Vasemmistoliiton Oulun valtuustoryhmä jätti 30.1. valtuustoaloitteen, jossa se ehdottaa terveyskeskusmaksun poistamista. Aloitteessa esitetään että Oulun kaupunki ryhtyy toimiin terveyskeskusmaksujen poistamiseksi ja valmistelee vuoden 2018 budjetin niin, että terveyskeskusmaksusta voidaan luopua.
Valtuustoryhmä katsoo, että terveyskeskusmaksun poistaminen on yksi keino vähentää ihmisten välisiä terveyseroja, sillä terveyskeskusmaksut ovat raskaimmat pienituloisille ja köyhimmille kansalaisille. Ne ovat todellinen este vähävaraisille ihmisille terveyspalveluiden piiriin hakeutumiselle. Helsingin kaupunki on jo poistanut terveyskeskusmaksun.
Puolanka voi olla monelle pohjoissuomalaiselle ja kainuulaiselle tuttu siitä, että se päätti vetäytyä Kainuun maakunta-kuntayhtymästä ja yksityistää omat sosiaali- ja terveyspalvelunsa verosuunnittelun vuoksi otsikoissa olleelle Attendolle neljä vuotta sitten. Vasemmistossa on hankkeen suhteen omat epäilijänsä, joista yksi on Puolangan valtuuston toisena varapuheenjohtajana istuva ja paikallista vasemmistotoimintaa vetävä Aarre Väisänen.
– Kunnan budjetista noin kaksi kolmasosaa eli noin 13 miljoonaa euroa käytetään sote-palveluihin, Väisänen kertoo lukuja Attendo-sopimuksen taustalla.
Kuluvan vuoden alussa astuvat voimaan sopimuksen hinnankorotukset, joiden myötä Puolangan sote-menot kasvavat seuraavien kolmen vuoden aikana yhteensä noin miljoonalla. Muiden Attendolle sote-palvelunsa yksityistäneiden kuntien osalta Kärsämäen hintalappu palveluille on noin neljä miljoonaa euroa halvempi ja Rääkkylässä kaksi miljoonaa euroa halvempi kuin Puolangalla.
– Mitähän hyvyyttä me tuolla omalla kasvamaan päin olevalla summalla muihin verraten mahdammekaan saada, siihen ei kukaan ole osannut minulle vielä vastata, Väisänen päivitteli.
Väisäsen mukaan yksi suuri ongelmakohta sote-palveluiden järjestämisestä on kuntalaisten saama vähäinen tieto, luottamushenkilöistä puhumattakaan. Kunnassa ei ole perusturvalautakuntaa, vaan normaalisti sille lankeavat tehtävät hoitaa kunnanhallitus.
Todellista valtaa puolankalaisten sote-asioissa käyttää kunnan sote-johtoryhmä, jossa istuvat kunnanjohtaja, hallintojohtaja, kaksi Attendon edustajaa ja läsnäolo- sekä puheoikeudella varustettuna keskustalaiset kunnanhallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja. Muiden puolueiden edustajia ei johtoryhmään ole kelpuutettu, eikä tieto liiemmin sieltä muualle leviä.
– Olen neljän vuoden aikana saanut kolme pöytäkirjaa tämän johtoryhmän kokouksista ja nekin melkoisen mankumisen jälkeen. Ei kuntademokratia voi toimia näin, ettei päätöksentekijöillä ole tietoa miten kaksi kolmasosaa kunnan rahoista käytetään, Väisänen päivitteli.
Ei kuntademokratia voi toimia näin, ettei päätöksentekijöillä ole tietoa miten kaksi kolmasosaa kunnan rahoista käytetään.
Aarre Väisänen ei vaivu kuitenkaan epätoivoon, vaikka pessimismipitäjässä ollaankin. Tulevaisuus on avoin sote-palveluidenkin osalta, ja tällä hetkellä hallituksen sote-esitys on etenemässä niin, että palveluiden järjestäminen olisi palautumassa ikään kuin vanhalle maakunta-kuntayhtymälle, uuden mallin mukaisesti kuitenkin maakunnalle.
