Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Anderssonin mielestä keskustelua työmarkkinoiden paikallisesta sopimisesta vaivaa epäkonkreettisuus. Hän kaipasi perjantaina SAK:n edustajiston kokouksen yhteydessä järjestetyssä paneelikeskustelussa puolueilta selkeitä linjauksia siitä, mistä asioista työpaikoilla halutaan sopia ja millä ehdoilla.

Andersson totesi, että vertailu muiden maiden sopimiskäytäntöihin ei toimi, jos samalla ei vertailla työntekijöiden asemaa eri maissa. Puheenjohtajapaneelissa myös vihreiden Pekka Haavisto ja RKP:n Anna-Maja Henriksson huomauttivat, että työntekijät ovat esimerkiksi Ruotsissa ja Saksassa vahvemmin edustettuina yritysten päätöksenteossa kuin Suomessa.

Vasemmisto kannattaa jo nykyisten työehtosopimusten puitteissa tapahtuvaa paikallista sopimista. Sopijapuolena tulee kuitenkin työntekijöiden puolelta olla luottamusmies.

Vasemmisto kannattaa työehtosopimusten puitteissa tapahtuvaa paikallista sopimista.

– Idea on turvata se, että työntekijöillä ei ole vain mahdollisuus vaan aitoa kykyä solmia paikallisia sopimuksia, jotta ei synny sanelutilannetta, jossa paikallisen sopimisen varjolla ajetaan läpi jotain työnantajan haluamaa ratkaisua, Andersson sanoi.

Hän muistutti, että Suomen Yrittäjät kaatoi vuonna 2016 työmarkkinajärjestöjen neuvotteleman paikallisen sopimisen mallin, joka perustui luottamusmiesmalliin.

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo vakuutti, ettei puolueen ajama paikallinen sopiminen tarkoita työehtosopimusta huonompien ehtojen neuvottelemista.

 

Ei syytä rajoittaa lakkoja

Puheenjohtajapaneelissa keskusteltiin myös poliittisista lakoista sekä alipalkkauksen kriminalisoimisesta. Kaikki puheenjohtajat pitävät poliittista lakko-oikeutta tärkeänä, mutta kokoomuksen Orpo ja keskustan Juha Sipilä olisivat valmiita keskustelemaan niiden rajoittamisesta ja “harkitusta käytöstä”.

Andersson totesi, ettei Suomessa ole sellaista lakkoherkkyyttä tai mitään erityistä tilannetta, joka edellyttäisi lakko-oikeuden rajoittamista. Vihreiden Haaviston mielestä työmarkkinajärjestöjen keskinäisessä dialogissa on suuria ongelmia, ei lakko-oikeuden käyttämisessä.

Vasemmisto haluaisi SDP:n ja vihreiden tavoin tehdä alipalkkauksesta laitonta. Työehtojen noudattamista vaativat myös muut puheenjohtajat, mutta he pitävät ensisijaisina keinoina valvonnan lisäämistä.

Teollisuusliiton poliittinen lakko on toteutunut LapWall Oy:n puuelementtitehtaalla Pyhännällä odotettua paremmin, kertoo pääluottamusmies Ari Leinonen. Aamuvuoron perusteella näyttää siltä, että 40–60 prosenttia työntekijöistä on jäänyt kotiin.

– Tämä on meille jo aikamoinen selkävoitto, Leinonen kommentoi.

Kansan Uutiset uutisoi eilen, että tehtaan työntekijöitä on painostettu tekemään lakonalaisia töitä lupaamalla puolitoistakertainen palkka. Ammattiliitosta eroamisesta on työntekijöiden mukaan tarjottu 500 euron kertakorvausta ja lakkoon osallistuvia on uhattu jopa potkuilla.

“Jos nämä tiedot olisivat aivan perättömiä, eihän minulla pitäisi olla tällä hetkellä työpaikkaa.”

LapWall kiisti Facebookissa julkaisemassaan tiedotteessa painostuksen ja uhkailun. Leinosen mielestä se oli odotettua. Yrityksen johto ei kuitenkaan ole ollut häneen missään yhteydessä väitteistä.

– Minä olen vielä siellä työsuhteessa. Jos nämä tiedot olisivat aivan perättömiä, eihän minulla pitäisi olla tällä hetkellä työpaikkaa vaan olisin raastuvassa, pääluottamusmies sanoo.

 

“Työnantajan syytä olla varovainen”

Tänään LapWall tiedotti Facebookissa, että kaikki työntekijät olisivat tulleet aamuvuoroon töihin. Ilmoitus on ristiriidassa luottamusmiehen kertoman kanssa.

