Yli puolet 16–20-vuotiasta nuorista tuntee olonsa ainakin joskus yksinäiseksi. Noin joka neljäs työelämän ulkopuolella oleva työikäinen kokee olevansa yksinäinen melko usein tai jatkuvasti. Noin joka kolmas yli 65-vuotias tuntee itsensä ajoittain yksinäiseksi. Tässä vain muutamia poimintoja siitä, kuinka suomalaiset kokevat ja potevat yksinäisyyttä. Erityisesti näin joulun aikaan yksinäisyys konkretisoituu liian monen ihmisen arjessa. Yksinäisyys onkin ongelma, joka lävistää koko suomalaisen yhteiskunnan jättäen siihen vääjäämättä oman jälkensä. Kaikista karmeimman jäljen se jättää kuitenkin yksinäiseen ihmiseen ja hänen elämäänsä.

Meillä jokaisella on tarve tulla kohdatuksi juuri sellaisena kuin olemme. Meillä jokaisella on halu tulla huomatuksi ja arvostetuksi, ymmärretyksi ja rakastetuksi. Jos ympäriltä puuttuvat toiset ihmiset, eivät nämä luonnolliset tarpeet millään täyty. Ja se jos mikä jättää jäljen. Puhumme paljon esimerkiksi syrjäytymisestä, mielenterveysongelmien yleistymisestä ja päihteiden käytön lisääntymisestä, mutta kuinka usein puhummekaan näiden ilmiöiden juurisyistä?

Ei ole oikeastaan ihme, että näin moni meistä syrjäytyy tai on yksinäinen.

Tässä ajassa, jossa keskitymme hyvinvoinnin kasvattamisen sijaan hyvinvoinnista leikkaamiseen ja kurjistamiseen, ei ole oikeastaan ihme, että näin moni meistä syrjäytyy tai on yksinäinen. Kuinka paljon yhteiskunnassa on enää jäljellä paikkoja kohtaamisille ja ihmisenä olemiselle toinen toisillemme? Ei niitä paikkoja liikaa ole. Liikaa ei ole myöskään jäljellä ihmisiä, joilla on aikaa ja mahdollisuuksia olla ihan vain ihminen toiselle ihmiselle. Pahimmillaan yksinäinen ihminen ajautuu hakemaan ymmärrystä ja hyväksytyksi tulemisen tunnetta hänelle haitallisista ympäristöstä, kuten esimerkiksi päihde- ja rikollisporukoista. Tätähän me emme kenellekään toivo.

Yksinäisyyttä ei poisteta sormia napsauttamalla, eikä liiemmin sysäämällä vastuuta siitä jollekin yksittäiselle toimijalle. Jos siihen olisi helppoja ratkaisuja, ne olisi varmasti jo tehty. Meidän on uskallettava tarttua härkää sarvista ja myönnettävä se, että tarvitsemme yhteiskunnan eri sektoreiden läpi leikkaavan kansallisen ohjelman yksinäisyyden torjuntaan.

Ohjelman keskiössä tulee olla riittävien resurssien turvaaminen valtion toimesta koulutuksen saralle, erityisesti peruskouluun, sekä satsaaminen terveydenhuollon ennaltaehkäiseviin palveluihin kaikkia ikäryhmiä ajatellen. Konkreettisia tekoja voisivat olla esimerkiksi jalkauttaa nuorisotyö tai psykiatriset sairaanhoitajat osaksi koulutyön arkea ja taata riittävät resurssit kotihoitoon, jotta aikaa jäisi olla myös ihminen ihmiselle.

 

Miikka Kortelainen
Kajaani

Olen ollut mukana erilaisissa kuntoutushankkeissa, joissa on etsitty syrjäytymisen syitä ja yritetty pysäyttää syrjäytymiskehitystä, pyritty parantamaan työkykyä ja työssä jaksamista.

