Hallitus julkaisi maanantaina suunnitelmansa, jolla tavoitellaan hallitusohjelmaan kirjattua hiilineutraalia valtiota vuoteen 2035 mennessä. Hiilineutraalius tarkoittaa sitä, että ilmaston lämpenemistä aiheuttavat hiilipäästöt ja hiilen sidonta ilmastosta ovat tasapainossa.

Suunnitelmassa asetetaan muun muassa päästövähennystavoitteet hallinnon eri aloille sekä työryhmiä ohjaamaan ilmastotoimien valmistelua ja turpeen energiakäytön puolittamista. Hallitus kutsuu suunnitelmaa ”reilun siirtymän tiekartaksi”.

Kysyimme kolmelta vasemmistoliiton toimijalta, mitä ajatuksia suunnitelma heissä herättää. Tunnelmat ovat kaksijakoiset.

Vasemmistoliiton ilmasto- ja ympäristötyöryhmään äskettäin valittu Antti Saarelainen on tyytyväinen reilun siirtymän ajatukseen, joka leimaa hallituksen puheita. Puheen ja tekojen välillä on kuitenkin vielä suuri kuilu.

– Odotin hallituksen ilmastokokoukselta jo konkreettisia toimenpiteitä uusien työryhmien perustamisen sijaan.

Kansalaiset ovat kyselyiden perusteella valmiita tukemaan kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa, Saarelainen sanoo. Jotta ilmastolaskua ei maksateta maailman köyhimmillä, on tehtävä nopeasti päätöksiä rahojen siirtämisestä pois ympäristölle haitallisista tuista. Niiden sijaan on rahoitettava esimerkiksi koulutusta ja nopeita junia.

Turpeenotto aiheuttaa vesistö- ja ilmastopäästöjä loppukäytöstä riippumatta.

Sähköautoja luonnon kustannuksella?

Erityisen huolestunut Saarelainen on metsäpolitiikasta. Hiilidioksidia sitovaa metsää – niin sanottuja hiilinieluja – lisätään, mutta ei tarpeeksi suhteessa edellisen hallituksen aiheuttamaan vähentymiseen.

Saarelainen huomauttaa myös, ettei ole ongelmatonta siirtää turpeen käyttöä polttamisesta muiden tuotteiden jalostamiseen. Turpeenotto aiheuttaa vesistö- ja ilmastopäästöjä loppukäytöstä riippumatta. Käyttö pitäisi lopettaa kokonaan ja tukea alan toimijoiden siirtymistä muille aloille.

Valtiovarainministeri Katri Kulmunin (kesk) lempilapsena näyttäytyvä ilmastorahastokaan ei herätä pelkästään toiveita rahan suuntautumisesta ilmaston hyväksi.

– Se ei saa muodostua väyläksi ohjata valtion rahoitusta vesistöille ja luonnolle tuhoisiin kaivoshankkeisiin sähköautojen lisäämisen nimissä, Saarelainen toteaa.

Lopetetaanko kokonaan vai osittain? Suuripäästöisen turpeen käytön tulevaisuudesta on tullut hallituksen ilmastopolitiikan kompromissien symboli. Kuvassa bioenergiana käytettävää turve- ja puuhakemassaa. (Kuva: Hilda Weges / Dreamstime.com)

Kartalla näkyy lisää karttoja

Tampereen kaupunginvaltuutettu Noora Tapio (vas) näkee tiekartan suuntaviivojen osoittavan eteenpäin mutta tekojen puuttuvan.

– Nyt saimme käteen tiekartan, joka lupaa uusia tiekarttoja ja suunnitelmia. Kun lupailut muuttuvat päätöksiksi, hallituksen on kuunneltava asiantuntijoita ja kansalaisyhteiskuntaa.

Oikeudenmukainen ilmastopolitiikka ei voi tarkoittaa ”veteliä toimia”.

Kunnianhimoinen ilmastopolitiikka edellyttää ripeitä päätöksiä turpeennostosta luopumisesta, fossiilisten polttoaineiden alasajosta, metsien hiilinielun vahvistamisesta ja ympäristölle haitallisten tukien lakkauttamisesta, Tapio sanoo.

Vasemmistoliiton roolia hän pitää korvaamattomana, jotta ilmastotoimet korvataan pienituloisille ja alueelliset vaikutukset huomioidaan. Oikeudenmukainen ilmastopolitiikka ei voi kuitenkaan tarkoittaa ”veteliä toimia”.

– Ilmastokriisin epäonnistuneen hillinnän hinta tulee pienituloisten maksettavaksi niin globaalisti kuin paikallisestikin, Tapio toteaa.

Päävastuu yrityksille ja sijoittajille

Samoilla linjoilla tavoitteiden ja keinojen epäsuhdasta on Vasemmistonuorten puheenjohtaja Liban Sheikh. Hän vaatii hallitukselta ekologiseen siirtymään kannustavaa talouspolitiikkaa.

– Turpeen energiatuesta on luovuttava ja verotuet katkaistava saastuttaville energiasektoreille.

Sheikh ei pidä linjausten oikeudenmukaisuutta vielä riittävänä. Suurin vastuu päästöistä pitäisi olla yrityksillä ja sijoittajilla, jotka ovat koonneet varallisuutensa tietoisesti epäekologisella bisneksellä.

“Fortumin Uniper-kauppa on räikeässä ristiriidassa hallituksen ilmastotavoitteiden kanssa.”