Teollisuusliiton puutuotesektorin johtajan Jyrki Alapartasen tietojen mukaan kaikki lakkoa rikkovat työntekijät on kutsuttu aamuvuoroon. Lisäksi tehtaalla työskentelee alihankkijoita, jotka eivät ole lakon piirissä.

– Työnantaja on järjestäytymätön eikä meillä ole työrauhavelvoitetta missään oloissa. Jos siellä selvitettävää tulee, asiat varmaan entisestään kiristyy. Työnantajan olisi syytä olla varovainen, miten se käsittelee henkilöstöä näissä tilantessa, Alapartanen sanoo.

Liitolla on sektorijohtajan mukaan näyttöä työntekijöiden painostamisesta. Alapartanen korostaa, että irtisanomissuojaa puolustava lakko on laillinen mutta työnantajan toimet laittomia. Tehtaan työntekijöille jaetussa liiton tiedotteessa viitataan rikoslakiin, jonka mukaan painostamisesta voi seurata työnantajalle sakkoa tai vankeutta.

Useat ammattiliitot ovat tänään lakossa vastalauseena hallituksen esittämälle irtisanomislaille, joka helpottaisi ”henkilöperusteista” irtisanomista pienissä yrityksissä. Hallitus vakuuttelee työllistämiskynnyksen laskevan, mutta ammattiyhdistysliike ei hyväksy työntekijöiden eriarvoistamista yrityksen koon perusteella.

Raahessa SSAB:n terästehtaan ruokalaosuuskunnassa työskentelevä Matti Nikula kertoo, että kaikki työntekijät ja toimihenkilöt osallistuvat lakkoon.

– Ylivoimaisesti suurin osa työntekijöistä ymmärtää tämän työehtojen heikennyksen ja on lakon takana.

“Se eriarvoistaa työntekijöitä ja yrityksiä ja antaa työnantajalle mahdollisuuden pärstäkerroinirtisanomisiin.”

Luottamusmiehenä toimiva Nikula ei voi hyväksyä lakiesitystä ”missään tapauksessa”.

– Se eriarvoistaa työntekijöitä ja yrityksiä ja antaa työnantajalle mahdollisuuden pärstäkerroinirtisanomisiin.

Lakon tälle päivälle ovat julistaneet SAK:laiset Palvelualojen ammattiliitto, Teollisuusliitto, elintarviketyöläiset ja Sähköliitto sekä STTK:lainen ammattiliitto Pro. Lakko koskee erikseen valittuja sopimusaloja ja työpaikkoja. Lisäksi useat ammattiliitot, viimeisimpänä akavalainen Insinööriliitto, ovat julistaneet ylityö- ja vuoronvaihtokieltoja.

Myös HKScanilla Forssassa työskentelevä Janne Nieminen sanoo työntekijöiden ymmärtävän asian tärkeyden.

– Varsinkin tänään on keskusteltu Lindströmin tiedotustilaisuuden jälkeen työpisteellä, ja ihan samalla fiilingillä, että hyvän asian vuoksi ollaan huominen päivä pois, lihatehtaan varapääluottamusmies sanoi tiistaina.

Työnantajan kanssa Nieminen ei ole ollut asiasta puheissa, mutta pientä propagandaa on ollut esillä, että töitä tehtäisiin ”toisin kuin kilpailijalla”.

 

SAK:lla suurkokous perjantaina

Työ- ja elinkeinoministeri Jari Lindström (sin) kertoi tiistaina muutoksista hallituksen irtisanomislakiesitykseen. Uusi laki koskisi alle 10 työntekijän yrityksiä 20:en sijaan. Lisäksi henkilöperusteisesta irtisanomisesta seuraava karenssi lyhenisi 90 päivästä 60 päivään.

Hallitus koplaisi kuvioon myös yhteistoimintalain siten, että se tarjoaa ay-liikkeen, työnantajien ja hallituksen kolmikantaista työryhmää yt-lain muutosten valmisteluun. Kaikki kolme keskusjärjestöä SAK, STTK ja Akava ilmoittivat kuitenkin, ettei irtisanomislaki kelpaa muutettunakaan.

“Kyllä tässä on takana yleissitovuuden murtaminen myös.”

Janne Niemisen mielestä rajan siirtäminen 10 hengen yrityksiin ei muuta ydinasiaa.

– Tässä luodaan kahden kerroksen väkeä. Hallituksen touhu on ihan järjestelmällistä, pyritään murtamaan ammattiyhdistysliikettä monelta eri saralta. Kyllä tässä on takana yleissitovuuden murtaminen myös.

Nieminen toivoo ay-liikkeen jatkavan ponnisteluja niin kauan, että lakiesitys perutaan. Hän sanoo odottavansa, millaista tahtoa SAK:n liittojen tapaamisessa on perjantaina.