Yllättävän usein työkykyyn vaikuttavat ongelmat juontavat ihmisen lapsuuteen ja nuoruuteen. Vanhemmilla on ollut vanhemmuus hukassa mielenterveysongelmista tai muista syistä johtuen.

Suuri vaikutus perheen lisäksi on myös varhaiskasvatuksella ja perusopetuksella. Onko lapsella ollut tunne siitä, että juuri hän on tärkeä, tasa-arvoinen muiden lasten kanssa perheen sosioekonomisesta asemasta riippumatta? Onko koulussa ollut tarvittavia tukipalveluita saatavissa ja onko niitä käytetty?

Monen syrjäytyminen on alkanut koulukiusaamisella.

Monen syrjäytyminen on alkanut koulukiusaamisella. Häntä ei ole hyväksytty mukaan porukkaan sellaisena kuin hän on. Usein ongelmat ovat alkaneet jo ala-asteella ja jatkuneet siitä koko peruskoulun ajan. Kiusaamisella on viety tunne siitä, että hän on ihmisenä arvokas.

Koulutuksellinen eriarvoisuus on lisääntynyt, vaikka sen tasa-arvo on aina muodostanut perustan suomalaiselle hyvinvoinnille. Perusopetuksen on pystyttävä varmistamaan hyvät oppimisen edellytykset kaikille. Tukemaan syrjäytymisvaarassa olevia sekä muita tukea tarvitsevia.

Ryhmät eivät saa olla liian suuria, koulunkäynninohjaajia on kouluilla oltava tarpeeksi. Tarvittava erityisopetus järjestetään ja myös tukipalveluita on saatavilla. Eurolla, joka käytetään varhaiskasvatukseen ja opetukseen, säästetään monta myöhemmin.

Peruskoulun on rakennettava pohja, jolta jokainen sukupuolestaan ja perhetaustastaan riippumatta ponnistaa tasa-arvoisena ja yhdenvertaisena nuoruuteen ja aikuisuuteen.

Peruskoulun on rakennettava pohja, jolta jokainen sukupuolestaan ja perhetaustastaan riippumatta ponnistaa tasa-arvoisena ja yhdenvertaisena nuoruuteen ja aikuisuuteen. Koulutuksen avulla on turvattava jatkossa kaikille tasa-arvoinen mahdollisuus edetä elämässä. Sen on mahdollistettava positiiviset siirtymät elämässä. Pidetään tämä perusta hyvinvoinnille ja elinvoimaisuudelle kunnossa myös jatkossa. Ei anneta enää poikiemmekaan kadota.

 

Outi Pekkala
Haapavesi

Vasemmiston valtuustoryhmä on tehnyt Raahessa kymmeniä aloitteita kuluvalla vaalikaudella. Valtuustoryhmän puheenjohtaja Niko Peltokangas summaa kauden aikana ajettuja teemoja ja aloitteita.

 

Raahelaiset vasemmistovaltuutetut ovat esittäneet kauden aikana 119 valtuustoaloitetta tai -kysymystä. Heti ensimmäisenä vuonna aloitteita ja kysymyksiä tehtiin 47. Toistuvia teemoja ovat olleet vanhuspalvelut, terveys- ja erityisesti sosiaalipalvelut, koulut, kaavoitus sekä Vasemmiston vaalilupauksiin lukeutunut asukkaiden vaikuttamismahdollisuudet.

 

Vaikea alku

Kaupunginvaltuusto kokousti pari kertaa jo ennen kauden alkua, sillä uusi valtuusto tarvittiin hyväksymään Vihannin ja Raahen kuntaliitoksena syntyneen kaupungin budjetti seuraavalle vuodelle. Vasemmiston johdolla valtuuston niukka enemmistö onnistui pienentämään puolella miljoonalla seutukunnan sosiaali- ja terveyspalveluista vastaavan Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän leikkauksia.

