Kansan Tahto

70 € / vuosi
Kategoriat
Uutiset

Kansainvälisenä naistenpäivänä osoitetaan mieltä ympäri maailmaa

Tänään vietetään kansainvälistä naistenpäivää. Naistenpäivää on vietetty 1900-luvun alusta saakka, ja YK vahvisti päivän vieton vuonna 1975. Naistenpäivänä juhlistetaan naisten sosiaalisia, poliittisia ja taloudellisia saavutuksia. Samalla nostetaan esiin ongelmia naisten oikeuksien toteutumisessa. Tämän vuoden teema on sukupuolten tasa-arvon saavuttaminen vuoteen 2030 mennessä. Kaikki YK:n jäsenvaltiot ovat hyväksyneet tavoitteen yhdessä.

Naisten päivän teema on edelleen ajankohtainen, sillä naisten asema on huonontunut monin paikoin läntisessä maailmassa.

Naisten asema on huonontunut monin paikoin läntisessä maailmassa.

Tänä vuonna naisten päivää vietetään monessa maassa ”Päivä ilman naisia” -mielenosoituksissa. Muun muassa Yhdysvalloissa ja Puolassa osoitetaan mieltä naisten oikeuksien heikennyksiä, palkkaeroja ja syrjintää vastaan. Mielenosoitukset Yhdysvalloissa organisoi sama ryhmä, joka järjesti massiiviset naistenmarssit presidentti Donald Trumpin virkaanastujaisten aikaan. Maailmanlaajuisesti ”Päivä ilman naisia”-mielenosoituksiin on ilmoitettu yli 400 tapahtumaa.

Puolassa naiset ovat tänään kokoontuneet mielenosoituksiin uusia naisten asemaa huonontavia lakeja vastaan ja puolustamaan naisten oikeuksia, muun muassa oikeutta päättää omasta kehostaan, työelämän tasa-arvoa ja vastustamaan konservatiivihallitusta. Viime viikolla Puolan europarlamentaarikko, oikeistoliberaali Janusz Korwin-Mikke (sosialistit ja demokraatit-ryhmästä) julisti, että naiset ovat ”pienempiä, heikompia ja vähemmän älykkäitä” kuin miehet ja siksi heidän tulisi saada vähemmän palkkaa. Puolassa naisten palkka on miesten palkkaa pienempi, työllisyysaste heikompi, naisia on johtopaikoilla vähemmän, vaikka ovat keskimäärin korkeammin koulutettuja kuin miehet.

Venäjällä puolestaan viime kuussa poistettiin perheväkivallan kriminalisointi. Perheenjäseneen tai muuhun läheiseen ihmiseen kohdistuva väkivalta tuomitaan nyt samojen pykälien mukaan kuin tuntemattomaan ihmiseen kohdistuva väkivalta.

Venäjällä puolestaan viime kuussa poistettiin perheväkivallan kriminalisointi.

Myös Suomessa tasa-arvon eteen on työtä tehtävänä. Naisiin kohdistuva väkivalta on vakava ongelma. Suomi on Euroopan väkivaltatilastoissa toisena naisiin kohdistuvan väkivallan osalta. Tänään Suomen sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehy julkaisi lausunnon raskaussyrjinnästä työelämässä. Tehyn mukaan naisen raskauden käyttäminen syynä siihen, että työsopimusta ei jatketa, on yleinen ongelma. Naiset ovat alkaneet viedä tapauksia oikeuteen, mutta moni ei uskalla sitä tehdä työpaikan menettämisen pelossa.

Ihmisoikeusjärjestöjen raporttien mukaan Syyriassa ja muualla Lähi-idässä jatkuva sotatila heikentää erityisesti naisten asemaa ja turvallisuutta. Seksuaalinen väkivalta ja pakkoavioliitot ovat yleistyneet konflikteissa ja sekasortoisissa oloissa.