Ilmastohätätila ylittää maiden rajat, Sheikh muistuttaa, joten tavoiteltavaa hiilineutraaliutta täytyy tarkastella maailmanlaajuisena kysymyksenä. Koska ilmastonmuutos aiheuttaa pakolaisuutta, oikeudenmukainen ilmastopolitiikkaa edellyttää oikeudenmukaista siirtolaispolitiikkaa.

Myös moni suomalaisten käyttämä tavara tuotetaan ulkomailla, ja niiden valmistamisen aiheuttamat päästöt ovat muiden maiden vastuulla.

– Hallituksen tulee varmistaa, että ilmastotoimet eivät johda päästöjen kasvavaan ulkoistamiseen ja siten oman tontin viherpesuun. Esimerkiksi Fortumin hiljattainen Uniper-kauppa on räikeässä ristiriidassa hallituksen ilmastotavoitteiden kanssa, nuorisojärjestön puheenjohtaja sanoo.

Valtion omistama Fortum on hankkimassa määräysvaltaa saksalaisesta energiayhtiö Uniperista, joka rakentaa lisää suuripäästöistä hiilivoimaa. Yhtiö myös uhkaa haastaa Alankomaat oikeuteen siksi, että maa on ilmoittanut kieltävänsä kivihiilen käytön vuoteen 2030 mennessä.

Andersson: Ratkaisut löydetään

Vasemmiston puheenjohtajan, opetusministeri Li Anderssonin mielestä ilmastotiekartta lisää varmuutta siitä, että ilmastokriisiin löydetään ratkaisut. Maailman ensimmäinen hiilineutraali hyvinvointivaltio tehdään niin, että ilmastotoimet luovat työtä ja hyvinvointia, eivät pelkoa ja erimielisyyttä, Andersson kirjoittaa Facebook-päivityksessään.

– Ilmastoystävällisten ratkaisuiden tekemisestä täytyy tehdä mahdollista jokaiselle ihmiselle tulotasoon ja asuinpaikkaan katsomatta.

Kritisoidusta turvepäätöksestä puheenjohtaja toteaa, että turpeesta elantonsa saavia ihmisiä ei jätetä tyhjän päälle. Turpeen energiakäyttö vähintään puolitetaan vuoteen 2030 mennessä, ja alalla työskentelevien toimeentulosta ja mahdollisesta uudelleenkouluttautumisesta pidetään huolta. Andersson viittaa Espanjassa saatuihin kokemuksiin työntekijöiden ja työnantajien yhteistyöstä rakennemuutosten suunnittelussa. Muutoksia turpeen verotukeen on tulossa syksyn budjettikäsittelyssä.

Hallituksen suunnitelma on luettavissa valtioneuvoston sivuilla.

Vasemmistoliiton puoluekokous käynnistyi

– Tämä on lähes kaikilla mittareilla ollut erittäin menestyksekäs puoluekokouskausi, mutta samalla erittäin työteliäs. Kuten me hyvin tiedämme, on puolueiden julkisuuskuva erittäin kaukana siitä, mitä puolueorganisaatiot todellisuudessa ovat, vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson sanoi Kuopiossa käynnistyneen puoluekokouksen aloittaneessa poliittisessa tilannekatsauksessaan.

– Maailmaa muuttavat yhä tänä päivänä, kuten läpi historian, ne ihmiset, jotka haluavat rakentaa oikeudenmukaisempaa yhteiskuntaa. Ne ihmiset, jotka tekevät arjessaan töitä yhteisönsä, yhteiskunnan ja planeetan hyvinvoinnin eteen, eli ihmiset kuten te, hyvä puoluekokousväki, Andersson totesi ja kiitti aktiiveja puolueen tavoitteiden eteen toimimisesta.

Hän muistutti kokousväkeä puoluetyön makeista hedelmistä kuluneena vuonna: eduskuntavaalivoitto ja Rinteen hallitukseen osallistuminen, joka puolestaan poiki vasemmistoliitolle kaksi sen tavoitteiden kannalta keskeistä ministeripestiä.

– Nykyinen hallitus on kääntänyt Suomen suunnan, ja on valmis panostamaan pienten eläkkeiden korotuksiin, koulutukseen kaikilla asteilla sekä lapsiperheisiin ja sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Haastan Petteri Orpon kertomaan, mitkä näistä panostuksista ovat kokoomuksen mielestä vastuuttomia. Onko vastuutonta, että kansaneläkkeisiin tehdään ensimmäinen tasokorotus sitten vuoden 2008? Tai onko vastuutonta, että palautamme kaikkien lasten tasa-arvoisen oikeuden varhaiskasvatukseen?

“Meidän mielestämme vastuutonta on leikata palkkoja pienituloisilta ja toimeentuloa yhteiskunnan köyhimmiltä ihmisiltä.”

– Meidän vastauksemme on hyvin selkeä. Meidän mielestämme vastuutonta on leikata palkkoja pienituloisilta ja toimeentuloa yhteiskunnan köyhimmiltä ihmisiltä. Me emme halua leikata lastemme tulevaisuudesta, vaan investoida siihen. Nämä ovat äärimmäisen tärkeitä panostuksia Suomen hyvinvoinnin ja tasa-arvon eteen.

Kun oppositio pohtii joulukirkkoa ja syrjinnän sallimista, pohtivat monet duunarit Suomessa omaa palkkaansa ja sen riittävyyttä, huomautti vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson. (Kuva: Tero Kaikko)

Andersson kuvaili oppositiota yhtenäisen arvokonservatiiviseksi ja talousoikeistolaiseksi.

