Vasemmistoliiton Lapin piiri vaatii metsien kestävän käytön lisäämistä. Kestävällä käytöllä tarkoitetaan metsien matkailu- ja virkistysmahdollisuuksia sekä kestävän metsätalouden tukemista.
– Vuotoksen alueella on käytännössä estetty tähän saakka lähes kaikki elinkeinotoiminta allasvarauksen takia. Mikäli alueen aapasoita ja muita luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittäviä alueita liitettäisiin Pyhä-Luoston kansallispuistoon, edistäisi tämä Itä-Lapin elinkeinotoiminnan kehittymistä, perustelee Vasemmistoliiton Lapin piirin 1. varapuheenjohtaja Aaro Granroth.
– Kansallispuiston status lisäisi alueen viehätysvoimaa siten, että matkailijat löytävät upeille luontokohteille. Natura-alueiden soiden käyttötarkoitusta ei tarvitsisi muuttaa, sillä nämä on jo suojeltu. Alueet kuitenkin otettaisiin hyötykäyttöön, mikäli se saisi kansallispuistostatuksen.
Nyhtökauraakaan ei pakata enää kauaa pomminkestävään muovijätteeseen.
Vasemmistoliiton Lapin piiri osoittaa lisäksi tukensa kestävän metsätalouden kehitykselle. Metsätalous ei enää nykyisin ole ainoastaan työvoimapoliittisesti merkittävä ala. Se on myös merkittävä ympäristöpolitiikan sektori, jolla on työllistäviä vaikutuksia.
– Lisäämällä vastuullista metsäteollisuutta on mahdollista edistää luonnonmukaisia rakennusmateriaaleja sekä puupohjaisia pakkausmateriaaleja. Puupohjaisilla pakkausmateriaaleilla on mahdollista korvata mikromuovit, jolloin esimerkiksi valtamerien tilanne paranisi merkittävästi. Puupohjaiset pakkausmateriaalit syrjäyttävätkin jo lähitulevaisuudessa monissa yhteyksissä muovin – nyhtökauraakaan ei pakata enää kauaa pomminkestävään muovijätteeseen.
Vasemmistoliiton Lapin piiri on huolissaan valtionvarainministeriön laatimasta tiestön runkoverkkosuunnitelmasta. Ministeriön suunnitelmassa liikenneverkon 2,5 miljardin euron korjausvelka ei vähene ja vähäliikenteisille väylille tarkoitettuja korjausrahoja ollaan siirtämässä uusiin liikenneinvestointeihin. Tämä olisi kova isku erityisesti Lapin tiestölle.
– Tiestön runkoverkkosuunnitelmasta ei saa tulla sellainen rahoitusautomaatti, joka johtaa investointien ja tiestön ylläpidon määrärahojen keskittymiseen, jolloin alemman asteiset tiet jäävät entistä huonommalle pidolle, huomauttaa Vasemmistoliiton Lapin piirin puheenjohtaja Markus Korjonen.
Vähäliikenteisille väylille tarkoitettuja korjausrahoja ollaan siirtämässä uusiin liikenneinvestointeihin. Tämä olisi kova isku erityisesti Lapin tiestölle.
– Lapista on tärkeä huomioida kehitettäviin tieyhteyksiin Valtatie 21 lännessä, pohjoisimman Lapin tiestö ja yhteys Rovaniemeltä valtakunnan rajalle Sallaan. Myös viitostie Kuusamosta Kemijärven kautta Sodankylään ja yhteyden jatkaminen edelleen Kittilään on tärkeä muun muassa jatkuvasti kasvavan turismin takia.
– Tiestön ylläpidon taso on heikentynyt monilla alueilla Lapissa. Laatuvaatimuksia tulee kiristää ja niiden valvontaa tehostaa. Myös määrärahat riittävää ylläpitoa varten tulee turvata.
Vasemmistoliitto lähtee presidentinvaaleihin ylivertaisella sisällöllä
Vasemmistoliiton Lapin piirin aktiivit kokoontuivat viikonloppuna Lapin Vasemmiston syyspäiville Kittilän Levillä. Lauantai oli seminaaripäivä, sunnuntaina pidettiin vasemmistopiirin syyskokous.
– Meillä on pieni budjetti tulevissa presidentinvaaleissa, kuten on ollut muissakin vaaleissa. Viime kuntavaalissa vasemmistoliitolla oli eduskuntapuolueista pienin budjetti, mutta voitto tuli. Sisältö oli siis ylivertaista, innosti syyspäivillä vasemmistoliiton puoluesihteeri Joonas Leppänen.
