– Terveydenhuollon toimivuus on nyt turvattava, epidemiahuippua tasattava ja tarvittava hoito varmistettava, perusteli Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Paavo Arhinmäki koronapandemian aiheuttamia poikkeustoimia eduskunnassa.

– Laki ja rajoitukset ovat kuitenkin vain välineitä yhteiskunnan suojaamisessa, mutta lopulta jokainen meistä on vastuussa, että koronaepidemiaa hidastetaan ja riskiryhmiä pystytään suojaamaan.

Arhinmäki puhui tiistaina eduskunnan lähetekeskustelussa, joka koski valmiuslain käyttöönottoa maailmanlaajuisen koronavirusepidemian vuoksi. Laki tarkoittaa ennennäkemättömiä rajoituksia kansalaisten oikeuksiin ja vapauksiin, hän totesi, mutta jatkoi, että asiantuntijoiden suosittelemat toimet on tehtävä.

Kansanedustaja kiinnitti huomiota terveydenhuoltoa koskeviin poikkeustoimiin kuten henkilöstön työajoista poikkeamiseen ja lisätyövoiman kutsumiseen. Myös koulujen sulkeminen on historiallisesti poikkeuksellinen toimi, hän totesi.

– Riippumatta tilanteesta kodeissa, lasten hyvinvointi ja mahdollisuus oppia on turvattava. Liian moni lapsi on saanut päivän ainoan lämpimän ruokansa koulussa.

Valtiolta vaaditaan taloudellista tukea

Arhinmäen mielestä on myönnettävä, ettei vastauksia kaikkiin kansalaisten kysymyksiin ole. Niitä kuitenkin etsitään.

Vaikka työikäisten ja terveidenkin on vältettävä kontakteja, hyvinvoinnista ja jaksamisesta voi huolehtia ulkoilmasta nauttien. Arhinmäki toivoo myös, ettei kotikaranteeniin suositeltuja vanhuksia jätetä yksin, vaan yhteyttä pidetään puhelimitse ja sähköisillä välineillä.

– Lapset ja lapsenlapset voivat mennä vaikkapa parvekkeen alle juttelemaan, kansanedustaja ehdotti.

Kaikille etätyökään ei ole mahdollisuus, Arhinmäki muistutti. Jokaisen on otettava huomioon niin hoitohenkilöstön kuin muun muassa puhtaudesta ja ruoantuotannosta huolehtivien, kauppojen ja apteekkien työntekijöiden sekä päivähoidon henkilökunnan terveyden suojaaminen.

Kansalaiset voivat myös tukea mahdollisuuksien mukaan pulaan joutuvia pienyrittäjiä, työntekijöitä ja itsensätyöllistäjiä, mutta valtiovallalta tarvitaan mittavaa taloudellista tukea, Arhinmäki totesi.

Eduskuntaryhmän puheenjohtaja vetosi yhtenäisyyden ja toisten auttamisen puolesta.

– Edessä on vaikeita ja erikoisia aikoja, ja monia meistä pelottaa, mutta kyllä me yhdessä tästäkin selviämme.

Vasemmiston kansanedustajat kysyivät elokuussa elinkeinoministeri Mika Lintilältä (kesk), aikooko hallitus aloittaa kaivoslain uudistamisen vielä tällä vaalikaudella. Eduskunta edellytti lakiuudistuksen tarpeellisuuden arvioimista, kun se hyväksyi EU:n ja Kanadan välisen CETA-vapaakauppasopimuksen.

Sopimukseen sisältyvä investointisuoja herätti huolta monissa asiantuntijoissa, joita eduskunnan valiokunnat kuulivat. Sen pelätään vaikeuttavan kaivoslain uudistamista myöhemmin, sillä kanadalaiset kaivosyhtiöt voivat haastaa investointisuojan turvin Suomen valtion oikeuteen päätöksistä, jotka haittaavat niiden liiketoimintaa.

Viime viikolla antamassaan vastauksessa Lintilä kertoi, että työ- ja elinkeinoministeriö on teettänyt selvityksen, jonka mukaan CETA-sopimus ei aiheuta muutostarpeita kaivoslakiin.

“Eduskunta edellytti hallitukselta kaivoslain uudistamisen arviointia.”

Vasemmiston kansanedustaja Paavo Arhinmäki ei ole tyytyväinen selvityksen laajuteen ja kyseenalaistaa sen puolueettomuuden. Hän kirjoittaa asiasta tänään nettisivuillaan.

– Eduskunta edellytti hallitukselta kaivoslain uudistamisen arviointia. Se tarkoittaa laajempaa arviointia, kuin pelkkää CETA-sopimuksen vaikutusten selvityksen tilaamista kaivosteollisuuden puolustajalta.

 

Uusi kysymys heti perään

Uudessa kirjallisessa kysymyksessään Arhinmäki tiedustelee, miten selvityksen laatija valittiin ja miten sen puolueettomuudesta huolehdittiin. Hän kysyy myös, milloin eduskunnan edellyttämä kaivoslain uudistamisen arviointi tehdään ja miten se tulee eduskunnan käsittelyyn.

