– Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon integraatio (yhteensovittaminen) tarvitaan, se on ihan selvää. Nykyhallituksen sotemalli on kaadettava, meillä on nopeasti parempi ja halvempikin tilalle, sanoi kansanedustaja Hanna Sarkkinen Vasemmistoristeilyn sote ja maakuntauudistusklinikalla.

Hänen mukaansa todellisuudessa vain kokoomus haluaa nykyhallituksen sotemallin.

– Epäpyhä lehmänkauppa pitää hallituksen koossa. Vasemmiston, demarien ja vihreiden linjaukset ovat niin monilta osin lähellä toisiaan, että niistä voidaan neuvotella yhteinen ratkaisu, Sarkkinen uskoi.

Todellisuudessa vain kokoomus haluaa nykyhallituksen sotemallin.

Vasemmiston mallissa käytännön kärjeksi on nostettu julkisen perusterveydenhuollon vahvistaminen niin, että terveysasemilla pääsisi kiireettömissä tapauksissa lääkärille viikossa.

Klinikan vilkkaassa keskustelussa todettiin, että uusien sotekeskuksien palvelutarjonnan pitää olla muutakin kuin terveydenhoitoa eli myös sosiaalityön palveluita esimerkiksi vanhuksille ja vammaisille, joiden asiaa puolue nostaa pinnalle lokakuun lopulla Tampereella järjestettävällä seminaarilla.

Kun vanhuspalvelulakia keskustelussa moitittiin, niin yksi lain isistä, ex-kansanedustaja Erkki Virtanen hieman kimpaantui ja paukautti esimerkkejä luetellen, että itse laki on hyvä, mutta monia sen määräyksistä ei kunnissa käytännössä toteuteta.

 

Soteklinikan kokoustila alkoi täyttyä jo etuajassa ja lopussa melkoinen osa joutui seisomaan tuolien loppuessa. Salin perällä pöydän reunalla istuu entinen kansanedustaja Veijo Puhjo. (Kuva: Aki Räisänen)

Jos lait läpi, niin vaikea perua

Maakunta- ja soteuudistuksen läpimeno on Sipilän hallitukselle elinkysymys. Merkkinä siitä hallituspuolueet jyräsivät eduskunnan sotevaliokunnassa läpi päätöksen, jolla valiokunta lopetti asiantuntijoiden kuulemiset eli pakotetaan nopeampaan päätöksentekoon.

Hanna Sarkkinen arvioi päivä ennen valiokunnan päätöstä käytännössä marraskuulla ratkeavan sen, meneekö hallituksen lakiesitys läpi.

“Jos on pakko arvata, niin todennäköisempää, että kaatuu.”

– Jos on pakko arvata, niin todennäköisempää, että kaatuu, hän heitti.

Mikäli Sipilän hallitus saa lait läpi, niin niiden kumoaminen on vaikeaa, vaikka ensi kevään eduskuntavaalien jälkeen Suomeen saataisiin punavihreä hallitus.

Syynä on EU-säädöstö eli jos joku julkinen toiminta avataan kilpailutukseen siis myös yksityisille markkinoille, niin sitä ei voi palauttaa pois kilpailutuksesta vain julkiselle toimijalle.

– Oikeusprosessin kautta sitä voidaan palauttaa, mutta se on erittäin työlästä ja kestää vuosikausia, Hanna Sarkkinen huomautti.

 

”Elefantti pitää syödä palasina”

Maakunta- ja soteuudistukseen kuuluu sotepalvelujen ohella monien nykyisten valtion toimintojen kuten esimerkiksi työllisyys-, liikenne- ja ympäristöasioiden uusille maakunnille ja näin suoralla kansanvaalilla valittavan maakuntavaltuuston alaisuuteen.

Vaikka muutos on suuri, niin Hanna Sarkkisen mukaan sote-asiat ovat ensisijaisia, koska ”elefantti pitää syödä palasina”. Hän olisi myös valmis jaksottamaan muutosta hieman samaan tapaan kuin peruskoulu aikoinaan toteutettiin.

