Kansan Tahto

70 € / vuosi
Kategoriat
Näkökulmat

Pidetään koko Suomi liikkeellä

Oletteko ikinä kokeilleet matkustaa julkisilla liikennevälineillä Savonlinnasta Kajaaniin? Minä kokeilen ja totesin, että jos se on hankalaa jo normaalistikin, niin koronatilanne on tuonut tilanteeseen vielä oman lisävaikeusasteensa. Matkaan, johon kuluu junalla yli kymmenen tuntia, kuluu omalla autolla ainoastaan vajaat neljä tuntia. Kun vielä ottaa huomioon äärimmäisen epäkäytännölliset junavuorojen ajankohdat, ei jäljelle jää käytännössä kuin oman auton käyttämisen vaihtoehto. Näinpä päädyin itsekin autoilemaan halki Suomen.

Jos niin sanottu Suomen sisäinen poikittaisliikenne tökkii, samaa voi sanoa tällä hetkellä myös pitkittäisliikenteestä. Esimerkiksi Finnair koitti uittaa koronatilanteen varjolla läpi romakkaa maan sisäisen lentoliikenteen karsintaa. Toteutuessaan esimerkiksi Kajaanin ja Helsingin välisen lentoliikenteen pysyvä lopettaminen olisi ollut tuhoisa Kainuun elinkeinoelämälle, sama tilanne olisi eittämättä ollut edessä myös muilla alueilla, joita Finnairin päätös olisi koskettanut.

Joukko Vasemmiston kansanedustajia, piiripuheenjohtajistoa ja puoluejohdon jäseniä ottikin kantaa vallitsevaan tilanteeseen ja vaati valtiolta vahvempaa sekä kasvukeskusten ulkopuolelle ulottuvaa liikennepolitiikkaa. Lyhyellä tähtäimellä lentoliikenne on alueille äärimmäisen tärkeää, mutta pitkällä tähtäimellä liikkuminen pitäisi pystyä siirtämään raiteille. Osaltaan Vasemmisto vastaa tulevaisuuden liikkumisen haasteisiin myös vasta julkaistulla Reilun siirtymän ohjelmalla, jossa tunnistetaan selväsanaisesti erilaiset liikkumisen tarpeet ja mahdollisuudet eri puolilla Suomea ja tarjotaan ratkaisuja siirtymiseen ilmastokestävään hyvinvointiyhteiskuntaan.

Lyhyellä tähtäimellä lentoliikenne on alueille äärimmäisen tärkeää, mutta pitkällä tähtäimellä liikkuminen pitäisi pystyä siirtämään raiteille.

Hallituksella ja sen myötä vasemmistoliitolla onkin nyt näytön paikka, kun Suomea lähdetään nostamaan koronan jälkeisestä talousahdingosta. Kaikkien liikkumisen muotojen kehittämisen lisäksi katseen on oltava erityisesti raiteissa. Investoinnit raiteisiin ovat pitkäaikaisia panostuksia tulevaisuuteen, joilla linjataan tahtomattaankin koko Suomen kehittämisen edellytyksiä. Toivottavasti hallituksella riittää uskallusta panostaa erityisesti Itä-Suomen raideyhteyksiin esimerkiksi siten, että tulevaisuudessa junalla pääsisi kolmessa tunnissa sekä Joensuusta että Kuopiosta Helsinkiin. Eikä homma tälläkään vielä valmiiksi tule, edelleen maan sisäistäkin lentoliikennettä tarvitaan.

Näin pidettäisiin aidosti koko Suomi liikkeellä.

Kajaanilainen vasemmistoliiton puoluevaltuuston puheenjohtaja Miikka Kortelainen veistelee tällä palstalla enemmän tai vähemmän ajankohtaisista teemoista ja ruotii politiikan koukeroita suoriksi.

Kategoriat
Lukijoilta

Lappi ei voi eristäytyä taistelussa ilmastonmuutosta vastaan

llmastonmuutoksen seuraukset vaikuttavat vahvasti Lapissa. Talvet lauhtuvat ja lyhenevät, lumen määrä vähenee ja kasvukausi pitenee. Vaikka osa ilmastonmuutoksen vaikutuksista on positiivisia, on niistä kuitenkin suurin osa haitallisia sekä Lapissa että globaalisti. Onkin tärkeää, että meillä täällä Lapissa toimitaan aktiivisesti ja kunnianhimoisesti ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, niin yksilön kuin myös poliittisten päätösten tasolla.

