Kaupunginvaltuusto ei maanantaina innostunut Oulun yliopiston siirrosta Linnanmaalta keskustaan. Maratonkeskustelun jälkeen valtuusto hyväksyi kolmesta ponsiesityksestä Mikko Viitasen (vas.) ponnen, jossa tuetaan yliopiston pääkampuksen kehittämistä Linnanmaalla yleiskaavan mukaisesti. Ponsi sai 33 ääntä, sitä vastusti 22 ja tyhjää äänesti 12 valtuutettua. Äänet hajosivat puolueiden välillä ja sisällä. Ponsi ei vielä merkitse päätöstä, mutta ilmaisee valtuuston mielipiteen.
Yliopiston sijaintia käsitellään seuraavaksi yhdyskuntalautakunnassa. Valtuustoon se palaa, jos asemakaavaa esitetään muutettavaksi. Kaavoitusvalta on valtuustolla.
Maanantain kokouksessaan Oulun valtuusto äänesti myös pormestarimallista, jonka se hylkäsi äänin 50–16.
Yliopiston johdon ajama kampuksen pirstominen ja muutto Linnanmaalta Oulun keskustaan herättävät yliopistolla ja kaupunkilaisissa suurta vastustusta. Se näkyi ja kuului lauantaina, kun opiskelijoiden 16 ainejärjestön koolle kutsumaan protestiin osallistui satoja opiskelijoita, yliopiston henkilöstöä ja muita oululaisia.
Yliopiston hallitus ja rehtori Jouko Niinimäki visioivat yliopiston siirtämistä Oulun keskustaan S- ja K-markettien kylkeen Raksilaan 25 vuoden kuluessa. Hajasijoitus tietäisi opiskelijoille ja henkilökunnalle jatkuvaa ramppaamista ja poikkitieteellisyyden ja yhteisöllisyyden särkymistä. Nykyisen kampuksen naapuri Teknologiakylä tarjoaa suuret synergiaedut, alueella on runsaasti edullisia opiskelija-asuntoja ja hyvät liikenneyhteydet. Oulun ammattikorkeakoulukin muutti Linnanmaalle pari vuotta sitten.
Mainos alkaa
Mainos loppuu
”Marketyliopisto” vaatii uuden asemakaavan, josta Oulun valtuusto keskustelee 28. helmikuuta. Kaupunginjohtaja Päivi Laajala ja kaupunginhallituksen porvarit liputtavat rehtori Niinimäen vision puolesta uskotellen, että kampuksen siirrosta ei tule Oululle kustannuksia, vaan yliopisto maksaa kaiken itse ja Oulu hyötyy keskikaupungin elinvoiman ja pöhinän kasvusta. Paikallinen valtalehti Kaleva on valjastanut itsensä rehtorin vankkurien vetäjäksi ja nimittänyt yliopiston siirron vastustajia ”hybridivaikuttajiksi”, mitä kovasanaisesti kritisoitiin mielenilmauksessa. Kaiken kukkuraksi Kaleva itse vastikään tilasi ja julkaisi Taloustutkimuksen gallupin, joka osoitti oululaisten selvän enemmistön vastustavan yliopiston muuttoa Raksilaan. Muuttoa vastusti 65 prosenttia ja kannatti vain 14 prosenttia kaikista vastaajista. Yliopiston opiskelijoista muuttoa vastusti 69 prosenttia, mutta silti Kaleva on rummuttanut, että muutto olisi opiskelijoiden etu.
Muuttoa vastusti 65 prosenttia ja kannatti vain 14 prosenttia kaikista vastaajista.
Lauantain mielenilmauksessa opiskelijat kritisoivat yliopiston johtoa avoimen tiedotuksen puutteesta. Humanistisen killan puheenjohtaja Eveliina Tiusanen piti opiskelijoiden osallistamista ala-arvoisena: tietoa ei ole annettu ja kysymyksiin ei vastata. Opiskelijoiden huoli etäopetuksen lisääntymisestä, kirjastopalvelujen huonontumisesta ja opiskelijayhteisön hajoamisesta kaikuu kuuroille korville.
Vierailevana puhujana Oulun tapahtumassa oli oikeushistorian emeritusprofessori Jukka Kekkonen Helsingistä. Hänen mukaansa demokratiataistelu on yliopistoissa välttämätöntä, koska nykyinen yliopistolaki on johtanut vallan keskitykseen, salailuun, laittomuuksiin, sisäsiittoisuuteen, suosikkijärjestelmiin ja moraalikatoon, joita vastaan pitää käydä julkisuuden ja kantelujen avulla.
– On myös kolmas keino, katu, Kekkonen kannusti oululaisia.
