Puolustusministeri Niinistö näkee tiedonkulun parantuneen eduskunnassa

 

Vasemmiston kansanedustaja Markus Mustajärvi näkee puolustuspolitiikassa pidempiaikaisen salaamisen kulttuurin, jolla halutaan estää kansalaiskeskustelua.

Viimeisin esimerkki on Suomen, Yhdysvaltojen ja Ruotsin yhteinen aiejulistus, jonka julkilausuttuna tavoitteena on täydentää ja koota yhteen aikaisemmin sovittuja asioita. Puolustusministeri Jussi Niinistön mukaan julistuksen tärkein anti on harjoitusyhteistyön tiivistäminen.

Aiejulistus tuotiin eduskunnalle vain tiedoksi ja se käsiteltiin ulkoasiain- ja puolustusvaliokunnissa salaisena, joten kansanedustajat eivät voineet puhua siitä julkisesti käsittelyn aikana. Mustajärvi sanoo, ettei saanut puolustusvaliokunnassa asiantuntijoilta vastausta kysyessään, miksi asia pitäisi salata.

“Jostain syystä asiat halutaan hoitaa niin, ettei päästetä kansanedustajia sotkeutumaan omiin asioihinsa.”

– Aina pitäisi olla lakiin perustuva syy, kun julistetaan salaiseksi. Jostain syystä asiat halutaan hoitaa niin, ettei päästetä kansanedustajia sotkeutumaan omiin asioihinsa.

Salailun ohella maassa vallitsee Mustajärven mielestä pelotteluilmapiiri. Turvallisuusorganisaatioita on käytetty luomaan osin perusteettomia uhkakuvia, jotta turvallisuuskoneisto saisi kaiken, mitä pyytää.

Kansanedustaja luettelee esimerkkejä liioittelusta: Venäjän sotaharjoituksiin Valko-Venäjällä liitetyt uhat, pelottelu Venäjän aikeilla vaikuttaa Suomen presidentinvaaleihin vaikka salamurhilla, kohujutut Alakurtin sotilaskylästä sekä ”hybridi-hypetys”.

 

Ministeri: tiedonkulku on parantunut

Kun salailuväitteet esittää puolustusministeri Niinistölle ilman lähdemainintaa, hän ei osaa sanoa, mihin ne perustuvat. Hän sanoo, että tieto on kulkenut tällä kaudella paremmin kuin edellisellä, jolloin hän toimi puolustusvaliokunnan puheenjohtajana.

– Puolustusministeriö toimii julkisuuslain mukaisesti. Informoimme eduskuntaa säännöllisesti.

Ministerinä hän sanoo tuovansa rehellisesti esiin tosiasioita.

Niinistön mukaan uhkien liioittelullekaan ei ole tarvetta eikä se kuulu suomalaiseen poliittiseen kulttuuriin. Ministerinä hän sanoo tuovansa rehellisesti esiin tosiasioita.

– Mielestäni Krimin valtauksen jälkeinen turvallisuusympäristön muutos puhuu puolestaan.

 

Lisää aiheesta Kansan Tahdon kesälehdessä.

Eduskunta keskusteli eilen valtioneuvoston Afganistan-selonteosta sekä Suomen osallistumisen lisäämisestä kriisinhallintaoperaatiossa. Kansanedustaja ja puolustusvaliokunnan jäsen Markus Mustajärven mielestä sotilasoperaatio Afganistanissa on epäonnistunut rauhan tuomisessa.

– Afganistanin tie rauhaan on pitkä ja kivinen eikä rauhaa voi jalkauttaa maahan ulkomaisena vientituotteena. Kehityksen pitää lähteä yhteiskunnan sisältä, Mustajärvi sanoi.

Maa, joka ei itse osallistu sotatoimiin, voi parhaiten edistää poliittisen dialogin käynnistymistä ja rauhanprosessia.

– Niin kauan kuin afgaaninuori liittyy muutamasta dollarista aseelliseen kapinallisryhmään, niin kauan kuin naisista osaa lukea vain viidennes tai niin kauan kuin maan tärkein vientituote on raakaoopiumi, toivoa paremmasta ei ole.