– Audi-miesten asemaa ajavat kokoomuslaiset ovat saaneet rinnalleen mersupersut. Hyvinvointipanostusten ja oikeudenmukaisten verouudistusten sijaan halutaan leikkauksia julkisiin menoihin. Yhdenvertaisuuden sijaan halutaan kyseenalaistaa jopa syrjinnän kiellot laissa ja siirtää opetusta kirkkoihin.

– Kun oppositio pohtii joulukirkkoa ja syrjinnän sallimista, pohtivat monet duunarit Suomessa omaa palkkaansa ja sen riittävyyttä. Erityisen paljon tätä ovat joutuneet pohtimaan Postin työntekijät, joilla on edessään merkittäviä palkanalennuksia, jos Posti siirtää pakettilajittelun halvemman työehtosopimuksen piiriin.

“Kun oppositio pohtii joulukirkkoa ja syrjinnän sallimista, pohtivat monet duunarit Suomessa omaa palkkaansa ja sen riittävyyttä.”

Perjantaista sunnuntaihin jatkuva puoluekokous, vasemmistoliiton ylin päättävä elin, valitsee mm. puoluejohdon ja hyväksyy puolueelle tavoiteohjelman. Kaiken kaikkiaan puoluekokousedustajia on Kuopiossa koolla 300.

Vasemmistoliiton puoluekokous on käynnissä Kuopion Musiikkikeskuksessa. (Kuva: Tero Kaikko)

Puoluekokouksen iskulause on “Valoisa tulevaisuus. Kaikille. Ei harvoille.” Siihen kiteytyy vasemmistoliiton tulevan puoluekokouskauden työn ydin, paremman tulevaisuuden rakentaminen aivan kaikille. Puoluekokouksessa vasemmistoliitto myös kääntää katseen kohti ensi kevättä, jolloin puolue täyttää 30 vuotta.

Kansan Tahto on paikalla puoluekokouksessa ja uutisoi kokouksen käänteistä viikonlopun ajan.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja, opetusministeri Li Andersson kertoi tänään tiedotustilaisuudessaan eduskunnan Pikkuparlamentissa olevansa käytettävissä uudelle kolmivuotiskaudelle puolueen puheenjohtajana.

– Vasemmistoliitto on kyllä-puolue. Kyllä, ilmastokriisi on ratkaistavissa. Kyllä, me voimme ratkaista vanhustenhuollon kriisin. Kyllä, me voimme tehdä lukiosta ja ammatillisesta koulutuksesta maksutonta – ja kyllä, myös nykyistä lyhyempi työaika on mahdollista toteuttaa. Meillä on varaa parempaan, ja sen puolesta haluan tehdä töitä jatkossakin. Siksi olen käytettävissä vasemmistoliiton puheenjohtajaksi myös seuraavalla puoluekokouskaudella, Andersson sanoi.

Yli puolet vasemmistoliiton 11 000 jäsenestä on liittynyt puolueeseen vuoden 2011 jälkeen.

Hän kertoi, että yli puolet vasemmistoliiton 11 000 jäsenestä on liittynyt puolueeseen vuoden 2011 jälkeen. Se tarkoittaa Anderssonin mukaan sitä, että vasemmistoliitto on uudistunut nopeammin kuin yksikään toinen suomalainen puolue.

– Tätä hyvin käyntiin lähtenyttä työtä haluan jatkaa.

Li Andersson valittiin puolueen puheenjohtajaksi Oulun puoluekokouksessa vuonna 2016. Vasemmistoliiton seuraava puoluekokous pidetään 15.–17.11. Kuopiossa.

Vasemmistoliiton Oulun kunnallisjärjestö ja paikallinen puolueosasto Oulun VasemmistoPlus esittävät kumpainenkin puoluekokoukselle opetusministeri Li Anderssonia jatkokaudelle puolueen puheenjohtajana.

Vasemmistoliiton puoluekokous pidetään 15.-17. marraskuuta Kuopiossa.

VasemmistoPlussan vuosikokouksessa osaston väki oli erittäin tyytyväinen Anderssonin ensimmäiseen puheenjohtajakauteen.

– Li on vieraillut monesti Oulussa ja olemme huomanneet, että hän oikeasti kuuntelee ja välittää koko Suomen asioista. Siksi toivomme, että hän jatkaisi puolueemme puheenjohtajana, kommentoi Vasemmistoliiton Oulun kunnallisjärjestön puheenjohtaja Rauno Hekkala esitystä.

Vasemmiston puheenjohtaja Li Andersson ei usko helppoihin hallitusneuvotteluihin. Hän on kuitenkin tyytyväinen hallitustunnistelija Antti Rinteen (sd) valitsemaan viiden puolueen kokoonpanoon, jossa on vasemmiston ja SDP:n lisäksi keskusta, vihreät ja RKP. Rinne nimitti kokoonpanoa “uudeksi punamullaksi”.

– Tämä kokoonpano on sellainen, jossa me pystymme parhaiten edistämään meille tärkeitä tavoitteita, Andersson sanoi eduskunnassa järjestetyssä tiedotustilaisuudessa.

Pystymme parhaiten edistämään meille tärkeitä tavoitteita.

