin etulinjassa niin sosiaali- ja terveysalalla kuin varhaiskasvatuksessa.

Kansalaispalautteesta ja julkisuudessa käytetyistä puheenvuoroista voi päätellä, että naiset kantavat myös suuremman vastuun lasten etäopetuksesta, kouluruuan korvaamisesta ja kaikesta siitä valtavasta huolesta, mikä poikkeusaikaan ja lasten sopeutumiseen liittyy. Erityisen vaikeassa asemassa ovat nytkin yksinhuoltajat sekä yksinäiset ja pienituloiset vanhukset, joista heistäkin valtaosa on naisia.

***

On hyvin inhimillistä, että tilanne aiheuttaa monelle ahdistusta ja pelkoakin. Koronan aiheuttamassa kriisissä niin kuin kriiseissä yleensäkin on kuitenkin myös mahdollisuus arvojen uudelleen punnitsemiseen koko yhteiskunnan tasolla. Voisiko esimerkiksi oikeiston kapean talousajattelun nyt vihdoinkin kunnolla haastaa? Sen sijaan, että mittaamme jatkuvasti tehokkuutta ja kilpailukykyä tunnustaisimme kunnolla, että myös naisvaltaisen julkisen sektorin tekemä työ on taloudellisesti arvokasta. Yksilökeskeisyyden sijaan ymmärtäisimme, että olemme kaikki myös normaalioloissa riippuvaisia toisistamme ja hyvinvointivaltion tarjoamista palveluista varhaiskasvatuksesta vanhushoivaan saakka.

Vain aika näyttää, mihin kriisin vaikutukset meidät vievät. Tänä vappuna haluan kuitenkin uskoa, että vasemmiston perinteinen viesti solidaarisuudesta ja tasa-arvosta voittaa.

Kolumni on julkaistu Kansan Tahdon numerossa 3/2020.


Lisää tällaista? Tilaa paperinen Kansan Tahto ja saat laadukasta luettavaa yhteiskunnasta ja kulttuurista, ihmisistä ja ilmiöistä säännöllisesti kotiin kannettuna. Samalla tuet luotettavaa, vasemmistolaista ja pohjoista journalismia.

Vuositilauksen hinta on 65 euroa / 8 numeroa. Tarkista mahdollinen ammattiliittosi lehtietu. >> Tilaa tästä!

Ensin koronakriisi oli ulkomaanuutisten aihe Kiinasta, sitten se pikkuhiljaa valtasi mielemme Euroopan lomakohde kerrallaan. Lopullisen virustartunnan saatuaan uutiset eivät ole kertoneet enää mistään ilman, että se liittyisi pandemian terveydellisiin, sosiaalisiin, ekologisiin tai taloudellisiin vaikutuksiin.

Samoin kävi sosiaalisessa mediassa. Siinä missä aiemmin jaettiin meemejä, käytiin kulttuurisotia, jaettiin uutisia ja heiteltiin haasteita, nyt niiden tilalla on koronameemejä, koronakulttuurisotia ja koronauutisia. Haasteet liittyvät koronaan käänteisesti: nyt niillä täytetään someseiniä viruksen kaikentäyttävän olemuksen vastapainona.

Historian tallentamisen hengessä yritin koota yhteen, mitä viruspandemia on tehnyt tutuimmille sosiaalisen median palveluille. Jos koonnin ote onkin kevyt, aihe on vakava eikä kenenkään pidä arvottaa toisten selviytymiskeinoja poikkeusoloissa.

***

Facebook on suuren yleisön ”perussome”, jonka ilmiöt näkyvät myös muissa palveluissa. Juuri Facebook on kokenut pahimman haasteinvaasion. Erilaiset laskutehtävät, listat ja vahvan naisen ylistykset kiertävät ympäri seiniä, jotta olisi muuta ajateltavaa kuin virus ja sen aiheuttamat rajoitustoimet.

Kun aikaa on ja elinpiiri pienenee, moni käyttää työ- ja harrastusporukan kahvipöytäpuheenvuoronsa kaikkien kuullen somessa. Kahden pennin yhteiskunta- ja media-analyysit lisääntyvät. Pidetään koronapäiväkirjoja. Etätöiden, etäkoulun ja itse-eristyksen puristuksissa kamerat kääntyvät entistä useammin itseen.

***

Twitter on Twitter, vaikka koronassa paistaisi. Sielläkin lähes kaikki liittyy niin paljon pandemiaan, että #korona-aihetunnisteesta on tullut turha tviitinlisä. Mutta perusmeininki on entisellään: jos keskustelu jossain jakaantuu leireihin ja kärjistyy, niin Twitterissä.