Edessä siintävissä kunnallisvaaleissa tavoitteena on saada Puolangalle kattavasti erilaisia ehdokkaita vasemmistoliiton listalle ja työ onkin hyvässä vauhdissa. Väisänen kannustaa ihmisiä aktivoitumaan yhteisten asioiden hoitamiseen, onhan kyse yhteisten veroeurojen käytöstä. Hänellä on myös selvä viesti puolankalaisille.
– Ryykästään vasemmistoliitolle semmonen kunnallisvaalitulos, jotta kuivat hirsiseinätkin rotisoo liitoksistaan, hän kehottaa.
Kaksi autoa vilistää peräjälkeen Kainuun teitä kiireen vilkkaan. Siirtymäajaksi Vaalan ja Puolangan välille on laskettu tunti, mutta huonon liukkaan kelin johdosta tunti käy lyhyeksi. Kuitenkin tasan kello 14 kansanedustaja Hanna Sarkkinen (vas) astuu Puolangan Virkkulaan, jossa paikallinen vasemmistoväki odottaakin jo kansanedustajaa.
Puolangan Vasemmiston kuntavaalistartti on kerännyt paikalle pitkälle toistakymmentä kuntalaista ja aktiivista keskustelua kestää reilun tunnin ajan, sitten onkin lähdettävä kohti Suomussalmea. Näissä tunnelmissa vierähtivät edelliset kaksi viikonloppua Kainuussa, kun jokaisessa Kainuun kunnassa järjestettiin vasemmistoliiton kuntavaalistartit Kajaania lukuunottamatta.
Pasi Kortelainen (oikealla) on uusi Vasemmiston kuntavaaliehdokas Paltamossa. Vieressä Paltamon Vasemmiston puheenjohtaja Veijo Mikkonen. (Kuva: Miikka Kortelainen)
Kainuun kaikki kunnat kierretty jo kertaalleen
Puolangan lisäksi kansanedustaja Sarkkinen vieraili viikonlopun aikana kuntavaalistarteissa Kuhmossa, Sotkamossa, Paltamossa ja Vaalassa. Lisäksi Kajaanissa ja Suomussalmella järjestettiin kainuulaisten kyselytunnit yhteistyössä Kansan Sivistystyön Liiton kanssa sekä Vasemmistonuorten tapaaminen Viinibaari Maria Peessä. Sarkkinen oli kahden tiiviin päivän jälkeen tyytyväinen tilaisuuksien antiin.
– Kainuulaiset ovat lähteneet aktiivisesti liikkeelle ja ehdokashankintakin vaikuttaa lähteneen äärimmäisen hyvin vauhtiin. On mukava vierailla puhumassa tilaisuuksissa, joissa on hyvä henki päällä, Sarkkinen totesi.
Sarkkisen tekemä havainto onnistuneesta ehdokashankinnasta pitää paikkansa, sillä uusia ehdokkaita on saatu mukaan koko Kainuussa molempina kuntavaalistarttiviikonloppuina. Edellisenä viikonloppuna Kainuuta kierrettiin Suomussalmen, Hyrynsalmen ja Ristijärven osalta europarlamentaarikko Merja Kyllösen johdolla. Kajaanin Vasemmiston varsinainen kuntavaalistartti järjestettiin perjantaina. Tuolloin tilaisuudessa oli mukana vasemmistoliiton kansanedustaja Silvia Modig.
Kainuulaiset liikekannalla
Vaikka kaikkia tilaisuuksia ei pystytty järjestämään optimaalisimpaan aikaan kuntalaisten kannalta, saavutti vaalistarttikierros hyvin väkeä. Esimerkiksi Kuhmon torilla anivarhain lauantaina järjestetyssä tilaisuudessa oli likimain sata kävijää ja aamukahvitilaisuus Paltamon Nesteelläkin tavoitti toistakymmentä paltamolaista.
Vaikka jokaisessa kunnassa on omat kuumat puheenaiheensa, oli ihmisten huulilla erityisesti sote- ja koko maakuntauudistus, nyttemmin jo kaatunut liikenneministeri Anne Bernerin tieverkkoyhtiö sekä hallituksen leikkauspolitiikka. Myös nuorten syrjäytymisestä ja hoitajamitoituksen leikkaamisesta käytiin värikästä keskustelua monilla paikkakunnilla.
