Korona aiheuttaa suuria muutoksia Vasemmiston tilaisuuksiin

Koronaviruksen aiheuttama poikkeustilanne näkyy kaikilla elämänalueilla. Myös vasemmistoliitto peruu tilaisuuksiaan viruksen leviämisen ehkäisemiseksi.

Puolue on ohjeistanut piirijärjestöjään ja osastojaan olemaan järjestämättä sääntömääräisiä tai muitakaan puoluejärjestöjen kokouksia. Jo koolle kutsutut kokoukset perutaan. Uusia kokouksia puolueessa kutsutaan koolle vasta sitten, kun hallitus ja viranomaiset niin linjaavat ja tilanne sen sallii.

Vasemmistoliitto suosittaa keskustelutilaisuuksien ja kokouksien järjestämistä esimerkiksi etäyhteyksien avulla.

– Korostan kuitenkin, että nyt kriisin alkuvaiheessa edes sähköisten kokousten järjestäminen ei ole välttämätöntä. Viranomaispäätökset ja valmiuslaki menee yhdistyslain edelle, muistuttaa vasemmistoliiton puoluesihteeri Mikko Koikkalainen 20. maaliskuuta päivätyssä ohjeistuksessaan vasemmistoliiton puoluejärjestöille.

Vaikka valmiuslaki on Suomessa voimassa 13. huhtikuuta saakka, on myös vapputapahtumat peruttu koko Suomessa. Samanlaisen päätöksen on tehnyt SAK ja ilmoittanut siitä paikallisjärjestöilleen.

Vastuullisuus edellä

Vasemmistoliiton Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin piirijärjestöt peruvat kevään piirikokoukset, jotka piti alun perin järjestää huhtikuun loppupuoliskolla. Myös kaikki suunnitellut seminaarit on peruttu.

Pohjoisten piirijärjestöjen toiminnanjohtaja Jaakko Alavuotunki sanoo, että piirit haluavat toimia vastuullisesti ja näyttää esimerkkiä noudattamalla viranomaisten antamia kokoontumisohjeistuksia.

– Lakiasiantuntijoilta on varmistettu, että poikkeustilanteissa sääntömääräisiä kokouksia voidaan siirtää, Alavuotunki toteaa.

Pohjoisten piirien Oulun toimisto on toistaiseksi kiinni, mutta Alavuotunki on tavoitettavissa normaalisti.

Muuttuneesta tilanteesta huolimatta vasemmistoliitto jatkaa ensi vuoden kuntavaaleihin valmistautumista.

– Tässä vaiheessa pääpaino on ehdokashankinnassa, jota jatketaan poikkeusoloista huolimatta.

Oulu tilasi ulkoisen arvioinnin Suomen tunnetuimman kuntasaneeraaja Eero Laesterän (kok.) konsultointiyritykseltä. Saimme ehdotuksen, joka sisälsi jotain uutta, paljon vanhaa, ja ruiskukan sinistä.

Kuinka luonnollista kasvukeskukselle: kaupunkiin muuttaa niin ikääntyviä, työttömiä kuin opiskelijoita. Toimintamenot kasvavat, kun palvelutarve kasvaa. Kuntaliitoksen jäljiltä prosessit ja hallinto vielä hieman hiomatta. Alijäämää tehty useampana vuonna, sillä kasvava palvelutarve on vaatinut investointeja infraan ja peruspalveluihin: kouluja, päiväkoteja, uusia asuinalueita ja käsipareja.

Puskista tuli syntyvyyden raju lasku, ja ikääntyneiden määrän kasvu tuplasi haasteen.

Oulussa on sopeutettu ja juustohöylätty jo vuosia, kun rakennemuutoksen jälkeen suuret yhteisöveron maksajat ovat harvassa. Esimerkiksi sote-palveluista on säästetty kerrannaisia menoja kuudessa vuodessa 360 miljoonaa euroa. Palveluverkkoa on keskitetty ja sairaanhoitopiirin kanssa tehdään selvitystä, miten ihmiset saataisiin hoidettua nopeammin ja edullisemmin.

Pari vuotta sitten tehtiin 40 miljoonan tavoitteellinen Muutosohjelma, jolla oli tarkoitus vastata sote-uudistuksen kunnille aiheuttamiin verotulojen muutokseen. Sotea ei tullut, mutta säästettävää jäi: muutosohjelma jäi tavoitteestaan, puskista tuli syntyvyyden raju lasku, ja ikääntyneiden määrän kasvu tuplasi haasteen. Siispä päättäjät tilasivat sovussa kaupungin johdon kanssa konsulttiselvityksen: katsotaan nyt sitten, mitä muut meille keksisivät. Todettiin, että tilaus ei kuitenkaan ole sitova lupaus. Naimisissa selvityksen kanssa ei olla.

Ehdotukset ovat käytännössä lista kunnan toteuttamista ei-lakisääteisistä palveluista.