Vasemmistoliiton puoluesihteeri Joonas Leppänen kertoi puolueen tuoreimmat kuulumiset. (Kuva: Tero Kaikko)
Merja Kyllösen presidentinvaalikampanja rakentuu koko kansan presidentti -lähtökohdan ympärille. Leppäsen mukaan tilanne on otollinen, sillä porvareiden Niinistö, Haavisto ja Vanhanen ovat kaikki samanlaisia ehdokkaita.
– Ja demareiden Haatainen edustaa eilistä ja perussuomalaisten Huhtasaari hulluutta, Leppänen lohkaisi.
Potkukelkalla ja tukkirekalla
Kyllösen kampanjakiertue tulee näkymään eri puolilla Suomea laajasti, ja se toteutetaan teemalla ”Merja testaa”: luvassa on erilaisten liikkumisen muotojen kokeilua aina potkukelkasta tukkirekkaan, traktoriin, sähköautoon, junaan, bussiin ja kaasuautoon.
Hän kertoi, että puolueessa on nyt yli 11 000 jäsentä, joista puolet on liittynyt vuoden 2011 jälkeen.
– Uusiutumisen vauhti on aivan huikea ja uusien jäsenten mukaantulon vauhti vain kiihtyy, hän sanoi.
Puolueessa on nyt yli 11 000 jäsentä, joista puolet on liittynyt vuoden 2011 jälkeen.
Leppänen kertoi myös, että Vasemmisto on uusimassa viestinnän tapojaan jäsenlähtöisempään suuntaan. Uusiksi menee myös kampanjointimalli, ja puolue siirtyy jatkuvan kampanjoinnin periaatteeseen, eli että jatkossa käynnissä on aina vähintään yksi kampanja – myös vaalien välillä.
Toimeentulo puhutti
Lapin piirin emerituspuheenjohtaja Pertti Keränen äänessä. (Kuva: Tero Kaikko)
Syyspäivien puheenvuoroissa pinnalle nousivat muun muassa useat toimeentuloon liittyvät kysymykset.
Liisa Vuomajärvi Kittilästä evästi Merja Kyllösen yhdeksi kampanja-aiheeksi pienituloisten vanhusten asemaa.
– Täällä pohjoisessa monen vanhuksen kauppa-asiat ovat kimppakyytien varassa, ja pakollisten kyytien hinta on kova. Se aiheuttaa eriarvoisuutta, Vuomajärvi totesi.
Jan-Mikael Hakomäki Torniosta puolestaan kertoi, että Kelalle siirtynyt toimeentulotuen myöntäminen on aiheuttanut suorastaan kafkamaisia piirteitä hakemusten käsittelyssä.
– Vasemmisto voisi antaa äänen näiden ihmisten kokemuksille, hän sanoi.
Hornetteihin 30 miljardia
Seminaarin osallistujat pääsivät sorvaamaan Lapin piirin konkreettisia tavoitteita tuleville vuosille teemalla ”Millä tavalla Lappia tulisi kehittää”, tulevia maakuntavaaleja silmällä pitäen. (Kuva: Tero Kaikko)
Vasemmistoliiton lappilainen kansanedustaja Markus Mustajärvi toivoi, että puolue ottaisi vahvemman roolin sodan ja rauhan kysymyksistä.
– Hornettien korvaamishankinta on Suomen historian suurin hankinta, jonka hintalapuksi tulee elinkaarimallin vuoksi 30 miljardia euroa. Suomen valtion budjetti on 55 miljardia.
Sari Ekorre-Nummikari Kemistä kysyi mihin maata ollaan viemässä, kun hornetteihin on varaa laittaa kymmeniä miljardeja, ja samaan aikaan soten säästötavoite on kolme miljardia euroa.
– Se on suomalaisen yhteiskunnan ajatusten vääristymä. Suomalaista masennusta on se, kun omaa osaamista ajetaan alas, vaikka sitä kannattaisi viedä muualle. Ei ihme, että tavalliset ihmiset eivät enää jaksa kiinnostua eduskunnan toiminnasta, kun sen päätökset ovat täysin nurinkurisia, Ekorre-Nummikari totesi.
Sipilän vääristynyttä politiikkaa oikomaan
Vasemmistoliiton Lapin piiri otti sunnuntaisessa syyspiirikokouksessaan kantaa kahteen Lapissa puhuttavaan asiaan.