Yksittäisen ihmisen hiilijalanjälki koostuu asumisen, liikkumisen, syömisen ja kuluttamisen päästöistä. Näistä suurin on asumisen päästöt, jotka koostuvat lämmityksestä, sähköstä ja veden kulutuksesta. Energiasektori on myös kansallisesti suurin päästön aiheuttaja – 74 prosenttia Suomen kasvihuonepäästöistä tulee energiasektorilta. Lapissa asuntojen lämmitys on viileän ilmaston vuoksi merkittävässä osassa. Onkin tärkeää, että verotuksen avulla kannustetaan ekosähkön ja maalämmön hankintaan ja kiristetään turpeen polttoaineverotusta. Vastaavasti uusiutuvien luonnonvarojen käytön verotusta tulee alentaa.

On kuitenkin muistettava, että merkittävä osa ajomatkoista tehdään taajama-alueilla, joissa välimatkat eivät ole tolkuttoman pitkiä.

Liikenteen päästöistä suurin osa syntyy tieliikenteestä. Lappi on pitkien etäisyyksien ja harvan asutuksen maakunta, mikä aiheuttaa haasteita liikenteen osalta. On kuitenkin muistettava, että merkittävä osa ajomatkoista tehdään taajama-alueilla, joissa välimatkat eivät ole tolkuttoman pitkiä. Joukkoliikenteen kehittäminen on välttämätöntä kestävän kehityksen kannalta. Kattavat reitit, riittävän lyhyet vuorovälit ja edulliset hinnat mahdollistavat liikenteen päästöjen hillitsemisen. Myös kevyen liikenteen väyliä ja kimppakyytejä tulee lisätä.

Kotitalouksien hiilijalanjäljestä 20 prosenttia muodostuu ruuasta. Ruokailuun voidaan vaikuttaa myös paljon poliittisella päätöksenteolla. Kasvisruokapäivien lisääminen kouluihin ja päiväkoteihin sekä lähiruuan suosiminen kilpailutuksissa ovat tärkeitä. Onko meidän järkeä rahdata lihaa ja kasviksia toiselta puolelta maapalloa, kun meillä Suomessa ja Lapissa kasvaa monenlaisia maukkaita kasviksia sekä poroa ja kalaa? Käyttäytymistä voidaan ohjata taloudellisin ohjauskeinoin eli kehittämällä verotusta päästöt huomioivaksi. Meidän on siis tuettava kotimaista kasvisruokaa sekä vastuullisesti tuotettua lähi- ja luomuruokaa.

Matkailu on Lapissa tärkeä elinkeino, mutta kuinka kauan meillä riittää puhdasta luontoa ja rauhaa matkailun valttikortiksi?

Matkailu on Lapissa tärkeä elinkeino, mutta kuinka kauan meillä riittää puhdasta luontoa ja rauhaa matkailun valttikortiksi? Matkailusta on tehtävä myös ilmastolle kestävää. Tätä voitaisiin edistää nopeammilla ratayhteyksillä Helsinkiin, jolla tuetaan kestävää kotimaan sisällä tapahtuvaa matkailua ja vähennetään lentosaastetta.  Voimme myös edistää matkailualan kestävää kehitystä tukemalla yrityksiä, jotka toimivat vastuullisesti turismin parissa. Voimme myös miettiä, kuinka paljon haluamme tukea matkamuistojen myyntiä, jossa Aasiasta Lappiin lentävät turistit ostavat Aasiasta Lappiin rahdattua muovikrääsää? Voisimmeko enemmän nostaa esille pohjoisen käsityötaitoa ja tukea paikallista yrittäjyyttä?

Ilmastonmuutosta vastaan käytävä taistelu vaatii myös uusia innovaatioita. Näitä innovaatioita ja tutkimusta Lapilla on tarjota. Meillä toimii korkeakoulukonserni, jonka vahvuuksia ovat arktinen kestävä kehitys, ympäristö sekä pohjoisen yhteiskunnan muutos ja hyvinvointi. Koulutuksella, tieteellä, tutkimuksella sekä kehittämistyöllä on iso rooli ilmastonmuutoksen hillitsemisellä ja näihin pitää panostaa. Tulevalla hallituskaudella on lisättävä korkeakoulujen rahoitusta sekä sidottava se indeksiin. Paikallisten yritysten, maakunnan ja korkeakoulujen yhteistyötä on lisättävä.