Erityistä huolta Sarkkinen kantoi ympäristöhallinnosta, jonka maakunnille siirtymätön osa aiotaan keskittää yhteen virastoon. Nykykaavailuissa ei enää jäisi viranomaista, jolla olisi valitusoikeus muiden viranomaisten tekemistä päätöksistä.

 

Vasemmistoliiton sotetyöryhmää vetävä Harry Yltävä kertoi, että puolue järjestää erityisesti vammaisten asioita käsittelevän seminaarin lokakuussa Tampereella. (Kuva: Aki Räisänen)

Tilakeskusyhtiö aiheuttaa jättivuokrat

Sote- ja maakunta-asiat vetivät kokoustilan täyteen ja puhetta olisi riittänyt enemmänkin esimerkiksi siitä, kuinka terveysfirmat nyt ostavat silmälääkäreitä sairaaloista ja julkiselle puolella kaihileikkausjonot venyvät.

Keskustelussa vaadittiin toimintansa jo aloittaneen Maakuntien Tilakeskus Oy:n välitöntä alasajoa.

Kaikki uusien maakuntien tilat sairaaloista terveysasemiin, sosiaalitoimistoihin ja pelastusasemiin siirtyvät sille ja yhtiö vuokraa tiloja edelleen maakunnille.

Maakuntia ajetaan palvelujen rajuun keskittämiseen siten, että Tilakeskuksella on kuuden prosentin tuottotavoite, joka paukautetaan vuokriin. Kun esimerkiksi Kainuun sote maksaa nyt mm. terveysasemista vuodessa vuokria reilusti alle 30 miljoonaa euroa, niin uusi vuokra tulisi olemaan yli 41 miljoonaa euroa vuodessa. Erotus on pois palveluista.

Tilaisuuden pohjoisin osallistuja, Juhani Harjunharja Utsjoelta halusi palauttaa esimerkiksi lääkäreille Lapin lisän palkkaukseen, koska pysyviä viranhoitajia ei tahdota Ylä-Lappiin saada.

Palvelujen yksityistämisestä puhuttiin runsaasti ja esillä oli mm. Länsi-Pohjan Mehiläis-jupakka.

“Kun luukun aukaisee niin mehiläiset lentävät sisään.”

– Kun luukun aukaisee niin mehiläiset lentävät sisään, heitti Kemin Aaro Tiilikainen.

Helsingin Kati Peltolalle vastatessaan Hanna Sarkkinen arveli, että sosiaalipalvelut on Sipilän sotessa rajattu sotekeskuksista lähes kokonaan pois, koska yksityiset palveluntuottajat eivät niitä kykene tuottamaan eivätkä pystyisi näin vaadittaessa keskuksiakaan perustamaan.

Klinikalla kuului hieman erilaisiakin näkemyksiä sotepalvelujen organisointipohjasta. Vasemmistoliittohan on hyväksynyt 18 maakunnan mallin, mutta myös sairaanhoitopiirien ja suurten Erva-alueiden (esimerkiksi koko pohjoinen Suomi yhtenä) kaipailua esiintyi.

Esimerkiksi puolueen sotetyöryhmää vetävä Harry Yltävä Tammisaaresta puhui vain viiden alueen näkökulmasta. Sitä vastaan ovat maantiede eli palvelujen saatavuus ja demokraattisen päätöksenteon olennainen heikentyminen, joihin eduskunnan peruslakivaliokunta jo edellisen kuntayhtymämallin kaatoi.

Kannatuksen laskusta kärsivä keskusta pitää kuntapolitikkaa tukevasti näpeissään. Maan kolmanneksi suurimmalla puolueella on 59 prosenttia kunnanhallituksen puheenjohtajapaikoista ja 48 prosenttia valtuustojen puheenjohtajapaikoista, kertoo Kuntaliiton tuore tilasto. Siihen on koottu kunnissa ennen kesätaukoa tehdyt valinnat valtuustokaudelle 2017–21.

