Kansan Tahto

70 € / vuosi
Kategoriat
Lukijoilta

Jäntevyyttä ja järkevyyttä maakuntauudistukseen

Maakunta- ja soteuudistusta viedään härkäpäisesti eteenpäin, vaikka ongelmat tuntuvat seuraavan toistaan. Sipilän hallitus ei näytä välittävän tuloksesta, pääasia on että mylly pyörii. Pelin henki näyttää olevan selvä: keskusta saa maakunnat, kokoomus valinnanvapauden ja sinisille kelpaa kaikki.

Esimerkiksi sitä, että sen tavoitteet näyttävät ainakin täällä Kainuussa jäävän melko lailla toteutumatta, ei voi pitää missään nimessä ongelmista vähäpätöisimpänä. Minun ymmärrykselläni sellaista uudistusta ei kannattaisi edes viedä eteenpäin, joka ei vastaa sille asetettuja tavoitteita. Ei Kainuussa, ei Uudellamaalla eikä liiemmin muillakaan alueilla.

Uudistuksen tavoitteena on hallituksen mukaan kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa palvelujen yhdenvertaisuutta ja saatavuutta sekä hillitä kustannuksia.

Ensitöikseen uusi maakunta joutuu nyt käytössä olevien rahoituslaskelmien mukaan etsimään toiminnastaan noin 6,5 miljoonan euron säästöt.

Kustannusten hillintä näyttää ainakin Kainuussa tarkoittavan sitä, että ensitöikseen uusi maakunta joutuu nyt käytössä olevien rahoituslaskelmien mukaan etsimään toiminnastaan noin 6,5 miljoonan euron säästöt. Se on paljon, kun ottaa huomioon että esimerkiksi Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän toimintatuotot ovat 326 miljoonaa euroa.

Erityisen karvaan asiasta tekee se, että Kainuun hallintokokeilun aikana tehdyllä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteensovittamisella saavutettiin jo merkittävä kustannusten nousun hillintä. Sitä ei tämän uudistuksen yhteydessä näytetä otettavan huomioon ollenkaan.

Tällaiset 6,5 miljoonan euron leikkaukset tarkoittavat vääjäämättä leikkauksia kainuulaisten palveluihin, joten on hankala nähdä palvelujen yhdenvertaisuudenkaan paranevan, varsinkaan harvaan asutuilla alueilla. Kun palveluiden saatavuus heikkenee, on hankala nähdä hyvinvointi- ja terveyserojenkaan kaventuvan.

Leikkaaminen näistäkin asioista on kuin itsensä jalkaan ampuminen.

Toki on myönnettävä, että nykyisen tiedon ja laskentaperusteiden valossa raha tipahtaa valtiolta maakunnan kassaan pääasiassa niin sanottuna yleiskatteellisena rahana. Eli Kainuunkaan kohdalla nuo 6,5 miljoonan euron säästöt eivät kohdistu soteen vaan koko uuteen maakuntaan. Ei tunnu kuitenkaan järkevältä leikata esimerkiksi aluekehittämisestä, pelastuslaitokselta, yritys-, työ- ja elinkeinopalvelujen järjestämisestä, maaseudun kehittämisestä tai alueellisesta tienpidosta. Leikkaaminen näistäkin asioista on kuin itsensä jalkaan ampuminen.

Jäntevästi ja järkevästi toimiessaan hallitus laittaisi uudistuksen jäihin ja ottaisi asian parlamentaariseen valmisteluun. Sote- ja maakuntauudistus on välttämätön, väistämätön ja olisi pitänyt toteuttaa jo vuosia sitten, mutta Kainuunkin kokemuksen pohjalta. Ei missään nimessä siinä mallissa jota nyt väkipakolla yritetään läpi runnoa lavatansseista tutulla kyynärpäätaktiikalla eteenpäin.

Toivottavasti sitä jäntevyyttä ja järkevyyttä on näköpiirissä pian, ennen kuin hyvinvointiyhteiskunta on vain muisto historian lehdillä.

 

Miikka Kortelainen
Kajaani

Kategoriat
Uutiset

Vasemmistoliiton Lapin piiri: Tasavertaisten palveluiden tulee olla maakunnan yhteinen tahto

Vasemmistoliiton Lapin piirin piirihallitus edellyttää, että maakunta- ja soteuudistuksen valmistelussa jo tässä vaiheessa huomioidaan laajan maakunnan kaikki alueet ja kunnat tasavertaisina. Maakunta- ja soteuudistuksen lisäksi merkittäviä vaikutuksia on valtioneuvoston asetuksena annetuilla keskittämisasetuksella ja kiireellisen hoidon asetuksella.

Vasemmistoliiton Lapin piiri ei hyväksy ajattelua, että Länsi-Pohjan sairaalatoimintojen alasajo olisi ratkaisu valtiovallan uhkaamaan rahoituksen pienentämiseen.

