Oulu tilasi ulkoisen arvioinnin Suomen tunnetuimman kuntasaneeraaja Eero Laesterän (kok.) konsultointiyritykseltä. Saimme ehdotuksen, joka sisälsi jotain uutta, paljon vanhaa, ja ruiskukan sinistä.

Kuinka luonnollista kasvukeskukselle: kaupunkiin muuttaa niin ikääntyviä, työttömiä kuin opiskelijoita. Toimintamenot kasvavat, kun palvelutarve kasvaa. Kuntaliitoksen jäljiltä prosessit ja hallinto vielä hieman hiomatta. Alijäämää tehty useampana vuonna, sillä kasvava palvelutarve on vaatinut investointeja infraan ja peruspalveluihin: kouluja, päiväkoteja, uusia asuinalueita ja käsipareja.

Puskista tuli syntyvyyden raju lasku, ja ikääntyneiden määrän kasvu tuplasi haasteen.

Oulussa on sopeutettu ja juustohöylätty jo vuosia, kun rakennemuutoksen jälkeen suuret yhteisöveron maksajat ovat harvassa. Esimerkiksi sote-palveluista on säästetty kerrannaisia menoja kuudessa vuodessa 360 miljoonaa euroa. Palveluverkkoa on keskitetty ja sairaanhoitopiirin kanssa tehdään selvitystä, miten ihmiset saataisiin hoidettua nopeammin ja edullisemmin.

Pari vuotta sitten tehtiin 40 miljoonan tavoitteellinen Muutosohjelma, jolla oli tarkoitus vastata sote-uudistuksen kunnille aiheuttamiin verotulojen muutokseen. Sotea ei tullut, mutta säästettävää jäi: muutosohjelma jäi tavoitteestaan, puskista tuli syntyvyyden raju lasku, ja ikääntyneiden määrän kasvu tuplasi haasteen. Siispä päättäjät tilasivat sovussa kaupungin johdon kanssa konsulttiselvityksen: katsotaan nyt sitten, mitä muut meille keksisivät. Todettiin, että tilaus ei kuitenkaan ole sitova lupaus. Naimisissa selvityksen kanssa ei olla.

Ehdotukset ovat käytännössä lista kunnan toteuttamista ei-lakisääteisistä palveluista.

Konsultti jopa kiitteli Oulun virtaviivaista taloudenhoitoa löytäen silti 54,5 miljoonalla leikattavaa. Laesterän lista ei ole kovin mielikuvituksekas. Mukavuusalueellaan konsultti on numeroissa, joten ehdotukset ovat käytännössä lista kunnan toteuttamista ei-lakisääteisistä palveluista ilman arviota siitä, miten kyseinen toiminta vaikuttaa kulujen muodostumiseen toisaalla.

Esimerkiksi vuoden verran Oulussa voimassa olleen nuorten maksuttoman ehkäisyn on muissa kunnissa todettu säästävän raskaudenkeskeytyksissä. Kyytiä selvityksessä saavat myös avantouintipaikat, kulttuuriavustukset, liukumäet ja muut nimelliset kulut. Ympäri Suomea riiuureissuillaan kulkeva konsultti on tunnettu hölmöläisten peiton jatkamisena kutsutusta talousosaamisestaan. Morsian sanoo kyllä, ja hääyönä jalkoja palelee.

Oulun kannattaisi – – keskittyä tarkastelemaan, missä on kerralla mahdollisuus suuriin säästöihin.

YLE uutisoi ennenaikaisesti yhteistoimintamenettelyn alkamisesta, vaikka päätöstä ei olla tehty. Yt-menettely on tehtävä, kun toimintaan tulee muutoksia, muitakin kuin irtisanomisia tai lomautuksia. Varhaiskasvatuksessa henkilöstön tarve pienenee jopa 450 työntekijällä ja samaan aikaan ikääntyneiden palveluihin tarvitaan yli 500 uutta ammattilaista. Onnistummeko houkuttelemaan ja kouluttamaan nykyiset lastenhoitajat vanhuspuolelle? Yyteet voi myös viedä työkalut toteuttaa rekrytointia, työllisyyden hoitoa ja velvoite- ja palkkatukityöllistämistä – ja näin konsultti itse vaikeuttaa ehdottamaansa 4,5 miljoonan säästöä työmarkkinatuen kuntaosuuksista.