Kevään kuntavaalien ja kesän gallupien suurin puolue kokoomus on saanut vain 16 prosenttia kunnanhallitusten johtopaikoista. Rakettinousun tehneet vihreät, joita kuntavaaleissa äänesti 12,5 prosenttia kansasta, johtaa kunnanhallitusta 0,3 prosentissa Suomen kuntia. Demareilla on nuija 15 prosentissa kunnanhallituksia, ja perussuomalaisilla ja vasemmistoliitolla kummallakin yhdessä prosentissa.

Vasemmistoliitto sai kevään kuntavaaleissa 8,8 prosenttia äänistä. Valtuuston puheenjohtajuus vasemmistolla on 9 kunnassa ja kunnanhallituksen johtopaikka 3 kunnassa. Keskustan kokonaiskannatus oli 17,5 prosenttia, ja sillä on kunnanhallituksen puheenjohtaja lähes 180 kunnassa!

Keskustan ylivaltaa turvaa Suomen kuntarakenne ja pienten kuntien suuri määrä.

Keskustan ylivaltaa turvaa Suomen kuntarakenne ja pienten kuntien suuri määrä. Huolimatta alle 20 prosentin vaalikannatuksesta keskustalla on ylivoimaisesti suurin paikkamäärä, yhteensä 2824 valtuutettua, kun esim. demareilla on isommalla kokonaiskannatuksella vain 1697 valtuutettua. Vihreiden paikkaluku on vain 534. Demarit ja vihreät ovat “kaupunkipuolueita”, kun taas pikkukunnat ovat keskustan heiniä. Pienissä kunnissa valtuustoon pääsee vähin äänin, suurissa ääniä pitää olla satamäärin. Tämä selittää keskustan suhtautumista kuntarakenne- ja maakuntauudistuksiin.

Manner-Suomessa on yhteensä 295 kuntaa, joista Kuntaliiton tilasto on koottu. Edistystä on sentään tapahtunut naisten asemassa. Uusissa valtuustoissa liki 40 prosenttia puheenjohtajista on naisia.

YLE:n viimeisimmän gallup-kyselyn mukaan kokoomus on nyt suurin puolue ja myös persujen suosio noussut. Kepun kannatushan on aina vakio, joten siihen YLE:n ei tarvinnut tehdä kyselyssä rukkauksia. Pieni notkahdushan menee selkeästi sen kuuluisan “virhemarginaalin” (mittarivirhe) piikkiin. Persujen suosion nousua olen jo ounastellutkin sen jälkeen kun Halla-Aho ilmoittautui persujen nokkamieskisaan.

Onhan Soini nyt pettänyt hallituksessa ollessaan liki kokonaan kaikki rymyporukat, baarien ja peräkamarien pojat, natsimieliset ja liivijengit jotka kaikki Soini sai rehvakkailla, populistisilla ja kansallismielisillä puheillaan jopa ensi kertaa elämässään äänestämään missään vaaleissa. Nuo porukat nostivat persut nykyiseen asemaansa.

Elämme siis vaarallisia aikoja.

Tuontapaisia porukoita muuten Suomessa riittää enemmän kuin ehkä olemme ajatelleetkaan. Elämme siis vaarallisia aikoja. Nuo porukat nimittäin ovat jopa turvallisuusuhka, kun kaikenkarvainen militarismi näyttää olevan jopa istuvan hallituksemme suosiossa. Mitkäpä ryhmät kuvittelisitte nimittäin olevan ensimmäisiä vapaaehtoisia mihin hyvänsä tuleviin houkutuksiin, joissa luvataan ase käteen ja ohjattuun toimintaan? Väitteeni todeksi osoittaa juurikin persujen tulo politiikan pääpäättäjiin nopealla aikataululla. Halla-Ahon ilmoitus sai jo takaisin nukkumaan menneitä hörhöporukoita uudelleen aktivoitumaan. Persujen osalta kyselyssä kerrottu nousu ei ollut minulle yllätys.

