Vasemmistoliiton Lapin piiri vaatii tasokorotusta sosiaaliturvaan ja indeksikorotusten palauttamista.

– Useita vuosia jatkuneet indeksijäädytykset ovat syöneet niin eläkeläisten, opiskelijoiden, sairaiden kuin työttömien ostovoimaa. Tällä on useiden järjestöjen mukaan suora vaikutus ihmisten hyvinvointiin, kun rahat eivät riitä esimerkiksi välttämättömiin ruoka- ja lääkehankintoihin, piirijärjestö muistuttaa kannanotossaan.

Indeksijäädytykset ovat ajaneet tuhansia köyhyysrajan alapuolelle.

– Tämä on arvopolitiikkaa ja se näkyy erittäin valitettavalla tavalla pienituloisten arjessa. Indeksijäädytykset ovat ajaneet tuhansia köyhyysrajan alapuolelle, toteaa Vasemmistoliiton Lapin piirin puheenjohtaja Henri Ramberg.

Piirijärjestö painottaa, että indeksitarkistukset ovat sosiaalisesti oikeudenmukaisia ja olemassa siitä syystä, ettei kaikkein pienituloisimpien ostovoima heikkenisi hintojen kallistuessa. Vuoden 2019 indeksijäädytykset lisäävät viimesijaisen toimeentulotuen asiakasmäärää heikentäen ihmisten elämänlaatua ja lisäten byrokratiaa.

– Monta vuotta on menty niin, että eri sosiaalietuuksien tasoa ei ole tarkistettu ja tämän vuoksi ostovoiman heikennykset ovat kertautuneet. Siitä syystä nyt tarvittaisiin riittävä sosiaaliturvan tasokorotus ja indeksikorotus on palautettava, selventää Ramberg.

Yleinen oikeistolaistumiskehitys Suomessa ja Euroopassa jatkuu, totesi vasemmistoliiton kansanedustaja Markus Mustajärvi poliittisessa tilannekatsauksessaan puolueen Lapin piirin kevätkokouksessa Tervolassa sunnuntaina.

Kokousedustajat osallistuivat aktiivisesti keskusteluun poliittisesta tilanteesta. (Kuva: Tero Kaikko)

– Suomessa on nähtävillä ilmapiirin koventuminen verrattuna muutaman vuoden takaiseen tilanteeseen. Samalla puolueilta puuttuvat ihmisiä yhdistävät suuret tarinat. Se näkyy myös vasemmistossa, Mustajärvi arvosteli.

Yleinen historiattomuus vaivaa kaikkia puolueita, ja se näkyy Mustajärven mukaan esimerkiksi ulko- ja turvallisuuspolitiikassa.

– Mistä löytyvät eduskunnan uudet eskoseppäset, ilkkakanervat ja erkkituomiojat, he, jotka ottaisivat ulko- ja turvallisuuspolitiikan omakseen? Maailman epävakaa ilmapiiri vaikuttaa kaikkeen, ja Suomessakin pitäisi miettiä kansainvälistä politiikkaa.

Piirikokouksen puhetta johti Pertti Keränen, vasemmalla. Hän kehotti paikallaolijoita laskemaan vappuna luokkasodan satavuotismuistovuoden kunniaksi seppeleen aatteensa puolesta kaatuneiden haudoille Lapin kunnissa. Kokouksen sihteeriksi valittiin toiminnanjohtaja Jaakko Alavuotunki, oikealla, joka kuvaili Lapin maakuntavaalitilannetta haastavaksi. Kesäkuun puolivälissä täytyisi vasemmistoliitolla olla Lapissa tiedossa 60 ehdokasta. Puolue voi asettaa Lapissa korkeintaan 88 ehdokasta, ja loput 28 täydennetään listalle elo–syyskuun vaihteessa. (Kuva: Tero Kaikko)

Mustajärvi kuvaili kuluvaa eduskunnan istuntokautta kaikkein oudoimmaksi hänen neljästä kaudestaan. Juha Sipilän aseman keskustapuolueessa Mustajärvi arvioi vahvaksi, mutta puolueella on hänen mukaansa hiljainen oppositionsa, eikä se ole koostunut pelkästään Paavo Väyrysestä – keskusta ei ole niin yhtenäinen kuin on annettu ymmärtää. Sinisten ainoa strategia näyttää puolestaan olevan roikkuminen hallituksessa loppuun saakka.