Vasemmistoliiton tavoitteet ovat hänen mukaansa köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentäminen, koulutuksesta ja suomalaisten osaamistasosta huolehtiminen sekä oikeudenmukainen ja kunniahimoinen ilmastopolitiikka.

Andersson viittasi vasemmiston saamaan vaalivoittoon ja sanoi olevansa iloinen siitä, että puolue on entistä vahvemmalla mandaatilla hallitusneuvotteluissa mukana.

Hallitus koossa kesäkuussa

Hallituksen kokoamista ja sen ohjelman kirjoittamista kiirehtii heinäkuussa alkava Suomen EU-puheenjohtajuuskausi. Rinne ilmoitti tavoitteekseen, että hallitusohjelma on valmis 24. toukokuuta mennessä.

Jos suunnitelma toteutuu, sen jälkeen alkaa Rinteen sanoin “eduskuntaryhmien sitouttaminen” eli puolueet päättävät, ovatko ne tyytyväisiä hallitusohjelmaan ja haluavatko osallistua hallitukseen. Vasemmiston puoluevaltuusto on päättänyt, että puolueen hallitukseen menosta järjestetään tarvittaessa neuvoa-antava jäsenäänestys.

Hallitus voitaisiin nimittää Rinteen aikataululla kesäkuun alussa. Hän totesi, että näin uuden hallituksen ministerit pääsevät valmistautumaan EU-puheenjohtajakauteen vielä kesäkuun aikana.

Vasemmistoliitto ehdottaa, että vanhustenhoidon rahoitusvaje kurotaan suunnitelmallisesti umpeen kahden seuraavan vaalikauden aikana, siis vuoteen 2027 mennessä. Jos vertailukohdaksi otetaan Ruotsin tai Norjan vanhuspalveluihin käyttämä rahamäärä, Suomen vanhuspalveluissa on jopa miljardin vajaus.

Puheenjohtaja Li Andersson ja eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Aino-Kaisa Pekonen esittelivät puolueen teesejä vanhusten hoivan ja hoidon parantamiseksi keskiviikkona eduskunnassa.

Ensimmäisenä vaatimuslistalta voisi toteuttaa hoitajamitoituksen nostamisen vanhuspalvelulaissa. Kokoomusta lukuunottamatta kaikki puolueet kannattavat keskimäärin seitsemän hoitajan vaatimista kymmentä asiakasta kohden.

Lakia valmisteltiin sosiaali- ja terveysministeriössä jo viime vaalikaudella.

Mitoitukseen lasketaan mukaan kaikki eri vuoroissa työskentelevät tai vapaalla olevat hoitajat eikä se tarkoita jatkuvasti työssä olevan hoitohenkilökunnan määrää. Hoitajien vähimmäismäärän säätäminen lakiin edellyttäisi jonkinlaista siirtymäaikaa, Pekonen huomauttaa, sillä hoitajia pitäisi myös kouluttaa lisää.

Oppositio on arvostellut hallitusta huonosta lainvalmistelusta eikä ole nyt vaatimassa hätäisesti kyhättyä lakia hoitajien määrästä. Lakia valmisteltiin sosiaali- ja terveysministeriössä kuitenkin jo viime vaalikaudella ja sen voisi päivittää ilman laajaa valmistelutyötä, Pekonen sanoo.

Kuntien laatukriteerit kuntoon

Vanhuspalveluissa on Vasemmiston mukaan kyse paljon muustakin kuin hoitajien määrästä. Puolue haluaisi parantaa henkilöstön työolosuhteita esimerkiksi kitkemällä nollatuntisopimukset ja varmistamalla, että ylityötunnit korvataan työehtosopimusten mukaan. Näihin asioihin vaikutetaan käytännössä kunnissa ja työehtosopimusten avulla.

– Se, millaisia työsopimuksia käytetään, voisi olla laadullinen kriteeri, jota kunnat voivat edellyttää myös yksityisiltä toimijoilta, Andersson sanoo.

Laatukriteeriksi pitäisi nostaa myös se, että palveluja tuottavat yritykset julkaisevat avoimesti laadunvalvontaa helpottavat tiedot toiminnastaan. Sanktioita määräysten ja sopimusten rikkomisesta pitäisi puolueen mielestä tiukentaa, jotta korjaukset tehtäisiin ripeästi.

“Ei voi olla niin, että hoitohenkilökunta ilmoittaa epäkohdista ja seurauksena on potkut.”

Vasemmisto kannattaa viranomaisvalvonnan parantamista lisärahoituksella ja esimerkiksi yllätystarkastusten tekemistä hoivayksiköihin. Lisäksi puolue haluaa Suomeen vanhusasiainvaltuutetun valvomaan palvelujen toteutumista.

Puolue vaatii muun muassa EU-direktiivin vaatimaa ilmiantajalakia sekä vanhuspalvelulakiin kirjausta, joka takaisi työntekijöille velvollisuuden ja oikeuden ilmoittaa havaitsemistaan epäkohdista ilman pelkoa vastatoimista.

– Ei voi olla niin, että hoitohenkilökunta ilmoittaa epäkohdista ja seurauksena on potkut tai työvuorojärjestelyt heikompaan suuntaan, Pekonen toteaa.

Vaikka laatuongelmia on myös julkisella sektorilla, voittoa tavoittelevaan toimintaan liittyy Vasemmiston mukaan erityisiä ongelmia. Puolue haluaakin kattavan selvityksen kaupallisten sote-palvelujen ja varhaiskasvatuksen ongelmista sekä mahdollisuuksista rajoittaa voitontavoittelua niissä.