Mustajärven mielestä Suomen tulee hallitusti irtaantua Nato-johtoisesta sotilaallisesta operaatiosta Afganistanissa. Suomella olisi hänen mielestään enemmän annettavaa kehitysyhteistyössä ja siviilikriisinhallinnassa.

– Maa, joka ei itse osallistu sotatoimiin, voi parhaiten edistää poliittisen dialogin käynnistymistä ja rauhanprosessia. Suomalaisten sotilaitten määrän nostamista 40:stä 60:een ei voida perustella kansallisen suorituskyvyn kehittämisellä vaan se on poliittinen viesti operaation johtomaalle.

Suomi on maksanut Afganistanin operaatioista yli 800 miljoonaa euroa ja piikki on edelleen auki.

– Voi kysyä, olisiko summan voinut käyttää tehokkaammin. Sitä voisi pohtia myös puolustusministeri Niinistö säästökohteita etsiessään. Jos Yhdysvaltain 36 miljardin euron vuosittain maksama summa ei riitä, niin kuinka sitten Suomen panostus, Mustajärvi kysyi.

Vasemmistoliiton kansanedustajat syyttivät hallitusta epävarmuuden lietsomisesta työelämään, kun eduskunnassa käsiteltiin tiistaina opposition välikysymystä nuorten työehdoista.

SDP:n, Vasemmiston, vihreiden ja perussuomalaisten allekirjoittamassa välikysymyksessä kyseenalaistettiin hallituksen suunnitelmat sallia alle 30-vuotiaiden työsopimusten perusteeton määräaikaisuus ja heikentää pienten yritysten työntekijöiden irtisanomissuojaa. Oppositio vaati myös niin sanotun aktiivimallin korjaamista.

 

Sarkkinen: Esitys ei lisää työllisyyttä vaan määräaikaisuuksia

Kansanedustaja Hanna Sarkkinen huomautti, etteivät alle 30-vuotiaat ole yhtenäinen ryhmä vaan heillä on hyvin erilaisia koulutuksia ja työkokemuksia. EU:n työsyrjintädirektiivi sallii ikäperusteisen syrjinnän vain, jos toimet ovat oikeasuhtaisia ja hyvin perusteltuja.

“30 vuoden ikäraja on varsin korkea”

– Hallituksen suunnitelmat eivät sitä kuitenkaan ole. Ensinnäkin 30 vuoden ikäraja on varsin korkea ja ei ole olemassa todisteita siitä, että työehtojen heikennykset lisäisivät työllisyyttä. Esitys ei siis lisää työllisyyttä. Se todennäköisesti ainoastaan entisestään heikentää nuorten työehtoja ja lisää määräaikaisuuksia, Sarkkinen totesi.

Työelämän epävarmuus heijastuu muuhun elämään ja lykkää esimerkiksi perheen perustamista. Määräaikaisilla työsopimuksilla työnantaja voi ”suojautua” työntekijän mahdolliselta tulevalta raskaudelta.

– Henkilöperusteisen irtisanomisen helpottaminen on vaikea toteuttaa niin, etteikö se johtaisi niin sanottuihin pärstäperusteisiin irtisanomisiin. On muistettava, että nykyiselläänkin työnantaja voi tuotannollis-taloudellisten syiden ohella irtisanoa työntekijän, joka laiminlyö työntekemisen tai käyttäytyy epäasiallisesti, Sarkkinen sanoi.

 

Myllykoski: Käskyt on otettu EK:lta

Vasemmiston ryhmäpuheenvuoron käyttänyt Jari Myllykoski sanoi, että politiikan pitäisi vahvistaa kansalaisten turvallisuuden tunnetta ja luottamusta tulevaisuuteen työelämän muutosten keskellä. Hallitus ei ole kuitenkaan halunnut uudistaa työelämää tasa-arvoisesti.

– Sen sijaan käskyt on otettu EK:lta ja lopulta on vaadittu asioita joita edes EK ei itse enää kehtaa vaatia, Myllykoski syytti.

Palkkojen ja työehtojen huonontaminen tuoksuu kansanedustajan nenään ”vahvasti 1800-luvun kehruukoneiden ajalta, eikä vastaa tekoälyn ja automaation kaltaisiin uusiin ilmiöihin”.