– Seuraavalla kaudella sinisillä on vähemmän kansanedustajia kuin nyt ministereitä.

Vihreisiin mahtuu monenlaisia fraktioita, eikä esimerkiksi heidän sote-näkemyksestään saa kukaan selkoa, Mustajärvi sanoi.

Kokouksen julkilausumavaliokunnassa työskennellyt Sari Ekorre-Nummikari Kemistä ihmetteli puheenvuorossaan sitä, miten hallitus on käynyt heikentämään kaikkein rajuimmin vanhusten, vammaisten, lasten, nuorten ja työttömien asemaa ja toimeentuloa.
– Heidän äänensä ei näytä olevan minkään arvoinen, Ekorre-Nummikari arvosteli. Takana Olli Salo Kemijärveltä. (Kuva: Tero Kaikko)

– Omaan ryhmään olen tyytyväinen. Ryhmäkansliamalli toimii tehokkaasti, ja poliittiset aihepiirit on hyvin teemoitettu. Pidämme esillä paljon työmarkkinoihin ja toimeentuloon liittyviä kysymyksiä. Niitä oikeistomedia ei ole huomioinut mitenkään, mutta sen ei pitäisi olla meille mikään yllätys.

 

Puheenjohtajan suosiosta puolueen kannatukseen

Markus Mustajärvi käsitteli puheenvuorossaan myös tulevia vaaleja. Mikäli maakuntavaalit tulevat, ne pidetään lokakuussa, ja eduskuntavaalit ovat jo ensi vuonna.

– Olisi äärimmäisen tärkeää saada kokoomuksen kuningastie katkaistua, Mustajärvi totesi.

Tervolan Järjestöyhdistyksen puheenjohtaja Raimo Puikko, vasemmalla, esitteli vappuna 60 vuotta täyttävän Järjestötalon historiaa ja nykyhetkeä. Talo on remontoitu hyvään kuntoon ja takana on runsaasti talkootunteja.
– Mutta koskaan ei ole valmista, ja seuraavana meitä odottaa talon keittiöremontti, Puikko sanoi. Tervolan Järjestötalon 60 vuoden taivalta juhlistetaan lauantaina. (Kuva: Tero Kaikko)

Kokoomuksen kannatuksen syöminen vaatisi hänen mukaansa keskustan ja demareiden yhteistyötä.

– Viime hallituskausina kokoomus on juoksuttanut hallituskumppaneitaan vuoron perään seinään.

– Tulevissa hallitusneuvotteluissa ydinkysymykseksi nousee se, kuka tukee hävittäjähankintoja ja kuinka paljon. Tärkeitä asioita tulevat olemaan myös valtion omistajapolitiikka ja ilmastonmuutos- ja ympäristökysymykset sekä aktiivinen työllisyyspolitiikka.

Mustajärvi kiitteli vasemmistoliiton Li Anderssonia eduskunnan parhaaksi puoluejohtajaksi, joka herättää kunnioitusta yli puoluerajojen.

Rovaniemeläinen Kari Puolakka huomautti, että luokkasodan 100-vuotismuistovuotena olisi syytä keskustella myös luokkasodasta muutoinkin kuin aseellisena sotana.
– Kapitalismi ei ole elinkelpoinen, mutta mitä sen tilalle tulee? Järjestelmä, joka säilyttää kapitalismin pahimmat puolet, vai todella tasa-arvoinen järjestelmä, Puolakka kysyi. (Kuva: Tero Kaikko)

– Meillä on ollut ennenkin suosittuja puheenjohtajia, mutta ongelmaksi muodostuu se, miten puheenjohtajan henkilökohtainen suosio muutetaan koko puolueen hyödyksi. Siinä on oikeasti miettimistä, sillä politiikassa ei yksittäinen henkilö ole tärkeä, vaan tärkeitä ovat puolueen linja, tavoitteet, ohjelma ja käytännön työ.

Markus Mustajärvi sanoi, että maakuntavaaleissa hän ei itse aio olla ehdolla, mutta harkitsevansa vakavasti eduskuntavaaliehdokkuutta.

– Kaikki on vielä auki. Ilmoitan ratkaisuni elokuun tienoilla.