Kansan Tahto

70 € / vuosi
Kategoriat
Uutiset

Li Andersson: Lastensuojelun voitontavoittelu kuriin, ruuan arvonlisävero alas

Vasemmistoliiton kymmenes puoluekokous alkoi tänään. Eri puolilta Suomea aurinkoiseen Poriin kokoontunut vasemmistoväki aloitti kokousviikonlopun iloisten jälleennäkemisten merkeissä – onhan edellisestä, juuri ennen koronaa pidetystä Kuopion puoluekokouksesta kaksi ja puoli vuotta.

Kokousväen vakavoitti heti alkuun kansanedustaja Jari Myllykosken esittämä Veli, sisko -kappale. Se on vanha rauhan- ja työväenlaulu, jonka Myllykoski esitti nyt hieman päivitettynä, Ukrainan sodan huomioivana versiona. Komeaääninen Myllykoski sai kiitoksen valtavien aplodien muodossa.

Mainos alkaa
Mainos loppuu

Puoluevaltuuston puheenjohtaja Miikka Kortelainen avasi puoluekokouksen iloitsemalla koronavuosien jälkeisestä ensimmäisestä isosta vasemmistoväen kokoontumisesta.

”Tämä liike elää kohtaamisista”, Kortelainen perusteli.

Miikka Kortelainen sanoi puoluekokouksen avauspuheenvuorossaan uskaltavansa odottaa tulevilta päiviltä mielenkiintoisia ja monipuolisia keskusteluja ja luottavansa siihen, että vasemmistoliittolaiset voivat kokouksen jälkeenkin jatkaa yhdessä, tovereina.

Avauspuheenvuorossaan hän katsoi päättyneelle puoluekokouskaudelle osuneiden kaksien vaalien rutistaneen rajusti niin puolueen järjestökonetta kuin toimijoitakin, mutta hyvin lopputuloksin.

”Suomen ensimmäisten aluevaalien jälkeen vasemmistoliitto on edustettuna kaikilla hyvinvointialueilla.”

”Tämä liike elää kohtaamisista.”

Kortelainen listasi myös kuntavaalien vasemmistolaisia valopilkkuja ja kehotti ylpeyteen oman väen saavutuksista. Hän myös totesi viime vuosien ja kuukausien osoittaneen, että tulevaisuuden povaaminen on liki mahdotonta, ja että vain muutos on varmaa. Puoluekokouksessa edessä olevia puheenvuoroja Kortelainen evästi toivomalla keskustelun poikivan yhteisen ja koko vasemmistoväen jakaman näkymän siitä, millaista yhteiskuntaa se tavoittelee. Ne tiivistyvät puoluekokouksen muovaamissa periaate- ja tavoiteohjelmissa.

”Molempiin ohjelmiin meidän on syytä paneutua huolella, sillä ne luovat raamit vasemmistopolitiikan tekemiselle.”

Voittoja lasten hädällä

Vasemmistoliiton tavoite tulevalle vaalikaudelle on, että Suomessa rajoitetaan voitontavoittelua lastensuojelun palveluissa, kertoi vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson poliittisessa tilannekatsauksessaan. Vasemmistoliitto esittää myös ruoan arvonlisäveron alentamista.

Puheessaan Andersson totesi, että lastensuojelun sijaishuollon kustannukset ovat kaksinkertaistuneet noin viidentoista vuoden aikana lähes miljardiin euroon vuodessa.

Mainos alkaa
Mainos loppuu

”On kestämätöntä, että pääomasijoittajien omistamat suuryritykset tekevät veronmaksajien laskuun suuria voittoja lasten hädällä. Lastensuojelubisneksen voitot ovat kääntyneet kasvuun samaan aikaan, kun ennaltaehkäisevässä perhetyössä ja lastensuojelussa kärsitään kroonisesta resurssipulasta”, Andersson totesi.

Andersson haastoi muut eduskuntapuolueet kertomaan, ovatko ne valmiita sitoutumaan lastensuojelun voitontavoittelun rajoittamiseen tulevalla hallituskaudella.

”Miten suurelta määrältä inhimillistä kärsimystä olisi voitu välttyä, jos tämä miljardi tai edes osa rahoista, jotka tällä hetkellä kuluvat suuryritysten voittoihin ja osinkoihin, olisi käytetty vaikkapa lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen vahvistamiseen ja ennaltaehkäiseviin perhepalveluihin”, hän kysyi.

Hintojen nousuun puututtava oikeudenmukaisesti

Ukrainan sodan ja koronan aiheuttama inflaatio on nostanut jo tähän mennessä esimerkiksi ruuan ja asumisen hintaa nopeasti. Li Andersson muistutti, että hintojen nousu osuu ankarimmin heihin, joiden tuloista valtaosa menee ruokaan ja asumiseen ja joilla ei ole mahdollisuutta vähentää omaa jo valmiiksi vähäistä kulutusta.