Kausi alkoi kuitenkin myös tappiolla, kun kuntayhtymän budjetista sisuuntunut porvarileiri päätti jäädyttää sisäilmaongelmien vuoksi puretun Piehingin koulun uudisrakentamisen. Myöhemmin koko hanke peruttiin kasvaneeseen kustannusarvioon vedoten eikä 60 lapsen koulua koskaan rakennettu uudelleen. Miljoonan euron lisäys olisi jäänyt pieneksi verrattuna moniin muihin kauden aikana paukkuneisiin muun muassa koulu- ja liikuntahankkeiden budjetteihin.

Piehingin koulun kohtalo ja tehdyistä sopimuksista irtaantuminen jätti jälkensä valtuustoryhmien keskinäiseen luottamukseen.

Piehingin koulun kohtalo ja tehdyistä sopimuksista irtaantuminen jätti jälkensä valtuustoryhmien keskinäiseen luottamukseen. Monet valtuutetut pitivät kuitenkin piehinkiläisten puolia myös aloitteillaan. Esimerkiksi Katja Hänninen, Joni Lackström, Asser Siuvatti ja Markku Siuvatti tekivät aloitteita piehinkiläisten palveluista ja kylän elinvoiman turvaamisesta.

 

Yrityksiä turvata demokratiaa

Valtuutettujen aloitteiden käsittelyä kehitettiin kauden aikana. Allekirjoittanut teki ensimmäisen aloitteen aloitteiden käsittelystä maaliskuussa 2013, ja sen pohjalta valtuutettujen aloitteet päätettiin tuoda valtuuston päätettäväksi sitä mukaa kuin niihin saadaan vastauksia aikaiseksi. Aiemmin aloitteet tuotiin vain tiedoksi kerran vuodessa. Myöhemmin saatiin vielä läpi aloite, jolla valtuutettujen ja kuntalaisten aloitteet viedään asianomaisen lautakunnan käsittelyyn pelkän viranhaltijavastauksen sijaan.

Vasemmisto on edistänyt avoimuutta myös esimerkiksi kuntalaisten kuulemiskanaviin ja pöytäkirjojen julkisuuteen liittyvillä aloitteilla. Valtuuston kokousten nettilähetykset aloitettiin Vasemmiston aloitteesta vuonna 2014. Kauden lopulla saimme valtuustolta vastakaikua myös vaatimuksellemme pitää kokouspöytäkirjat netissä pidempään kuin vuoden ajan.

Tulevalla kaudella voimaan astuvan organisaatiouudistuksen valopilkku liittyy sekin kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksiin.

Tulevalla kaudella voimaan astuvan organisaatiouudistuksen valopilkku liittyy sekin kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksiin. Uudistuksen myötä Raahessa aloittaa toimintansa eri kaupunginosia edustava lähidemokratiahallitus, jonka luomiseen Vasemmiston edustajat vahvasti osallistuivat.

Valitettavasti organisaatiouudistuksen suurimmat muutokset ovat kuitenkin demokratiaa leikkaavia. Lautakuntien määrä tippuu neljään ja luottamushenkilöiden määrä niissä puolittuu. Joitain huononnuksia saatiin estettyä, mutta kokonaisuutena uusi lautakuntamalli keskittää valtaa ja vähentää asukkaiden äänen kuulumista.

 

Aamupäivätoiminnasta taistellaan

Ykkös- ja kakkosluokkalaisten aamu- ja iltapäivätoiminta on elänyt epävarmuudessa koko kauden ajan. Kestävän toimintamallin luultiin syntyneen keväällä 2015, mutta seuraavana vuonna opetuslautakunta päätti ajaa aamupäivätoiminnan alas.

Vasemmiston valtuutetut tekivät runsaasti töitä aamu- ja iltapäivätoiminnan turvaamiseksi ja lakkauttamispäätösten perumiseksi. Palvelu on monelle tärkeä väline työn ja perhevastuiden yhdistämiseksi, ja kuuluisi strategiassaan lasten Raahena esiintyvän kaupungin palveluvalikoimaan. Vaikuttaminen asian puolesta jatkuu kuntavaaleissa ja tulevassa valtuustossa.