Suosiota on menettänyt YLE:n kyselyn mukaan lähinnä sosdemit, vasemmisto ja vihreät. Miten se nyt näin menee, vaikka kaikki muut mittarit ovat näyttäneet jo tovin aivan päinvastaista? Sosdemit ja vasemmisto ja vihreät ovat kaikilla muilla mittareilla olleet nyt nousussa. Aivan nuoriakin on ollut ennakkoäänestyspaikoilla selkeästi enemmän nyt kuin aiemmin kuntavaaleissa. En usko sen kaiken eräiden suurlapsiperheidenkään ansiota yksin olevan. Vaikka ainakin näillä seuduilla niillä on perinteisesti ollut jopa täysin ylivalta kuntapäättäjissä.

Nämä kuntavaalit ovat mielestäni tärkeimmät kuin mitkään kuntavaalit vuosikymmeniin. Siitäkin huolimatta, että selkeästi tarkoituksellisesti on annettu kansalaisille informaatiota, että kuntiin ei jäisi mitään tarvetta valtuustoille kun sote-puoli viedään pois kuntien oikeuksista.

On nimittäin muistettava, että mitään ei ole vielä kunnista siirretty mihinkään maakuntiin!

On nimittäin muistettava, että mitään ei ole vielä kunnista siirretty mihinkään maakuntiin! Ei ole edes vielä varmaa, tuleeko tällä eduskuntakaudella tuo tapahtumaankaan. Ei ole varmaa, kykeneekö nykyinen hallitus edes koko kauttaan istumaan!

Asiantuntijoidenkin mukaan hallituksen suunnittelemalla aikataululla ei voida noita suunnitelmia käytännössä edes toteuttaakaan.

Tulevilla kuntien valtuustoilla on suuri tehtävä tässä myllerryksessä puolustaa omaa paikkaansa nyt ja todennäköisessä uudistuksessa. Joka tapauksessa kuntien pitää toimia ja kehittää toimintojaan omatoimisesti niin kauan kuin ne mahdollisuudet viedään kunnilta pois.

Eivät kunnat voi pysäyttää toimintojaan ja palveluitaan vain odottaakseen muiden ne hoitavan. Jos ja kun muutos tulee, silloin vasta siirtyy vastuu. Senkään jälkeen eivät kunnat voi jättäytyä vetämättömiksi sote-asioissakaan. Toki kunnille jää edelleen oikeus sote-uudistuksen jälkeenkin ainakin kritisoida asioita jos hommat ei uudessa systeemissä menekään kuten on luvattu. Ja onhan kunta muutakin kuin sosiaali- ja terveyspalveluita.

Mielestäni vasemmistoliitolla on järkevä ja realistinen ote kuntapolitiikkaan.

Mielestäni vasemmistoliitolla on järkevä ja realistinen ote kuntapolitiikkaan. Vasemmisto on perinteisesti ollut köyhien, lasten, perheiden, työläisten, opiskelijoiden, eläkeläisten ja kaikkien heikompiosaisten puolustaja ja äänitorvi politiikassa. Hieman tässä yhteiskunnan myllerryksessä jossakin välissä saattoi olla uskonpuutettakin kun monet huonoista olosuhteista lähteneet pääsivät miltei suoraan opiskelujensa jälkeen hyville paikoille nousujohteisten yritysten mukaan. Monet työläisoloista lähteneet se sokaisi totaalisesti. Saattoipa asennemuutoksessa olla joissakin tapauksissa myös painostuksen tunnettakin – ”vassarit ei sovi yrityskuvaan”. Nyt kuitenkin tuon kuplan jo osin puhjettua on vasemmistoon alkanut olla taas paluuta havaittavissa tuoltakin suunnalta.

Sen verran pitäisi jokaisen katsoa taaksepäin elämässä, että osaisimme antaa arvoa sille mistä olemme lähteneet. Jos vaikka olemme lapsuutemme eläneet köyhissä olosuhteissa emmekä ole saaneet kaikkea sitä silloin mitä saivat varakkaampien perheiden lapset, emme olleet yhtään sen huonompia tai tyhmempiä kuin hekään, vaikka sitä silloin ja jopa vieläkin on päähämme taottu.