Rahat verotuksesta

Myös Vasemmistonaiset-verkosto julkaisi tiistaina oman toimenpidelistansa vanhustenhoidon parantamiseksi. Verkoston mielestä ensin on hyväksyttävä ajatus siitä, että hyvä hoito ja hoiva maksavat rahaa. Vasemmistonaiset vaatii henkilöstömitoituksen ja laatukriteerien kirjaamista lakiin, parempaa valvontaa sekä ja sanktioiden koventamista.

Parannukset rahoitetaan Vasemmistoliiton ja Vasemmistonaisten esityksissä verotuksen keinoin. Naisverkoston mukaan huomio on käännettävä pääomatulojen oikeudenmukaiseen verotukseen sekä verovälttelyn ja harmaan talouden kitkemiseen.

– Hoitajamitoituksen nosto 0,5:stä 0,7:ään olisi katettavissa osinkoverotuksen uudistuksella, jota Vasemmisto ja monet valtiovarainministeriön asiantuntijat ovat esittäneet, Andersson puolestaan sanoo.

Vasemmisto on esittänyt, että listaamattomien yritysten verovapaiden osinkojen rajaa lasketaan ja osinkoverosta vapautettujen yhteisöjen osingoille säädetään lähdevero.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Anderssonin mielestä keskustelua työmarkkinoiden paikallisesta sopimisesta vaivaa epäkonkreettisuus. Hän kaipasi perjantaina SAK:n edustajiston kokouksen yhteydessä järjestetyssä paneelikeskustelussa puolueilta selkeitä linjauksia siitä, mistä asioista työpaikoilla halutaan sopia ja millä ehdoilla.

Andersson totesi, että vertailu muiden maiden sopimiskäytäntöihin ei toimi, jos samalla ei vertailla työntekijöiden asemaa eri maissa. Puheenjohtajapaneelissa myös vihreiden Pekka Haavisto ja RKP:n Anna-Maja Henriksson huomauttivat, että työntekijät ovat esimerkiksi Ruotsissa ja Saksassa vahvemmin edustettuina yritysten päätöksenteossa kuin Suomessa.

Vasemmisto kannattaa jo nykyisten työehtosopimusten puitteissa tapahtuvaa paikallista sopimista. Sopijapuolena tulee kuitenkin työntekijöiden puolelta olla luottamusmies.

Vasemmisto kannattaa työehtosopimusten puitteissa tapahtuvaa paikallista sopimista.

– Idea on turvata se, että työntekijöillä ei ole vain mahdollisuus vaan aitoa kykyä solmia paikallisia sopimuksia, jotta ei synny sanelutilannetta, jossa paikallisen sopimisen varjolla ajetaan läpi jotain työnantajan haluamaa ratkaisua, Andersson sanoi.

Hän muistutti, että Suomen Yrittäjät kaatoi vuonna 2016 työmarkkinajärjestöjen neuvotteleman paikallisen sopimisen mallin, joka perustui luottamusmiesmalliin.

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo vakuutti, ettei puolueen ajama paikallinen sopiminen tarkoita työehtosopimusta huonompien ehtojen neuvottelemista.

 

Ei syytä rajoittaa lakkoja

Puheenjohtajapaneelissa keskusteltiin myös poliittisista lakoista sekä alipalkkauksen kriminalisoimisesta. Kaikki puheenjohtajat pitävät poliittista lakko-oikeutta tärkeänä, mutta kokoomuksen Orpo ja keskustan Juha Sipilä olisivat valmiita keskustelemaan niiden rajoittamisesta ja “harkitusta käytöstä”.

Andersson totesi, ettei Suomessa ole sellaista lakkoherkkyyttä tai mitään erityistä tilannetta, joka edellyttäisi lakko-oikeuden rajoittamista. Vihreiden Haaviston mielestä työmarkkinajärjestöjen keskinäisessä dialogissa on suuria ongelmia, ei lakko-oikeuden käyttämisessä.

Vasemmisto haluaisi SDP:n ja vihreiden tavoin tehdä alipalkkauksesta laitonta. Työehtojen noudattamista vaativat myös muut puheenjohtajat, mutta he pitävät ensisijaisina keinoina valvonnan lisäämistä.

Vasemmistoliitto julkaisi perjantaina oman vaihtoehtonsa valtion ensi vuoden tulo- ja menoarvioksi. Puheenjohtaja Li Andersson ja kansanedustaja Kari Uotila luonnehtivat tiedotustilaisuudessa varjobudjetin kolmeksi päälinjaksi tasa-arvoa, sivistystä ja ympäristöä.

Esityksessä parannetaan tasa-arvoa esimerkiksi korottamalla pienimpiä eläkkeitä, työttömyysturvaa ja opintorahaa sekä poistamalla terveyskeskusmaksut. Lopputuloksena 58 000 ihmistä nostettaisiin köyhyysrajan paremmalle puolelle.

58 000 ihmistä nostettaisiin köyhyysrajan paremmalle puolelle.

Kaikkiaan hyvinvointierojen tasaamiseen ja julkisten palvelujen parantamiseen vasemmisto panostaisi 1,3 miljardia euroa. Koulutusta ja opiskelua autettaisiin puolella miljardilla ja tutkimuksen ja kehityksen määrärahoja korotettaisiin 170 miljoonalla eurolla.