Naisten aseman raportoidaan kuitenkin kohentuneen yleismaailmallisesti: Afrikassa ja Aasiassa yhä useampi tyttö pääsee kouluun, oppii lukemaan ja hankkii ammatin. Seksuaali- ja lisääntymisterveyteen ja -oikeuksiin liittyvä kehitysyhteistyö on avainasemassa tyttöjen ja naisten hyvinvoinnin kehittämisessä. Poliittisen ilmaston muutos ja erityisesti Yhdysvaltojen suunnittelemat leikkaukset seksuaali- ja lisääntymisterveyden hankkeisiin uhkaavat keskeyttää merkittävän osan hankkeista, joiden avulla pyritään pelastamaan miljoonien tyttöjen terveys ja jopa henki. Suomen valtio suuntaa tänä vuonna 20 miljoonaa euroa lisää tukea seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien edistämiseen kehitysmaissa.

Kategoriat
Uutiset

Eila Tiainen puhuu Kemissä naistenpäivänä

Kemiläissyntyinen Jyväskylän kaupunginvaltuutettu ja vasemmistoliiton entinen kansanedustaja Eila Tiainen puhuu teemalla Nainen ja työ keskiviikkona 8.3. Kemin kaupunginteatterin lämpiössä klo 18 alkavassa naistenpäivän tilaisuudessa.

Tiaisen lisäksi tilaisuudessa puhuu yrittäjä Albana Mustafi, ja paikalla on myös muita vasemmistoliiton kuntavaaliehdokkaita. Musiikista vastaa lauluyhtye Aikamerkki.

Tilaisuuden järjestävät Kemin Aikamme Naiset ja Kemin vasemmistoliitto. Kaikille mukana oleville naisille jaetaan ruusu.

 

Paluu kotikonnuille

Eila Tiainen tunnetaan yhteiskunnallisena vaikuttajana, kulttuuriaktivistina ja pitkäaikaisena Ylen toimittajana. Jyväskylään kuuluvassa Säynätsalossa asuva Tiainen, omaa sukua Viitanen, on syntyisin Kemistä ja on Kemin tyttölyseon kasvatteja.

Tiainen valittiin kansanedustajaksi vuoden 2011 eduskuntavaaleissa Keski-Suomen vaalipiiristä. Hän istui eduskunnassa yhden vaalikauden, jota ennen hän työskenteli pitkään Yleisradiossa, niin tv:ssä kuin radiossakin. Lisäksi hän on työskennellyt muun muassa Ruotsin radiossa. Tiainen on myös opettanut journalistiikkaa ja vuorovaikutustaitoja Jyväskylän yliopistossa. Hän on koulutukseltaan filosofian maisteri.

Kategoriat
Lukijoilta

Ilman feminismiä et omistaisi edes pankkitiliä

Satavuotiaan Suomen itsenäisyyden juhlavuonna on aihetta muistaa miten Suomineidon itsenäisyystaistelu on edennyt vuodesta 1917. Vuodesta 1864 naimattoman naisen oli ollut mahdollista olla täysivaltainen, jos hän elätti itsensä.

Naisten asema ja elinolot alkoivat muuttua merkittävällä tavalla vasta 1900-luvun alussa. Siihen vaikuttivat aviosääty, ja naisen tärkeimpänä urana pidettiin vaimona olemista, vaikka naimattomuus oli varsin yleistä. Lait ja yleiset käytännöt sekä asenteet estivät naisten opiskelun ja ansiotyön. Vain naimattomat naiset saivat käydä työssä, mutta heillekin sallittiin vain tietyt tehtävät, kun taas yhteiskunnan ylimmät portaat, johtavat tehtävät ja virat sekä suuret tulot varattiin miehille. Tässä taitaa meillä olla vielä tänäänkin tehtävää, mutta eri syistä ja tavoin.