Mainos alkaa
Mainos loppuu
Kekkosen listan asiat tunnetaan Oulussakin. Yliopiston henkilöstön mukaan tietoa on pimitetty, kyselyjen tuloksia väännelty ja eriäviä mielipiteitä poistettu pöytäkirjoista. Professori Olli Silvén piti Oulun yliopiston yhtäkkistä siirtosuunnitelmaa irvokkaana näytelmänä, jossa yliopiston jo 30-päiseksi paisunut viestintäosasto toistelee johdon sanomaa ainoana totuutena.
Oulun Rotuaarilla vedottiin myös kaupungin päättäjiin, että yliopistopeli vihellettäisiin poikki.
Vuoden Professorin tittelin 2020 saanut maantieteen professori Anssi Paasi totesi, että uusliberalistisen New Public Management -ajattelun tunkeminen yliopistoihin on johtanut nykyiseen kriisiin ja luottamuspulaan. Yliopistossa tärkeintä ovat ihmiset – ei hänkään maailman yliopistoja kiertäessään ole mennyt niiden kiinteistöjä ihailemaan. Paasin mukaan Raksilan ”pömpeli” tuskin lisää Oulun yliopiston vetovoimaa.
Yli sata vuotta sitten Oulun kaupungille lahjoitettu Ainola aiotaan myydä liikemiehille toimistotiloiksi. Oulun kaupunginhallitus otti Ainolan museon kohtaloon kantaa maanantaina äänin 11-2. Vain Vasemmiston Mikko Raudaskoski ja Anne Huotari kannattivat Ainolan peruskorjausta ja säilyttämistä maakuntamuseona. Muu kaupunginhallitus halusi siirtää maakuntamuseon Tietomaan yhteyteen tehtävään uudisrakennukseen ja myydä historiallisen Ainolan. Muodollisesti myynnistä päättää yhdyskuntalautakunta.
Hyvin monet asukkaat ja yhdistykset vastustavat Ainolan myyntiä, josta näyttää tulevan osa Oulun kulttuuripääkaupunki2026-hanketta. Luonnonsuojeluliiton Oulun yhdistys on äskettäin esittänyt ELY-keskukselle kulttuurihistoriallisen Ainolan ja arvokkaan puistoalueen säilyttämisestä yleisölle avoimena tilana.
Mainos alkaa
Mainos loppuu
Kaupunkiorganisaatio kiirehti kulttuuriskandaalia jo viime vuonna, kun Ainola yllättäen siirrettiin ”kiinteistökehitykseen” eli nettihuutokauppaan. Kerrosalaltaan 2500 neliön kivirakennuksesta korkein tarjous oli 600 000 euroa. Sen verran tarjosivat Cor Groupin tutut liikemiehet, jotka ovat ostelleet Oulun kaupungilta halvalla useita rakennuksia ja sijoittaneet niihin tuottoisia liiketoimiaan. Cor Group on Suomen viidenneksi suurin yksityisten terveyspalvelujen tuottaja. Ainolaan firmalle tulisi toimistoja.
Kaupunkiorganisaatio kiirehti kulttuuriskandaalia jo viime vuonna, kun Ainola yllättäen siirrettiin ”kiinteistökehitykseen” eli nettihuutokauppaan.
Hienolla Hupisaarten puistoalueella sijaitsevan Ainolan historia ulottuu vuoteen 1888, jolloin Åströmin tehtailijasuvun kodiksi valmistui koristeellinen puu-Ainola. Vuonna 1910 omistajat lahjoittivat Ainolan ja ympäröivän puistoalueen Oulun kaupungille ehdolla, että rakennus palvelisi sivistystarkoituksia. Kaupunki sijoittikin Ainolaan kirjaston ja kotiseutumuseon. Puinen Ainola paloi 1929, mutta kaupunki rakensi paikalle arkkitehti Oiva Kallion piirtämän kivilinnan, jossa vuodesta 1931 alkaen toimivat kaupunginkirjasto, maakunta-arkisto ja kotiseutumuseo. Maakuntamuseo sai koko Ainolan käyttöönsä 1980-luvulla kirjaston ja arkiston muuton jälkeen.
Korona aiheuttaa suuria muutoksia Vasemmiston tilaisuuksiin
Koronaviruksen aiheuttama poikkeustilanne näkyy kaikilla elämänalueilla. Myös vasemmistoliitto peruu tilaisuuksiaan viruksen leviämisen ehkäisemiseksi.
Puolue on ohjeistanut piirijärjestöjään ja osastojaan olemaan järjestämättä sääntömääräisiä tai muitakaan puoluejärjestöjen kokouksia. Jo koolle kutsutut kokoukset perutaan. Uusia kokouksia puolueessa kutsutaan koolle vasta sitten, kun hallitus ja viranomaiset niin linjaavat ja tilanne sen sallii.
Vasemmistoliitto suosittaa keskustelutilaisuuksien ja kokouksien järjestämistä esimerkiksi etäyhteyksien avulla.
