Koronapandemian hillitsemiseksi annetut rajoitustoimet ovat sulkeneet maailman ja meidät suomalaiset koteihimme. Julkisen keskustelun pääpaino on ymmärrettävästi koronaviruksen leviämisen estämisessä ja ihmisten toimeentulossa ja kansantaloudessa.

Joillekin perheille eristäytyminen muusta maailmasta voi olla hetki löytää toisensa uudestaan, osalle se on päivästä toiseen selviytymistä ja osalle jopa vaarallista. Mediassa on jo uutisoitu, että kotihälytysten määrä on noussut, joten voidaan olettaa että lähisuhdeväkivalta on nousussa kun ovet ulkomaailmaan on suljettu.

Eristäytyminen voi pahentaa jo olemassa olevia ongelmia, kuten päihdeongelmaa, mielenterveysongelmia tai väkivaltaisuutta tai se voi laukaista näitä. Kun elämää kannattelevat rutiinit muuttuvat, voi sillä olla kohtuuttomia seurauksia. Tiedämme, että päiväkoti, koulu, harrastukset ja työelämä ovat parhaimmillaan niitä kannattelevia tekijöitä perheissä ja kun näistä kaikki suljetaan, on se liikaa kerralla.

Yhtälö on kohtuuton. Samaan aikaan kun perheet tarvitsevat paljon tukea ja apua, on tuen antajien oltava töissä oman terveyden uhalla. Palveluita on muokattu poikkeusaikoihin sopivaksi, mutta ei välttämättä perheen tuentarpeeseen sopivaksi, joten tuki voi jäädä saamatta. Sosiaalityö ei ole tauolla pandemian vuoksi, päinvastoin, sitä tarvitaan nyt enemmän kuin aikoihin. Päihteet työllistävät sosiaalityötä lastensuojelussa ja aikuisten sosiaalityössä.

***

Tiedetään, että virus on miehille tappavampi kuin naisille, koska miehet käyttävät enemmän verenpainelääkkeitä, tupakoivat sekä heillä on diabetesta, ylipainoa ja muita sairauksia. Lisäksi tiedämme, että miehet käyttävät päihteitä enemmän kuin naiset. Päihteidenkäyttö heikentää vastustuskykyä ja on näin riskitekijä koronavirukselle. Päihteitä käyttävillä ihmisillä on usein pitkäaikaissairauksia, jotka saattavat pahentaa virussairautta jos sellaisen epäonnekseen onnistuu saamaan.

Haavoittuvassa asemassa ovat erityisesti asunnottomat päihdeongelmaiset. Heillä on heikot mahdollisuudet hyvään hygieniaan ja monella on pitkäaikaissairauksia. Miten eristäytyä kotiin jos kotia ei ole?

Oma ja kollegoiden kokemus on, että suurin osa asiakkaista kyllä noudattaa annettuja ohjeita ja on huolissaan itsensä ja muiden terveydestä. Huoli ei aina siirry teoksi, mutta omalla työpaikallani asiakkaat huomauttavat minua käsidesistä enkä minä heitä.

***

Veikkaus laittoi peliautomaatit kiinni varsin varhaisessa vaiheessa koronaepidemian alettua. Asiantuntijat arvioivat, että pelaaminen mahdollisesti siirtyy verkkoon. Israelissa tehty tuore selvitys kertoo, että online-pelaaminen on lisääntynyt siellä 225 prosenttia. Tiedetään, että vaikea peliriippuvuus lisää velkaantumista. On taattava nopea pääsy hoitoon ja velkaneuvontaan nyt ja koronaepidemian päätyttyä.

Nyt talousinnovaatioiden lisäksi pitäisi miettiä miten saamme tuotettua vuorovaikutukseen ja läsnäoloon pohjautuvia palveluita turvallisesti. Näistä on hyötyä myös pandemian jälkeen.

***

Asiantuntijat arvioivat, ettei tämä ole meidän aikamme viimeinen pandemia, joten viimeistään nyt on ryhdyttävä varautumaan tulevaisuuden pandemioihin ja suunnitelmassa on huomioitava niin epidemiologinen kuin sosiaalinen ja taloudellinenkin varautuminen.

Epidemia ei ole poliittinen, mutta se miten uudelleenrakennamme Suomen on politiikkaa. Leikkauslistoille ei voida laittaa työntekijöiden oikeuksia, sosiaali- ja terveyspalveluita, sivistyspalveluita ja ilmastonmuutoksen pysäyttämistä. Rajoitusten aiheuttamiin sosiaalisiin ja terveydellisiin ongelmiin pitää pystyä vastaamaan mahdollisimman nopeasti ja tehokkailla toimilla. Jos nyt kaikki teemme töitä jotta erikoissairaanhoito kestäisi tämän pandemian, meidän täytyy pandemian jälkeen varmistaa, että sosiaalityön ja psykiatrian erikoispalvelut eivät kuormitu liikaa.