Hintojen nousu osuu ankarimmin heihin, joiden tuloista valtaosa menee ruokaan ja asumiseen.

”Hintojen nousuun pitää puuttua paitsi tehokkaasti myös oikeudenmukaisesti. Jos tässä tilanteessa halutaan käyttää julkisia varoja verokevennyksiin, esitämme, että hallitus harkitsee ruuan arvonlisäveron alentamista esimerkiksi 10 prosenttiin. Tämä olisi esimerkiksi tuloveroalennuksia huomattavasti oikeudenmukaisempi keino kompensoida hintojen nousua nimenomaan niille, joiden menoista iso osa kuluu juuri ruokaan.”

Vasemmistoliitossa vallitseva trendi jäsenistön uudistumisesta näkyy myös Porin puoluekokouksessa: kolmestasadasta puoluekokousedustajasta 97 on ensikertalaisia ja 91:lle käsillä on toinen puoluekokous.

Andersson sanoi, että tämän lisäksi tarvitaan suoria ja kohdennettuja toimia kaikkein pienituloisimpien toimeentulon vahvistamiseksi ja köyhyyden torjumiseksi. Erityisesti lapsiperheköyhyyden ja ikäihmisten köyhyyden torjuminen on nyt äärimmäisen tärkeää.

Mainos alkaa
Mainos loppuu

Andersson korosti puheessaan, että nykyisessä talous- ja inflaatiotilanteessa Suomella ei ole varaa palata aiemmalle leikkauspolitiikan tielle, joka vahingoitti 2010-luvulla vakavasti niin ihmisten hyvinvointia kuin esimerkiksi koulutustakin.

”Ensi kevään eduskuntavaalien suurin kysymys on: jatketaanko Suomessa hyvinvoinnin ja tasa-arvon kasvattamista, vai palataanko tuhoisalle ja eriarvoisuutta lisäävälle leikkauspolitiikan tielle”, hän sanoi.

Anderssonin mukaan palkansaajien ostovoimaa on turvattava palkankorotuksilla sekä palauttamalla kiky-sopimuksen yhteydessä työntekijöiden kannettavaksi siirrettyjä maksuja takaisin työnantajille. Maksujen palauttamisella voidaan vahvistaa työntekijöiden ostovoimaa jopa miljardilla eurolla. 

Vasemmistoliiton puoluekokous jatkuu koko viikonlopun ajan, sunnuntai-iltapäivään saakka.

Kategoriat
Uutiset

Pohjois-Pohjanmaan Vasemmisto haluaa lastensuojeluun henkilöstömitoituksen

Pohjois-Pohjanmaan Vasemmisto haluaa maakunnan kaikissa kunnissa käyttöön ammattiliitto Talentian ohjeistaman lastensuojelun henkilöstömitoituksen. Siinä 30 lasta kohden on yksi lastensuojelun työntekijä. Sama linjaus tulisi ottaa käyttöön myös tulevassa maakunnassa.

Piirijärjestö muistuttaa, että lastensuojelu on ruuhkautunut esimerkiksi Oulussa niin paljon, että lasten hyvinvointi on kärsinyt.

Normi on tarpeen erityisesti nuoren väestöpohjan Pohjois-Pohjanmaalla.

– Tästä on Oulua huomauttanut myös lapsiasianvaltuutettu Tuomas Kurttila. Ongelmana on ollut myös henkilöstön suuri vaihtuvuus. Tämä hidastaa asioiden käsittelyä ja vaikeuttaa perheiden luottamusta asiantuntijoihin. Keskeistä on se, että kun lapsi tarvitsee suojelua, apua tarvitaan pian. Siksi normi on tarpeen erityisesti nuoren väestöpohjan Pohjois-Pohjanmaalla, sanoo Pohjois-Pohjanmaan Vasemmiston puheenjohtaja Olli Kohonen.

Pohjois-Pohjanmaan Vasemmiston mielestä tarvitaan myös paljon muita toimia lasten hyvinvoinnin parantamiseksi. Esimerkiksi sosiaalialan ammattilaisten palkat ovat kehnot heidän tehdessään vaativaa työtä. Kaikkiin kuntiin ei olekaan saatu päteviä lastensuojelun sosiaalityöntekijöitä ja sosiaaliohjaajia.

– Ennen kaikkea on panostettava ennaltaehkäisevään työhön. Perheille on saatava arkiapua neuvoloista nykyistä enemmän. Esimerkkinä tästä on Imatran malli, jolla on saatu aikaan niin suuret taloudelliset kuin inhimilliset säästöt. Myös tukiperheitä tarvitaan lisää kuten myös kouluissa tehtävää työtä, Kohonen toteaa.

Kategoriat
Näkökulmat

Poliitikon lapsi on uutinen ilman moralisointiakin

Uutiset perussuomalaisten europarlamentaarikon ja puheenjohtajaehdokkaan Jussi Halla-ahon nuorimmasta, muun kuin hänen puolisonsa synnyttämästä lapsesta olivat kevään kiistellyimpiä politiikan uutisia. Poliitikon totuudenvastaiset puheet ja kiusallisen asian peittely-yritykset ovat ilmiselvästi uutisarvoisia asioita, mutta kaikkien aiheiden tavoin niistäkin saa tehtyä sekä hyvää että huonoa journalismia.