– Korostan kuitenkin, että nyt kriisin alkuvaiheessa edes sähköisten kokousten järjestäminen ei ole välttämätöntä. Viranomaispäätökset ja valmiuslaki menee yhdistyslain edelle, muistuttaa vasemmistoliiton puoluesihteeri Mikko Koikkalainen 20. maaliskuuta päivätyssä ohjeistuksessaan vasemmistoliiton puoluejärjestöille.
Vaikka valmiuslaki on Suomessa voimassa 13. huhtikuuta saakka, on myös vapputapahtumat peruttu koko Suomessa. Samanlaisen päätöksen on tehnyt SAK ja ilmoittanut siitä paikallisjärjestöilleen.
Vastuullisuus edellä
Vasemmistoliiton Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin piirijärjestöt peruvat kevään piirikokoukset, jotka piti alun perin järjestää huhtikuun loppupuoliskolla. Myös kaikki suunnitellut seminaarit on peruttu.
Pohjoisten piirijärjestöjen toiminnanjohtaja Jaakko Alavuotunki sanoo, että piirit haluavat toimia vastuullisesti ja näyttää esimerkkiä noudattamalla viranomaisten antamia kokoontumisohjeistuksia.
– Lakiasiantuntijoilta on varmistettu, että poikkeustilanteissa sääntömääräisiä kokouksia voidaan siirtää, Alavuotunki toteaa.
Pohjoisten piirien Oulun toimisto on toistaiseksi kiinni, mutta Alavuotunki on tavoitettavissa normaalisti.
Muuttuneesta tilanteesta huolimatta vasemmistoliitto jatkaa ensi vuoden kuntavaaleihin valmistautumista.
– Tässä vaiheessa pääpaino on ehdokashankinnassa, jota jatketaan poikkeusoloista huolimatta.
Oulu tilasi ulkoisen arvioinnin Suomen tunnetuimman kuntasaneeraaja Eero Laesterän (kok.) konsultointiyritykseltä. Saimme ehdotuksen, joka sisälsi jotain uutta, paljon vanhaa, ja ruiskukan sinistä.
Kuinka luonnollista kasvukeskukselle: kaupunkiin muuttaa niin ikääntyviä, työttömiä kuin opiskelijoita. Toimintamenot kasvavat, kun palvelutarve kasvaa. Kuntaliitoksen jäljiltä prosessit ja hallinto vielä hieman hiomatta. Alijäämää tehty useampana vuonna, sillä kasvava palvelutarve on vaatinut investointeja infraan ja peruspalveluihin: kouluja, päiväkoteja, uusia asuinalueita ja käsipareja.
Puskista tuli syntyvyyden raju lasku, ja ikääntyneiden määrän kasvu tuplasi haasteen.
Oulussa on sopeutettu ja juustohöylätty jo vuosia, kun rakennemuutoksen jälkeen suuret yhteisöveron maksajat ovat harvassa. Esimerkiksi sote-palveluista on säästetty kerrannaisia menoja kuudessa vuodessa 360 miljoonaa euroa. Palveluverkkoa on keskitetty ja sairaanhoitopiirin kanssa tehdään selvitystä, miten ihmiset saataisiin hoidettua nopeammin ja edullisemmin.
Pari vuotta sitten tehtiin 40 miljoonan tavoitteellinen Muutosohjelma, jolla oli tarkoitus vastata sote-uudistuksen kunnille aiheuttamiin verotulojen muutokseen. Sotea ei tullut, mutta säästettävää jäi: muutosohjelma jäi tavoitteestaan, puskista tuli syntyvyyden raju lasku, ja ikääntyneiden määrän kasvu tuplasi haasteen. Siispä päättäjät tilasivat sovussa kaupungin johdon kanssa konsulttiselvityksen: katsotaan nyt sitten, mitä muut meille keksisivät. Todettiin, että tilaus ei kuitenkaan ole sitova lupaus. Naimisissa selvityksen kanssa ei olla.
Ehdotukset ovat käytännössä lista kunnan toteuttamista ei-lakisääteisistä palveluista.
Konsultti jopa kiitteli Oulun virtaviivaista taloudenhoitoa löytäen silti 54,5 miljoonalla leikattavaa. Laesterän lista ei ole kovin mielikuvituksekas. Mukavuusalueellaan konsultti on numeroissa, joten ehdotukset ovat käytännössä lista kunnan toteuttamista ei-lakisääteisistä palveluista ilman arviota siitä, miten kyseinen toiminta vaikuttaa kulujen muodostumiseen toisaalla.
Esimerkiksi vuoden verran Oulussa voimassa olleen nuorten maksuttoman ehkäisyn on muissa kunnissa todettu säästävän raskaudenkeskeytyksissä. Kyytiä selvityksessä saavat myös avantouintipaikat, kulttuuriavustukset, liukumäet ja muut nimelliset kulut. Ympäri Suomea riiuureissuillaan kulkeva konsultti on tunnettu hölmöläisten peiton jatkamisena kutsutusta talousosaamisestaan. Morsian sanoo kyllä, ja hääyönä jalkoja palelee.