 

Veronalennus tavaroiden korjaamiseen

Ympäristö ja ilmasto hyötyvät varjobudjetista esimerkiksi siten, että niille haitallisia yritystukia karsitaan yli 200 miljoonalla samalla, kun ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja kestävän rakennemuutoksen edistämiseen panostetaan saman verran hallitusta enemmän.

Vasemmisto verottaisi lentämistä ja kaivostoimintaa nykyistä enemmän. Anderssonin mielestä 2 prosentin vero louhittujen malmien arvosta on maltillinen. Nykyisellään kaivosyhtiöt ovat maksaneet 4 miljardin euron kansallisomaisuudesta valtiolle 92 miljoona yhteisöveroina.

Vasemmisto mahdollistaisi palkkaverotuksen keventämisen kaikille enintään 6500 euroa kuukaudessa tienaaville.

Ilmastonmuutoksen torjumisen vaatimaa elämäntapamuutosta ohjataan myös verotuksella. Andersson nostaa varjobudjetista esiin esityksen korjauspalveluiden arvonlisäveron alentamisesta. Näin esimerkiksi vaatteiden ja kodinkoneiden käyttöikää voisi pidentää.

Vasemmistoliiton budjetissa valtio tarvitsisi vähemmän velkaa kuin hallituksen esityksessä. Puolue rahoittaisi uudistuksensa yritystukien karsimisen lisäksi uudistamalla verotusta aiemmin julkaistun vero-ohjelman mukaisesti.

Kiristämällä pääomien ja varallisuuden verottamista vasemmisto mahdollistaisi palkkaverotuksen keventämisen kaikille enintään 6500 euroa kuukaudessa tienaaville. Tähän sisältyy myös niin sanotun kilpailukykysopimuksen nostamien sosiaalivakuutusmaksujen laskeminen ennalleen.

 

Pitkäaikainen valtiovarainvaliokunnan jäsen Kari Uotila esitteli vasemmiston vaihtoehtobudjettia viimeistä kertaa. (Arkistokuva: Niko Peltokangas)

Talouspolitiikan muuttamiselle olisi tilaisuus

Oppositiopuolueiden vaihtoehtobudjetit ovat saaneet Uotilan mukaan vuosien aikana perusteellisemman käsittelyn eduskunnassa. Yhtä nelivuotiskautta lukuunottamatta vuodesta 1995 valtiovarainvaliokunnassa istunut Uotila ei ole enää keväällä ehdolla eduskuntaan.

Puolueet saavat varjobudjetteihinsa tarvitsemiaan eduskunnan tietopalvelun laskelmia, ja niistä keskustellaan täysistunnossa yhden päivän ajan. Uotila muistutti, ettei vaihtoehtojen tarkoituksena ole vastata sivu sivulta hallituksen budjettikirjaan, vaan niiden tehtävänä on esittää vaihtoehtoja hallituksen talouspoliittiselle linjalle.

“Sipilän katumusharjoitus ei todennäköisesti johda parannukseen.”

”Meidän lähtökohta on se, että eletään talouskasvun ja työllisyyden ansiosta suhdanteessa, jossa olisi mahdollisuus korjata hallituksen linjaa. Se ei ole kikyn ja hallituksen ansiota vaan suhdanteiden”, Uotila sanoi.

Vaihtoehtobudjetissa Suomen sanotaan olevan taloussuhdanteen huipulla. Vienti on piristynyt, rakentaminen on kiivasta, yrityksen investoivat ja kotitaloudet kuluttavat. Uotila toivoisi tämän näkyvän hallituksen loppukauden politiikassa.

”Meidän tulkinnan mukaan Sipilä on vähän jo katunut leikkauksia, joita ei olisi tehty sellaisina, jos olisi osattu ennakoida talouslukujen kehitys. Mutta tämä katumusharjoitus ei todennäköisesti johda parannukseen.”

Vaihtoehtobudjetti on ladattavissa Vasemmiston sivuilta.

Vasemmistoliitto julkaisee tänään perjantaina ilmasto-ohjelmansa, jonka tavoitteena on hiilidioksidipäästöjen muuttaminen negatiivisiksi 2030-luvun alussa. Päästöt ovat miinuksella, kun hiilinielut eli maaperä ja metsät sitovat enemmän hiiltä kuin sitä pääsee päästöinä ilmakehään.

Ensimmäisenä puolue luopuisi ilmastolla haitallisista yritystuista, puheenjohtaja Li Andersson toteaa tiedotteessa.

– On skandaali, että Suomi vielä tänäkin päivänä tukee ilmastolle haitallista toimintaa verotuksella ja suorin tuin. Ensimmäisenä askeleena tilanteen korjaamiseksi ehdotamme ympäristölle haitallisten tukien karsimista noin puolen miljardin edestä. Yritystukiremontti jäi tältä hallitukselta tekemättä. Seuraavan hallituksen on se tehtävä.

“Metsänomistajat ja maanviljelijät voivat olla ilmastosankareita.”

Hiilinielujen vahvistamiseksi Vasemmistoliitto ehdottaa metsänomistajille kannustinjärjestelmää, joka houkuttelisi lykkäämään hakkuita ja pidentämään hiilen sitomisaikaa. Vasemmiston kansanedustajan, eduskunnan ympäristövaliokunnan varapuheenjohtaja Silvia Modigin mukaan metsänomistajat ja maanviljelijät voivat olla ”ilmastosankareita”.