”Mikroblogiksikin” kutsutun palvelun siunaus ja kirous on 280 merkin rajoitus. Siinä missä kaiken maailman ”asiantuntemuksen” lukeminen tuntuu ajoittain raskaalta, omien ”oivallusten” muotoilu tviitin mittaan pitää aivot jonkinlaisessa vireessä.

***

Eniten iloa irtoaa Instagramista. Ehkä visuaalinen ilmaisu vaatii hieman enemmän panostamista, sillä kuvavirta näyttää maailman tekstiä kiinnostavampana. Kiertoviestit ovat samoja kuin Facebookissa, mutta kuvallisina nekin miellyttävät silmää ja piristävät mieltä.

Kepeän sisällön lisäksi ”Instasta” ovat löytyneet syvällisimmät ja samaistuttavimmat koronatunteiden vuodatukset. Äkkiseltään kuva-albumilta näyttävistä somekanavista on tullut milleniaalien eli meidän nyt alle nelikymppisten (kyllä, sitä se sana tarkoittaa) luonteva tunteiden, aktivismin ja yhteisöllisyyden kanava.

(Milleniumin tällä puolella syntynyt Z-sukupolvi on jo muualla, esimerkiksi TikTokissa, jota me varhaismilleniaalit vasta haparoimme käyttöön.)

***

Hieman yllättäen omaa kiinnostavuuttaan korona-ajan someselailussa nostaa työelämän verkostoitumispalvelu LinkedIn. Häpeämättömästä itsekehusta ja keittiöpsykologisista itsestäänselvyyksistä tunnettu ”Linkkari” näyttää kriisistä puolen, jota ei helposti muualla näe. Siellä myös lomauttajat surevat lomautuksia, yrittäjät ihmettelevät alta karannutta bisnestä ja yksi jos toinenkin asiantuntija miettii uutta suuntaa työelämälleen.

Jos on pitänyt LinkedIniä tekohymygalleriana, kriisi paljastaa monen tunneilmaisun aidommaksi kuin on kuvitellut. Pandemian puristuksissa on kiva nauttia sopiva annos myös tsemppaavaa ja hopeareunoja etsivää viestittelyä – vaikka näkökulma onkin lähinnä keskiluokkaisessa työssä.

Kolumni on julkaistu Kansan Tahdon numerossa 3/2020.


Lisää tällaista? Tilaa paperinen Kansan Tahto ja saat laadukasta luettavaa yhteiskunnasta ja kulttuurista, ihmisistä ja ilmiöistä säännöllisesti kotiin kannettuna. Samalla tuet luotettavaa, vasemmistolaista ja pohjoista journalismia.

Vuositilauksen hinta on 65 euroa / 8 numeroa. Tarkista mahdollinen ammattiliittosi lehtietu. >> Tilaa tästä!

Vasemmistoliiton pohjoiset piirijärjestöt haluavat pitää kiinni hallitusohjelman uudistuksista ja vastustavat valtiovarainministerin väläyttämiä leikkauksia.

Pohjois-Pohjanmaan Vasemmisto vaatii koulutusuudistusten toteuttamista kriisin kielteisten vaikutusten vähentämiseksi. Pidentämällä oppivelvollisuusikää ja takaamalla toisen asteen koulutuksen maksuttomuus lisätään järjestön mukaan nuorten osaamista ja osaavaa työvoimaa ja vähennetään syrjäytymistä.

– Ne ovat todellisia tulevaisuusinvestointeja, joilla myös Suomi pääsee koronakriisin syvien ongelmien ylitse, järjestön tiedotteessa todetaan.

Lapissa huoli matkailusta ja poronhoidosta

Vasemmistoliiton Lapin piirijärjestö vaatii tiedotteessaan, että terveydenhuoltoon, koulutukseen ja perusturvaan varataan kaikki resurssit, mitkä ovat tarpeen.

–Leikkaavasta talouskuripolitiikasta on nyt viimeistään luovuttava, sanoo piirin puheenjohtaja Henri Ramberg.

Piirijärjestö vaatii hallituksen huomiota Lapin alueen elinkeinoille matkailusta poronhoitoon. Koronakriisillä on vakavia seurauksia 8000 matkailutyöllisen elinkeinolle, järjestö toteaa. Poronhoidon osalta se vaatii porojen laidunrauhan turvaamista siten, että Metsähallitus lopettaisi pyynti- ja kulkulupien myöntämisen ja peruuttaisi jo myönnettyjä lupia poronhoidon kannalta kriittisillä alueilla.

Lapin Vasemmisto vaatii lisäksi kuntia lopettamaan koronakriisin varjolla tehdyt työnkeskeytykset, jos työnteon edellytykset ovat tosiasiallisesti olemassa.