Piirin mukaan Lapissa tulee säilyttää kaksi erikoissairaanhoidon päivystävää sairaalaa ja niiden keskinäisestä työnjaosta on kyettävä sopimaan. Länsi-Pohjan sote-palveluja ollaan ulkoistamassa Mehiläiselle, ja tätä piirijärjestö ei hyväksy.
– Sote-palvelut on tuotettava lähellä asiakasta ja pääosin julkisena palveluna, asiakasmaksuja ei saa korottaa ja terveyskeskusmaksut on poistettava, piirijärjestö vaati kannanotossaan.
Piirikokous ihmetteli etenkin keskustalaisten kansanedustajien ponnettomuutta Kemin satamainvestoinnin suhteen.
Lapin piiri vaatii myös, että Kemin satamainvestointi toteutetaan heti: eduskunnan tulee osoittaa määräraha Kemin sataman väylän syventämiseksi viimeistään talousarviokäsittelyssä joulukuussa. Piirijärjestön mukaan investointi on välttämätön koko Lapin teollisuuden kilpailukyvyn turvaamiseksi.
– Kun Oulun satama on jo saanut oman rahoituspäätöksensä ja Kokkola saa ensi vuonna, uhkaa satamien keskinäinen kilpailukyky vääristyä valtion toimien johdosta.
Piirikokous ihmetteli etenkin keskustalaisten kansanedustajien ponnettomuutta Kemin satamainvestoinnin suhteen.
– Kehotamme Lapin kansanedustajia haastamaan pääministeri Sipilän vääristyneen teollisuus- ja liikennepolitiikan.
Korjonen jatkaa Lapin piirin johdossa
Piirihallitukseen ehdolla olleet pääsivät esittelemään itseään muulle kokousväelle sunnuntaina. Esittelyvuorossa Voitto Vaattovaara (oikealla). (Kuva: Tero Kaikko)
Syyspiirikokous valitsi puheenjohtajiston ja piirihallituksen vuodelle 2018. Puheenjohtajana jatkaa Markus Korjonen Rovaniemeltä. Ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin Aaro Granroth Kittilästä ja toiseksi varapuheenjohtajaksi Arja Karhu Torniosta.
Piirihallitukseen valittiin Olli Salo Kemijärveltä, Maisa Lahnajärvi Kemistä, Timo Lettijeff Rovaniemeltä, Maria Peltonen Inarista, Vuokko Vakkuri Ylitorniolta, Jukka Ylisuvanto Kittilästä, Pertti Keränen Tervolasta, Sari Ekorre-Nummikari Kemistä, Saara Hartzell Rovaniemeltä, Jan-Mikael Hakomäki Torniosta, Jussi Öman Rovaniemeltä, Mauri Jaakkonen Kemistä, Riitta Näkkäläjärvi Inarista, Henri Ramberg Rovaniemeltä ja Voitto Vaattovaara Kolarista.
Varajäseniksi valittiin Marjo Muhonen Torniosta, Raimo Puikko Tervolasta, Mikko Koivulehto Kemistä, Kari Puolakka Rovaniemeltä ja Velijosi Salonen Inarista.
Vasemmistoliiton Lapin piiri vaatii junien matkustajaliikenteen säilyttämistä julkisena palveluna. Piirijärjestön mukaan ministeri Anne Bernerin ajamalle kilpailun vapauttamiselle ei ole perusteita tai ulkoista pakkoa.
– Ministeriön mukaan tavoitteena on parantaa palvelutasoa, laskea hintoja ja lisätä vuoroja.
Keinot ovat kuitenkin tavoitteisiin nähden väärät, sanoo Vasemmistoliiton Lapin piirin puheenjohtaja Markus Korjonen.
– Valtioneuvoston omistajaohjausyksikön tilaama selvitys osoittaa, että hinnat laskisivat vain muutamalla vilkkaimmin liikennöidyllä välillä, ja muualla ne pysyisivät ennallaan tai jopa nousisivat. Lisäksi VR:n arvosta sulaisi 500 miljoonaa euroa, ja koko projekti olisi kymmeniä miljoonia euroja tappiollinen. Junaliikenne ei merkittävästi lisääntyisi. Tästä huolimatta ministeri vie hanketta eteenpäin jatkona hallituksen muulle ideologiselle yksityistämisvimmalle.
Piirijärjestö muistuttaa, että ulkoista pakkoa yksityistämiselle ei ole.
