Ilmatieteenlaitoksen eteläisemmän Suomen lumigraafit näyttävät melko erilaisilta kuin edellistalvena. Siinä missä talven 2018–2019 käyrät ovat yhtenäisiä ja pistävät paikoin jopa 40 vuoden keskiarvon yläpuolelle, kuluvan talven käyrät katkeilevat lumettomuuteen ja jäävät kauttaaltaan kauas keskiarvon alle.
Arvaamattomalla lumitilanteella on monenlaisia vaikutuksia ympäristölle ja siihen liittyvälle toiminnalle. Jonkinlaisen kuvan seurauksista saa Luonnonvarakeskuksen eli Luken ulostuloista.
Lievimmästä päästä on eläinten määrän laskemisen vaikeutuminen. Luke tiedotti joulukuussa, että eläinten jälkilaskenta- aikaa pidennetään koko maassa ”poikkeuksellisen huonojen laskentaolosuhteiden takia”. Eläimiä siis lasketaan jälkien perusteella pitkäaikaisten kannanmuutosten selvittämiseksi. Jotta jälkilaskenta onnistuisi, maassa täytyy olla tuore lumikerros.
Eläimille itselleen lumettomuus aiheuttaa muutoksia, joihin sopeutuminen voi tarkoittaa pakkomuuttoa uusille alueille tai katoamista. Talviturkkiin vaihtavat metsäjänikset ovat helppo saalis lumettomassa ympäristössä. Saimaalla on koottu lumikinoksia saimaannorppien pesäpaikoiksi jo aiempina talvina. Karhuja on herännyt talviunilta leutoihin säihin ja ne tarvitsevat ruokaa.
Ilmaston lämpenemisen odotetaan lisäävän puiden kasvua, mutta vähäinen lumi ei riitä suojaamaan havupuun taimia talven yli.
Lumettomuus vaikuttaa Luken tutkimusten mukaan myös puustoon. Ilmaston lämpenemisen odotetaan lisäävän puiden kasvua, mutta vähäinen lumi ei riitä suojaamaan havupuun taimia talven yli. Maahan imeytyneen veden jäätyminen heikentää myös männyn juurten kasvua.
Ihmisen arkeen lumi tulee myös maatalouden kautta. Luken erikoistutkija Ari A. Rajala kirjoitti tammikuussa syyskylvöisten viljelykasvien kohtaamista uhista.
”Lumipeite routaantumattomassa maassa ja toisaalta kovat pakkaset ilman suojaavaa lumipeitettä voivat aiheuttaa talvituhoja. Myös pitkäkestoinen tulviminen, pellolla seisovan veden jäätyminen ja sahaavat suoja- ja pakkasjaksot voivat kaikki johtaa pahimmillaan kasvustojen vaurioitumiseen tai tuhoutumiseen.”
Kun sateet tulevat talvellakin vetenä, vesi huuhtoo pelloilta ravinteita. Vesialueet rehevöityvät, mutta viljelykset kärsivät.
Harmaus lannistaa, surettaa ja masentaa
Mitä lumettomuus tekee ihmiselle? Esitin kysymyksen Facebook-yhteisölleni, jota neljän kuukauden marraskuu tuntuu vaivaavan. Ajantaju katoaa, harrastukset kärsivät ja mieli on maassa. Nämä kommentoijat asuvat Suomen eteläisemmällä puolikkaalla eli Oulussa tai sen alapuolella.
Lue juttu loppuun Kansan Tahdon paperinumerosta 2/2020!
Saat kymmenittäin kiinnostavia artikkeleita yhteiskunnasta ja kulttuurista, ihmisistä ja ilmiöistä tilaamalla vasemmistolehden pohjoisesta. Vuositilauksen hinta on 65 euroa / 8 numeroa, opiskelijoille ja alle 30-vuotiaille 37 euroa.