Nuori, joka olet köyhästä perheestä lähtöisin, älä kosta omaa köyhää lapsuuttasi muille köyhille äänestämällä varakkaiden edustajia vaaleissa!

 

Esko Huotari
Tyrnävä

Valtakuntamme hallitus riuhtoo sote- ja maakuntauudistusta kasaan sellaista vauhtia että heikompaa hirvittää. Onpa tuo jo monessa muussakin hallituksen hankkeessa nähty, että tärkeämpää vaikuttaa olevan vauhti kuin kestävät ja hyvin valmistellut päätökset. Se on harmillista, koska kiireessä moni tärkeä asia voi jäädä huomioimatta.

Kainuussa sote-palvelut on reilut kymmenen viimeistä vuotta järjestetty maakunnallisesti yhden toimijan toimesta, pois lukien tietenkin Puolanka omine sote-seikkailuineen. Tuossa ajassa on kuitenkin ehditty hitsata perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito sekä sosiaalihuolto kompaktiksi paketiksi, jonka on sanottu joskus olevan koko sote-uudistuksen taustalla. Ajatus on joskus voinutkin olla tämä, mutta toteutus näillä näkymin on jotain aivan muuta kuin tämä niin kutsuttu Kainuun-malli.

Hallituksen esittämässä sote-uudistuksessa tätä integraatiota kuitenkin puretaan ja järjestelmä sirpaloitetaan sekä uusien maakuntien sisällä että maakuntien ja yksityisten toimijoiden kesken. Valinnanvapauden nimissä ollaan luomassa järjestelmää, jossa yksityiset palveluntarjoajat pääsevät tekemään bisnestä terveydellämme. Uudistukseen liittyy yksilöä ajatellen useita eettisiä ongelmia, joista yksi on useiden ongelmien kanssa painiskelevien ihmisten asemaa sote-uudistuksen ja valinnanvapauden keskellä.

Uudistukseen liittyy yksilöä ajatellen useita eettisiä ongelmia.

Niin sanotuista moniongelmaisista ihmisistä julkisessa keskustelussa puhuttaessa tarkoitettaneen ihmisiä, joilla voi olla erilaisia pulmia mielenterveyden ja päihteidenkäytön kanssa sekä tarvetta sosiaalihuollon palveluille. Onkin esitetty tällaisten moniongelmaisten ihmisten hoitamista pelkästään julkisten palveluntuottajien toimesta. Eli toisin sanoen valinnanvapaus koskisi terveitä ja hyvin elämässään pärjääviä, muttei runsaasti apua tarvitsevia.

Mielenkiintoinen kysymys liittyy myös siihen, kuka tekee päätöksen siitä ja millä kriteereillä, että milloin ihminen on moniongelmainen? Eli milloin hänen mahdollisuuksiaan tehdä oleellisella tavalla omaa itseään koskevia päätöksiä rajoitetaan? Mielenterveys- ja päihdeongelmien kanssa painiskeleviin kohdistuu jo nykyisellään runsaasti ennakkoluuloja ja oletuksia, miten käy tulevaisuudessa kun he saavat papereihinsa moniongelmaisen leiman? Mielenkiintoisia kysymyksiä, erityisesti tänä aikana, kun koko uudistusta ajetaan piippuun valinnanvapauden nimissä.

Miten käy tulevaisuudessa kun he saavat papereihinsa moniongelmaisen leiman?

Sote-uudistuksessa olisi hyvä polkaista nyt jämäkästi jarrua ja luoda ensin maakunnat hoitamaan sote-palveluiden järjestämistä. Kun ne myllyt saadaan pyörimään, voi sitten miettiä onko tarvetta lähteä antamaan enemmän vastuuta yksityisille palveluiden tuottajille. Asioissa on syytä edetä kansalainen, ei poliittinen kunnianhimo edellä.

 

Miikka Kortelainen
Kaupunginvaltuutettu (vas)
Kajaani