Piirijärjestö on myös huolissaan Ruotsin vastaisen rajan sulkemisesta ja edellyttää, että uusien rajoitustoimien vaikutuspiiriin joutuvista ihmisistä pidetään huolta. Rajoitukset eivät saa aiheuttaa vaaraa ihmisille rajan kummallakaan puolella, järjestö tiedottaa.

– Avoin raja on ollut historian valossa paras ratkaisu kaikkien kannalta, siksi tänään ilmoitettujen lisätoimien sosiaalisista seurauksista pitää kantaa vastuu ja huolehtia ihmisistä, koska sillä on rajaseudun väestöön suoria vaikutuksia, sanoo piirin varapuheenjohtaja Arja Karhu.

Tätä kirjoittaessani uutisia ja mieliä hallitsevat tiedot koronaviruksesta ja sen leviämisestä Suomessa ja maailmalla. Virus näyttää leviävän laajalle ja vaikuttavan vakavasti kansanterveyteen, yhteiskuntien toimintaan ja talouteen. Tauti on useimmilla tartunnan saaneilla lievä, mutta voi olla hengenvaarallinen erityisesti ikääntyneille ja sairaille.

Hallitus ja viranomaiset linjaavat toimista taudin leviämisen rajoittamiseksi. Myös jokainen voi osaltaan estää viruksen leviämistä. Asiantuntijoiden mukaan paras tapa torjua tautia on huolehtia käsihygieniasta, aivan kuten muidenkin tarttuvien tautien kohdalla. Hallituksen ja eduskunnan rooli on tehdä asiantuntijatiedon perusteella tarvittavat päätökset ja turvata viranomaisten toimintaresurssit.

Lopullista yhteenvetoa koronan vaikutuksista on vielä mahdotonta tehdä. Tauti on kuitenkin jo osoittanut, kuinka nopeasti tarttuvat taudit ja reaktiot niihin leviävät yhteen kietoutuneessa maailmassa.

***

Koronan vaikutukset maailmantalouteen ovat poikkeuksellisen suuria. Kiinan, USA:n ja muiden maiden asettamat liikkumisrajoitukset vaikuttavat suoraan globaalin talouden tuotantoketjuihin ja kysyntä hidastuu epävarmuuden ja rajoitusten seurauksena. Suuria vaikutuksia tulee myös sijoittajien epävarmuudesta ja pörssikurssien laskusta. Korona osoittaa, kuinka epävarmuus vaikuttaa herkästi talouteen globaalin finanssikapitalismin aikana.

Koronan vaikutuksesta pörssikurssit ovat laskeneet jyrkästi, vaikka virus ei vaikuta monenkaan yhtiön pitkän aikavälin tuloksentekokykyyn. Kysyntä heikkenee ja tuotanto laskee väliaikaisesti taudin vuoksi, mutta vaikuttaa että sijoittajat ylihinnoittelevat lyhyen aikavälin riskejä ja alihinnoittelevat pitkän aikavälin riskejä. Valtiot taas ovat koronatilanteessa osoittaneet olevansa valmiita tekemään nopeita päätöksiä ja isojakin rajoituksia talouteen ja yhteiskunnan toimintaan kansalaisten suojelemiseksi riittävän suuren uhan edessä. Sen sijaan pitkän aikavälin riskien edessä seisotaan toimettomina.

Koronan torjumiseksi tehdään aivan oikein tarvittavat toimet hintaa kyselemättä. Kuitenkin hitaasti etenevien uhkien, kuten ilmastonmuutoksen ja muiden ympäristöongelmien torjumisen kannalta välttämättömiä toimia vastustetaan ja lykätään siksi, että ne tulisivat kalliiksi. Ei muisteta, että ilmastonmuutoksen torjunnan lykkääminen tulee paljon kalliimmaksi. Ilmastonmuutos tulee vaikuttamaan merkittävästi talouteen pitkällä aikavälillä, mutta se ei silti näy riittävästi finanssimarkkinoilla tai valtioiden finanssipolitiikassa.

***

Korona on uusi ja vakava tauti johon on suhtauduttava vakavasti. Kuitenkin myös pitkän aikavälin terveyteen vaikuttavat uhat toivoisin otettavan vakavasti. Ilmastonmuutos ja ympäristöongelmat uhkaavat kansanterveyttä ja tuntemaamme ihmisyhteiskuntaa. Ilmansaasteet tappavat jo nyt vuosittain miljoonia ihmisiä. Ilmeisesti ihminen on valmiimpi nopeaan toimintaan välittömien ja yksinkertaisten uhkien edessä, mutta on kykenemättömämpi toimimaan monimutkaisten ja pitkän aikavälin uhkien edessä. Korona kuitenkin osoittaa, että päätöksiä voidaan tehdä, jos tahtoa löytyy.