Konsultti jopa kiitteli Oulun virtaviivaista taloudenhoitoa löytäen silti 54,5 miljoonalla leikattavaa. Laesterän lista ei ole kovin mielikuvituksekas. Mukavuusalueellaan konsultti on numeroissa, joten ehdotukset ovat käytännössä lista kunnan toteuttamista ei-lakisääteisistä palveluista ilman arviota siitä, miten kyseinen toiminta vaikuttaa kulujen muodostumiseen toisaalla.

Esimerkiksi vuoden verran Oulussa voimassa olleen nuorten maksuttoman ehkäisyn on muissa kunnissa todettu säästävän raskaudenkeskeytyksissä. Kyytiä selvityksessä saavat myös avantouintipaikat, kulttuuriavustukset, liukumäet ja muut nimelliset kulut. Ympäri Suomea riiuureissuillaan kulkeva konsultti on tunnettu hölmöläisten peiton jatkamisena kutsutusta talousosaamisestaan. Morsian sanoo kyllä, ja hääyönä jalkoja palelee.

Oulun kannattaisi – – keskittyä tarkastelemaan, missä on kerralla mahdollisuus suuriin säästöihin.

YLE uutisoi ennenaikaisesti yhteistoimintamenettelyn alkamisesta, vaikka päätöstä ei olla tehty. Yt-menettely on tehtävä, kun toimintaan tulee muutoksia, muitakin kuin irtisanomisia tai lomautuksia. Varhaiskasvatuksessa henkilöstön tarve pienenee jopa 450 työntekijällä ja samaan aikaan ikääntyneiden palveluihin tarvitaan yli 500 uutta ammattilaista. Onnistummeko houkuttelemaan ja kouluttamaan nykyiset lastenhoitajat vanhuspuolelle? Yyteet voi myös viedä työkalut toteuttaa rekrytointia, työllisyyden hoitoa ja velvoite- ja palkkatukityöllistämistä – ja näin konsultti itse vaikeuttaa ehdottamaansa 4,5 miljoonan säästöä työmarkkinatuen kuntaosuuksista.

Oulun kannattaisi siis pitää huoli kaupungin houkuttelevuudesta ja keskittyä tarkastelemaan, missä on kerralla mahdollisuus suuriin säästöihin: työmarkkinatuen kuntaosuuksissa eli sakkomaksuissa (21,4 miljoonaa) sekä hankinnoissa ja ostopalveluissa (500 miljoonaa).

Valtuustoryhmät vetäytyvät nyt neuvotteluihin. Uskon, että Oulun päättäjät osaavat ja haluavat arvioida vaikutukset ennen päätöksentekoa – ainakin vasemmistoliitto tätä jaksaa vaatia niin myötä- kuin vastamäessä.

Kolumni on julkaistu Kansan Tahdon numerossa 1/2020.


Lisää tällaista? Tilaa paperinen Kansan Tahto ja saat laadukasta luettavaa yhteiskunnasta ja kulttuurista, ihmisistä ja ilmiöistä säännöllisesti kotiin kannettuna. Samalla tuet luotettavaa, vasemmistolaista ja pohjoista journalismia.

Vuositilauksen hinta on 65 euroa / 8 numeroa. Tarkista mahdollinen ammattiliittosi lehtietu. >> Tilaa tästä!

Vasemmistoliiton Oulun kunnallisjärjestö ja paikallinen puolueosasto Oulun VasemmistoPlus esittävät kumpainenkin puoluekokoukselle opetusministeri Li Anderssonia jatkokaudelle puolueen puheenjohtajana.

Vasemmistoliiton puoluekokous pidetään 15.-17. marraskuuta Kuopiossa.

VasemmistoPlussan vuosikokouksessa osaston väki oli erittäin tyytyväinen Anderssonin ensimmäiseen puheenjohtajakauteen.

– Li on vieraillut monesti Oulussa ja olemme huomanneet, että hän oikeasti kuuntelee ja välittää koko Suomen asioista. Siksi toivomme, että hän jatkaisi puolueemme puheenjohtajana, kommentoi Vasemmistoliiton Oulun kunnallisjärjestön puheenjohtaja Rauno Hekkala esitystä.

Oulun kaupungin vuoden 2019 budjettiin hyväksyttiin useita Vasemmiston esityksiä, osa neuvottelujen tuloksena ja osa äänestäen valtuuston kokouksessa 17.12.

Talousvaikutuksiltaan merkittävin on päätös varhaiskasvatuksen lapsiryhmien koon pienentämisestä. Siihen budjetoidaan viisi miljoonaa euroa, ja lisähenkilöstöä palkataan noin 140.

Äänestäen meni läpi maksuttoman ehkäisyn tarjoaminen Oulun 16–20-vuotiaille nuorille. Ilmaista ehkäisyä on esittänyt jo kahtena aikaisempana vuotena Vasemmiston Hanna Sarkkinen, mutta vasta nyt esitys meni läpi. Vasemmisto tosin olisi halunnut ikärajan 25 vuoteen.