Tutkimustieto ei tue käsitystä, jonka mukaan irtisanomissuojaa heikentämällä nostettaisiin työllisyyttä.

Myllykosken mukaan nuorten uskoa poliittiseen päätöksentekoon on vaurioitettu pysyvästi ensin pettämällä koulutuslupaus ja sitten heikentämällä nuorten työsuhdeturvaa, vaikka työministeri väitti tammikuussa, ettei irtisanomissuojaan puututa.

– Suomessa irtisanomissuoja on jo nyt keskeisiä kilpailijamaita, kuten Saksaa ja Ruotsia heikompi. Tutkimustieto ei tue käsitystä, jonka mukaan irtisanomissuojaa heikentämällä nostettaisiin työllisyyttä.

 

Hänninen: Määräaikaisuudet naisten riesana

Kansanedustaja Katja Hänninen totesi esityksen osoittavan, ettei hallitus ole sitoutunut työelämän tasa-arvon edistämiseen. Naiset ovat miehiä useammin vastentahtoisesti määräaikaisissa työsuhteissa.

– Miten esimerkiksi työelämässä todella yleinen ongelma, eli raskaussyrjintä tai syrjintä perhevapaan perusteella voidaan edes todentaa, jos määräaikaisuudelle ei aina tarvita edes perustetta?, Hänninen kysyi.

“Määräaikaiset työsuhteet alentavat oleellisesti hyvinvointia.”

– Tutkimusten mukaan määräaikaisuuksien helpottaminen lisää lähinnä nuorten pätkätöitä, ei muuta. Epävarmuuden ja stressin kokemisen välillä on tutkimuksissa todettu olevan vahva yhteys. Määräaikaiset työsuhteet alentavat siis oleellisesti hyvinvointia. Hallitus on ollut huolissaan syntyvyyden laskusta. Miten se ajatteli saada sen nousuun nuorten elämän epävarmuutta kasvattamalla?

 

Mustajärvi: Takuutyöpaikka tutkinnon suorittaneille

Markus Mustajärvi ehdotti mallia, jossa tutkinnon suorittaneille nuorille taattaisiin määräaikainen työ oikeassa työsuhteessa, jos työpaikkaa ei muuten löydy.

– Nuori pääsisi näyttämään itseään työnantajalle, kartuttaisi työkokemusta, saisi käyttää oppimaansa oikeassa työpaikassa ja vakauttaisi toimeentuloa niukan opiskeluajan jälkeen, kansanedustaja perusteli.

Hän suhteuttaisi mallin aiheuttamat kustannukset siihen, kuinka kalliiksi nuori syrjäytyminen työelämästä tulee. Takuutyö kannustaisi nuoria hankkimaan tutkinnon. Rahaa työ- ja elinkeinoministeriöllä tähän tarkoitukseen olisi, Mustajärvi sanoi.

Hallituksen työllisyyspolitiikka jakaa Mustajärven mukaan työttömien ja työntekijöiden joukkoa johdonmukaisesti pieniin osiin, jolloin ei synny yhtenäistä vastarintaa.

– Aktiivimalli ottaa omansa, kiky kurittaa erityisesti naisia, ja nuorille luodaan omat syrjivät mekanismit työmarkkinoilla.

Tornion ja Kemin vapputapahtumissa puhunut vasemmistoliiton kansanedustaja Markus Mustajärvi muistutti, että sata vuotta sitten vasemmisto ei vappua juhlinut, vaan kärsi vankileireillä.

– On aika muistaa työväenliikkeen historian ja arjen sankareita. Niitä, jotka kokivat, näkivät ja tekivät. Aika katsoa myös sata vuotta taaksepäin ja muistaa, mitä seuraa siitä, jos yhteiskunta jakautuu kasvavien tuloerojen ja epäoikeudenmukaisuuden seurauksena. Lisääntyvän eriarvoisuuden tietä kuljemme tänä päivänäkin, Mustajärvi sanoi.

Hänen mukaansa kansalaissodassa ja viime sodissa maksettu kauhea hinta on unohtunut nykyisiltä, historiattoman sukupolven päättäjiltä.

Kansalaissodassa ja viime sodissa maksettu kauhea hinta on unohtunut nykyisiltä, historiattoman sukupolven päättäjiltä.