***

Koronavirus muistuttaa meitä jälleen myös rokotusten ja toimivien lääkkeiden merkityksestä tarttuvien tautien torjunnassa. Rokotusten ansiosta ihmisiä voidaan suojata monilta tarttuvilta ja vaarallisilta taudeilta ja joitain tauteja on saatu kokonaan hävitettyä maailmasta. Toisaalta korona tuo myös mieleen uhan, jonka antibioottiresistentit taudit saattavat tulevaisuudessa meille tuoda. Uusien antibioottien tutkimusta on viime vuosikymmeninä laiminlyöty ja antibioottien ylikäyttö uhkaa luoda antibioteeteille vastustuskykyisiä tautikantoja.

Parhaimmillaan korona voi opettaa meitä arvostamaan tarttuvien tautien torjunnan puolesta tehtyä työtä. Samoin se kannustaa jatkamaan sitä edelleenkin.

Kolumni on julkaistu Kansan Tahdon numerossa 2/2020.


Lisää tällaista? Tilaa paperinen Kansan Tahto ja saat laadukasta luettavaa yhteiskunnasta ja kulttuurista, ihmisistä ja ilmiöistä säännöllisesti kotiin kannettuna. Samalla tuet luotettavaa, vasemmistolaista ja pohjoista journalismia.

Vuositilauksen hinta on 65 euroa / 8 numeroa. Tarkista mahdollinen ammattiliittosi lehtietu. >> Tilaa tästä!

– Terveydenhuollon toimivuus on nyt turvattava, epidemiahuippua tasattava ja tarvittava hoito varmistettava, perusteli Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Paavo Arhinmäki koronapandemian aiheuttamia poikkeustoimia eduskunnassa.

– Laki ja rajoitukset ovat kuitenkin vain välineitä yhteiskunnan suojaamisessa, mutta lopulta jokainen meistä on vastuussa, että koronaepidemiaa hidastetaan ja riskiryhmiä pystytään suojaamaan.

Arhinmäki puhui tiistaina eduskunnan lähetekeskustelussa, joka koski valmiuslain käyttöönottoa maailmanlaajuisen koronavirusepidemian vuoksi. Laki tarkoittaa ennennäkemättömiä rajoituksia kansalaisten oikeuksiin ja vapauksiin, hän totesi, mutta jatkoi, että asiantuntijoiden suosittelemat toimet on tehtävä.

Kansanedustaja kiinnitti huomiota terveydenhuoltoa koskeviin poikkeustoimiin kuten henkilöstön työajoista poikkeamiseen ja lisätyövoiman kutsumiseen. Myös koulujen sulkeminen on historiallisesti poikkeuksellinen toimi, hän totesi.

– Riippumatta tilanteesta kodeissa, lasten hyvinvointi ja mahdollisuus oppia on turvattava. Liian moni lapsi on saanut päivän ainoan lämpimän ruokansa koulussa.

Valtiolta vaaditaan taloudellista tukea

Arhinmäen mielestä on myönnettävä, ettei vastauksia kaikkiin kansalaisten kysymyksiin ole. Niitä kuitenkin etsitään.

Vaikka työikäisten ja terveidenkin on vältettävä kontakteja, hyvinvoinnista ja jaksamisesta voi huolehtia ulkoilmasta nauttien. Arhinmäki toivoo myös, ettei kotikaranteeniin suositeltuja vanhuksia jätetä yksin, vaan yhteyttä pidetään puhelimitse ja sähköisillä välineillä.

– Lapset ja lapsenlapset voivat mennä vaikkapa parvekkeen alle juttelemaan, kansanedustaja ehdotti.

Kaikille etätyökään ei ole mahdollisuus, Arhinmäki muistutti. Jokaisen on otettava huomioon niin hoitohenkilöstön kuin muun muassa puhtaudesta ja ruoantuotannosta huolehtivien, kauppojen ja apteekkien työntekijöiden sekä päivähoidon henkilökunnan terveyden suojaaminen.

Kansalaiset voivat myös tukea mahdollisuuksien mukaan pulaan joutuvia pienyrittäjiä, työntekijöitä ja itsensätyöllistäjiä, mutta valtiovallalta tarvitaan mittavaa taloudellista tukea, Arhinmäki totesi.

Eduskuntaryhmän puheenjohtaja vetosi yhtenäisyyden ja toisten auttamisen puolesta.

– Edessä on vaikeita ja erikoisia aikoja, ja monia meistä pelottaa, mutta kyllä me yhdessä tästäkin selviämme.

Kansan Tahdon asiakaspalvelu Mäkelininkadulla Oulussa on koronavirustilanteen vuoksi suljettu, mutta voit olla tilaus-, ilmoitus- ja muissa asioissa yhteydessä puhelimitse ja sähköpostilla. Yhteystiedot löydät täältä.