Joukkoliikenteeseen on ensi vuoden aikana tulossa Vasemmiston ehdottamia alennuksia eläkeläisille ja muille erityisryhmille.

Äänestämällä meni läpi myös hammashoitolan säilyttäminen Oulunsalossa. Sen sijaan äänestyksessä kaatui niukasti Vasemmiston esitys puhelinajanvarauksen käyttöönotosta terveyskeskuksiin.

Työllisyysmäärärahojen miljoonan euron lisäys, kevyen liikenteen väylien 300 000 euron kehittämisraha ja suolistosyöpäseulontojen aloittaminen ovat vasemmistoliiton valtuustoryhmän mielestä hyviä päätöksiä, samoin päätös perusopetusryhmien pitämisestä kohtuullisen kokoisina. Neuvotteluissa saatiin torjuttua terveysasemille kaavailtu hoitajamaksu. Joukkoliikenteeseen on ensi vuoden aikana tulossa Vasemmiston ehdottamia alennuksia eläkeläisille ja muille erityisryhmille.

Oulun kaupungin tulevan vuoden budjetin loppusumma on noin 1,3 miljardia euroa. Investointeihin varataan 135 miljoonaa euroa.

Syyskokouksensa sunnuntaina 18.11. pitänyt Vasemmistoliiton Oulun kunnallisjärjestö esittää Oulun joukkoliikenteeseen alennusta eläkeläisille ja muille erityisryhmille kuten työttömille. Alennus olisi voimassa ruuhka-ajan ulkopuolella kello 9–15.

Kunnallisjärjestön mukaan alennuksella voitaisiin nostaa joukkoliikenteen palvelutasoa ja lisätä matkustajamäärää. Joukkoliikenteen kohentaminen näiden ryhmien tarpeiden näkökulmasta tulisi ottaa kaupungin ensi vuoden talousarvioon, vaatii kunnallisjärjestö. Vastaavanlainen alennus on ollut kaikissa muissa Suomen isoissa kaupungeissa käytössä eri muodoissa jo vuosien ajan.

– Tarjoamalla muun muassa eläkeläisille ja työttömille alennusmatkat ruuhka-aikojen ulkopuolella Oulun kaupunki helpottaisi näiden usein pienituloisten ihmisten asemaa, kunnallisjärjestö toteaa tiedotteessaan.

Vasemmistoliiton Oulun kunnallisjärjestön puheenjohtajaksi syyskokous valitsi Rauno Hekkalan. Hekkalalla on takanaan seitsemän vuotta järjestön puheenjohtajana. Varapuheenjohtajana jatkaa Suvi Röntynen.

Kunnallistoimikunnan varsinaisiksi jäseniksi valittiin Markku Eilola-Jokivirta, Paula Halkola, Timo Hautamäki, Heidi Hietalahti, Vesa Huittinen, Lea Koivuniemi-Iliev, Anneli Rautio, Teuvo Ukkola, Matti Vähänen ja Elli Yrjänä. Varajäseniä ovat Mika Huusko, Mikko Kähkönen, Petri Luoto, Tiina Mattila ja Pietari Tikkanen.

Käynnissä on Titta på Tuira -korttelijuhlat. Nurmialueelle on levittäytynyt pieni joukko ihmisiä. Osa istuu maahan levitetyillä räsymatoilla ja vilteillä, osa loikoilee säkkituoleissa. Muutama henkilö katselee tapahtumia kauempaa. Puun katveessa istuu kolme henkilöä käymässä keskustelua, jota muut ovat kerääntyneet kuuntelemaan.

– Sataako täällä jotain, kysyy raitamekkoinen rouva.

Sataapa hyvinkin, kaupunkikulttuuria nimittäin. Tuiran piskuinen tori on täyttynyt käsityöläisten kojuista, kirpputorimyyjistä, erilaisista kulttuuritempauksista, keskusteluista ja marsuista. Puusta puuhun on ripustettu nauhoja, joista roikkuu värikkäitä viirejä. Katu on värittynyt liiduilla piirretyistä taideteoksista.

Sataapa hyvinkin, kaupunkikulttuuria nimittäin.

Tapahtuman toinen järjestäjä, Hanna Jakku, toivoo että tapahtuma olisi tunnelmaltaan “lämmin ja mutkaton, huoleton ja konstailematon olematta kuitenkaan tylsä”.

– Yhteisöllisyyden tunteen ja välittömyyden luominen on asia, johon haluamme panostaa, jotta ihmisten olisi helppo tulla ja viihtyä. Tähän asti palaute on ollut vain positiivista, joten koemme onnistuneemme tapahtuman toteutuksessa. Tästä on hyvä jatkaa kohti ensi kesän suunnittelua, Jakku kertoo.

Yleisen hälinän keskeltä kuuluu koiran terävä haukku: se on äkännyt kadulla käyskentelevän hevosen. Se vaikuttaa olevan kaikkeen muuhun leppoisasti suhtautuvalle koiralle liikaa. Kyseessä on hevonen nimeltä Iiro, raviradan oma maskotti. Se käyskentelee kadulla hoitajansa kanssa häkellyttävän rauhallisesti, aivan kuin se oleilisi Tuiran torilla harva se päivä.