– Ilmastonmuutoksen ratkaisemiseksi on tärkeää saada Suomeen vanhempaa metsää, joten tarvitaan taloudellinen tuuppaus sille, että metsänomistaja myy puut myöhemmin, esimerkiksi vasta 100- tai 120-vuotiaina, Modig tiedottaa.

 

Oikeudenmukaisesti kustannuksia tasaten

Jo verouudistuksensa yhteydessä Vasemmisto korosti, ettei ympäristöystävällisiä uudistuksia tule toteuttaa pienituloisten kustannuksella. Ilmasto-ohjelmassa taloudellisen eriarvoisuuden todetaan kytkeytyvän suoraan ympäristörasitukseen siten, että rikkaimpien ympäristöjalanjälki on moninkertainen köyhiin verrattuna.

Vastuuta kuluttamisen ja elämäntavan muutoksista ei voi sälyttää yksittäisten kansalaisten harteille, ohjelmassa todetaan, vaan tarvitaan järjestelmätason päätöksiä, kieltoja ja kannusteita. Oikeudenmukaisessa ilmastopolitiikassa pienituloisille koituvia kustannuksia tasapainotetaan muulla politiikalla ja tulonsiirroilla.

Ilmasto-ohjelmassa Vasemmisto esittelee keinojaan päästöjen vähentämiseen liikenteessä, sähkön ja lämmön tuotannossa, ruoassa, asumisessa ja teollisuudessa. Ohjelmaan on koottu myös EU:ssa ja laajemmin kansainvälisesti tarvittavia toimia sekä fossiilisista energialähteistä luopumisen aikataulu.

Hiilinielujen osalta keskitytään metsien lisäksi myös soihin ja peltoihin. Vasemmistoliitto ehdottaa esimerkiksi, että ympäristövaikutusten yhteydessä jatkossa arvioitaisiin hankkeiden vaikutukset hiilinieluihin.

Vasemmistoliitto julkaisi verouudistuksensa puolueen eduskuntaryhmän kesäkokouksessa tiistaina. Verotuksen painopistettä siirrettäisiin uudistuksessa työn verottamisesta kulutuksen ja luonnonvarojen käytön verotukseen. Se ei kuitenkaan tarkoittaisi progressiivisten verojen muuttamista tasaveroiksi.

– Ympäristöverojen korotusten mahdolliset kustannuksia lisäävät vaikutukset pienituloisille tulee korvata muilla veroilla ja tulonsiirroilla, puolueen puheenjohtaja Li Andersson sanoi Lahden kaupungintalolla pidetyssä kokouksessa.

Oleellista on, että verojärjestelmä pienentää tulo- ja varallisuuseroja.

Yksittäisten verojen sijaan oleellista on se, että verojärjestelmä pienentää tulo- ja varallisuuseroja, Andersson painottaa. Myös kattavat julkiset hyvinvointipalvelut tasaavat hyvinvointieroja. Linjaus erottaa puheenjohtajan mukaan vasemmiston oikeistosta.

Andersson nimitti Sipilän hallituksen suurituloisille antamia veroalennuksia, työnantajamaksujen pienennyksiä ja energiatukia ”veropopulismiksi, joka on haitallista sekä ympäristön, tasa-arvon ja hyvinvointivaltion kannalta”.

– Ympäristöverotuksen osalta hallituksen toiminta on ollut epäjohdonmukaista: esimerkiksi autoilun verotus huomioi päästöt hieman aiempaa paremmin, mutta samaan aikaan on kasvatettu teollisuuden uusiutumattoman energian verotukia ja pienennetty kaivosten sähköveroa.

Tuloverotuksen progression eli portaittainen kiristäminen ja pääomatulojen verottaminen samalla tavoin vastaa Anderssonin mukaan sekä ihmisten veronmaksukykyä että oikeustajua.

 

Poimintoja vasemmistoliiton vero-ohjelmasta:

  • Varallisuusvero palautetaan.
  • Pienituloisten asemaa parannetaan kasvattamalla kunnallisverotuksen perusvähennystä.
  • Harmaata taloutta vastustetaan laajentamalla pakollinen veronumero rakennusalalta majoitus- ja ravitsemusalalle, kiinteistöpalvelualalle, telakoille ja teknologiateollisuuteen.
  • Investointituella kannustetaan taloyhtiöitä ja asunnon omistajia parantamaan kotiensa energiajärjestelmiä.
  • Otetaan käyttöön päästöpohjainen lentovero henkilö- ja tavarakuljetukselle.
  • Ympäristölle haitallisia tukia karsitaan ja kohdennetaan uudelleen vähintään 500 miljoonalla eurolla.
  • Omistusten julkisuutta lisätään ja hallintarekistöinnin kaltaiset veronvälttelymahdollisuudet poistetaan.

Ohjelma on luettavissa Vasemmiston verkkosivuilla.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson kritisoi hallituksen kehysriihessä julkistamia suunnitelmia heikentää alle 30-vuotiaiden työttömien työehtoja. Jatkossa alle 30-vuotiaan vähintään kolme kuukautta työttömänä olleen nuoren voisi palkata määräaikaisesti ilman määräaikaisuuden perustetta.

– Hallitus on jo kurittanut nuoria tekemällä jättimäiset leikkaukset koulutukseen ja opintorahaan. Myös pienituloisten lapsiperheiden etuuksia on leikattu. Nyt tämä sama hallitus haluaa lisätä nuorten jo valmiiksi epävarmaa ja sirpaloitunutta työelämää heikentämällä alle 30-vuotiaiden oikeutta vakituisiin työsuhteisiin, Andersson ihmettelee.