Oulun kannattaisi – – keskittyä tarkastelemaan, missä on kerralla mahdollisuus suuriin säästöihin.
YLE uutisoi ennenaikaisesti yhteistoimintamenettelyn alkamisesta, vaikka päätöstä ei olla tehty. Yt-menettely on tehtävä, kun toimintaan tulee muutoksia, muitakin kuin irtisanomisia tai lomautuksia. Varhaiskasvatuksessa henkilöstön tarve pienenee jopa 450 työntekijällä ja samaan aikaan ikääntyneiden palveluihin tarvitaan yli 500 uutta ammattilaista. Onnistummeko houkuttelemaan ja kouluttamaan nykyiset lastenhoitajat vanhuspuolelle? Yyteet voi myös viedä työkalut toteuttaa rekrytointia, työllisyyden hoitoa ja velvoite- ja palkkatukityöllistämistä – ja näin konsultti itse vaikeuttaa ehdottamaansa 4,5 miljoonan säästöä työmarkkinatuen kuntaosuuksista.
Oulun kannattaisi siis pitää huoli kaupungin houkuttelevuudesta ja keskittyä tarkastelemaan, missä on kerralla mahdollisuus suuriin säästöihin: työmarkkinatuen kuntaosuuksissa eli sakkomaksuissa (21,4 miljoonaa) sekä hankinnoissa ja ostopalveluissa (500 miljoonaa).
Valtuustoryhmät vetäytyvät nyt neuvotteluihin. Uskon, että Oulun päättäjät osaavat ja haluavat arvioida vaikutukset ennen päätöksentekoa – ainakin vasemmistoliitto tätä jaksaa vaatia niin myötä- kuin vastamäessä.
Kolumni on julkaistu Kansan Tahdon numerossa 1/2020.
Lisää tällaista? Tilaa paperinen Kansan Tahto ja saat laadukasta luettavaa yhteiskunnasta ja kulttuurista, ihmisistä ja ilmiöistä säännöllisesti kotiin kannettuna. Samalla tuet luotettavaa, vasemmistolaista ja pohjoista journalismia.
Vuositilauksen hinta on 65 euroa / 8 numeroa. Tarkista mahdollinen ammattiliittosi lehtietu.>> Tilaa tästä!
Vasemmistoliiton Oulun kunnallisjärjestö ja paikallinen puolueosasto Oulun VasemmistoPlus esittävät kumpainenkin puoluekokoukselle opetusministeri Li Anderssonia jatkokaudelle puolueen puheenjohtajana.
Vasemmistoliiton puoluekokous pidetään 15.-17. marraskuuta Kuopiossa.
VasemmistoPlussan vuosikokouksessa osaston väki oli erittäin tyytyväinen Anderssonin ensimmäiseen puheenjohtajakauteen.
– Li on vieraillut monesti Oulussa ja olemme huomanneet, että hän oikeasti kuuntelee ja välittää koko Suomen asioista. Siksi toivomme, että hän jatkaisi puolueemme puheenjohtajana, kommentoi Vasemmistoliiton Oulun kunnallisjärjestön puheenjohtaja Rauno Hekkala esitystä.
Oulun kaupungin vuoden 2019 budjettiin hyväksyttiin useita Vasemmiston esityksiä, osa neuvottelujen tuloksena ja osa äänestäen valtuuston kokouksessa 17.12.
Talousvaikutuksiltaan merkittävin on päätös varhaiskasvatuksen lapsiryhmien koon pienentämisestä. Siihen budjetoidaan viisi miljoonaa euroa, ja lisähenkilöstöä palkataan noin 140.
Äänestäen meni läpi maksuttoman ehkäisyn tarjoaminen Oulun 16–20-vuotiaille nuorille. Ilmaista ehkäisyä on esittänyt jo kahtena aikaisempana vuotena Vasemmiston Hanna Sarkkinen, mutta vasta nyt esitys meni läpi. Vasemmisto tosin olisi halunnut ikärajan 25 vuoteen.
Joukkoliikenteeseen on ensi vuoden aikana tulossa Vasemmiston ehdottamia alennuksia eläkeläisille ja muille erityisryhmille.
Äänestämällä meni läpi myös hammashoitolan säilyttäminen Oulunsalossa. Sen sijaan äänestyksessä kaatui niukasti Vasemmiston esitys puhelinajanvarauksen käyttöönotosta terveyskeskuksiin.
Työllisyysmäärärahojen miljoonan euron lisäys, kevyen liikenteen väylien 300 000 euron kehittämisraha ja suolistosyöpäseulontojen aloittaminen ovat vasemmistoliiton valtuustoryhmän mielestä hyviä päätöksiä, samoin päätös perusopetusryhmien pitämisestä kohtuullisen kokoisina. Neuvotteluissa saatiin torjuttua terveysasemille kaavailtu hoitajamaksu. Joukkoliikenteeseen on ensi vuoden aikana tulossa Vasemmiston ehdottamia alennuksia eläkeläisille ja muille erityisryhmille.