Tuiran tori täyttyi kävijöistä Titta på Tuira -tapahtumassa. (Kuva: Minna-Marika Kumpulainen)

Jos tori vaikuttaa muuttuneen hetkellisesti jonkinlaiseksi basaariksi, on edempänä aistittavissa toisenlaistakin tunnelmaa. Titta på Tuiran kunniaksi Tuiran kirkossa on esiintymässä Soiva Siili. Yleisö on keski-iältään varsin nuorta. Penkkiriveiltä kantautuu iloinen kiljahtelu ja käytävällä hyörii pieniä tanssahtelijoita. Rohkeimmat fanit ovat liki esiintyjien jalkojen juurella. Yksi ehtii maistelemaan mikrofonin johtoakin, mutta se ei vaikuta esiintyjiä haittaavan.

Yksi ehtii maistelemaan mikrofonin johtoakin, mutta se ei vaikuta esiintyjiä haittaavan.

Sinisen talon takapiha on kirpputorimyyjien valloittama. Vaikuttaa siltä, että moni tuntee toisensa tai sitten tuiralaisilla vain on tapana tervehtiä toisiaan tuttavallisesti. Grillissä tirisee rivi makkaroita, ja seinän vierustalla paistetaan vohveleita. Leikkimökkiin on perustettu lasten mehukahvila. Vohveli rapsahtaa ihanasti hampaissa. Kesken mansikkahillon ja kermavaahdon paritanssin ilmestyy paikalle harmaahiuksinen mies kitaran kanssa ja alkaa tulkita Tapio Rautavaaraa.

Titta på Tuira

Kadulle piirrettiin päivän aikana värikästä taidetta. (Kuva: Minna-Marika Kumpulainen)

Siniseltä talolta toria kohti palatessa Tuisku Pubin terassilta kantautuu iloista puheensorinaa. Siellä on aikuisten mehukahvila, kaiketi.

Torilla meno on ennallaan. Ruokakojut joutuvat jo myymään eioota. Marsut omistajineen ovat lähteneet pois. Väki miettii siirtymistä rantaan tai illan rientoihin. Tunnelma on kaikin puolin leppoinen.

Soiva Siilin sanoin: ”Kesä, kesä, kesä älä mene pois, nauttia vieläkin sinusta vois”.

– Suomi ja kahdeksantuntinen työpäivä täyttivät jo 100 vuotta. Työnantajienkin on aika ymmärtää, että emme pääse työttömyydestä millään eroon, jos työaikaa ei lyhennetä, totesi Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n toimialajohtaja Teija Asara-Laaksonen vappupuheessaan Oulussa.

Asara-Laaksonen moitti hallituksen työllistämiskeinoja vääriksi: ne perustuvat yksipuoliseen saneluun eivätkä yhdessä sopimiseen ja luottamukseen.

– Hallitus aikoo heikentää nuorten turvaa ajamalla alle 30-vuotiaita entistä useammin toistuviin määräaikaisiin työsuhteisiin ja löysentämällä pienten firmojen irtisanomisperusteita. Sama hallitus ajoi ensitöikseen ay-liikkeen pakkolaeilla uhkailemalla hyväksymään kiky-sopimukseen, jolla pidennettiin työaikaa.

JHL:n toimialajohtaja Teija Asara-Laaksonen tarjosi yhdeksi työllisyyslääkkeeksi vuorotteluvapaajärjestelmän remonttia. (Kuva: Tero Kaikko)

Hänen mukaansa etenkin julkisella sektorilla ratkaisut johtivat väen vähentämiseen ja työhyvinvoinnin heikentymiseen.

– Samainen hallitus on heikentänyt työttömien toimeentuloa lähes 300 miljoonalla euroilla, viimeisimpänä toimenaan niin sanottu aktiivimalli, joka entisestään lisää vain pätkätöitä ja nöyryyttää ihmisiä. Nyt riittää porvarihallitus!

Asara-Laaksonen vaati ratkaisuja, tarjotaan nuorille ja tuleville sukupolville toivoa paremmasta työelämästä.

– On kestämätöntä, että Suomessa toiset nääntyvät liiallisen työtaakan ja jopa palkattomien ylityötuntien alle, ja samaan aikaan pätkätöissä ja muun muassa nollatuntityösuhteissa olevilla ei ole työtunteja riittävästi ja eikä työttömillä lainkaan. Kyse on oikeudenmukaisuudesta, työaikaa voidaan lyhentää esimerkiksi päivä- tai viikkokohtaisesti. Töitä voitaisiin jakaa uudella tavalla niin, että ylityöllistetyt jaksaisivat paremmin ja ne, joilla töitä on liian vähän, saisivat työtä ja kohtuullisen toimeentulon, Asara-Laaksonen perustelee.