Vaikka jokaisessa kunnassa on omat kuumat puheenaiheensa, oli ihmisten huulilla erityisesti sote- ja koko maakuntauudistus, nyttemmin jo kaatunut liikenneministeri Anne Bernerin tieverkkoyhtiö sekä hallituksen leikkauspolitiikka.
– Vanhukset ovat rakentaneet tämän maan ja kyllä meidän heidät pitää kunnolla hoitaa, ennen kuin päätyvät sinne suntion kortistoon, Paltamon Vasemmiston puheenjohtaja Veijo Mikkonen totesi Nesteellä pidetyssä kuntavaalistartissa.
Neea Kylmänen täytti kuntavaalien ehdolleasettumislomaketta Vaalan torilla. Se jos mikä on peukuttamisen arvoinen asia, ainakin jos kysyy vieressä seisovalta Vaalan kunnanvaltuutetulta ja Neean äidiltä Tiina Kylmäseltä. (Kuva: Miikka Kortelainen)
Ehdokashankinta jatkuu helmikuun loppuun
Vaikka ehdokasasettelu on edennyt lupaavasti, jatkuu se koko Kainuussa aina helmikuun loppuun saakka. Kaikissa kunnissa on tavoitteena saada ehdokkaita vähintään saman verran kuin viime kuntavaaleissa. Osassa kunnista tähän tavoitteeseen on päästy jo nyt. Jo tässä vaiheessa monia on ilahduttanut nuorten esiinmarssi: esimerkiksi Kajaanissa vasemmistoliitto on saanut moninkertaistettua nuorten ehdokkaiden määrän viime vaaleihin verrattuna.
– Kajaanissa on asettunut ehdolle yhteensä seitsemän nuorta ehdokasta, kun nuoria oli viime vaaleissa ehdolla Vasemmiston listalla kaikkiaan kaksi, Kajaanin Vasemmistonuorten puheenjohtaja Petja Korkkonen kertoi.
Kuntavaaliehdokkuudesta kiinnostuneiden kannattaa olla yhteydessä oman kuntansa Vasemmiston aktiiveihin tai pohjoisten piirien toiminnanjohtaja Jaakko Alavuotunkiin.
Pohjois-Pohjanmaalla alkuviikosta vieraillut vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson kiritti kuntavaalikampanjointia Raahessa ja Oulussa. Kiertue pysähtyi ensin Raahen terästehtaalla, sieltä yleisötilaisuuteen Oulun yliopistolle ja lopulta kaupungin keskustan kahvilaan, joka tulikin yleisöstä tupaten täyteen.
Yksi massiivisen mittakaavan kädenojennus olisi ollut liikenneministeri Bernerin kariutunut liikenneväylähanke, joka olisi Anderssonin mukaan vienyt yhtiöittämisen kautta liikenneväylästöä kauemmas eduskunnan päätösvallan ulottuvilta ja taannut yksityisten operaattoreiden rynnistyksen uusille markkinoille.
En ole yrittäjävastainen, yrittäjiä tarvitaan. On eri asia yksityistää kansallisomaisuutta.
– En ole yrittäjävastainen, yrittäjiä tarvitaan. On eri asia yksityistää kansallisomaisuutta, Andersson totesi.
Tavoitteena hallituksen perääntyminen valinnanvapaudessa
Kansallisomaisuuden yksityistämistä on myös kaavailtu soteuudistus, johon ympättiin kokoomuksen toiveesta ns. valinnanvapausmalli.
– Valinnanvapaus kuulostaa hyvältä, mutta johtaa siihen, että verorahoilla kustannetaan terveysbisneksen toimintoja. Asiakassetelillä avataan erikoissairaanhoidon palveluja markkinoiden hoidettaviksi, Andersson sanoi. Hän arvioi, että uudet ratkaisut tulisivat myös ”melko takuuvarmasti” kalliimmiksi kuin nykyjärjestelmä.