Oulun kaupungin tulevan vuoden budjetin loppusumma on noin 1,3 miljardia euroa. Investointeihin varataan 135 miljoonaa euroa.
Syyskokouksensa sunnuntaina 18.11. pitänyt Vasemmistoliiton Oulun kunnallisjärjestö esittää Oulun joukkoliikenteeseen alennusta eläkeläisille ja muille erityisryhmille kuten työttömille. Alennus olisi voimassa ruuhka-ajan ulkopuolella kello 9–15.
Kunnallisjärjestön mukaan alennuksella voitaisiin nostaa joukkoliikenteen palvelutasoa ja lisätä matkustajamäärää. Joukkoliikenteen kohentaminen näiden ryhmien tarpeiden näkökulmasta tulisi ottaa kaupungin ensi vuoden talousarvioon, vaatii kunnallisjärjestö. Vastaavanlainen alennus on ollut kaikissa muissa Suomen isoissa kaupungeissa käytössä eri muodoissa jo vuosien ajan.
– Tarjoamalla muun muassa eläkeläisille ja työttömille alennusmatkat ruuhka-aikojen ulkopuolella Oulun kaupunki helpottaisi näiden usein pienituloisten ihmisten asemaa, kunnallisjärjestö toteaa tiedotteessaan.
Vasemmistoliiton Oulun kunnallisjärjestön puheenjohtajaksi syyskokous valitsi Rauno Hekkalan. Hekkalalla on takanaan seitsemän vuotta järjestön puheenjohtajana. Varapuheenjohtajana jatkaa Suvi Röntynen.
Kunnallistoimikunnan varsinaisiksi jäseniksi valittiin Markku Eilola-Jokivirta, Paula Halkola, Timo Hautamäki, Heidi Hietalahti, Vesa Huittinen, Lea Koivuniemi-Iliev, Anneli Rautio, Teuvo Ukkola, Matti Vähänen ja Elli Yrjänä. Varajäseniä ovat Mika Huusko, Mikko Kähkönen, Petri Luoto, Tiina Mattila ja Pietari Tikkanen.
Käynnissä on Titta på Tuira -korttelijuhlat. Nurmialueelle on levittäytynyt pieni joukko ihmisiä. Osa istuu maahan levitetyillä räsymatoilla ja vilteillä, osa loikoilee säkkituoleissa. Muutama henkilö katselee tapahtumia kauempaa. Puun katveessa istuu kolme henkilöä käymässä keskustelua, jota muut ovat kerääntyneet kuuntelemaan.
Sataapa hyvinkin, kaupunkikulttuuria nimittäin. Tuiran piskuinen tori on täyttynyt käsityöläisten kojuista, kirpputorimyyjistä, erilaisista kulttuuritempauksista, keskusteluista ja marsuista. Puusta puuhun on ripustettu nauhoja, joista roikkuu värikkäitä viirejä. Katu on värittynyt liiduilla piirretyistä taideteoksista.
Sataapa hyvinkin, kaupunkikulttuuria nimittäin.
Tapahtuman toinen järjestäjä, Hanna Jakku, toivoo että tapahtuma olisi tunnelmaltaan ”lämmin ja mutkaton, huoleton ja konstailematon olematta kuitenkaan tylsä”.
– Yhteisöllisyyden tunteen ja välittömyyden luominen on asia, johon haluamme panostaa, jotta ihmisten olisi helppo tulla ja viihtyä. Tähän asti palaute on ollut vain positiivista, joten koemme onnistuneemme tapahtuman toteutuksessa. Tästä on hyvä jatkaa kohti ensi kesän suunnittelua, Jakku kertoo.
Yleisen hälinän keskeltä kuuluu koiran terävä haukku: se on äkännyt kadulla käyskentelevän hevosen. Se vaikuttaa olevan kaikkeen muuhun leppoisasti suhtautuvalle koiralle liikaa. Kyseessä on hevonen nimeltä Iiro, raviradan oma maskotti. Se käyskentelee kadulla hoitajansa kanssa häkellyttävän rauhallisesti, aivan kuin se oleilisi Tuiran torilla harva se päivä.
Tuiran tori täyttyi kävijöistä Titta på Tuira -tapahtumassa. (Kuva: Minna-Marika Kumpulainen)
Jos tori vaikuttaa muuttuneen hetkellisesti jonkinlaiseksi basaariksi, on edempänä aistittavissa toisenlaistakin tunnelmaa. Titta på Tuiran kunniaksi Tuiran kirkossa on esiintymässä Soiva Siili. Yleisö on keski-iältään varsin nuorta. Penkkiriveiltä kantautuu iloinen kiljahtelu ja käytävällä hyörii pieniä tanssahtelijoita. Rohkeimmat fanit ovat liki esiintyjien jalkojen juurella. Yksi ehtii maistelemaan mikrofonin johtoakin, mutta se ei vaikuta esiintyjiä haittaavan.