On kestämätöntä, että Suomessa toiset nääntyvät liiallisen työtaakan ja jopa palkattomien ylityötuntien alle.

Hän muistutti, että Suomessa kokeiltiin 90-luvulla työajan lyhentämistä sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Tulokset olivat hyviä. Lyhemmän työviikon tekeminen lisäisi nytkin työntekijöiden jaksamista.

Toiseksi työllisyyslääkkeeksi Asara-Laaksonen tarjosi vuorotteluvapaajärjestelmän remonttia.

– Vuorotteluvapaan ehtoihin tehtiin muutama vuosi sitten kohtalokkaita kiristyksiä. Uusi hallitus voi vuoden kuluttua peruuttaa kiristykset ja elvyttää järjestelmän henkiin. Vuorotteluvapaa tarjoaa työttömille heidän kaipaamiaan töitä ja työssä oleville tarpeellisen hengähdystauon ja auttaa heitä jaksamaan paremmin tai kehittämään osaamistaan työurallaan.

Asara-Laaksonen esitti ammattiyhdistysliikkeelle kanneoikeutta. Hänen mukaansa Suomi on eurooppalaisesti takapajula ilman liittojen kanneoikeutta.

Suomi on eurooppalaisesti takapajula ilman liittojen kanneoikeutta.

– Itsenäinen kanneoikeus parantaisi ammattiliittojen mahdollisuutta puuttua työpaikoilla ilmeneviin epäkohtiin. Se myös helpottaisi useampia työntekijöitä koskevien asioiden viemistä oikeuteen samalla kertaa. Joukkokanneoikeus on Suomessa käytössä elinkeinonharjoittajilla ja kuluttajariita-asioissa, kyllä tämä oikeus pitäisi olla myös työntekijäpuolella, Asara-Laaksonen totesi.

 

 

Oulun vappumarssin järjestäytymisen yhteydessä puhunut PAMin toimitsija Pietari Tikkanen kertoi olevansa huolissaan niistä, jotka uskovat totuuspohjattomia lauseita, kuten väitteen, jonka mukaan aktiivimalli lisää työpaikkoja. (Kuva: Tero Kaikko)

PAMin Tikkanen: Kysymys on maailman suunnasta

Oulun vappumarssin järjestäytyessä Otto Karhin puistossa puhui Palvelualojen ammattiliitto PAMin toimitsija Pietari Tikkanen.

Puheessaan Tikkanen käsitteli maailman ja yhteiskunnan muuttumista. Työnantajapuolelta kuuluu kommentteja, joiden mukaan työntekijän työsuhteen lopettaminen pitää tehdä helpommaksi, ja niitä perustellaan maailman muuttumisella. Tikkanen huomautti, että näitäkin mielipiteitä laukovat ihmiset, jotka haluavat muuttaa yhteiskuntaa haluamaansa suuntaan; kyse ei ole maailman muuttumisesta sinällään.

– Maailman muutosta ohjaavat esimerkiksi Suomen pääministeri, Amerikan presidentti, Dalai Lama, Oprah ja J.K. Rowling. Maailmaa kuitenkin muuttavat sinä, minä ja kaupan kassan myyjä, osa-aikainen siivooja, työtön. Maailmaa muuttavat ihmiset omilla valinnoillaan.

– Minä en kuitenkaan ole huolissaan näistä ihmisistä, jotka Suomen tai maailman pelastamisen varjolla kohottavat omaa asemaansa polkemalla huonossa asemassa olevia ihmisiä, jotka eivät itse voi tilanteelleen mitään, Tikkanen sanoi.

Maailma muuttuu. Mutta millaiseksi se muuttuu, on täysin kiinni meistä.

Hän kertoi olevansa huolissaan niistä, jotka uskovat ympäripyöreitä ja toistuvia totuuspohjattomia lauseita, kuten väitteen, jonka mukaan aktiivimalli lisää työpaikkoja.

– Toistuvia lauseita, joilla yritetään ajaa läpi sellaisia asioita, jotka palvelevat pientä joukkoa paremmassa asemassa olevia ihmisiä huonommassa asemassa olevien kustannuksella.

Tikkanen muistutti, että maailmaa ei muuta yksittäinen ihminen yksin, vaan ihmisten joukko.

– Maailma muuttuu. Mutta millaiseksi se muuttuu, on täysin kiinni meistä.

 

 

KUVAGALLERIA: Oulun vappua 2018.

Kuvat: Tero Kaikko

Vasemmistoliiton oululainen puolueosasto Oulun VasemmistoPlus ry esittää Pohjois-Pohjanmaan Vasemmistolle kolmea eduskuntavaaliehdokasta: Markku Eilola-Jokivirtaa, Olli Kohosta ja Ville Luotolaa.

Markku Eilola-Jokivirta on 47-vuotias prosessityöntekijä, jolla on laaja tausta ammattiyhdistysliikkeen puolella hänen toimiessaan muun muassa SAK:n Oulun ja Kainuun aluetoimikunnan puheenjohtajana. Hän toimii Oulussa yhdyskuntajaostossa ja yhdyskuntalautakunnassa.