Esitimme myös vähävaraisten perheiden ja opiskelijoiden elämäntilanteen huomioimista päivähoitomaksuissa.

Esitimme myös vähävaraisten perheiden ja opiskelijoiden elämäntilanteen huomioimista päivähoitomaksuissa. Hyvinvointikuntayhtymässä vastustimme asiakasmaksujen korotuksia ja teimme aloitteen terveyskeskusmaksujen poistamiseksi ensi vuoden alusta lähtien.

Asiakasmaksujen hillitseminen on tavoitteena myös uimahallin osalta. Paisuneet remonttikulut ja kassavaikeudet luovat nostopaineita hinnankorotuksiin, mutta vasemmisto pelkää nousevien hintojen syrjäyttävän lapsia, perheitä ja muita käyttäjiä palvelun piiristä. Eräässä aloitteessa vasemmistovaltuutettu esitti yhden maksuttoman uintipäivän tarjoamista lapsille ja nuorille kuukausittain.

 

Tuulivoimaloiden rakentaminen on puhuttanut Raahessa tälläkin kaudella runsaasti. (Arkistokuva)

Kaksi kilometriä tuulivoimaloihin

Vasemmiston valtuutetut tekivät muutamia konkreettisia aloitteita, joille saatiin näkyviä tuloksia. Tarja Ollankedon aloitteesta kaupunki on tästä talvesta alkaen tarjonnut eläkeläisille maksuttomat liukuesteet kenkien pohjiin. Palvelu osoittautui alusta lähtien suosituksi.

Vasemmiston aloitteesta päätettiin Raahessa julkistaa kirjailija Algot Untolan muistolaatta. Myös Maiju Lassilana ja Irmari Rantamalana tunnettu Untola toimi Raahessa opettajana 1800-luvun lopulla ja oli muun muassa perustamassa työväenyhdistystä kaupunkiin. Punavankina vuonna 1918 surmatun Untolan muistolaatan kustantaa Raahe-seura, joka myös selvitti kouluna toimineen talon sijainnin.

Asukkaiden huolet on saatu vähitellen paremmin kuuluviin tuulivoimayhtiöillekin.

Tuulivoimaloiden rakentaminen on puhuttanut Raahessa tälläkin kaudella runsaasti. Asukkaiden huolet on saatu vähitellen paremmin kuuluviin tuulivoimayhtiöillekin, ja kaupunginvaltuusto päätti lokakuussa 2014, että tuulivoimaa voi kaavoittaa ja rakentaa vähintään kahden kilometrin etäisyydelle asutuksesta. Tästä rajauksesta oli tehty vasemmiston aloitekin.

Konkreettisena aloitteena voi mainita vielä näkövammaisille suunnatun Luetus-palvelun käyttöönoton. Paikallislehti lähti palveluun mukaan Viljo Lehmuskedon esittämän aloitteen innoittamana ja tästä saimme palvelun käyttäjiltä kiitosta.

 

Niko Peltokangas

Kirjoittaja on raahelainen ensimmäisen kauden valtuutettu, vasemmiston valtuustoryhmän puheenjohtaja ja kaupunginhallituksen jäsen.

Kiimingin Vasemmisto on huolissaan Jokirannan koulun tilanteesta. Koulun oppilaat ovat kärsineet sisäilmaongelmista jo pitkään. Tilanne kärjistyi keskiviikkona 11.1. aloitettuun oppilaiden ja heidän vanhempiensa järjestämään koululakkoon, jonka on määrä kestää kolme päivää.

Lakon pyrkimyksenä on saada vastauksia ongelmien ratkaisemiseksi. Lakon yhtenä tavoitteena on saada vauhtia parakkikoulun rakentamiselle ja taata tasa-arvoiset oppimismahdollisuudet.

(lisää…)