Hänestä on merkittävää, että sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten lisäksi myös jotkin kokoomuslaiset varoittavat alan yksityistämisen vaaroista – ainakin silloin, kun yksityistäminen tehdään yhdellä rysäyksellä, kuten Andersson kuvaili. Hän viittasi entisen elinkeinoministerin Jan Vapaavuoren blogikirjoitukseen, jossa tämä huomautti, että kapitalisti on usein lainsäätäjää ovelampi.
Andersson muistutti, että sote-rahoitusmalliin nivotaan sisään kolmen miljardin säästöt: se tarkoittaisi palveluverkon merkittävää karsimista tai asiakasmaksujen korottamista.
– Vaikka me Vasemmistossa olemmekin soteuudistuksen kannalla, emme kannata valinnanvapausmallia, vaan maakuntamallia maakuntien verotusoikeudella.
– Tehdään kuntavaaleista sote-vaalit. Tavoitteenamme on, että hallitus vetää suunnitelmansa pois valinnanvapauden osalta, Andersson sanoi.
Pohjois-Pohjanmaan kiertueellaan Andersson vieraili myös Raahen terästehtaalla. (Kuva: Mikko Kähkönen)
Suunnanmuutosta tekemään
Hallituksen kynsissä varhaiskasvatuksen ja koulutuksen rahoitus on kokenut kovia. Säästöt ovat olleet poikkeuksellisen rajuja.
Vastavetona säästövimmapolitiikalle vasemmistoliitto vaatii subjektiivisen päivähoito-oikeuden säilyttämistä kaikissa kunnissa.
– Ja ryhmäkoot pitää säilyttää järkevän kokoisina, jotta varhaiskasvatuksen ammattilaisilla on mahdollisuus tehdä työnsä hyvin, Andersson sanoi.
Hän kertoi olevansa huolissaan sekä koulujen että oppilaiden keskinäisten tasa-arvoerojen kasvusta.
– Vasemmistolaisesta vinkkelistä erityisen huolestuttavaa on, että perhetausta vaikuttaa entistä enemmän oppimistuloksiin.
Jotta politiikan suunnanmuutos olisi mahdollinen, tarvitaan vasemmiston voitto ensin kuntavaaleissa.
– Nämä kuntavaalit tulevat olemaan äärimmäisen mielenkiintoiset, sillä niiden tulos on myös väliluottamusäänestys hallituksen politiikalle, Li Andersson totesi.
– Onneksi oppositio on historiallisen hyvä. Oppositio ei ole vain eduskuntaryhmä, vaan se koostuu kaikista meistä, hän huomautti.
Joskus joku sanoi, että parasta brändäystä Kajaanin kaupungille on Mantan Grilli. Tuossa toteamuksessa voi piillä jonkinlainen totuuden siemenkin, sillä paikallisen perimätiedon mukaan grilli on vuosien saatossa ehättänyt tulla tutuksi melko monelle varusmiespalveluksensa Kajaanissa suorittaneelle. Taidettiimpa grilli joskus äänestää jonkun iltapäivälehden äänestyksessä Suomen parhaaksi.
Vaikka minun autoni takalasiin on jo vuosia sitten joku paikallinen humalikko ”Mennään Mantalle”-tarran liimannut, hämmästyksekseni paljastan olevani enemmän Jormuan Grillin kuin Mantan Grillin miehiä. Yllättyköön tästä ken haluaa. Kuitenkin kuluneella viikolla kulkuni suuntasi Mantan Grillille ja vieläpä peräti puolen yön aikaan. Grilli oli jo ovensa säppiin laittanut, mutta minä en ollutkaan ruuanhakumatkalla. Olin ehdokkaanhakumatkalla.
Mikko Kähkösen työn hermokeskus on Oulun Järjestötalolla. (Kuva: Tero Kaikko)
Pohjoisen kuntavaalityöntekijät ovat järjestötyön vankkoja ammattilaisia
Vasemmistoliiton kuntavaalityötä tehdään jo täyttä häkää. Pohjois-Suomessa työnsä on aloittanut kolme kuntavaalityöntekijää, jotka hankkivat alueillaan ehdokkaita ja suunnittelevat vaalityötä.