Arhinmäen mukaan kauppasopimuksia leimannut salailu jatkuu nyt työ- ja elinkeinoministeriössä. Kansanedustajat saivat tietää ministeriön teettämästä selvityksestä kirjallisen kysymyksen vastauksesta ja pääsivät tutustumaan siihen erikseen pyytämällä.

“Kenen näkökulmasta selvitys on laadittu ja kenen huolia siinä on huomioitu?”

Ihmetystä herättää myös se, että selvityksen on laatinut asianajotoimisto Borenius, joka tunnetaan muun muassa Talvivaaran kaivosyhtiön edustamisesta oikeudessa. Yrityksen asiakasluettelon mukaan se on edustanut myös useita muita kaivosyhtiöitä ympäristöasioihin liittyvissä oikeustoimissa.

– Nyt herääkin kysymys, kenen näkökulmasta selvitys on laadittu ja kenen huolia siinä on huomioitu, Arhinmäki kirjoittaa.

Kaivoslain uudistamistarpeita käsitellään myös ensi viikolla ilmestyvässä Kansan Tahdon numerossa.

Järjestöt vastustavat kulttuuriministeri Sampo Terhon (sin) esitystä sitoa poliittisten nuorisojärjestöjen valtionavustukset puolueiden “valtakunnalliseen vaikuttavuuteen”.

Käytännössä avustuskriteerinä olisi jatkossa muun muassa nuorisojärjestön lähipuolueen eduskuntaryhmän koko. Nuorisojärjestöjen lisäksi kriteerejä sovellettaisiin opiskelija- ja lapsijärjestöihin kuten Vasemmisto-opiskelijoihin ja Pinskuihin.

Joukko lapsi-, nuoriso-ja opiskelijajärjestöjä aikoo antaa asetusluonnoksesta lausunnon, jossa vastustetaan Terhon esitystä.

Vasemmistonuorten puheenjohtaja Hanna-Marilla Zidan kertoo, että joukko lapsi-, nuoriso-ja opiskelijajärjestöjä aikoo antaa asetusluonnoksesta lausunnot, joissa vastustetaan Terhon esitystä.

Zidan sanoo, ettei puolueiden kannatus vastaa nuorisojärjestöjen kannatusta ja olisi outoa, jos vanhempien ikäpolvien äänestyskäyttäytyminen määrittäisi nuorten saamia avustuksia. Hänestä on selvää, että esitys olisi edullinen tammikuussa rekisteröidylle Sinisille Nuorille, jolla ei ole juurikaan toimintaa. Järjestö syntyi sen jälkeen, kun Perussuomalaisten eduskuntaryhmä hajosi kahtia ja Terhon johtama Sininen tulevaisuus perustettiin.

Valtioneuvoston asettama arviointi- ja avustustoimikunnan jäsen Tatu Ahponen toteaa, että avustuskriteereissä on kehitettävää. Selvästi nousu- tai laskusuunnassa oleva toiminnan pitäisi näkyä yksittäisen järjestön rahoituksessa entistä selvemmin. Terhon esitystä Ahponen pitää erittäin ongelmallisena.

– Poliittisella nuorisojärjestöllä voi olla vaikka kuinka hyvää toimintaa ja puolueella huonoa, ja toisinpäin. Puolueen valtakunnallinen vaikuttavuus ei heijastu suoraan nuorisojärjestön toimintaan.

Nuorisotoiminnalla ei ole ollut mitään tekemistä tällä kaudella eduskuntaryhmien koossa tapahtuneiden muutosten kanssa.

Ahponen huomauttaa myös, ettei nuorisotoiminnalla ole ollut mitään tekemistä tällä kaudella eduskuntaryhmien koossa tapahtuneiden muutosten kanssa.

Arviointi- ja avustustoimikunta on opetus- ja kulttuuriministeriön asiantuntijaelin nuorisoalan järjestöjen avustusasioissa. Ahponen istuu toimikunnassa Vasemmistonuorten esityksestä ja on aiemmin toiminut järjestön hallituksessa.

Entinen kulttuuriministeri, kansanedustaja Paavo Arhinmäki (vas) pitää kyseenalaisena veikkausvoittovarojen jakamista nuorisojärjestöille, jos kriteeriksi nostetaan puolueen eduskuntapaikat. Nuorisojärjestöjen tuet maksetaan tällä hetkellä veikkausvoittovaroista, joita ei voi käyttää puoluetukeen.

Arhinmäki kirjoittaa Facebook-sivullaan, että nuorisojärjestöjen ja puolueiden suhteet ovat hyvin erilaisia. Hänen mielestään olisi esimerkiksi ollut kohtuutonta, jos keskustan vuonna 2011 kärsimä eduskuntavaalitappio olisi johtanut “hyvää työtä tekevän” Keskustanuorten avustuksen merkittävään leikkaamiseen.