– Työntekijöiden asemaa on heikennetty ja työttömiä suorastaan nöyryytetty tällä eduskuntakaudella. Pohjoinen Suomi elää vahvasti teollisuudesta, ammattitaitoisen työvoiman ja laadukkaiden raaka-aineiden saatavuus on turvattava hyvinvointiyhteiskunnan säilyttämiseksi, Eilola-Jokivirta sanoo.

Olli Kohonen on 37-vuotias sairaanhoitaja ja filosofian maisteri, joka on myös Pohjois-Pohjanmaan Vasemmiston puheenjohtaja. Kohonen on OSEKK:n yhtymäkokouksen 2. varapuheenjohtaja ja Oulun varavaltuutettu.

– Minua kiinnostavat erityisesti sote-asiat, jotka ovat erityisessä murroksessa tällä hetkellä. Toisaalta voin kyllä luonnehtia itseäni myös yleispoliitikoksi, jolle tärkeintä päätöksenteossa on pitää aina kiinni oikeudenmukaisuudesta, Kohonen toteaa.

Ville Luotola on 29-vuotias kasvatustieteiden ylioppilas, joka työskentelee jalkapallon parissa Tervarit Junioreiden toiminnanjohtajana. Luotola on siku-lautakunnan jäsen ja Oulun varavaltuutettu.

– Hallituksen päätökset heikentää kouluttautuvien asemaa varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin on ollut karmeaa katseltavaa. Suurin toiveeni on koulutusmyönteisemmän porukan löytäminen Suomea johtamaan, koska me tarvitsemme tasa-arvoisemmat lähtökohdat tavoitella omaa osaamishuippuamme. Lisäksi toivon, että siirrymme puheista tekoihin myös liikunnan saralla. Jokaiselle lapselle ja nuorelle on mahdollistettava tunti liikuntaa jokaiseen koulupäivään sekä oikea harrastustakuu myös koulun ulkopuolella, Luotola sanoo.

Pohjois-Pohjanmaan Vasemmisto haluaa maakunnan kaikissa kunnissa käyttöön ammattiliitto Talentian ohjeistaman lastensuojelun henkilöstömitoituksen. Siinä 30 lasta kohden on yksi lastensuojelun työntekijä. Sama linjaus tulisi ottaa käyttöön myös tulevassa maakunnassa.

Piirijärjestö muistuttaa, että lastensuojelu on ruuhkautunut esimerkiksi Oulussa niin paljon, että lasten hyvinvointi on kärsinyt.

Normi on tarpeen erityisesti nuoren väestöpohjan Pohjois-Pohjanmaalla.

– Tästä on Oulua huomauttanut myös lapsiasianvaltuutettu Tuomas Kurttila. Ongelmana on ollut myös henkilöstön suuri vaihtuvuus. Tämä hidastaa asioiden käsittelyä ja vaikeuttaa perheiden luottamusta asiantuntijoihin. Keskeistä on se, että kun lapsi tarvitsee suojelua, apua tarvitaan pian. Siksi normi on tarpeen erityisesti nuoren väestöpohjan Pohjois-Pohjanmaalla, sanoo Pohjois-Pohjanmaan Vasemmiston puheenjohtaja Olli Kohonen.

Pohjois-Pohjanmaan Vasemmiston mielestä tarvitaan myös paljon muita toimia lasten hyvinvoinnin parantamiseksi. Esimerkiksi sosiaalialan ammattilaisten palkat ovat kehnot heidän tehdessään vaativaa työtä. Kaikkiin kuntiin ei olekaan saatu päteviä lastensuojelun sosiaalityöntekijöitä ja sosiaaliohjaajia.

– Ennen kaikkea on panostettava ennaltaehkäisevään työhön. Perheille on saatava arkiapua neuvoloista nykyistä enemmän. Esimerkkinä tästä on Imatran malli, jolla on saatu aikaan niin suuret taloudelliset kuin inhimilliset säästöt. Myös tukiperheitä tarvitaan lisää kuten myös kouluissa tehtävää työtä, Kohonen toteaa.

Oulun vaalipiirin kansanedustajat Katja Hänninen (vas) ja Hanna Halmeenpää (vihr) ovat vedonneet Oulun yliopiston rehtoriin, jotta yliopisto ei hävittäisi Linnanmaan eläinmuseosalin yleisönäyttelyä. Kansanedustajien mukaan eläinmuseon purkaminen olisi takaisku Oulun yliopistolle, Oululle ja Pohjois-Suomelle.

– Olemme huolissamme maamme ja vaalipiirimme kulttuurimaineesta ja museon toimintaedellytysten jatkosta. Vetoomuksessa pyydämme, että Oulun yliopiston eläinmuseo säilytetään ja sitä kehitetään nykyisissä varta vasten eläinmuseolle rakennetuissa tiloissa Linnanmaan yliopistoalueella. Olemme valmiit tukemaan Oulun yliopistoa riittävän rahoituksen hankkimisessa, Hänninen ja Halmeenpää toteavat.