 

Sonja Sinisalo
Mari Ikonen
Rovaniemi

Kategoriat
Uutiset

Sarkkinen esittää pohjoisen hankkeita ensi vuoden budjettiin

Vasemmistoliiton varapuheenjohtaja, oululainen kansanedustaja Hanna Sarkkinen on tehnyt talousarvioaloitteet Tornion radan sähköistämiseksi ja Pyhäsalmen kaivoksen energiavarastohankeen käynnistämiseksi. Eduskunta käsittelee syksyn ajan valtion budjettia vuodelle 2018.

Sarkkisen mukaan Kemi–Tornion radan sähköistäminen, eli Perämerenkaaren raideliikenteen pullonkaulan korjaaminen, olisi tärkeää erityisesti pohjoisen Suomen ja Ruotsin talouksien kehitykselle sekä yhteyksille muihin maihin. Sähköistämätön rataosuus estää maita yhdistävän raideliikenteen kehittämistä.

– Kaaren rata yhdistäisi raaka-ainevarat, merkittävät tuotantolaitokset, kaupungit ja osaamiskeskukset. Toimiva Perämeren ratayhteys mahdollistaisi työmatkaliikennettä, rahtiliikennettä, asiointimatkoja ja turismia maiden ja alueiden välillä, Sarkkinen sanoo.

Toisessa talousarvioaloitteessaan Sarkkinen ehdottaa investointitukea Pyhäsalmen kaivoksen energiavarastohankkeen käynnistämiseksi. Pyhäjärvellä sijaitsevan Pyhäsalmen kaivoksen maanalainen kaivostoiminta on loppumassa vuoden 2019 aikana malmien ehtyessä. Kaivoskuiluun on suunniteltu rakennettavaksi sähkön varastointiin tarkoitettu pumppuvoimalaitos. Pumppuvoimalaitos toimisi energiavarastona ja säätövoimana, kun vaihtelevan uusiutuvan energian tuotannon osuus energian kokonaistuotannosta lisääntyy.

Toimiva Perämeren ratayhteys mahdollistaisi työmatkaliikennettä, rahtiliikennettä, asiointimatkoja ja turismia maiden ja alueiden välillä.

– Energiavarastoja ja säätövoimaa tarvitaan. Valtion budjettiin tulisi varata ylimääräinen investointituki Pyhäsalmen energiavarastohankkeen käynnistymisen varmistamiseksi, ja samalla lainsäädäntöä tulee selkiyttää. Hankkeen käynnistämisen kannalta ongelmana on se, ettei Suomen lainsäädäntö tunnista energiavarastoja.

– Päätös pumppuvoimalaitoksesta mahdollistaisi kaivoksen muunkin käytön suunnittelun. Pumppuvoimalaitoksen lisäksi tyhjenevään kaivokseen on suunniteltu esimerkiksi kyberturvallisuustoimintoja, elintarvikkeiden tuotantoa ja varastointia sekä erilaista tutkimuskäyttöä. Pyhäsalmen kaivoksen jatkokäyttöpotentiaalin valjastaminen on erittäin tärkeää Pyhäjärven alueen työllisyyden ja talouskehityksen kannalta, kun työpaikat kaivostoiminnasta loppuvat.

Kategoriat
Näkökulmat

Silmät ummessa sulavaan jäätikköön

Autoalan päästöhuijauksia tutkiva Euroopan parlamentin EMIS-valiokunta kokoontui tällä viikolla viimeistä kertaa.

Kuluneen vuoden aikana olemme valiokunnassa kuulleet autonvalmistajia ja entisiä komissaareja ja tutkineet asioiden kulkua, vanhoja kokouspöytäkirjoja sekä virkamiesten sähköposteja.

Esiin piirtyvä kuva ei ole kaunis: syyskuussa 2015 esiin tullut Volkswagenin skandaali oli vain osa isompaa, koko autoteollisuutta koskevaa ongelmaa. Dieselautojen typen oksidien päästöt olivat testeissä huomattavasti pienemmät kuin normaaliajossa tien päällä.