Lapin osalta piirijärjestö katsoo suurimmaksi uhaksi Lapin junayhteyksien turvaamisen ja palvelutason säilyttämisen.
– Muissa maissa tehdyistä vastaavista yksityistämisistä on olemassa lukuisia varoittavia esimerkkejä. Monien toimijoiden välinen lippukaaos ja jatkoyhteyksien selvittely ei paranna asiakasystävällisyyttä. Myös työntekijöiden asema on heikentynyt. Lisäksi kannattaville yhteyksille tunkevat ylikansalliset liikenneyhtiöt tuskin maksaisivat verojaan Suomeen, Korjonen huomauttaa.
– Mikäli tavoite on madaltaa hintoja, lisätä vuoroja ja parantaa palvelutasoa, näin voidaan tehdä jo nyt valtion vahvalla omistajaohjauksella. Samalla säästytään tuottavan omaisuuden myynniltä ja tästä koituvilta haitoilta junien käyttäjille ja kansantaloudelle.
Piirijärjestö muistuttaa, että ulkoista pakkoa yksityistämiselle ei ole. Hallitus on aiemminkin yrittänyt perusteetta piiloutua EU-direktiivien taakse, kuten nähtiin esimerkiksi metsähallituksen yhtiöittämisen kohdalla.
Vasemmistoliiton Lapin piirin piirihallitus edellyttää, että maakunta- ja soteuudistuksen valmistelussa jo tässä vaiheessa huomioidaan laajan maakunnan kaikki alueet ja kunnat tasavertaisina. Maakunta- ja soteuudistuksen lisäksi merkittäviä vaikutuksia on valtioneuvoston asetuksena annetuilla keskittämisasetuksella ja kiireellisen hoidon asetuksella.
Vasemmistoliiton Lapin piiri ei hyväksy ajattelua, että Länsi-Pohjan sairaalatoimintojen alasajo olisi ratkaisu valtiovallan uhkaamaan rahoituksen pienentämiseen.
– Maakunta- ja soteuudistuksen tavoite ei voi olla se, että suuren väestönosan palvelut heikkenevät. Tavoitteeksi täytyy asettaa se, että peruspalvelut turvataan ja erityisesti perusterveydenhuollon palvelujen osalta tavoitteena on yhtä hyvä palvelujen saatavuus kuin on nykyisellään työterveyshuollossa, piirijärjestö linjaa.
– Lapin laajan maakunnan asukkaiden ei pidä joutua kärsijän rooliin kun maan hallitus supistaa voimavaroja ihmisille tärkeiden palvelujen osalta. Kaikissa kunnissa tulee olla perustason sosiaali- ja terveyspalvelut ja sairaalatoiminta on turvattava sekä Lapin että Länsi-Pohjan keskussairaaloissa. Järkevällä palvelujen integraatiolla ja voimavarojen suuntaamisella paljon tukea tarvitseviin, on mahdollista turvata palvelut kaikille tavoitteemme mukaisesti julkisina palveluina, piirijärjestön kannanotossa todetaan.
Vasemmistoliiton Lapin piiri ei hyväksy ajattelua, että Länsi-Pohjan sairaalatoimintojen alasajo olisi ratkaisu valtiovallan uhkaamaan rahoituksen pienentämiseen.
Vasemmistoliiton Lapin piiri haastaa muut maakunnassa toimivat puolueet toimimaan riittävän rahoituksen turvaamiseksi vuoden 2020 alusta ja turvaamaan sairaaloiden sekä peruspalveluiden toiminta maakunnan alueella.
– Tavoitteeksi tulee asettaa väestön palvelujen saatavuus ja saavutettavuus sekä terveyserojen kaventaminen – ei palvelujen heikentäminen vaan päinvastoin parantaminen.
Vasemmistoliiton neljä kuntavaalikärkeä on konkretisoitu esitteiksi.
Vasemmistoliiton Lapin piiri tavoittelee täyttä 88 ehdokkaan listaa ensi vuoden tammikuussa järjestettävissä maakuntavaaleissa.
– Aiomme säilyttää kuntavaalien tapaan maakunnan toiseksi suurimman puolueen aseman myös uudella hallinnon tasolla. Kärkiteemana tulee olemaan luonnollisesti julkisten palvelujen puolustaminen pakkoyhtiöittämistä vastaan, sanoo piirin puheenjohtaja Markus Korjonen.
Vasemmistoliiton Lapin piiri pitää tarpeellisena sote-uudistusta, joka tarkoittaa sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistä kuntien sijasta maakunnissa, joille valitaan tammikuussa 2018 pidettävissä vaaleissa maakuntavaltuustot.