– Hyvin hoidettu sosiaalipolitiikka on parasta maanpuolustustyötä. Näin sanoi minulle erästä kertausharjoitusta johtanut upseeri. Se oli laittamattomasti sanottu.

Kansanedustaja Markus Mustajärvi puhui Kemissä ja Torniossa. (Kuva: Roosa Paldanius)

Sipilän hallitus haluaa pistää kaiken kaupan, Mustajärvi kuvaili. Siten sosiaali- ja terveyspalveluiden ulkoistaminen eli pakkoyhtiöittäminen johtaa ennennäkemättömään kaappaukseen Suomessa. Kemi-Tornion alueella soteyksityistämisistä on jo saatu esimakua.

– Minä asun Länsi-Euroopan harvimmin asutulla alueella. En usko, että vanhuusvuosinani ovelleni koputtaa Mehiläisen edustaja ja kysyy, kuinka voit? Voinko auttaa? Tarvitsetko apua? Jos hän kotiovelleni ilmaantuu, ensimmäinen kysymys lienee, ”missä sinun lompakkosi on?”.

Jos pääministeri Sipilä on palveluiden yksityistämisessä markkinavoimien lumoissa, sitä varmemmin hän on työmarkkinoilla EK:n talutusnuorassa, Mustajärvi sanoi. Irtisanomissuojan murentaminen ja alle 30-vuotiaille kaavailtu määräaikaisten työsopimusten hyväksyminen ilman määräaikaisuuden perustetta ovat avoin sodanjulistus ammattiyhdistysliikkeelle ja työväenpuolueille.

– Mikähän on määräaikaista työtä tekevän, perhettä perustavan nuoren asema pankinjohtajan silmissä, kun pysyvässä epätietoisuudessa elävä työntekijä menee hakemaan asuntolainaa?

Tiedän paljon pienyrittäjiä, jotka viettävät unettomia öitä myös työntekijöiden puolesta.

– Tiedän paljon pienyrittäjiä, jotka viettävät unettomia öitä myös työntekijöiden puolesta. Yhtälailla työntekijät ovat valmiit joustamaan, jos koko yrityksen tulevaisuus on katkolla. Mutta tällainen vastavuoroisuus perustuu luottamukseen, ei pakkovaltaan.

Mustajärvi toivoi, ettei pääministeri Sipilä polttaisi siltojaan ammattiyhdistysliikkeeseen ja työväenpuolueisiin niin perin pohjin, että kansanrintama kävisi mahdottomaksi.

– Keskustassa yhteistyöhaluja vasemmiston suuntaan on, vaikkei ehkä Sipilällä. Aikoinaan Maalaisliitto ja SKDL tappelivat verissä päin keskenään, mutta tekivät myös yhteistyötä ja saivat tuloksia aikaan. Erityisesti täällä Lapissa.

 

KUVAGALLERIA: Kemin vappua 2018

Kuvat: Roosa Paldanius

Yleinen oikeistolaistumiskehitys Suomessa ja Euroopassa jatkuu, totesi vasemmistoliiton kansanedustaja Markus Mustajärvi poliittisessa tilannekatsauksessaan puolueen Lapin piirin kevätkokouksessa Tervolassa sunnuntaina.

Kokousedustajat osallistuivat aktiivisesti keskusteluun poliittisesta tilanteesta. (Kuva: Tero Kaikko)

– Suomessa on nähtävillä ilmapiirin koventuminen verrattuna muutaman vuoden takaiseen tilanteeseen. Samalla puolueilta puuttuvat ihmisiä yhdistävät suuret tarinat. Se näkyy myös vasemmistossa, Mustajärvi arvosteli.

Yleinen historiattomuus vaivaa kaikkia puolueita, ja se näkyy Mustajärven mukaan esimerkiksi ulko- ja turvallisuuspolitiikassa.

– Mistä löytyvät eduskunnan uudet eskoseppäset, ilkkakanervat ja erkkituomiojat, he, jotka ottaisivat ulko- ja turvallisuuspolitiikan omakseen? Maailman epävakaa ilmapiiri vaikuttaa kaikkeen, ja Suomessakin pitäisi miettiä kansainvälistä politiikkaa.