Kansanedustajat vetoavat muun muassa Oulun yliopiston eläinmuseon suureen suosioon, sen pitkiin perinteisiin aina 1700-luvulta asti sekä korkeaan tieteelliseen ja taiteelliseen tasoon. Esimerkiksi 57 metriä pitkä Heikki Kangasperkon maalaama dioraama on korvaamaton.

Museon käyttäjien joukossa on tuhansia päiväkotien ja koulujen oppilaita.

– Museon käyttäjien joukossa on tuhansia päiväkotien ja koulujen oppilaita. Tämä museon arvo lapsille, opiskelijoille ja suurelle yleisölle ei ole mukana sen paremmin yliopiston kuin Oulun kaupungin budjetissa. Tärkeä ryhmä ovat nykyään myös vanhukset, Hänninen painottaa.

Opetus- ja kulttuuriministeriön museopoliittinen ohjelma tuo yliopistomuseot valtionavun piiriin. Museot on tarkoitus turvata lailla, ja vastaavasti valtio ottaa rahoitusvastuuta. Tässä tilanteessa museon sulkeminen olisi Hännisen ja Halmeenpään mukaan vakava virhe. He sanovat, että eläinmuseon säilyttäminen nykyisissä tiloissa on taloudellisesti monin verroin edullisempaa kuin tilapäinen muutto tai uuden rakentaminen.

– Puheet museon siirtämisestä, toistaiseksi tuntemattomaan paikkaan, eivät vakuuta toiminnan tason säilymisestä. On myös hyvä huomioida sijainnin suhteen biologian opiskelijoiden ja tulevien luokanopettajien lajintuntemuksen opinnot, joissa tukeudutaan vahvasti eläinmuseon kokoelmiin, Halmeenpää muistuttaa.

Museon sulkeminen olisi Hännisen ja Halmeenpään mukaan vakava virhe.

Oulun kaupunginvaltuusto päätti juhlakokouksessaan 27.2.2017 hakea Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuonna 2026. Kansanedustajien mukaan osallistuminen Oulun yliopiston eläinmuseon rahoitukseen ja säilyttämiseen on Oulun kulttuuripääkaupunkihakemusta tukeva toimi. Kulttuuripääkaupunkihankkeisiin sijoitetut rahasummat eri puolilla Eurooppaa ovat varovaisenkin arvion mukaan tulleet takaisin noin viisinkertaisena.

Vetoomuksista huolimatta eläinmuseon tyhjennys alkoi 13.12.

 

Lue lisää eläinmuseon kohtalosta 22.12. ilmestyvästä Kansan Tahdon joululehdestä.

Kansan Tahto muuttaa Mäkelininkadulta Kauppurienkadulle

 

Oulussa kulkijat ovat viime päivät töllistelleet Järjestötalon uusia seinä- ja ikkunamaalauksia. Mäkelininkadun puoleisen siiven jäähyväistaideteos viestittää, että talon tämä osa tyhjenee pian ja se puretaan. Vanha Gibraltar katujen kulmauksessa säilyy, se on suojelurakennus toisin kuin 1957 valmistunut siipi. Siivestä lähtevät vuoden loppuun mennessä muun muassa Kansan Tahto, Veeran Verstas ja Kulttuuribingo.

Järjestötalon vanha osa, “Pohjolan työväen Gibraltar”, remontoidaan alkuperäiseen asuunsa. (Kuva: Maija Aalto)

Osana Oulun Lumo-valotaidefestivaalia Järjestötalon pian purettavassa siivessä on Veeran Verstaan toteuttama Viimeinen sammuttaa valot -performanssi sekä Oulun Katutaide ry:n seinämaalaus, korkeutta kummallakin neljän kerroksen verran. Rakennuksen päätyyn ruotsinsaamelaisen Anders Sunnan jo aikaisemmin tekemä iso seinämaalaus lähtee kaiken katoavaisen tietä sekin, kun talo puretaan. Lumo-valotaidetta on esillä eri puolilla Oulua 30.11. saakka.

 

Muutto joulukuussa

Kansan Tahto muuttaa yhdessä Järjestötalossa toimivien yhdistysten eli Pohjois-Pohjanmaan Vasemmiston, Pohjois-Pohjanmaan Vasemmistonuorten, Pohjois-Suomen Pioneerien, Vasemmistoliiton Oulun kunnallisjärjestön, Järjestöyhdistyksen ja OKS-tilitoimiston kanssa Järjestötalon remontin ja siipirakennusten purun edeltä uusiin tiloihin Kauppurienkadulle.

Kansan Tahdon asiakaspalvelu palvelee 13.12. saakka vanhassa osoitteessa, ja 14.12. alkaen osoitteessa Kauppurienkatu 8 B, kolmas kerros.