Yksi ehtii maistelemaan mikrofonin johtoakin, mutta se ei vaikuta esiintyjiä haittaavan.
Sinisen talon takapiha on kirpputorimyyjien valloittama. Vaikuttaa siltä, että moni tuntee toisensa tai sitten tuiralaisilla vain on tapana tervehtiä toisiaan tuttavallisesti. Grillissä tirisee rivi makkaroita, ja seinän vierustalla paistetaan vohveleita. Leikkimökkiin on perustettu lasten mehukahvila. Vohveli rapsahtaa ihanasti hampaissa. Kesken mansikkahillon ja kermavaahdon paritanssin ilmestyy paikalle harmaahiuksinen mies kitaran kanssa ja alkaa tulkita Tapio Rautavaaraa.
Kadulle piirrettiin päivän aikana värikästä taidetta. (Kuva: Minna-Marika Kumpulainen)
Siniseltä talolta toria kohti palatessa Tuisku Pubin terassilta kantautuu iloista puheensorinaa. Siellä on aikuisten mehukahvila, kaiketi.
Torilla meno on ennallaan. Ruokakojut joutuvat jo myymään eioota. Marsut omistajineen ovat lähteneet pois. Väki miettii siirtymistä rantaan tai illan rientoihin. Tunnelma on kaikin puolin leppoinen.
Soiva Siilin sanoin: ”Kesä, kesä, kesä älä mene pois, nauttia vieläkin sinusta vois”.
– Suomi ja kahdeksantuntinen työpäivä täyttivät jo 100 vuotta. Työnantajienkin on aika ymmärtää, että emme pääse työttömyydestä millään eroon, jos työaikaa ei lyhennetä, totesi Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n toimialajohtaja Teija Asara-Laaksonen vappupuheessaan Oulussa.
Asara-Laaksonen moitti hallituksen työllistämiskeinoja vääriksi: ne perustuvat yksipuoliseen saneluun eivätkä yhdessä sopimiseen ja luottamukseen.
– Hallitus aikoo heikentää nuorten turvaa ajamalla alle 30-vuotiaita entistä useammin toistuviin määräaikaisiin työsuhteisiin ja löysentämällä pienten firmojen irtisanomisperusteita. Sama hallitus ajoi ensitöikseen ay-liikkeen pakkolaeilla uhkailemalla hyväksymään kiky-sopimukseen, jolla pidennettiin työaikaa.
JHL:n toimialajohtaja Teija Asara-Laaksonen tarjosi yhdeksi työllisyyslääkkeeksi vuorotteluvapaajärjestelmän remonttia. (Kuva: Tero Kaikko)
Hänen mukaansa etenkin julkisella sektorilla ratkaisut johtivat väen vähentämiseen ja työhyvinvoinnin heikentymiseen.
– Samainen hallitus on heikentänyt työttömien toimeentuloa lähes 300 miljoonalla euroilla, viimeisimpänä toimenaan niin sanottu aktiivimalli, joka entisestään lisää vain pätkätöitä ja nöyryyttää ihmisiä. Nyt riittää porvarihallitus!
Asara-Laaksonen vaati ratkaisuja, tarjotaan nuorille ja tuleville sukupolville toivoa paremmasta työelämästä.
– On kestämätöntä, että Suomessa toiset nääntyvät liiallisen työtaakan ja jopa palkattomien ylityötuntien alle, ja samaan aikaan pätkätöissä ja muun muassa nollatuntityösuhteissa olevilla ei ole työtunteja riittävästi ja eikä työttömillä lainkaan. Kyse on oikeudenmukaisuudesta, työaikaa voidaan lyhentää esimerkiksi päivä- tai viikkokohtaisesti. Töitä voitaisiin jakaa uudella tavalla niin, että ylityöllistetyt jaksaisivat paremmin ja ne, joilla töitä on liian vähän, saisivat työtä ja kohtuullisen toimeentulon, Asara-Laaksonen perustelee.
On kestämätöntä, että Suomessa toiset nääntyvät liiallisen työtaakan ja jopa palkattomien ylityötuntien alle.
Hän muistutti, että Suomessa kokeiltiin 90-luvulla työajan lyhentämistä sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Tulokset olivat hyviä. Lyhemmän työviikon tekeminen lisäisi nytkin työntekijöiden jaksamista.
Toiseksi työllisyyslääkkeeksi Asara-Laaksonen tarjosi vuorotteluvapaajärjestelmän remonttia.
– Vuorotteluvapaan ehtoihin tehtiin muutama vuosi sitten kohtalokkaita kiristyksiä. Uusi hallitus voi vuoden kuluttua peruuttaa kiristykset ja elvyttää järjestelmän henkiin. Vuorotteluvapaa tarjoaa työttömille heidän kaipaamiaan töitä ja työssä oleville tarpeellisen hengähdystauon ja auttaa heitä jaksamaan paremmin tai kehittämään osaamistaan työurallaan.