– Hallitus sanoo olevansa huolissaan liian alhaisesta syntyvyydestä, mutta elää kädet syvällä tulevien sukupolvien taskuissa. Epävarmuus omasta toimeentulosta tekee jo tällä hetkellä nuorten tulevaisuuden suunnittelusta vaikeaa. Kun nuorten oikeutta ennustettavaan työelämään heikennetään entuudestaan, tehdään perheen perustamisesta ja itsenäisen elämän aloittamisesta yhä vaikeampaa, Andersson toteaa.

Kurittamisen sijaan vasemmistoliitto ehdottaa toimia, joilla työelämästä tehdään oikeudenmukaisempaa ja ennustettavampaa.

– Ehtona oleva kolmen kuukauden työttömyysjakso on varsin lyhyt. Ei ole oikein, että nuorten mahdollisuutta vakituiseen työsuhteeseen heikennetään lyhyenkin työttömyyspätkän jälkeen. Tämä hallitus on aikaisemmin jo pidentänyt koeaikaa, jota perusteltiin työllistämiskynnyksen madaltamisella. Nyt ollaan tekemässä jälleen uusia heikennyksiä työehtoihin, ja vieläpä syrjivällä tavalla, Andersson sanoo.

Kurittamisen sijaan vasemmistoliitto ehdottaa toimia, joilla työelämästä tehdään oikeudenmukaisempaa ja ennustettavampaa. Työehtojen heikentämisen sijaan tulee edistää työntekijälähtöisiä joustoja. Vasemmistoliitto haluaa uudistaa perhevapaita 6+6+6-mallin mukaisesti, mikä pidentäisi isien mahdollisuutta olla ansiosidonnaisella vanhempainvapaalla ja samalla parantaisi perheiden mahdollisuuksia joustavasti sopia perhevapaista sekä työn ja perhe-elämän yhteensovittamisesta.

Vasemmisto haluaa uudistaa myös sosiaaliturvaa vastaamaan nopeasti muuttuvaa työelämää. Työttömyysturvan ennakkopäätösjärjestelmä, yhdistelmävakuutus sekä asteittainen siirtyminen perustuloon lisäisivät sosiaaliturvan ennakoitavuutta ja turvaisivat jokaisen toimeentulon muuttuvissa työmarkkina- ja elämäntilanteissa.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Anderssonin mielestä Suomesta on tultava maa, jossa jokaisesta voi tulla mitä tahansa. Nykyisin ei näin ole, koska vanhempien koulutustausta periytyy lapsille Suomessakin vahvasti. Koulutusleikkausten takia on selvää, että Sipilän hallituksen aikana tämä kehitys ei käänny. Eduskunnan sivistysvaliokunnan jäsen Andersson piti vasemmistoliiton ryhmäpuheen keskiviikon välikysymyskeskustelussa eduskunnassa.

Koulutuksen eriarvoistumiskehityksen kääntämiseksi vasemmistoliitto haluaa nostaa varhaiskasvatuksen osallistumisastetta ja lopettaa sen eriarvoistavat käytännöt, edistää alueellista tasa-arvoa ja turvata aidosti maksuttoman toinen asteen koulutuksen.

– Vasemmistoliitto tulee taistelemaan subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden palauttamiseksi kunnes se on toteutunut jokaisessa kunnassa ja jokaisen lapsen kohdalla. Osallistumisasteen nostamiseksi haluamme myös siirtyä kaksivuotiseen velvoittavaan esikouluun sekä laajentaa maksutonta varhaiskasvatusta 3–4-vuotiaille, Andersson linjaa.

Anderssonin mielestä koulushoppailu on eriarvoisuutta kasvattava ongelma myös Suomessa. Kun vanhemmat valitsevat lapsilleen muun kuin oman alueen lähikoulun, kasvavat koulujen ja asuinalueiden väliset erot. Andersson haluaa vahvistaa lähikouluperiaatetta ja vaatii lisäresurssien suuntaamista niille alueille ja kouluille, jotka uhkaavat pudota kyydistä.

Vasemmistoliitto tulee taistelemaan subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden palauttamiseksi kunnes se on toteutunut jokaisessa kunnassa.

Andersson nostaa lähikouluperiaatteen rinnalle myös lähipäiväkodin.

– Lähipäiväkodin kautta varhaiskasvatuksesta tulee osa koulupolkua ja koulun aloittamisesta lapselle helpompaa. Lähipäiväkoti vahvistaa lähikouluperiaatetta, joka on keskeisessä roolissa taistelussa koulutuksen eriarvoistumista vastaan, Andersson sanoo.

Andersson kiinnitti huomiota myös siihen, että liian korkeat opiskelukustannukset estävät tai hidastavat yhä useamman suomalaisen nuoren opintoja. Nuorisobarometrin ennakkotietojen mukaan joka neljäs toisen asteen tutkinnon keskeyttäneistä on ilmoittanut syyksi sen, että rahan puute on vaikuttanut opintojen etenemiseen. Vasemmisto haluaa toiseen asteen koulutuksesta aidosti maksuttoman siten, että lukiolaiset ja ammattiin opiskelevat eivät joutuisi itse kustantamaan oppikirjojaan ja -välineitään.