Halla-ahon lapsiuutisista on poimittavissa kolme näkökulmaa, joihin toimittaja kiinnittää huomiota, mikäli oman työn etiikka kiinnostaa klikkausmääriä enemmän.

1. Lapsen oikeudet. Uutisen keskiössä on puolustuskyvytön lapsi, joten aiheen käsittelyssä on syytä olla erityisen tarkka. Jo tämän näkökulman pitäisi saada otsikoijat ja uutisoijat miettimään, onko varsinainen uutinen lapsi vai se, että poliitikko on valehdellut lapsimääränsä.

Lapsen henkilöllisyyden voi yrittää salata eikä kukaan toimittaja pitäisi sitä paljastamisen arvoisena, mutta jutuilla on merkitystä muillekin kuin lapselle itselleen. Maistraatin papereissa isoilla kirjaimilla lukeva ”avioliiton ulkopuolella syntynyt” on rakenteellinen osoitus eriarvoistavista asenteista, joita toimittajat vain vahvistavat lehtolapsi-nimittelyllä.

Uutinen, jonka pitäisi kertoa poliitikon sanojen ja tekojen yhteensopivuudesta, kertookin lapsen vähempiarvoisesta syntyperästä. Eriarvoisuus ei ole läheskään aina väkivaltaa ja suoraa vihapuhetta – välillä se on näin hienovaraista vihjailua.

2. Puheenjohtajavaali. Tapauksen toinen varsinainen uutinen on uutinen itsessään. Voi olla sattumaa, että vuosikausia seuratun poliitikon perhesuhteet tulivat julkisuuteen juuri nyt, mutta ajoitus viittaa vahvasti perussuomalaisten puheenjohtajavaaliin.

Ohjeisiin on sisäänrakennettu käsitys, ettei neutraalia tiedonvälitystä ole, vaan sen vaikutukset on otettava huomioon.

Journalistin ohjeet ohjaavat toimittajaa miettimään, kuka uutisesta hyötyy ja ketä se vahingoittaa. Ohjeisiin on sisäänrakennettu käsitys, ettei neutraalia tiedonvälitystä ole, vaan sen vaikutukset on otettava huomioon.

Sidos puheenjohtajavalintaan ei poista uutisen merkittävyyttä, mutta hyötymis- ja vahingoittamistarkoituksen pitäisi saada pohtimaan toiseen kertaan uutisen sävyä ja kärkeä. Uutisen käyttäminen lokakampanjointiin on lähes yhtä kiinnostavaa kuin lapsesta valehteleminen. Ainakin yksi toimittaja kertoikin saaneensa uutisvinkin toisen puheenjohtajaehdokkaan lähipiiristä.

3. Moralismi. Toimittaja voi selittää itselleen, ettei ole itse vastuussa yhteiskunnan asenteista, joilla uutiset otetaan vastaan. Vastuu ei kuitenkaan ole vain kuulijalla, jos otsikon ja jutun luenta on ennakoitavissa.

Halla-ahon lasta koskevat uutisjutut ovat tahtomattaan tai tahallaan moralisoineet perinteisen perhemallin ja pidättyvän seksikäyttäytymisen puolesta jopa siinä määrin, että jossakin oli vertailtu, kuinka julma rangaistus vastaavasta ”huorinteosta” olisi seurannut jollain toisella vuosisadalla. Moralisointia tietysti perustellaan sillä, että Halla-aho oletettavasti kannattaa poliitikkona perinteitä.

Pohjimmiltaan moralistinen sävy päästetään otsikoihin siksi, että sillä on kaikupohjaa. Vapaamielisen poliitikon perinteiset valinnat eivät saisi samanlaista kohtelua kuin perinteisesti ajattelevan paljastuva vapaamielisyys.

Arvokysymyksissä media pelaa varman päälle. Vallalla olevan ajattelun myötäily ja suuntauksien peesailu toimii, sillä se ei vieraannuta yleisöä ja rahoittajia.

Median sanotaan luovan ja muokkaavan yleistä mielipidettä. Pragmaattisissa poliittisissa kysymyksissä tätä tapahtuukin, mutta arvokysymyksissä media pelaa varman päälle. Vallalla olevan ajattelun myötäily ja suuntauksien peesailu toimii, sillä se ei vieraannuta yleisöä ja rahoittajia.

Jussi Halla-ahon vastenmielisessä politiikassa riittää arvosteltavaa ilman henkilökohtaisen elämän moralisointia. Valheet on syytä paljastaa, mutta se ei vaadi eriarvoistavien asenteiden ja perinteiden vahvistamista. Median tehtävänä voisi pikemminkin olla niiden purkaminen.