Ruma on myös se johtopäätös, että jos komissio ja kansalliset parlamentit olisivat vain toimineet kuten olemassaoleva lainsäädäntö edellyttää, päästöhuijaus ei olisi ollut mahdollista. Huijaukseen ei puututtu, eikä sanktioita jaettu. Koko ongelman hoitamisessa viivyteltiin. Valiokunta osoittaa sormella erityisesti Italiaa, Espanjaa, Slovakiaa, Romaniaa ja Unkaria todellisiin päästöihin perustuvien testien viivyttämisestä.

Huijaukseen ei puututtu, eikä sanktioita jaettu.

Päättäjät ovat olleet nätisti autoteollisuuden talutusnuorassa.

Valiokunnan suosituksista tilanteen korjaamiseksi äänestetään täysistunnossa huhtikuun alussa.

Päästöhuijauksessa ei ole loppujen lopuksi kyse Volkkarin tai dieselauton omistajien huijaamisesta.

Hinnan päästöhuijauksesta maksavat tavalliset eurooppalaiset, erityisesti kaupungeissa asuvat sekä hengityselinsairauksista kärsivät kansalaiset. Moni tuntee päästönormit reilusti ylittävät ilmansaasteet keuhkoissaan.

Pelottavin ajatus tämän tutkinnan jälkeen on kuitenkin se, että liikenteen todellisia päästöjä ei tällä hetkellä pysty arvioimaan luotettavasti kukaan.

Vaikka Euroopan komissiossa on parhaillaan kehitteillä ajonaikaisia todellisia päästöjä mittaavat testit, on vastamäki ilmastonmuutoksen torjumisen näkökulmasta edelleen jyrkkä.

Kategoriat
Näkökulmat

Berner rymisteli umpikujaan

No se oli lyhyt keskustelu.

Ministeri Bernerin liikenneverkko-selvitys tuli ja meni, hallitus veti liikkuvat taakse nopeammin kuin osasin odottaakaan.

Varmasti tarpeellinen liike, sillä ongelmia riitti.

Yhtiöittämisen tarvetta oli vaikea nähdä.

Porkkanaa vähäpäästöisyyteen ei ollut. Jos esitys on sellainen, että hyvätuloisten kannattaa ostaa mahdollisimman iso ja kallis auto, niin silloin hyvätuloiset ostavat mahdollisimman ison ja kalliin auton. Se ei välttämättä ole automaattisesti vähäpäästöinen, jos polttoaineveroakin on alennettu ja samalla könttä-tiemaksulla voi ajella niin paljon kuin sielu sietää.

Eikä kansalaisten oikeustuntoon sovi, että liikenteen kustannuksista koko ajan isompi osa siirtyy vanhoilla autoilla käytännön pakosta ajaville. Päästötavoitteiden saavuttamisessa on muistettava myös oikeudenmukaisuus. Keinohan se on sekin vähentää liikenteen päästöjä, että ihmiset eivät pääse enää liikkumaan, mutta järjettömät keinot on silloin käytössä.

En tiedä mitä valmistelussa meni pieleen tai minkälaisia keskusteluyhteyksiä hallituspuolueilla on keskenään, mutta jotain jäi selvästi kuulematta. Tai ehkä kokematon ajatteli, että rymistellään nyt kunnolla, niin meneepähän ainakin osa tavoitteista väkisin läpi?

Jotain jäi selvästi kuulematta.

Nyt on uudelleen ajattelun paikka: korjausvelkaongelma on edelleen ratkaistava, päästövähennykset toteutettava, ja uudet liikennepalvelutkin ovat väistämättä tulossa. Paluu parlamentaariseen pohdintaan lienee viisainta.

Olen kirjoittanut pidemmän analyysin ministeri Bernerin viimeviikkoisesta selvityksestä täällä:

http://merjakyllonen.fi/2017/01/20/uudistuksia-perustellen-ja-yhteistyossa/

Se mikä meidän on vältettävä on tämä: että Suomi jakautuu kahtia, hyvinvoivaan kaupunkiseutuun, jonne on keskittynyt vauraus, joukkoliikenne ja ne muutamat sähköautot – ja muuhun Suomeen, jossa maksetaan maltaita pakollisista siirtymistä.