Oulun Aleksinkulmassa viriteltiin eilen keskustelua Vasemmiston tulevaisuudesta. Puolueen poliittisen asiantuntijan Minja Koskelan mukaan periaatekeskustelu on tarpeen siksi, että vasemmistoa pyritään määrittelemään voimakkaasti ulkopuolelta.

Kun poliittiset kilpailijat luovat kuvaa riitelevästä ja jakaantuneesta liikkeestä, Koskela kääntäisi tämän vahvuudeksi, “ykseydeksi moninaisuuden sisällä”.

– Se, että liikkeeseen mahtuu eri tavalla ajattelevia ihmisiä, pitäisi nähdä voimavarana eikä häviönä. Meillä on kuitenkin aika selkeä iso linja.

Oulun VasemmistoPlus -puolueosaston järjestämä tilaisuus oli eräänlainen varaslähtö puolueen uuden periaateohjelman valmisteluun. Kun kutsu kävi Ouluun puhumaan vasemmiston tulevaisuudesta, ohjelmatyöhön liittyvää kenttäkierrosta valmisteleva Koskela ajatteli tilaisuuden sopivan myös keskustelun aloittamiseen periaatteista.

Periaatteet myös julkiseen käsittelyyn

Uusi periaateohjelma on tarkoitus hyväksyä puoluekokouksessa kesäkuussa 2022. Se korvaa vuonna 2007 hyväksytyn ohjelman, joka on Koskelan mukaan “ikääntynyt arvokkaasti”. Maailma on kuitenkin muuttunut ja vasemmiston arvojen määrittely on tarpeen myös nykyaika huomioiden.

Kenttäkierroksen Koskela näkee mahdollisuutena selvittää eri puolilta Suomea kysymyksiä, joita periaateohjelmassa pitäisi ottaa esille. Samalla puoluetoimiston tuore asiantuntija pääsee tutustumaan puolueen väkeen. Koskela aloitti työssään lokakuussa.

“Toivon laajaa periaatteellista keskustelua siitä, mitä on Vasemmistoliiton keskeiset tavoitteet, päämäärät ja mahdolliset konfliktit.”

– Yleisellä tasolla toivon laajaa periaatteellista keskustelua siitä, mitä on Vasemmistoliiton keskeiset tavoitteet, päämäärät ja mahdolliset konfliktit, joita meidän pitää käydä 2020 -luvulla.

– Miten rakennetaan parempi tulevaisuus ja mitkä ovat tämänhetkiset haasteet. Itse näen, että ne ovat oikeistopopulismin nousu ja ilmastonmuutos, Koskela sanoo.

Ohjelman valmistelun ensimmäinen vuosi jakaantuu kolmeen osaan. Kevääseen ajoittuvan kenttäkierroksen jälkeen ohjelmaa alkaa hahmotella työryhmä, jonka jäsenhaku alkaa pian. Kolmannessa vaiheessa työryhmän työn tulos tuodaan yleisön arvioitavaksi. Koskela toivoo, että avoimissa yleisötilaisuuksissa keskustelua vasemmiston tulevaisuudesta voidaan laajentaa myös puolueen ulkopuolella. Ensimmäinen tilaisuus on jo 16. toukokuuta Helsingissä Vasemmistoliiton 30-vuotisjuhlien yhteydessä.

Ohjelmia yhteisellä kielellä

Torstain tilaisuudessa Koskelan alustusta kommentoivat kaupunginvaltuutettu Anne Huotari ja Pohjois-Pohjanmaan Vasemmiston puheenjohtaja Olli Kohonen.

Huotari kiinnitti huomiota puolueohjelmien ymmärrettävyyteen. Hän viittasi räppäri Mercedes Bentson eli Linda-Maria Roineen kertomiin kokemuksiin vasemmistonuorten toiminnasta. Roine kertoo kirjassa Ei koira muttei mieskään, miten vaikeaa hänen oli keskustella politiikasta, kun hän ei ymmärtänyt, mitä puhuttiin. Yhteinen kieli puuttui.

Yhteinen kieli puuttui.

Kohonen kommentoi kielenkäyttöä käsitteellisemmällä tasolla. Hän pohti, miten otetaan vasemmiston haltuun vaikkapa vapauden käsite. Oikeisto käänsi käsitteen vasemmistoa vastaan esimerkiksi sote-uudistuksessa nimeämällä kannattamansa mallin “valinnanvapaudeksi”. Marraskuussa hyväksytyssä tavoiteohjelmassa Kohonen näkee ihmiskeskeisen vasemmiston, joka ei puolusta ylimielisesti järjestelmää vaan ihmistä.