– Maakunta- ja soteuudistuksen tavoite ei voi olla se, että suuren väestönosan palvelut heikkenevät. Tavoitteeksi täytyy asettaa se, että peruspalvelut turvataan ja erityisesti perusterveydenhuollon palvelujen osalta tavoitteena on yhtä hyvä palvelujen saatavuus kuin on nykyisellään työterveyshuollossa, piirijärjestö linjaa.

– Lapin laajan maakunnan asukkaiden ei pidä joutua kärsijän rooliin kun maan hallitus supistaa voimavaroja ihmisille tärkeiden palvelujen osalta. Kaikissa kunnissa tulee olla perustason sosiaali- ja terveyspalvelut ja sairaalatoiminta on turvattava sekä Lapin että Länsi-Pohjan keskussairaaloissa. Järkevällä palvelujen integraatiolla ja voimavarojen suuntaamisella paljon tukea tarvitseviin, on mahdollista turvata palvelut kaikille tavoitteemme mukaisesti julkisina palveluina, piirijärjestön kannanotossa todetaan.

Vasemmistoliiton Lapin piiri ei hyväksy ajattelua, että Länsi-Pohjan sairaalatoimintojen alasajo olisi ratkaisu valtiovallan uhkaamaan rahoituksen pienentämiseen.

Vasemmistoliiton Lapin piiri haastaa muut maakunnassa toimivat puolueet toimimaan riittävän rahoituksen turvaamiseksi vuoden 2020 alusta ja turvaamaan sairaaloiden sekä peruspalveluiden toiminta maakunnan alueella.

– Tavoitteeksi tulee asettaa väestön palvelujen saatavuus ja saavutettavuus sekä terveyserojen kaventaminen – ei palvelujen heikentäminen vaan päinvastoin parantaminen.

Kategoriat
Näkökulmat

Nuoret, keskittämisikäiset ja maakuntauudistus

Nuoret. Mikä niillä on vikana? Ne ovat lehtijuttujen mukaan fiksumpia kuin koskaan ja voivat paremmin kuin koskaan. Tupakointi ja humalahakuinen juominen on out. Ne harrastaa yhä useammin tavoitteellista liikuntaa, tai jahtaavat Pókemoneja tai mitä villitystä milloinkin.

Nykynuoriso tiedostaa ja esittää mielipiteitään. Sosiaalisen median kautta se on aiempaa helpompaa, kun omalle mielipiteelleen saa entistä nopeammin palautetta. Jopa Keskustanuoret nousivat kritisoimaan hallituksen eriarvoistavaa koulutuspolitiikkaa keskustan puoluevaltuuston kokouksen yhteydessä huhtikuussa Twitter punaisena (huom. sanaleikki tarkoituksellinen).

Laskennallisesti yksi syrjäytynyt – tai nykyään puhutaan jo syrjäytetyistä – nuori tulee maksamaan yhteiskunnalle elämänsä aikana erilaisten tukien ja palvelujen muodossa miljoona euroa.

Nuorten tilanne on kuitenkin polarisoitunut: ne, jotka porukasta voivat huonosti, voivat huonommin kuin nuoret koskaan aiemmin. Ne, jotka eivät osallistu, eivät osallistu mihinkään. Nämä nuoret eivät anna kommentteja koulutusleikkauksista lehdille eivätkä vastaa kyselyihin, joissa kysytään, montako kertaa kuukaudessa käytät alkoholia humalahakuisesti. Tuntuu, että ”syrjäytyneistä nuorista” puhuttaessa tarkoitetaan yleisesti nuorta, joka veti ekat kännit kuusitoistavuotiaana ja myöhästyi kotiintuloajasta. Todellinen syrjäytyminen on valtaosalle päättäjistä vierasta, sillä syrjäytyneet eivät tee itseään näkyväksi.

Laskennallisesti yksi syrjäytynyt – tai nykyään puhutaan jo syrjäytetyistä – nuori tulee maksamaan yhteiskunnalle elämänsä aikana erilaisten tukien ja palvelujen muodossa miljoona euroa. Laskelmiin ei kuitenkaan voida sisällyttää inhimillistä kärsimystä.

Oulun kaupungin arviointikertomuksessa 2016 tarkastuslautakunta nosti esille jo viime vuonna raportoidun puutteen lastensuojelun työntekijöiden riittämättömyydestä. Oulussa lastensuojelun työntekijällä on keskimäärin 55–60 asiakasta, kun valtakunnallinen suositus on 30–40 asiakasta. Edistystäkin on tapahtunut: nuorten päihdehoitoon ei ole juurikaan ollut jonoja, kun resurssia on lisätty. Lastensuojelun asiakkaat priorisoidaan etusijalle sekä lasten ja nuorten psykiatrisessa työryhmässä että päihdepalveluissa.