Minna Minkkinen

Kirjoittaja on vasemmistoliiton toinen varapuheenjohtaja ja lastensuojelussa työskentelevä sosionomi Tampereelta.

Kolumni on julkaistu Kansan Tahdon numerossa 3/2020.


Lisää tällaista? Tilaa paperinen Kansan Tahto ja saat laadukasta luettavaa yhteiskunnasta ja kulttuurista, ihmisistä ja ilmiöistä säännöllisesti kotiin kannettuna. Samalla tuet luotettavaa, vasemmistolaista ja pohjoista journalismia.

Vuositilauksen hinta on 65 euroa / 8 numeroa. Tarkista mahdollinen ammattiliittosi lehtietu. >> Tilaa tästä!

Perhevapaamalli ei ole suoraan kenenkään oma malli, totesi sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen esitellessään hallituksen luonnosta mallin raameiksi. Se ei siis ole esimerkiksi vasemmistoliiton 6+6+6-malli, jossa vanhemmat olisivat lapsen kanssa kotona ensin omat puolivuotisensa ja päättäisivät sitten viimeisestä osasta keskenään.

Jos esitellyn mallin haluaa typistää luvuiksi, se on vaikkapa 1+6,6+6,6. Synnyttävälle vanhemmalle varataan ensin kuukauden synnytysraha. Sitten kumpikin vanhempi voi pitää 164 päivää vanhempainvapaata. Omasta kiintiöstä voisi toisen käyttöön luovuttaa 69 päivää. Yksinhuoltaja saisi kaikki päivät itselleen. Nykytilanteeseen malli toisi yhteensä reilu 2,5 kuukautta lisää päivärahapäiviä.

Mallilla ei ole vielä hintaa, koska vanhempien haluja käyttää tasaisemmin jaettuja päivärahoja on vaikea arvioida. Tasa-arvo-, työllisyys- ja muut vaikutusarviot on myös tekemättä. Vasemmistoministerin esittelyssä mallin kieli ja sen heijastama maailmankuva vaikuttavat kuitenkin euroja ja kuukausia tärkeämmiltä.

Hallituksen mallissa ei puhuta äideistä ja isistä vaan vanhemmista. Etuuksia ei sidota biologiseen vanhemmuuteen tai vanhemman sukupuoleen vaan vanhemmuuteen. Pekosen keskiviikkoinen tiedotustilaisuus alkoi sen toteamisella, että mallin keskiössä on lapsi, ei vanhemmat.

Jos hallituksen viesti menee läpi, kyseessä on näkökulman muutos. Pekonen totesi esimerkiksi, ettei perhevapaauudistus ole työllisyystoimi, ja lapsen kanssa kotona olevilla vanhemmilla on hyvä syy olla pois työelämästä. Toisaalta hän mainitsi, että Ruotsissa vanhempainvapaalla oleva lasketaan työlliseksi. Kyse on näkökulman valinnasta.

***

Sukupuolineutraali kieli ja perhevapaiden lähtökohtainen tasajako ovat sitä merkittävämpiä uudistuksia, mitä huonommin äideistä ja isistä puhuminen omaan perheeseen sopii. Vasemmistoliiton varapuheenjohtaja Minna Minkkinen kommentoi Twitterissä, ettei ole ”koskaan ennen ole tuntenut, että perhevapaat on tehty myös meitä sateenkaariperheitä varten”. Tiedotustilaisuuden diaesitystä kuvittivat niin samaa sukupuolta olevat vanhemmat kuin yhden vanhemman perheet.

Näkökulman vaihdosta voi halutessaan pitää viestintäkeinona, ja hallitus luonnollisesti haluaa esittää perhevapaamallinsa mahdollisimman hyväksyttävässä muodossa. Malli nostaa perhevapaiden kustannuksia ja sairausvakuutusmaksua. Toisille tämä voi olla syy vastustaa ehdotusta, toisille taas osoitus siitä, että tasa-arvoa ja lisäkuukausia ei saa ilmaiseksi.

Mallin uutisoinnissa huomio on keskittynyt odotetusti kuukausimääriin, työllisyysvaikutuksiin ja hintalappuun. Periaatteellisempi kysymys tiedotustilaisuudessa esitettiin ainoastaan siitä, miten hallitus perustelee puuttumisensa perheiden valintoihin. Ministeri vastasi pitävänsä mallia nykyistä joustavampana eli perheiden valinnanvapautta lisäävänä.

Lakitekstin sukupuolineutraali kielenkäyttö ei hävitä isiä ja äitejä perheistä, joissa sellaisia on, eivätkä ne katoa mediastakaan. Pekosen mukaan mallin tavoitteena on vahvistaa molempien vanhempien suhdetta lapseen alusta saakka. Nähtäväksi jää, paljonko kiintiöt vaikuttavat isien perhevapaiden käyttöön. Arvoa on jo sillä, että uudistuksen kielenkäyttö kohtelee vanhempia tasaveroisina.