Oulun kannattaisi siis pitää huoli kaupungin houkuttelevuudesta ja keskittyä tarkastelemaan, missä on kerralla mahdollisuus suuriin säästöihin: työmarkkinatuen kuntaosuuksissa eli sakkomaksuissa (21,4 miljoonaa) sekä hankinnoissa ja ostopalveluissa (500 miljoonaa).

Valtuustoryhmät vetäytyvät nyt neuvotteluihin. Uskon, että Oulun päättäjät osaavat ja haluavat arvioida vaikutukset ennen päätöksentekoa – ainakin vasemmistoliitto tätä jaksaa vaatia niin myötä- kuin vastamäessä.

Kolumni on julkaistu Kansan Tahdon numerossa 1/2020.


Lisää tällaista? Tilaa paperinen Kansan Tahto ja saat laadukasta luettavaa yhteiskunnasta ja kulttuurista, ihmisistä ja ilmiöistä säännöllisesti kotiin kannettuna. Samalla tuet luotettavaa, vasemmistolaista ja pohjoista journalismia.

Vuositilauksen hinta on 65 euroa / 8 numeroa. Tarkista mahdollinen ammattiliittosi lehtietu. >> Tilaa tästä!

Suomalainen koulutus on ollut leikkauskohteena 1990-luvun lamavuosista lähtien. Milloin siitä on leikattu ohuita, milloin paksumpia siivuja. Koulutuksen tasa-arvo on rapautunut, eikä koulu enää pysty riittävän hyvin tasaamaan kotitaustasta ja asuinpaikasta johtuvia eroja. Viimeisten tutkimusten mukaan maamme nuorista jo joka viidenneltä puuttuu peruskoulun jälkeinen tutkinto. Olemme käännekohdassa, jossa Suomi on jakaantumassa korkeasti koulutettuihin, koulutettuun keskiluokkaan ja heikosti koulutettuihin. Tällainen kehitys on pysäytettävä.

Hallituspuolueet lupasivat ennen eduskuntavaaleja, ettei koulutuksesta ja opintotuesta leikata. Kun ääntenlaskenta käynnistyi, annetut lupaukset unohdettiin.

Kun ääntenlaskenta käynnistyi, annetut lupaukset unohdettiin.

Kuntavaaleissa valittavat päättäjät ratkaisevat kaupunkimme sivistys- ja koulutuslinjaukset. Keskeinen kysymys, on jatkuuko leikkauslinja, vai tapahtuuko ajattelussa ja toiminnassa muutos?

Jos tavoitteena on koulutuksen tasa-arvo, nyt on muutoksen aika.

Leikkausten pysäyttämisen lisäksi koulutus tarvitsee resursseja. Oulussa on taattava koulutuksen alueellinen saatavuus, kouluyksikköjen tulee olla mahdollisimman pieniä. Koulukiinteistöjä on korjattava ja on rakennettava uusia. Nämä toimet eivät yksin riitä. Myös ryhmäkokoja on pienennettävä varhaiskasvatuksessa, perusasteella ja toisen asteen koulutuksessa. Jokaisella lapsella on oikeus varhaiskasvatukseen. Erityisopettajia tarvitaan lisää. Jokaiselle oppilaalle on taattava toisen asteen koulutuspaikka. Digiloikka-sumuverhon taakse ei voi piiloutua. Opettajille on annettava laadukasta täydennyskoulutusta.

Koulutukseen käytetty euro maksaa itsensä takaisin moninkertaisesti.

Koulutukseen käytetty euro maksaa itsensä takaisin moninkertaisesti. Se on paras työkalu talouskasvun ja työllisyyden edistämiseen. Siksi on käsittämätöntä, että ammatillisen koulutuksen leikkaukset kohdistuvat kasvavaan ja väestöltään nuoreen Ouluun.

Ilman tasa-arvoista koulutusta ei ole tasa-arvoista yhteiskuntaa.

 

Mauno Murtoniemi
opettaja
Oulu

Vasemmistoliiton kansanedustajat Katja Hänninen ja Matti Semi kritisoivat hallituksen esitystä käräjäoikeusverkoston leikkaamiseksi. Kansanedustajien mielestä leikkaukset heikentävät haja-asutusalueiden ihmisten ja ruotsinkielisten ihmisten oikeusturvaa.

Eduskunta on tänään käsitellyt hallituksen esitystä käräjäoikeusverkoston leikkaamiseksi. Esityksessä lakkautettaisiin seitsemän käräjäoikeutta ja 21 käräjäoikeuden toimipistettä ympäri maan.

(lisää…)