Piirikokouksen puhetta johti Pertti Keränen, vasemmalla. Hän kehotti paikallaolijoita laskemaan vappuna luokkasodan satavuotismuistovuoden kunniaksi seppeleen aatteensa puolesta kaatuneiden haudoille Lapin kunnissa. Kokouksen sihteeriksi valittiin toiminnanjohtaja Jaakko Alavuotunki, oikealla, joka kuvaili Lapin maakuntavaalitilannetta haastavaksi. Kesäkuun puolivälissä täytyisi vasemmistoliitolla olla Lapissa tiedossa 60 ehdokasta. Puolue voi asettaa Lapissa korkeintaan 88 ehdokasta, ja loput 28 täydennetään listalle elo–syyskuun vaihteessa. (Kuva: Tero Kaikko)

Mustajärvi kuvaili kuluvaa eduskunnan istuntokautta kaikkein oudoimmaksi hänen neljästä kaudestaan. Juha Sipilän aseman keskustapuolueessa Mustajärvi arvioi vahvaksi, mutta puolueella on hänen mukaansa hiljainen oppositionsa, eikä se ole koostunut pelkästään Paavo Väyrysestä – keskusta ei ole niin yhtenäinen kuin on annettu ymmärtää. Sinisten ainoa strategia näyttää puolestaan olevan roikkuminen hallituksessa loppuun saakka.

– Seuraavalla kaudella sinisillä on vähemmän kansanedustajia kuin nyt ministereitä.

Vihreisiin mahtuu monenlaisia fraktioita, eikä esimerkiksi heidän sote-näkemyksestään saa kukaan selkoa, Mustajärvi sanoi.

Kokouksen julkilausumavaliokunnassa työskennellyt Sari Ekorre-Nummikari Kemistä ihmetteli puheenvuorossaan sitä, miten hallitus on käynyt heikentämään kaikkein rajuimmin vanhusten, vammaisten, lasten, nuorten ja työttömien asemaa ja toimeentuloa.
– Heidän äänensä ei näytä olevan minkään arvoinen, Ekorre-Nummikari arvosteli. Takana Olli Salo Kemijärveltä. (Kuva: Tero Kaikko)

– Omaan ryhmään olen tyytyväinen. Ryhmäkansliamalli toimii tehokkaasti, ja poliittiset aihepiirit on hyvin teemoitettu. Pidämme esillä paljon työmarkkinoihin ja toimeentuloon liittyviä kysymyksiä. Niitä oikeistomedia ei ole huomioinut mitenkään, mutta sen ei pitäisi olla meille mikään yllätys.

 

Puheenjohtajan suosiosta puolueen kannatukseen

Markus Mustajärvi käsitteli puheenvuorossaan myös tulevia vaaleja. Mikäli maakuntavaalit tulevat, ne pidetään lokakuussa, ja eduskuntavaalit ovat jo ensi vuonna.

– Olisi äärimmäisen tärkeää saada kokoomuksen kuningastie katkaistua, Mustajärvi totesi.

Tervolan Järjestöyhdistyksen puheenjohtaja Raimo Puikko, vasemmalla, esitteli vappuna 60 vuotta täyttävän Järjestötalon historiaa ja nykyhetkeä. Talo on remontoitu hyvään kuntoon ja takana on runsaasti talkootunteja.
– Mutta koskaan ei ole valmista, ja seuraavana meitä odottaa talon keittiöremontti, Puikko sanoi. Tervolan Järjestötalon 60 vuoden taivalta juhlistetaan lauantaina. (Kuva: Tero Kaikko)

Kokoomuksen kannatuksen syöminen vaatisi hänen mukaansa keskustan ja demareiden yhteistyötä.

– Viime hallituskausina kokoomus on juoksuttanut hallituskumppaneitaan vuoron perään seinään.

– Tulevissa hallitusneuvotteluissa ydinkysymykseksi nousee se, kuka tukee hävittäjähankintoja ja kuinka paljon. Tärkeitä asioita tulevat olemaan myös valtion omistajapolitiikka ja ilmastonmuutos- ja ympäristökysymykset sekä aktiivinen työllisyyspolitiikka.

Mustajärvi kiitteli vasemmistoliiton Li Anderssonia eduskunnan parhaaksi puoluejohtajaksi, joka herättää kunnioitusta yli puoluerajojen.