Mikko Kähkönen Pohjois-Pohjanmaalla ja Oulussa, Juhani Hiltunen Kemissä ja Markus Korjonen Lapissa ovat kokeneita konkareita politiikan areenoilla. Heidän tavoitteenaan ja tehtävänään on varmistaa vasemmistoliitolle vaalivoitto ensi keväänä.
Hanna Sarkkinen ja painava asia. (Kuva: Tero Kaikko)
Kärsämäen keskustan häämöttäessä edessä Amerikka on kaikkien mielessä.
– Trumpilta pitäisi ottaa oppia. Hän onnistui konkretisoimaan tavoitteensa äänestäjille. Superkonkretiaa mekin vaalilupauksiin tarvitsemme, sanoo Hanna Sarkkinen Volvon takapenkiltä.
Edessä on vasemmistoliiton kolmen etapin kansanedustajakiertue Pohjois-Pohjanmaan etelälaidalla.
Sarkkinen ja kiertuekuski, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun Vasemmiston toiminnanjohtaja Jaakko Alavuotunki nappaavat huoltoasemalta kahvit mukaan. Kansanedustaja Sarkkinen näppäilee kännykkäänsä muistiinpanoja ensimmäistä etappia varten.
– Kaivosasiat. Mitäs muita isoja juttuja Pyhäjärvellä on meneillään?
Alavuotunki heittää sytykkeeksi jokusen, ja kaivaa kännykästään karttasovellusta esille. Pian hän kaartaa auton Pyhäjärven kaupungintalon pihaan.
– Muuten ei jännitä, mutta se jännittää aina, että tuleeko ketään paikalle, Sarkkinen sanoo ja hymyilee. Alavuotunki nappaa läjän mainoslehtiä syliinsä ja astelee Sarkkisen perässä ovesta sisään. Jännitys saa jäädä, sillä sisällä odottaa kymmenkunta pyhäjärvistä, joilla on asiaa. Sarkkinen tempautuu saman tien juttuihin heidän kanssaan. Mutta ensin kätellään.
Muuten ei jännitä, mutta se jännittää aina, että tuleeko ketään paikalle.
Pilvi kaivokseen ja mikit päälle
Myös kaupunginjohtaja Veikko Tikkanen on paikalla. Hän pitää pitkähkön alustuksen Pyhäjärven ajankohtaisista aiheista heti kärkeen. Entiseen Pyhäsalmen kaivokseen suunniteltu Laguna-hanke on jäissä, ollut kaksi vuotta. Laakereilla lepäämistä se ei ole tarkoittanut, vaan uusia avauksia kaivoksen uusiokäytöksi on suunnitteilla. Energiahanke olisi kaupunginjohtajan ja selvityksien mukaan mahdollinen, toinen vaihtoehto olisi kyberkeskus datacentereineen ja pilvipalveluineen, ainutlaatuinen Suomessa.
– Nämä kaksi ovat sellaisia hankkeita, joissa voi piankin tapahtua läpimurto, kaupunginjohtaja sanoo, ja kiittää Sarkkista, sillä tämä on pitänyt Pyhäsalmen asiaa esillä vuosikausia. Sarkkinen lupaa viedä terveiset eduskuntaan ja hehkuttaa kaupungin pysymistä kyberteknologiassa ”megatrendin aallonharjalla”.
Sote puhuttaa myös. Pyhäjärvelle rakennettiin kolme vuotta sitten uusi sairaala homevaurioisen tilalle. Keskustataustainen kaupunginjohtaja Tikkanen puhuu hallituksen ”sote-harjoituksesta”, joka on tuomassa mutkia matkaan uuden sairaalan käytölle. Paljon puhuttu valinnanvapaus lakiristiriitaisuuksineen voi pahimmillaan johtaa siihen, että uusi kiinteistö jäisi kokonaan vaille käyttöä. Pienelle kaupungille ja sen asukkaille se tietäisi veroeurojen hukkaan heittämistä.
– Hallituksen ylistämä valinnanvapaus tarkoittaa valinnanvaraa toisille ja toisille ei. Kaikilla ei ole kykyä ja osaamista ruveta valitsemaan palveluita. Ja samalla demokratia on karkaamassa palveluntuotannosta, josta nyt päätetään valtuustossa, Sarkkinen suomii.