Vasemmistoliiton poliittisen asiantuntijan Minja Koskelan haastattelu ilmestyy Kansan Tahdossa 1/2020 helmikuun alkupuolella.

Vasemmiston puoluevaltuusto päätti lauantaina Helsingissä, että puolue järjestää eduskuntavaalien ja mahdollisten hallitusneuvottelujen jälkeen neuvoa-antavan jäsenäänestyksen osallistumisesta hallitukseen. Esitys jäsenäänestyksestä oli puoluehallituksen tekemä.

Äänestys edellyttää sitä, että Vasemmisto on ollut mukana hallitusneuvotteluissa ja niissä on saavutettu neuvottelutulos. Lopullisen päätöksen hallitukseen osallistumisesta tekee jatkossakin puoluevaltuuston ja eduskuntaryhmän yhteiskokous.

Valtuustossa tehtiin myös esitys asian siirtämisestä tammikuussa pidettävään puoluevaltuuston kokoukseen. Puoluehallituksen esitys voitti äänin 25–21. Keskustelussa kukaan ei periaatteellisesti vastustanut jäsenäänestysten järjestämistä.

 

Taustalla jäsenaloite

Uudistuksen valmistelu on aloitettu oululaisen Olli Kohosen jäsenaloitteen pohjalta. Kohonen on Pohjois-Pohjanmaan Vasemmiston puheenjohtaja, mutta aloitteen hän teki puolueen yksittäisenä jäsenenä.

“Jäsenäänestys on käytössä Saksan demareilla.”

Kohonen perustelee maaliskuussa puoluehallitukselle toimittamaansa jäsenaloitetta jäsendemokratian vahvistamisella modernilla tavalla. Myös kiinnostus puolueen jäsenyyttä kohtaan voisi kasvaa, jos sen mukana tulisi entistä selkeämpi mahdollisuus vaikuttaa hallituspolitiikkaan.

– Siinä mielessä tämä ei ole kauhean radikaali ajatus, että tällainen jäsenäänestys on käytössä Saksan demareilla, Kohonen sanoo.

Vasemmistoliitto on yhtenä harvoista puolueista kasvattanut jäsenmääräänsä viime vuosina. Aloitteentekijä uskoo neuvoa-antavan puheenjohtajaäänestyksen ja sen myötä kasvaneiden vaikutusmahdollisuuksien vaikuttaneen osaltaan tähän.

Sähköisten jäsenäänestysten lisäämisestä keskusteltiin myös vuoden 2016 puoluekokouksessa.

 

Pikaäänestyksessä riittää haastetta

Aloitteessa viitataan jäsenäänestysten pitkään perinteeseen. Viimeksi vasemmistoliiton jäsenet äänestivät neuvo-antavasti puheenjohtajasta keväällä 2016.

Vuonna 1997 puolueessa järjestettiin äänestys EMU-kannasta eli siitä, pitäisikö vasemmistoliiton hallituspuolueena tukea Suomen liittymistä Euroopan talous- ja rahaliittoon. Se oli käytännössä myös äänestys hallituksessa jatkamisesta, sillä kielteinen suhtautuminen rahaliittoon olisi johtanut eroon hallituksesta.

Aloitteessa myönnetään, että jäsenäänestys ei ole ongelmaton. Se pitää järjestää nopeasti ja jäsenille pitää tiedottaa, mitä hallitusneuvotteluissa on sovittu. Aikataulu vaatii sähköistä äänestämistä, mikä voi vaatia paljon paikallisia erityisjärjestelyjä, jotta jokainen jäsen saa mahdollisuuden äänestää. Haasteet tuotiin monissa puheenvuoroissa esiin myös puoluevaltuuston kokouksessa.

Kohonen totesi ennen puoluevaltuuston kokousta, että Vasemmiston jäsenillä on jo hyviä järjestöllisiä vaikuttamiskeinoja käytössään.

– Kesken puoluekokouskauden voi tehdä tällaisia aloitteita, jotka voivat johtaa näinkin isoihin askeleisiin, riippumatta nyt edes siitä, mitä puoluevaltuusto linjaa asiasta.