Yhteiskunnan tuella, kuten juuri lastensuojelun palveluilla, voidaan vaikuttaa huono-osaisuuden periytymisestä johtuviin haasteisiin. Nuorten tilanteeseen asettaa haasteita kuitenkin myös muuttoliike. Kaupungistuminen on globaali trendi, joka kiihtyy tulevaisuudessa myös Suomessa. Nuori väki pakkautuu pikkukunnista kasvukeskuksiin. Muuttoliikkeestä valtaosa on alle 35-vuotiaita, mutta mikäli sote-uudistuksen keskittämisratkaisut toteutuvat, voi se houkuttaa myös ikääntyvää väestöä muuttamaan palvelujen ääreen. Vähenevän väestön myötä harveneva palveluverkko kiihdyttää eriarvoisuuden kasvua niin maakunnassa kuin keskuskaupungeissakin. Kurjistuvien kylien nuoret jäävät vaille mahdollisuuksia kehittää itseään tai asuinseutuaan. Kasvukeskuksiin hakeutuvien nuorten lukumäärä taas ylittää reippaasti tarjolla olevien koulutus- ja työpaikkojen määrän.

Pian – siis ihan liian pian – on maakuntavaalit. Meillä setä- ja täti-ihmisilläkin on vaikeuksia hahmottaa, miten muutoskokonaisuus tulee rakentumaan ja vaikuttamaan arkeemme. Miten voimme taata, että seuraavat tekijäpolvet, kaikenlaisissa tilanteissa olevat nuoret, saataisiin sitoutettua tähän yhteiskunnalliseen muutokseen ja lausumaan omaa näkökulmaansa? Vasemmiston jäsenistön ikäjakaumassa on notkahdus nykyisten 40–49-vuotiaiden kohdalla, mutta kannatus on korkeammalla nuoremmissa ikäluokissa. Miten takaamme vasemmistolaisen ajattelun ja politiikan jatkumon Suomen historian suurimman hallinnollisen muutoksen edellä? Tämä ei voi olla vain poliittisen nuorisojärjestömme asia, vaikka se hyvää työtä tekeekin.

PS. Kerrotaan Keskustanuorille, että ne on väärässä porukassa – vaikka Twitterissä.

Kategoriat
Lukijoilta

Merilappilaiset yhteisrintamaan Länsi-Pohjan keskussairaalan puolesta

Kuntavaalit lähestyvät ja lähes kaikki ehdokkaat puolueesta riippumatta ovat olleet huolissaan vanhuksista, lapsista, sote-palveluista sekä siitä kuinka palvelujen pitää säilyä lähellä asukkaita ja olla kaikkien saatavilla. Kunnes 22.3. saimme lukea, että Rovaniemi haluaa synnytykset, päivystykset, psykiatriankin eli kaiken mitä Länskän alueella on.

Se vimma, millä Rovaniemen seutu ja sen keskustalaiset voimat pyrkivät ajamaan alas Länsi-Pohjan keskussairaalan toimintoja on käsittämätön. Asiaa pahentaa vielä se, että Meri-Lapin omat kansanedustajat ovat täysin hiljaa eli he ovat unohtaneet ne tuhannet äänestäjät, jotka ovat antaneet heille mandaatin Arkadianmäelle. Eli eipä kotiseutu paljoa kiinnosta. Hävetkää. Kovin hiljaisia ja kiusaantuneita näin vaalien alla tuntuu olevan myös keskustan ja kokoomuksen kuntavaaliehdokkaat.

Onko koko sote- ja maakuntahallintouudistuksen pohjimmainen tarkoitus varmistaa keskustan valta-asema tulevaisuudessa?

Onko koko sote- ja maakuntahallintouudistuksen pohjimmainen tarkoitus varmistaa keskustan valta-asema tulevaisuudessa kun päätöksiä tehdään Meri-Lapissa ja koko Lapin maakunnassa? Herää kysymys, toteutuuko alueen demokratia ja onko tarkoitus oikeasti parantaa ihmisten perusturvaa ja palveluita vai pönkittää yhden puolueen valta-asemaa?

Perusteluja Länskän säilyttämiselle löytyy. Meri-Lapissa on kaksi paperitehdasta, terästehdas, kaksi satamaa, lentokenttä ja 65 000 asukasta eli sama määrä kuin Rovaniemellä. Jos ja kun Kaidi tekee biojalostamon, niin Länskän säilyttämiselle on vielä painavammat perusteet. Meri-Lapin alue tuottaa noin kymmenen prosenttia koko Suomen bruttokansantuotteesta.
Sen sijaan Rovaniemen työpaikoista lähes kaikki luodaan verovaroilla. Tästäkin näkökulmasta Länskän alasajointo on täysin perusteeton.

Pitää muistaa myös, että päätöksillä on vaikutusta satojen ihmisien työpaikkaan Länsi-Pohjan keskussairaalassa.
Pyydämme kaikkia Meri-Lapin kunnanvaltuutettuja ja ehdolla olevia nousemaan taisteluun Länsi-Pohjan keskussairaalan puolesta. Meillä on paljon pelissä; työpaikat, lapset, vanhukset, koulutus ja koko Meri-Lappi, joka on hieno paikka asua, kunhan sitä yhdessä puolustetaan. Me ansaitsemme sen.

Tommi Sauvolainen, Jari Holland, Teemu Vahlroos, Petri Markkanen
Kemi