Piirijärjestön mukaan sote-uudistuksen ongelmaksi on muodostumassa kokoomuksen uudistukseen ajama niin sanottu valinnanvapaus eli pakkoyhtiöittäminen. Se tulisi kasvattamaan rutkasti isojen, usein monikansallisten, terveysyhtiöiden voittoja.
Eduskunnassa molemmat vasemmistopuolueet ovat tältä osin vastustaneet porvarihallituksen linjaa. Sodankylässä lauantaina kokoontunut Vasemmistoliiton Lapin piirin kevätkokous odottaakin, että myös Meri-Lapissa vasemmisto torjuu alueen terveyspalvelujen yksityistämisen valtuustojen tehdessä päätöstä laajavaikutteisesta asiasta.
Vasemmistoliiton Lapin piiri pitää välttämättömänä maakunnanlaajuista sote-valmistelua siten, että kaikkien kuntien näkemykset huomioidaan tasapuolisesti.
– Myös Lapin keskussairaalan ja Länsi-Pohjan keskussairaalan erikoissairaanhoitopalvelujen yhteistä suunnittelua tulee jatkaa, toteaa piirijärjestö kannanotossaan.
Eläkeläisköyhyys poistettava
Vasemmistoliiton Lapin piirin kevätkokous vaatii hallitukselta toimia eläkeläisköyhyyden poistamiseksi. Satoja tuhansia eläkeläisiä elää EU:n määrittelemän köyhyysrajan alapuolella. Raja on suhteellinen ja se mitataan palkansaajien mediaanitulosta. Pienituloiseksi määritellään henkilö, jonka kuukausiansiot jäävät tällä hetkellä alle 1 190 euron.
Kansaneläkkeen ja takuueläkkeen taso ovat kaukana köyhyysrajasta. Palvelut ovat muuttumassa enemmän asiakasmaksupohjaisiksi välttämättömien palveluiden maksujen ja erilaisten korvausten omavastuuosuuksien ollessa tasolla, joka tekee eläkeläisten olot entistä tukalammaksi. Mittarin mukaan Suomessa on noin 700 000 köyhää.
Satoja tuhansia eläkeläisiä elää EU:n määrittelemän köyhyysrajan alapuolella.
– Vaikka opiskelijat ja työttömät ovatkin suhteellisesti pienituloisempia, on eläkeläisten tilanne yksilön tasolla pysyvämpi ja hieman korkeampienkin tulojen kohdalla tilannetta kurjistavat muun muassa kalliit terveyspalvelut ja välttämättömistä lääkkeistä koituvat korkeat menot. Tottakai köyhyyteen tulee puuttua kaikkien ryhmien kohdalla, mutta näitä eroja on hyvä tuoda esiin, arvioi Lapin piirin puheenjohtaja Markus Korjonen.
Vasemmistoliiton Lapin piiri vaatii nyt hallitukselta konkreettisia toimenpiteitä tilanteen korjaamiseksi.
– Myös tulevissa hankkeissa, kuten sote-uudistuksessa esimerkiksi asiakasmaksujen vaikutus pienituloisen kansanosan elämään tulee arvioida erityisen tarkasti. Vasemmistoliitto onkin kampanjoinut juuri asiakasmaksujen poistamisen puolesta, piirijärjestö muistuttaa kannanotossaan.
Kuntavaalien ennakkoäänestys on meneillään, ja viimeinen ennakkoäänestyspäivä on tiistai 4.4. Lapissa ennakkoäänestys lähti käyntiin muuta maata vilkkaammin. Kahtena ensimmäisenä päivänä Lapissa äänesti ennakkoon lähes 10 prosenttia äänioikeutetuista, kun koko maassa luku oli alle kahdeksan prosenttia.
Ennakkoäänestyspaikkoja löytyy joka kunnasta. Luettelo niistä on äänestäjille lähetetyn äänioikeusilmoituksen liitteenä. Ennakkoäänestyksen suosio on kasvanut, ja esimerkiksi vuoden 2012 kuntavaaleissa yli 42 prosenttia äänesti ennakkoon. Kokonaisuudessaan äänestysinto jäi laimeaksi, sillä vain alle 60 prosenttia käytti äänioikeuttaan
Kuntavaalien varsinainen äänestyspäivä on 9. huhtikuuta.