Asara-Laaksonen esitti ammattiyhdistysliikkeelle kanneoikeutta. Hänen mukaansa Suomi on eurooppalaisesti takapajula ilman liittojen kanneoikeutta.
Suomi on eurooppalaisesti takapajula ilman liittojen kanneoikeutta.
– Itsenäinen kanneoikeus parantaisi ammattiliittojen mahdollisuutta puuttua työpaikoilla ilmeneviin epäkohtiin. Se myös helpottaisi useampia työntekijöitä koskevien asioiden viemistä oikeuteen samalla kertaa. Joukkokanneoikeus on Suomessa käytössä elinkeinonharjoittajilla ja kuluttajariita-asioissa, kyllä tämä oikeus pitäisi olla myös työntekijäpuolella, Asara-Laaksonen totesi.
Oulun vappumarssin järjestäytymisen yhteydessä puhunut PAMin toimitsija Pietari Tikkanen kertoi olevansa huolissaan niistä, jotka uskovat totuuspohjattomia lauseita, kuten väitteen, jonka mukaan aktiivimalli lisää työpaikkoja. (Kuva: Tero Kaikko)
PAMin Tikkanen: Kysymys on maailman suunnasta
Oulun vappumarssin järjestäytyessä Otto Karhin puistossa puhui Palvelualojen ammattiliitto PAMin toimitsija Pietari Tikkanen.
Puheessaan Tikkanen käsitteli maailman ja yhteiskunnan muuttumista. Työnantajapuolelta kuuluu kommentteja, joiden mukaan työntekijän työsuhteen lopettaminen pitää tehdä helpommaksi, ja niitä perustellaan maailman muuttumisella. Tikkanen huomautti, että näitäkin mielipiteitä laukovat ihmiset, jotka haluavat muuttaa yhteiskuntaa haluamaansa suuntaan; kyse ei ole maailman muuttumisesta sinällään.
– Maailman muutosta ohjaavat esimerkiksi Suomen pääministeri, Amerikan presidentti, Dalai Lama, Oprah ja J.K. Rowling. Maailmaa kuitenkin muuttavat sinä, minä ja kaupan kassan myyjä, osa-aikainen siivooja, työtön. Maailmaa muuttavat ihmiset omilla valinnoillaan.
– Minä en kuitenkaan ole huolissaan näistä ihmisistä, jotka Suomen tai maailman pelastamisen varjolla kohottavat omaa asemaansa polkemalla huonossa asemassa olevia ihmisiä, jotka eivät itse voi tilanteelleen mitään, Tikkanen sanoi.
Maailma muuttuu. Mutta millaiseksi se muuttuu, on täysin kiinni meistä.
Hän kertoi olevansa huolissaan niistä, jotka uskovat ympäripyöreitä ja toistuvia totuuspohjattomia lauseita, kuten väitteen, jonka mukaan aktiivimalli lisää työpaikkoja.
– Toistuvia lauseita, joilla yritetään ajaa läpi sellaisia asioita, jotka palvelevat pientä joukkoa paremmassa asemassa olevia ihmisiä huonommassa asemassa olevien kustannuksella.
Tikkanen muistutti, että maailmaa ei muuta yksittäinen ihminen yksin, vaan ihmisten joukko.
– Maailma muuttuu. Mutta millaiseksi se muuttuu, on täysin kiinni meistä.
KUVAGALLERIA: Oulun vappua 2018.
Kuvat: Tero Kaikko
Vasemmistonuori Elli Yrjänä kantoi me-henkeen kannustavaa kylttiä.
Vasemmistoliiton Oulun kunnallisjärjestön hankkimat uudet banderollit saivat tulikasteensa vappumarssilla.
Muhoksen kunnanhallituksen puheenjohtajaksi vasta valittu Veli Paasimaa osallistui Oulun marssiin.
Valmiina marssimaan.
Hannu Kangas Suomen lipun varressa.
Mauno Murtoniemi on hoitanut Oulun vappumarssin äänentoistokuvioita useana vuonna.
Vasemmistoliiton Oulun kunnallisjärjestön puheenjohtaja Rauno Hekkala marssi edellä.
Vasemmistoliiton oululainen puolueosasto Oulun VasemmistoPlus ry esittää Pohjois-Pohjanmaan Vasemmistolle kolmea eduskuntavaaliehdokasta: Markku Eilola-Jokivirtaa, Olli Kohosta ja Ville Luotolaa.
Markku Eilola-Jokivirta on 47-vuotias prosessityöntekijä, jolla on laaja tausta ammattiyhdistysliikkeen puolella hänen toimiessaan muun muassa SAK:n Oulun ja Kainuun aluetoimikunnan puheenjohtajana. Hän toimii Oulussa yhdyskuntajaostossa ja yhdyskuntalautakunnassa.