Naista ei voitu nimittää julkisiin virkoihin, ellei sitä erikseen ollut säädetty. On erikoista, että tänä päivänä varsinkin elinkeinoelämän edustajat pitävät uhkana naisvaltaisten alojen naisten roolia kuntapolitiikassa. Sote-alojen naiset nähdään joko resurssirasitteena tai yksityisyrittäjät yrittävät saada kilpailukyky-tukea alan naisten huononnetuilla palkoilla ja eduilla.

Ennen esimerkiksi opettajan tehtävää pidettiin kyllä erityisesti naisille sopivana yhteiskunnallisen äitiyden harjoittamisen paikkana, mutta naisilta oli estetty pääsy valtion koulujen opettajan virkoihin, joihin liittyi hallinnollista tai peräti oikeuden käyttöön liittyvää määräysvaltaa muihin opettajiin.

Sanotaan, että valta pakenee naisia. Kun heitä on tietty määrä vaikkapa yliopistoissa tai valtuustoissa, valta siirtyy epävirallisiin hallinnollisiin elimiin, jossa ei noudateta tasa-arvolakia ja kiintiöitä.

Sanotaan, että valta pakenee naisia.

Naimisiin mennessään naiset menettivät täysivaltaisuutensa. Täysivaltaisuuden ikärajaa oli alennettu vuonna 1898. Sen yhteydessä kohennettiin kuitenkin naimisissa olevien naisten mahdollisuuksia hallita omaa omaisuuttaan ja määrätä omista tuloistaan. Samalla määriteltiin lapsen huoltajuussuhteista siten, että isä katsottiin lastensa holhoojaksi.

Vasta vuoden 1930 avioliittolain mukana hävisi neidin ja rouvan titteleihin sisältynyt oikeustoimikelpoisuuden eriarvoisuus. Vuonna 1919 annetun elinkeinolain mukaan naimisissa olevat naiset saivat harjoittaa elinkeinoa ilman miehensä suostumusta. Naimisissa olevan naisen oikeus yhteiseen pesään oli vuoteen 1930 saakka rajoitettu siten, ettei se ulottunut perittyyn maaomaisuuteen. Näin ahkerakaan maatalon emäntä ei koskaan päässyt omistamaan miehensä perintötilaa, vaan oli aina tämän tai lastensa hyvästä tahdosta riippuvainen.

Naisasialiikkeen tärkeimpiä tavoitteita valtiollisen äänioikeuden saavuttamisen jälkeen oli kunnallinen äänioikeus, julkisten virkojen avaaminen naisille ja naimisissa olevien naisten oikeuksien laajentaminen ja yhdenmukaistaminen muiden aikuisten tasolle. Työolot, ammattientarkastus ja terveydenhuolto olivat toisaalla naiskansanedustajien työn kohteena. (Lue lisää, Korppi-Tommola, Aura (2001): Tahdolla ja tunteella tasa-arvoa).

Meidän on kaikkien aiheellista tehdä parhaamme, ettei naisten ääni heikkene politiikassa.

Satavuotiaassa Suomessa koetaan nyt historiallinen tasa-arvon takaisku jos kaavailtu sote-uudistus toteutuu. Mitä teemme naisten äänioikeudella, jos monikansalliset suuryritykset päättävät ohi parlamentin sote-järjestelmästämme? Sitä uhkaa myös CETA-sopimus. Naisia on nyt ollut vaikea saada hakeutumaan kuntavaaliehdokkaiksi. Syitä on monia, mutta meidän on kaikkien aiheellista tehdä parhaamme, ettei naisten ääni heikkene politiikassa. All male -miespaneelit voimistuvat ja oikeistopatriarkaatti vahvistuu.

Mainitut tasa-arvon edistysaskeleet on otettu peräänantamattomien feministien ansiosta. Älä, nainen, siksi vähättele esiäitejäsi ja sano että kannatat tasa-arvoa mutta et feminismiä.

Ilman feminismiä et omistaisi edes pankkitiliä.

 

Kaarina Kailo
Kaupunginvaltuutettu (vas)
Oulu