Vasemmistoliiton Lapin piirihallitus vaatii lisää resursseja kuntien rakennusvalvontaan ja -neuvontaan. Tarkoituksena on saada monia julkisia rakennuksia riivaavat sisäilmaongelmat korjattua. Monet ongelmista johtuvat esim. Ilmanvaihdon puutteellisesta käytöstä ja muista inhimillisistä syistä, joihin juuri neuvonnalla ja valvonnalla voitaisiin puuttua.
Metsässä on paljon tekemätöntä työtä. Samanlaista tekemätöntä työtä on joka puolella. Esimerkiksi keittiössäni on likaisia astioita, jotka pitäisi tiskata. Myös minut vallannut näläntunne osoittaa, että jonkun pitäisi laittaa minulle ruokaa.
Mikäli en selviydy näistä omista työllisyyshaasteistani, kuolen nälkään. Myös metsät kuolevat, jos ne eivät selviydy omista haasteistaan. Töitä siis riittää, mutta kuka ne tekee? Metsät eivät kuitenkaan ole mikään mikropizza, jonka saa parissa minuutissa valmiiksi. Metsien ongelmaksi ei muodostu töiden vähäisyys, vaan se, että siellä olevasta työstä pitäisi maksaa palkkaa.
Äänestäjinä valitsemme, mitkä arvot ovat pohjana, kun kotikuntamme asioista päätetään. Kysymys on meidän jokaisen arjen sujuvuuteen ja elämisen ehtoihin vaikuttavista tärkeistä asioista. Äänestämällä ja itsekin ehdokkaaksi asettumalla saamme eläkeläistenkin elämäntilanteen tarpeet huomioonotetuksi kuntamme hallintoelimissä.
Pidämme tärkeänä, että palvelut tuotetaan lähellä, niihin pääsy on esteetöntä myös pyörätuolilla ja rollaattorilla ja että elämä olisi muutenkin turvallista kunnassamme.
Pidämme tärkeänä, että palvelut tuotetaan lähellä, niihin pääsy on esteetöntä myös pyörätuolilla ja rollaattorilla ja että elämä olisi muutenkin turvallista kunnassamme.
Odotamme, että kuntapäättäjät kantavat vastuun palveluista eikä yksityistä tai pakkoyhtiöitä niitä demokraattisen päätöksenteon tavoittamattomiksi. Hyvän hoivan takeeksi on huolehdittava myös ammattitaitoisen henkilöstön riittävyydestä palvelutuotannossa.
Terveyskeskusmaksut tulisi poistaa, lääkkeiden ja matkakulujen omavastuuosuuksia alentaa, jotta pienten eläkkeiden varassa elävät eivät joutuisi turvautumaan toimeentulotukeen.
Liikuntapalvelujen saaminen maksuttomiksi yli 65-vuotiaille pitäisi yllä eläkeläisten toimintakykyä ja fyysistä kuntoa, mikä toisi säästöjä sairaanhoitokuluissa ja vaikuttaisi myönteisesti ikäihmisten elämänlaatuun. Maksuttomat, esteettömät, kunnan järjestämät eläkeläistoiminnan tilat palvelisivat myös samaa tavoitetta.
Kunnallisten vanhusneuvostojen toimintaedellytyksistä on huolehdittava myös jatkossa, vaikka tulevan maakuntahallinnon yhteyteen tulee vastaava elin, sillä kunnille jää vielä paljon tehtäviä, joista päätettäessä tarvitaan ikäihmisten näkökulman esiintuomista.
Käyttämällä äänioikeuttamme ja asettumalla ehdokkaaksi voimme vaikuttaa, että tulevissa kuntapäättäjissä on eläkeläisiä ja muita eläkeläisten arkea ja tarpeita tuntevia henkilöitä.
Eläkeläiset ry:n Lapin Aluejärjestö ry Aluetoimikunnan kokous Rovaniemellä 24.02.2017
Vasemmistoliiton Lapin piiri arvostelee liikenne- ja viestintäministerin esitystä valtion uudesta liikenneyhtiöstä. Piirijärjestö pitää ministeri Bernerin esitystä kaikin puolin ongelmallisena erityisesti Lapin näkökulmasta.
– Valtion omaisuutta olevat tiet halutaan muuttaa liiketoiminnaksi kermankuorijoille. Taustalla vaikuttaisi olevan sama ideologinen yhtiöittämisvimma kuin metsähallituksen ja sote-uudistuksen näennäisen valinnanvapausvaatimuksen kohdalla, piirin puheenjohtaja Markus Korjonen huomauttaa.