On yleisökysymysten vuoro.
– Mikä siinä on, kun kaupunginvaltuuston kokouksissa mikrofonit eivät toimi? Eihän siellä kukaan kuule mitä puhutaan. Demokratian kannalta tämä on kuin Pohjois-Korea, yleisöstä heitetään.
Muut toppuuttelevat puhujaa, mutta Sarkkinen kertoo vastineeksi Oulun kaupunginvaltuuston videolähetyksistä. Se tyynnyttää kysyjän: sellainen pitää saada Pyhäjärvellekin.
Tyttö, joka on hyvä puhumaan
Kello käy, ja seuraavana on vuorossa Sievi. Sinne on pitkä ajomatka. Sarkkinen ja Alavuotunki tekevät lähtöä, mutta jäävät vielä suustaan kiinni. Pyhäjärviset tahtovat ryhmäkuviin kansanedustajan kanssa.
Parkkipaikalla pari kuulijaa vetää pitkiä savuja tupakoistaan.
– On se tyttö hyvä puhumaan.
– Niin, ja tuntee asiansa.
Samassa kun Sarkkinen ja Alavuotunki pääsevät ovesta ulos, kiertueen toinen kansanedustaja Katja Hänninen tulee kulman takaa vastaan. Hän on pahasti myöhässä, tulee suoraan Siikajoelta, koulun vihkiäisistä, mutta menee vielä sisälle, sillä keskustelut ovat hänen osaltaan vielä käymättä.
Muilla matka jatkuu, ja Nivalan kohdalla Sarkkinen ja Alavuotunki käyvät läpi seudun ehdokasasettelutilannetta kuntavaalien suhteen. Näyttää kohtuullisen hyvältä. Sarkkinen tuijottaa auton ikkunasta peltomaisemaa ja siellä täällä pönöttäviä taloja.
– Erikoista, että historia on muovannut tänne näin monta kaukana toisistaan sijaitsevaa keskustaa ja kuntaa.
Sievin kirjaston parkkipaikalla vastassa on naapurikunta Nivalan vasemmiston vahva mies Eero Raudaskoski. Sisällä odottaa Sievin Vasemmiston Kari Honkala.
Kirjaston salissa toistakymmentä paikallista on asettautunut keskellä huonetta seisovan pöydän äärelle, osa seinää kiertäville penkeille.
Sarkkinen ja Hänninen istuvat vierekkäin ja kuuntelevat tilaisuuden avaavaa Kari Honkalaa. Sitten pääsevät ääneen kansanedustajat. Sote on akuutti täälläkin.
– Kävi sotelle ja maakuntauudistukselle miten tahansa, meitä vasemmistolaisia tarvitaan, Hänninen sanoo.
Kävi sotelle ja maakuntauudistukselle miten tahansa, meitä vasemmistolaisia tarvitaan
Sote-soppaa ruisleivällä
Yleisö on äänessä aktiivisesti. Toholammilta tullut Veikko Väntänen puhuu sekä Yhdysvaltojen presidenttipelin yhtäläisyydestä kotimaan politiikkaan että vasemmiston vaihtoehtoihin, jotka harvoin pääsevät porvarimediassa ääneen.
– Miten nämä asiat saadaan ihmisten tietoisuuteen, se on iso juttu. Televisiossa ei mainita edes vasemmiston olemassaolosta.
Puhe kulkee maakuntauudistukseen ja huoleen palveluista. Sievi on aivan Keski-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan rajalla, ja kunnassa on väännetty liittymisestä Keski-Pohjanmaahan.
– Sievissä vasemmisto on Pohjois-Pohjanmaan puolella, persut haluaisivat Keski-Pohjanmaahan ja kepussa on hajontaa, Honkala kertoo.
– Kun Sievin työllisyyspalvelut vietiin Ylivieskaan, napanuora katkesi ja pitkäaikaistyöttömien määrä kasvoi. Ensimmäisenä vuonna kunta maksoi pitkäaikaistyöttömistä sakkoa valtiolle 70 000, ja kolmantena vuonna 120 000 euroa. Jos pystytte vaikuttamaan näihin, niin kertokaa sellaisia terveisiä, ettei työllistämispalveluja saa päästää liian kauas, kuten täällä tehtiin.