SAK:laisten liittojen päättäjiä kokoontuu perjantaina linjaamaan jatkotoimista irtisanomislakia vastaan. Helsingissä Paasitornissa pidettävään kokoukseen odotetaan noin viittäsataa ay-toimijaa.

SAK, Pro ja Insinööriliitto ovat koonneet verkkosivuilleen tietoa työtaisteluista.

Hanna Sarkkinen toivoo sekä uusia mielenosoituksia että aktiivimallin perumista tai korjaamista kansalaisaloitteen avulla

 

Vasemmiston varapuheenjohtaja, kansanedustaja Hanna Sarkkinen toivoo ammattiyhdistysliikkeen mielenosoituksen aiheuttavan kovaa poliittista painetta hallitukselle, kun aktiivimalli tulee kansalaisaloitteen ansiosta eduskunnan uudelleenkäsittelyyn. Hän muistuttaa, että poliittisilla mielenosoituksilla oli vaikutusta pakkolakien kumoamiseen syksyllä 2015.

– Kaikista parasta olisi, että koko malli purettaisiin. Myös korjaukset ovat mahdollisia, kun laki joka tapauksessa avataan, ellei sitten hallituspuolueet päätä, ettei sitä käsitellä ollenkaan. Ihmettelen, jos hallitus ei tule yhtään vastaan tämän seurauksena.

Muun muassa porvarihallituksen ministerit saivat kuulla kunniansa. (Kuva: Juha Markkola)

Aktiivimallin korjaamiseksi Sarkkisen mukaan voisi muuttaa aktiivisuuskriteerejä. Aktiivisuutta voisi tällöin osoittaa esimerkiksi työnhaulla, vapaaehtoistyöllä tai osallistumalla koulutuksiin, jotka eivät ole te-toimiston järjestämiä. Myös lisäresurssit työvoimapalveluihin olisivat tervetulleita.

Vasemmiston kansanedustajat tekivät hallitukselle kirjallisen kysymyksen aktiivimallin soveltamisohjeista, joita te-toimistoilla ei vielä ole. Sarkkinen mainitsee ongelmana päivähoitopaikan, johon työttömän lapsella ei välttämättä enää ole subjektiivista oikeutta. On epäselvää, miten aktiivisuutta tulkitaan, jos ei täytä kriteerejä, koska ei saa lapselle hoitopaikkaa.

Kokemuksia mallin soveltamisesta saadaan parin kuukauden kuluttua, kun ensimmäinen tarkastelujakso päättyy ja ensimmäisiä työttömyyskorvauksia saatetaan leikata.

– Toivon, että siinä vaiheessa nähdään uusia mielenosoituksia.

 

Paikalla oli työttömien puolustajia kaikkialta Suomesta. Esimerkiksi Oulun seudulta oli tullut kolme bussia, Rovaniemeltä kaksi. (Kuva: Maija Aalto)

Mielenosoitus oli tärkeä voimannäyttö

Mielenosoitukseen osallistui järjestäjän ja poliisin arvion mukaan 10 000 ihmistä. Sarkkinen iloitsee osallistujamäärästä.

– On hirveän tärkeää, että ihmiset näkevät, kuinka paljon täällä on porukkaa. Viime päivinä on ollut hirveä propagandasota, jossa EK ja porvaripuolueet ovat yrittäneet luoda paniikkimielialaa ja ammattiyhdistysvastaista mielialaa ja kyseenalaistaa mielenilmausten ja lakkojen oikeutus.

SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta toivoo mielenosoituksen vaikuttavan myös hallituksen suunnitteleman ”aktiivisen työnhaun mallin” valmisteluun.

Mielenosoituksen kylttivalikoimaa. (Kuva: Maija Aalto)

– Toivon, että palkansaaja- ja työmarkkinajärjestöjen huomioista otetaan paremmin vaarin. Hallitus varmaan miettii, että ihmiset kokee aktiivimallin aika epäoikeudenmukaiseksi ja tämä mielenilmaus on yksi osoitus siitä.

”Aktiivimalli kakkoseksi” kutsutussa esityksessä työttömän pitäisi hakea vähintään yhtä työpaikkaa joka viikko ja raportoida siitä verkkopalveluun. SAK jättäytyi voimassaolevan mallin valmistelusta pois ja pitää sitä kilpailukykysopimuksen vastaisena, koska se leikkaa työttömyysturvaa.

– Toivon, että vuoropuhelu hallituksen kanssa tiivistyy. Me oltiin tänään jo heidän kanssaan keskustelemassa ja sovittiin, että jatketaan keskusteluja, Eloranta sanoo.