– Työntekijöiden asemaa on heikennetty ja työttömiä suorastaan nöyryytetty tällä eduskuntakaudella. Pohjoinen Suomi elää vahvasti teollisuudesta, ammattitaitoisen työvoiman ja laadukkaiden raaka-aineiden saatavuus on turvattava hyvinvointiyhteiskunnan säilyttämiseksi, Eilola-Jokivirta sanoo.
Olli Kohonen on 37-vuotias sairaanhoitaja ja filosofian maisteri, joka on myös Pohjois-Pohjanmaan Vasemmiston puheenjohtaja. Kohonen on OSEKK:n yhtymäkokouksen 2. varapuheenjohtaja ja Oulun varavaltuutettu.
– Minua kiinnostavat erityisesti sote-asiat, jotka ovat erityisessä murroksessa tällä hetkellä. Toisaalta voin kyllä luonnehtia itseäni myös yleispoliitikoksi, jolle tärkeintä päätöksenteossa on pitää aina kiinni oikeudenmukaisuudesta, Kohonen toteaa.
Ville Luotola on 29-vuotias kasvatustieteiden ylioppilas, joka työskentelee jalkapallon parissa Tervarit Junioreiden toiminnanjohtajana. Luotola on siku-lautakunnan jäsen ja Oulun varavaltuutettu.
– Hallituksen päätökset heikentää kouluttautuvien asemaa varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin on ollut karmeaa katseltavaa. Suurin toiveeni on koulutusmyönteisemmän porukan löytäminen Suomea johtamaan, koska me tarvitsemme tasa-arvoisemmat lähtökohdat tavoitella omaa osaamishuippuamme. Lisäksi toivon, että siirrymme puheista tekoihin myös liikunnan saralla. Jokaiselle lapselle ja nuorelle on mahdollistettava tunti liikuntaa jokaiseen koulupäivään sekä oikea harrastustakuu myös koulun ulkopuolella, Luotola sanoo.
Pohjois-Pohjanmaan Vasemmisto haluaa maakunnan kaikissa kunnissa käyttöön ammattiliitto Talentian ohjeistaman lastensuojelun henkilöstömitoituksen. Siinä 30 lasta kohden on yksi lastensuojelun työntekijä. Sama linjaus tulisi ottaa käyttöön myös tulevassa maakunnassa.
Piirijärjestö muistuttaa, että lastensuojelu on ruuhkautunut esimerkiksi Oulussa niin paljon, että lasten hyvinvointi on kärsinyt.
Normi on tarpeen erityisesti nuoren väestöpohjan Pohjois-Pohjanmaalla.
– Tästä on Oulua huomauttanut myös lapsiasianvaltuutettu Tuomas Kurttila. Ongelmana on ollut myös henkilöstön suuri vaihtuvuus. Tämä hidastaa asioiden käsittelyä ja vaikeuttaa perheiden luottamusta asiantuntijoihin. Keskeistä on se, että kun lapsi tarvitsee suojelua, apua tarvitaan pian. Siksi normi on tarpeen erityisesti nuoren väestöpohjan Pohjois-Pohjanmaalla, sanoo Pohjois-Pohjanmaan Vasemmiston puheenjohtaja Olli Kohonen.
Pohjois-Pohjanmaan Vasemmiston mielestä tarvitaan myös paljon muita toimia lasten hyvinvoinnin parantamiseksi. Esimerkiksi sosiaalialan ammattilaisten palkat ovat kehnot heidän tehdessään vaativaa työtä. Kaikkiin kuntiin ei olekaan saatu päteviä lastensuojelun sosiaalityöntekijöitä ja sosiaaliohjaajia.
– Ennen kaikkea on panostettava ennaltaehkäisevään työhön. Perheille on saatava arkiapua neuvoloista nykyistä enemmän. Esimerkkinä tästä on Imatran malli, jolla on saatu aikaan niin suuret taloudelliset kuin inhimilliset säästöt. Myös tukiperheitä tarvitaan lisää kuten myös kouluissa tehtävää työtä, Kohonen toteaa.
Markku Eilola-Jokivirta on 47-vuotias prosessityöntekijä, jolla on laaja tausta ammattiyhdistysliikkeen puolella hänen toimiessaan muun muassa SAK:n Oulun ja Kainuun aluetoimikunnan puheenjohtajana. Hän toimii Oulussa yhdyskuntajaostossa ja yhdyskuntalautakunnassa.
Olli Kohonen on 37-vuotias sairaanhoitaja ja filosofian maisteri, joka on myös Pohjois-Pohjanmaan Vasemmiston puheenjohtaja. Kohonen on OSEKK:n yhtymäkokouksen 2. varapuheenjohtaja ja Oulun varavaltuutettu.
Ville Luotola on 29-vuotias kasvatustieteiden ylioppilas, joka työskentelee jalkapallon parissa Tervarit Junioreiden toiminnanjohtajana. Luotola on siku-lautakunnan jäsen ja Oulun varavaltuutettu.