Kun lähdön hetki lähenee, alkaa hyörinä. Monella on asiaa kahden kesken kansanedustajille. Kari Honkala tarjoaa Sarkkiselle tekemiään ruisleipiä matkaevääksi. Ne nautitaan pikaisesti matkalla Ylivieskaan. Kiire painaa, mutta matkantekoa hidastavat maantien poikki tepastelevat kolme hirveä. Alavuotunki höllää kaasujalkaa loppumatkaksi.
Vaihtoehto kepulaisuudelle vaanii mainosvalojen tuikkeessa
Ylivieskaan tultaessa hämärtää. Halpa-Hallin keltaisissa mainosvaloissa Irene Isokoski, Jaakko Alavuotunki ja Hanna Sarkkinen nostelevat Vasemmiston telttakatoksen pystyyn.
Kaupassa kävijät suhahtelevat ohi ja jokunen tulee juttusille; Isokoski on tuonut lämmintä glögiä tarjolle, ja se tekee kauppansa.
Syvältä takkinsa hupusta Sarkkinen keskustelee karvalakkisen miehen kanssa sivummalla. Hän on tullut paikalle vasta varten Sarkkisen vuoksi. Hän painottaa, että täällä tarvittaisiin kepulle vastavoimaa, ja evästää pitämään huolta siitä, ettei pienituloisilta eläkeläisiltä leikattaisi enää. Ollaan keskustapuolueen vahvalla alueella, ja siksi mies ei halua tulla valokuvatuksi, ehkä vasemmistolaiseksi leimaantumisen pelossa.
Peloton paikkakuntalainen on Timo Kekkonen, joka liittyi vasemmistoliittoon keväällä, ja on lupautunut kuntavaaliehdokkaaksi. Hän keskustelee innokkaasti teltan liepeillä.
– Aikaisemmin suljin aina vasemmiston pois vaihtoehdoista. Oma elämäntilanne oli lopulta sellainen, että kiinnostuin, ja luin vasemmistoliiton tavoiteohjelman. Sitten tuli Sipilän hallitus, Kekkonen kertoo aktivoitumisestaan. Vielä hän ei ole ollut Ylivieskan Vasemmiston toiminnassa aktiivisesti.
– Perjantaina on osaston kokous, vinkkaa Irene Isokoski saman tien, ja Kekkonen myhäilee.
Isokoski on itse yhdistyksen sihteeri, ja ollut kuntapolitiikassa 30 vuotta.
– Minäkin aloitin ihan untuvikkona, pystymetsästä, hän kannustaa nyt aloittelevaa ja kuntapolitiikan kiemuroita ihmettelevää Kekkosta.
Viereen ilmestyy vasemmistoliiton kaupunginvaltuutettu Ahti Törmälä.
– Syö noita pipareita, jaksat sitten valtuutettuna, hän naurattaa.
Syö noita pipareita, jaksat sitten valtuutettuna
Glögiä ja sympatiaa
Pikkuleivät kelpaavat myöspikkupojille, jotka käyvät niitä vaivihkaa napsimassa.
Isompiakin poikia näkyy. Kolme nuorta miestä, arviolta parinkymmenen kieppeillä, kyselee kahvin perään. He ovat työkeikalla Ylivieskassa, ja asuvat Lahdessa.
Hänninen heittää, että tietävätkös pojat, että ensi vuonna on kuntavaalit.
– Ööö, vastauksenkaltainen kuuluu kulmien kohottelun kera.
– Voi, kun sitä olisi nuorempana jo ymmärtänyt lähteä politiikkaan, Timo Kekkonen sanoo vieressä, kuin vinkiksi pojille.
Ylivieska on ammattikorkeakoulukaupunki, ja nuoria kaupungissa siis kyllä on. Vasemmiston toiminnassa heitä tosin ei ole juurikaan näkynyt.
– Ei uskalleta, pelottaa, arvelee Irene Isokoski syyksi.