Rovaniemeläinen Kari Puolakka huomautti, että luokkasodan 100-vuotismuistovuotena olisi syytä keskustella myös luokkasodasta muutoinkin kuin aseellisena sotana.
– Kapitalismi ei ole elinkelpoinen, mutta mitä sen tilalle tulee? Järjestelmä, joka säilyttää kapitalismin pahimmat puolet, vai todella tasa-arvoinen järjestelmä, Puolakka kysyi. (Kuva: Tero Kaikko)

– Meillä on ollut ennenkin suosittuja puheenjohtajia, mutta ongelmaksi muodostuu se, miten puheenjohtajan henkilökohtainen suosio muutetaan koko puolueen hyödyksi. Siinä on oikeasti miettimistä, sillä politiikassa ei yksittäinen henkilö ole tärkeä, vaan tärkeitä ovat puolueen linja, tavoitteet, ohjelma ja käytännön työ.

Markus Mustajärvi sanoi, että maakuntavaaleissa hän ei itse aio olla ehdolla, mutta harkitsevansa vakavasti eduskuntavaaliehdokkuutta.

– Kaikki on vielä auki. Ilmoitan ratkaisuni elokuun tienoilla.

Eduskunta aloitti eilen uusien tiedustelulakien käsittelyn. Vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuoron pitäneen kansanedustaja, puolustusvaliokunnan jäsen Markus Mustajärven mielestä turvallisuustoimijoilla tulee olla asianmukaiset oikeudet ja työkalut, mutta kansalaisten perusoikeudet on turvattava.

– Valmisteluprosessin aikana on luotu kuva pakosta ja uhasta, jotka edellyttävät perustuslain muuttamista nopeutetussa järjestyksessä. Kynnyksen perustuslain muuttamiselle tulee olla korkea, Mustajärvi muistuttaa.

Pelisääntöjen tulee olla selvät ja toiminnan mahdollisimman läpinäkyvää.

Kaikkien viime vuosina Euroopassa tapahtuneiden väkivallantekojen jälkeen on kiirehditty vaatimaan tiedusteluvaltuuksien laajentamista niin meillä kuin muualla, vaikka iskuja on tapahtunut jo valmiiksi laajojen valvontaoikeuksien maissa.

Mustajärven mielestä tiedustelulainsäädäntöä tulee uudistaa ja turvallisuuskoneistoilla tulee olla asianmukaiset ja tehokkaat työkalut eri uhkien tunnistamiseen ja niiden estämiseen.

– Pelisääntöjen tulee olla selvät ja toiminnan mahdollisimman läpinäkyvää. Kansalaisten perusoikeudet ja demokraattisen yhteiskunnan tunnusmerkit, esimerkiksi vapaa tiedonvälitys ja lähdesuoja, tulee aina muistaa, Mustajärvi painottaa.

– Usein toistetun hokeman ”mitä pelättävää rehellisellä kansalaisella on” vastapainoksi pitää nostaa kysymys, miksi sitten valvoa sitä rehellistä kansalaista? Laajat viranomaisten toimivaltuudet koskevat myös niitä lainkuuliaisia kansalaisia, vieläpä niin, että he eivät tiedä olevansa valvonnan kohteena.

Mustajärvi kiinnitti huomiota myös lakiesityksissä lisää valtaoikeuksia saavan suojelupoliisin valvontaan. Perustettavat tiedusteluvaltuutetun virka ja eduskunnan tiedusteluvalvontavaliokunta eivät Mustajärven mukaan kykene kaavailluilla resursseilla toteuttamaan valvontatehtäväänsä.

– Demokratian kannalta on myös outo asetelma, että Suojelupoliisi arvioi sen toimintaa valvovien ihmisten, esimerkiksi eduskunnan valiokunnan jäsenten, kelvollisuuden tehtäväänsä, Mustajärvi sanoi.

Tiedustelulakien myötä suomalaiset tiedusteluorganisaatiot saavat aivan uuden pelikentän. Lait mahdollistavat myös ulkomaiden tiedustelupalvelujen toiminnan Suomessa.