Pieni seura loistaa voimistelussa

Vuonna 1937 perustettu yleisseura Kellon Työväen Urheilijat viettää tänä vuonna 80-vuotisjuhlavuottaan. Samaan aikaan seuran voimistelujaosto juhlistaa 40-vuotista taivaltaan. Kellon TU:n voimistelujaoston tavoitteena on tarjota jäsenistölleen liikunnan iloa ja elämyksiä sekä harraste- että kilparyhmissä. Painopistealueena ovat lapset ja nuoret, joille tarjotaan jo lapsuudesta alkaen terveyttä edistävä harrastus, jonka muoto ja määrä elävät lapsen mukana. Jokainen harrastaja saa yksilöllistä kasvua, kehitystä ja taitotasoa tukevaa harjoitusta.

Painopistealueena ovat lapset ja nuoret, joille tarjotaan jo lapsuudesta alkaen terveyttä edistävä harrastus.

Vuosien varrella voimistelujaostosta on kasvanut seuran harrastajamääriltään suurin jaosto. Voimistelujaoston ryhmissä liikkuu ja harrastaa parhaillaan noin 250 2–17-vuotiasta lasta ja nuorta. Lisäksi tarjolla on yli 18-vuotiaiden joukkuevoimistelun kilparyhmä. Tänä syksynä Kellon TU:n voimistelujaostoon perustettiin seitsemän uutta harrasteryhmää ja lajivalikoimaa laajennettiin FreeGymillä ja maailmalla suurta suosiota keränneellä Rope Skippingillä eli naruhyppelyllä. Perinteisesti tyttöjen voimisteluun keskittyneessä jaostossa haluttiin saada myös pojat mukaan liikkumaan ja siihen tarpeeseen FreeGym vastasi erinomaisesti. FreeGymissä tytöt ja pojat pääsevät kehittämään vartalonhallintaa erilaisilla akrobatia- ja parkour-tempuilla.

 

Myös aikuiset liikkuvat

Lasten lisäksi voimistelujaostossa harrastavat myös aikuiset, mikä vahvistaa entisestään seuran ja perheiden välistä yhteistyötä. Voimistelijoiden äidit perustivat alkuvuodesta yli 35-vuotiaiden tanssillisen voimistelun joukkueen. Myös toinen aikuisten harrasteliikuntaa tarjoava ryhmä saatiin keväällä kasaan, kun joukko seuran valmentajia päätti palata rakkaan harrastuksen pariin omalla kokoonpanolla. Suurin osa harrastajista asuu seuran syntysijoilla Kellon alueella, joten Kellon TU on merkittävä kellolaisten ja haukiputaalaisten perheiden liikuttaja.

Kellon TU on merkittävä kellolaisten ja haukiputaalaisten perheiden liikuttaja.

Toisten kannustaminen on tärkeä osa seuran kasvatustyötä. Voimistelu-uran päättyessä iso osa harrastajista jää seuraan ohjaajiksi, mikä on yksi seuran vahvuuksista.

Kellon TU:n voimistelutoiminnalla on pitkät perinteet ja harrastajien määrä on ollut tasaisessa kasvussa. Voimistelujaostossa harrastajat ovat yhtä suurta perhettä ja yhteishenki on vahva. Vanhemmat voimistelijat, jotka ovat pienten voimistelijanalkujen idoleja, oppivat huolehtimaan pienemmistä ja auttamaan heitä voimistelu-urallaan. Myös toisten kannustaminen on tärkeä osa seuran kasvatustyötä. Voimistelu-uran päättyessä iso osa harrastajista jää seuraan ohjaajiksi, mikä on yksi seuran vahvuuksista. Ohjaajia ja muita seuran toimihenkilöitä koulutetaan säännöllisesti, jotta harrastajat saavat laadukasta ja turvallista ohjausta ja ohjaajat pääsevät kehittämään osaamistaan.

 

Valoisa tulevaisuus

Vaikka Kellon TU on verrattain pieni seura, seuran kilpajoukkueet ovat menestyneet valtakunnallisesti, mikä on merkki laadukkaasta ja sitoutuneesta valmennuksesta.

Pitkästä historiasta huolimatta, tai juuri sen ansiosta, Kellon TU:n voimistelujaostossa katse on tiukasti tulevaisuudessa. Menestyvässä seurassa ei jäädä aloilleen vaan toimintaa kehitetään ja parannetaan koko ajan. Vuonna 2009 myönnetty Sinetti-laatusertifikaatti kannustaa pysymään hereillä ja tarkkailemaan omaa toimintaa, mutta myös innostaa kehittämään uutta. 40-vuotiaan voimistelujaoston tulevaisuus näyttää valoisalta.

 

Teksti: Satu Hämeenniemi

Kuvat: Jukka Hämeenniemi

 

Juttu kuuluu Kansan Tahdon verkkolehdessä julkaistavaan artikkelisarjaan, jossa esitellään pohjoissuomalaisia Työväen Urheiluliitto TUL:n seuroja ja niiden toimintaa.