– Marginaalipuolueilla tilanne on aivan eri kuin kepulla täällä, hän sanoo.
Pakkanen laskee toisen kymmenen vilpoisammalle puolelle, ja lämmittelyvuorot järjestyvät aivan itsestään. Halpa-Hallin tuulikaapissa on vahva vasemmistoedustus.
Kaikki ilotulitteet tulisi kieltää
Sarkkinen puhelee puolisen tuntia erään rouvan kanssa. Hänellä on kansanedustajalle painavaa asiaa: kaikki ilotulitteet tulisi kieltää. Kaksi kertaa vuodessa niitä paukutellaan tälläkin perällä, ja se on enemmän kuin tarpeeksi. Sähikäiset tuodaan Kiinasta, joten on selvää, että ne myös saastuttavat valtavasti – ei tarvitse kuin katsoa millainen ilmanlaatu Kiinan kaupungeissa on. Rakettien vika sekin, rouva pohtii. Sarkkinen yrittää huomauttaa, että taitaa niitä isommankin mittakaavan saastuttajia tässä maassa olla, mutta rouva ei siihen hätään pahempia keksi.
Tofupaistos, kannanotto ja helpotus
Teltta pannaan pakettiin, ja aktiivit hajautuvat. Kaikkialta kiitellään, on ollut hyvin kiinnostuneita, ja kaikille jää hyvä mieli.
Kiinalaisen ravintolan nimi ”Taivaallinen rauha” enteilee sopivaa hengähdystä ennen kotimatkaa. Kiire on jo takana. Alavuotunki ja Sarkkinen sopivat kirjoittavansa kannanoton kiertueella puhuttaneista aiheista. Mutta ensin syödään. Lautasille ilmestyy kasviksia ja samettista tofua.
– Anna vaan läppäri mulle, Sarkkinen sanoo, ja alkaa naputella sote-aiheista kannanottoa omiinsa ja Hännisen nimiin.
Pian Volvon nokka osoittaa kohti pohjoista. Alavuotunki sanoo, että väkeä oli todella paljon enemmän liikkeellä kuin reilut neljä vuotta sitten, viime kuntavaalien alla. Se lupaa hyvää. Ja ehdokasasettelutilanne on sekin kohtuullisen hyvällä mallilla.
– Ei näytä hullummalta, hän sanoo helpottuneena.
Pyhäjärven vs. kaupunginjohtaja Veikko Tikkanen kiitteli Hanna Sarkkista. (Kuva: Tero Kaikko)
Hanna Sarkkinen lupasi viedä pyhäjärvisten terveiset eduskuntaan ja hehkutti kaupungin pysymistä kyberteknologiassa ”megatrendin aallonharjalla”. (Kuva: Tero Kaikko)
Jukka Ukkolalla ja Jouni Jussinniemellä oli asiaa kansanedustajalle. (Kuva: Tero Kaikko)
Toiminnanjohtaja ja kiertuekuljettaja Jaakko Alavuotunkia myhäilytti. (Kuva: Tero Kaikko)
Tapahtui sotessa ja maakuntauudistuksessa mitä tahansa, vasemmistolaisia tarvitaan, sanoi Katja Hänninen. (Kuva: Tero Kaikko)
Veikko Väntästä huoletti vasemmiston näkyvyys mediassa. (Kuva: Tero Kaikko)
Eerot Raudaskoski ja Kinare juttusilla. (Kuva: Tero Kaikko)
Kari Honkala evästi matkalaiset. (Kuva: Tero Kaikko)
Hanna Sarkkinen ja painava asia. (Kuva: Tero Kaikko)
Timo Kekkonen on tuore vasemmistoliittolainen ja tuleva kuntavaaliehdokas Ylivieskassa. (Kuva: Tero Kaikko)
Irene Isokoski on ollut 30 vuotta kuntapolitiikassa. (Kuva: Tero Kaikko)
Ahti Törmälä laskeskeli, että tässä vaiheessa suhteellisen varmoja ehdokkaita Ylivieskassa on viisi. Viime kuntavaaleissa vasemmisto rynnisti seitsemällä ehdokkaalla. (Kuva: Tero Kaikko)