– Millaista tietoa Suomi jakaa eteenpäin ja millaisilla keinoilla kerättyä tietoa Suomi vastaanottaa muilta? Demokraattinen valvonta on siitäkin syystä tärkeää, ettei tällaisella kaupankäynnillä vahingoiteta Suomen kansallista etua ulko- ja turvallisuuspolitiikassa tai kavenneta kansallista liikkumatilaa, Mustajärvi sanoo.

Eduskunta keskusteli tänään valtioneuvoston puolustusselonteosta. Vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuoron pitänyt kansanedustaja ja puolustusvaliokunnan jäsen Markus Mustajärvi kritisoi puheessaan Hornetien uusimiseksi kaavailtuja hävittäjähankintoja liian mittaviksi.

Vasemmistoliitto ei hyväksy hävittäjähankintojen kokoa, ja puolue pitää myös esitettyä hinta-arviota 7–10 miljardista epärealistisena.

(lisää…)

Vehviläisen vastaus Mustajärven kirjalliseen kysymykseen perus- ja ihmisoikeudet huomioiva – kaksoiskansalaisille ei kaavailla virkakieltoa

Julkisuudessa helmikuussa käyty keskustelu, jonka mukaan kaksoiskansalaiset olisivat uhka Suomen turvallisuudelle, ei saa vasemmistoliiton kansanedustaja Markus Mustajärveltä ymmärrystä.

Jupakka lähti liikkeelle Ylen uutisoinnista, jonka mukaan kaksoiskansalaisten toimintaa puolustusvoimissa oli rajattu. Tämä sai puolustusministeri Jussi Niinistön tuohtumaan ja syyttelemään Yleä valeuutisten levittämisestä. Tosin tämän jälkeen kävi ilmi, että muun muassa Kainuun Prikaatissa oli ollut ohjeistuksia, joiden mukaan esimerkiksi lennokkikoulutukseen pääsemistä oli rajattu kaksoiskansalaisten osalta.

– Olen pyrkinyt miettimään, että mikä tässä voisi olla se ongelma. Turvallisuusselvityksiä kyllä tehdään monella tasolla. Jos joku katsotaan riskiksi, ongelmia voisi muodostua esimerkiksi alkoholista tai rahaongelmista. Kategorinen arviointi henkilön taustan mukaan on hyvinkin ongelmallinen. Se leimaa tiettyyn ryhmään kuuluvia ihmisiä, riippumatta siitä millaisia he ovat.

Mustajärven mukaan uhkakuvia on luotu turhaan.

Mustajärven mukaan uhkakuvia on luotu turhaan. Hän teki asiasta kirjallisen kysymyksen, jossa tiedusteli hallitukselta, aikooko se valmistella sellaisen esityksen, joka käytännössä johtaa virkakieltoon silloin, kun on kyse kaksoiskansalaisuudesta ja tietyistä julkisista viroista.

– Meillä on satatuhatta kaksoiskansalaista. Jos joku on turvallisuusriski pelkästään kaksoiskansalaisuuden takia, niin tulisiko hänestä sitten täysin lojaali vaikkapa toisesta kansalaisuudesta luopumisen myötä?

Tulisiko hänestä sitten täysin lojaali vaikkapa toisesta kansalaisuudesta luopumisen myötä?

Mustajärvi oli kuitenkin varsin tyytyväinen kirjallisen kysymyksen vastaukseen, jonka antoi kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen. Asiaa koskevan lainsäädännön jatkovalmistelussa ei pohjana ole virkakielto kaksoiskansalaisille. Jatkotyössä huomioidaan perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen ja arviointi tapahtuu yksilön ominaisuuksien pohjalta.

– Hallituksen vastaus kysymykseeni oli paljon asiallisempi kuin puolustusministeri Jussi Niinistön intoilut. Eli valmisteluhan on jaettu kahteen osaan: virkamieslain muuttamiseen ja turvallisuusselvityslain täsmennyksiin. Myös siviili- ja sotilasvirat arvioidaan erikseen, Mustajärvi toteaa.

Mustajärven mukaan on tärkeää huomata, että myös valtioneuvosto toteaa, että perustuslain yhdenvertaisuusvaatimus ja kansainväliset sopimukset estävät kategorisen muutoksen niin, että tiettyihin valtion virkoihin voitaisiin valita vain henkilö, joka on pelkästään Suomen kansalainen.