Kemijärven kaupunginhallitus käsitteli maanantai-iltana esitystä aiesopimuksesta, jolla kaupungin omistama Puistolan palvelukeskus myytäisiin Attendon omistukseen ja ylläpidettäväksi.

Attendo on tehnyt tarjouksen Puistolan palvelukeskuksen rakennuksen ostamisesta ja toiminnan siirtymisestä liikkeenluovutuksella. Aiesopimuksessa sovitaan mistä Attendon kanssa neuvotellaan tarkemmin. Jatkossa näiden neuvotteluiden pohjalta päätettäisiin erikseen rakennuksen kaupasta ja liikkeenluovuttamisesta.

Puistola järjestää tällä hetkellä ikäihmisten tehostettua palveluasumista (60 henkilöä) ja lisäksi kehitysvammaisten tehostettua palveluasumista (noin 10 henkeä). Attendo on lupautunut rakentamaan 60 ja 15 paikkaa tarjoavan uuden palvelukeskuksen.

Hallitukselle tehdyssä esityksessä oli kuitenkin sen verran aukkoja ja epämääräisyyksiä, että asiasta jouduttiin äänestämään.

Hallitukselle tehdyssä esityksessä oli kuitenkin sen verran aukkoja ja epämääräisyyksiä, että asiasta jouduttiin äänestämään. Avoimina kysymyksinä olivat Kauko Jaakkolan (vas) esittämät kysymykset muun muassa myyntihinnasta, mahdollisesta takaisinostosta, henkilöstön aseman turvaamisesta, ja epämääräisestä palvelusetelistä.

Kaupunginhallitus äänesti vasemmistoliiton ehdotuksesta hylätä esitys. Kannatusta ehdotus sai demareilta. Lopputulos oli 7–2, jossa kepulaiset, perussuomalainen, kristillisdemokraatti ja kokoomuslainen äänestivät aiesopimuksen solmimisen puolesta.

Pohjois-Pohjanmaan Vasemmiston piirikokous päätti aloittaa tulevien maakuntavaalien ehdokasasettelun heti. Komean kuntavaalituloksen nostaman vaali-innostuksen voimin jatketaan kohti uutta voittoa ensi tammikuun maakuntavaaleissa. Kuntavaaleissa vasemmisto nousi maakunnan toiseksi suurimmaksi puolueeksi, joka sai 24 242 ääntä, yhteensä 88 valtuustopaikkaa ja 13,5 prosentin (+1,2) kannatuksen. Hyväntuulisena kokousväki analysoi vaalitulosta piirihallituksen yhteenvedon ja kansanedustajien Hanna Sarkkisen ja Katja Hännisen sekä vaalipäälliköiden puheenvuorojen pohjalta.

Pohjois-Pohjanmaan Vasemmisto piti kevätpiirikokouksensa Kempeleen työväentalolla. (Kuva: Maija Aalto)

Kokouspaikkana oli Kempele, jossa äänikuningattareksi nousi vasemmiston Sari Janatuinen. Vallanpitäjien ja valtamedian järkytys oli vaaliyönä suuri, kun Janatuinen ohitti pääministeri Sipilän puolison. Oulussa sekä äänikuningatar että -kuningas ovat vasemmistosta: Hanna Sarkkinen ja Martti Korhonen.

Pohjois-Pohjanmaan piirin puheenjohtajan Veli Paasimaan mukaan ihmiset ovat uudelleen kiinnostuneet vasemmiston ajatusmaailmasta, mikä antaa potkua aktiivien työhön kuntapolitiikan arkeen ja tuleviin maakuntavaaleihin. Kokous päätti pitää syksyllä seminaarin maakuntavaaleihin valmistautumisesta.

 

Kansanedustaja Katja Hännisen mukaan syrjäytyminen on suurin turvallisuusuhka, jota pitää torjua lisäämällä työllisyysmäärärahoja ja koulutuspaikkoja. (Kuva: Maija Aalto)

”Hallituksen peruttava leikkaukset”

Kuntavaalit olivat selvä tappio kokoomuksen leikkauspolitiikan kelkkaan istuneille keskustalle ja perussuomalaisille. Vasemmiston piirikokouksen mielestä hallituksen on vedettävä nyt johtopäätökset ja peruttava ammatillisen koulutuksen ja työllisyysrahojen leikkaukset, jotka eivät ole tuoneet kunnille säästöjä vaan päinvastoin menot ovat kasvaneet ja palvelut huonontuneet.

Piirikokouksen kannanotossa todetaan, että kokoomuksen ajama sote-valinnanvapaus ja yksityistäminen lisäävät entisestään kustannuksia, heikentävät palveluja ja kasvattavat eriarvoisuutta. Pohjois-Pohjanmaallakin jo valmistellaan virkamiesvetoisesti uusia keskittämismalleja ja palvelujen lakkauttamista pienistä kunnista. (Uhattuina ovat muun muassa seuraavat terveyskeskusvuodeosastot: Haapavesi, Kalajoki, Kärsämäki, Nivala, Reisjärvi, Siikalatva, Taivalkoski, Utajärvi ja Vaala.)

Vasemmistoliitolla on myös vastaus kysymykseen “Mistä rahat?”

Piirikokous vaatii työttömyysturvan leikkausten korvaamista positiivisilla toimilla kuten palkkatuen ja koulutuspaikkojen lisäämisellä.

Vasemmistoliitolla on myös vastaus kysymykseen “Mistä rahat?” Puolueen vaihtoehtoesitys voidaan rahoittaa perumalla nurinkuriset tulonsiirrot eli suurituloisia suosivat verokevennykset, joita Sipilän hallitus on jakanut jo 1,4 miljardia euroa.

Tulevan valtuuston päätehtävä tulee olemaan elinvoimaisuuden kehittäminen Oulun alueella. Mitä muotisana elinvoimaisuudella itsekukin tarkoittaa onkin jokaisen itsensä päätettävissä.

Suurin yksittäinen asia on sote-asioiden siirtyminen pois valtuuston päätäntävallasta, muun muassa sairaanhoito siirtyy maakunnille. Merkittävä tekijä ihmisen hyvinvoinnissa on, miten kunnassa on järjestetty ennaltaehkäisevä terveydenhoito. Onko riittävästi liikuntapaikkoja, yhteisiä kokoontumispaikkoja vanhuksille ja nuorille sekä tiloja erilaisille harrastuksille. Lista on pitkä ja valtuusto vastaa tulevaisuudessakin näistä asioista. Hyvinvointi lisää kunnan elinvoimaisuutta.

Kaupungin elinvoimaisuuden varmistamiseksi meidän on pidettävä johdot omissa käsissä.

Kun ihminen tekee päätöksen asuinpaikastaan, ensimmäinen tekijä on työ. On oltava työpaikkoja. Kun paikkakunnalle on muutettu työn perässä, aletaan miettiä viihtyykö koko perhe paikkakunnalla. Valtuuston tehtävänä on luoda mahdollisuudet työpaikkojen luomiseen. Kun perhe miettii paikkakunnalle pysyvästi jäämistä, päätökseen vaikuttavat hyvät varhaiskasvatus- ja koulutusmahdollisuudet kohtuullisen matkan päästä kotoa sekä lasten ja aikuisten harrastusmahdollisuudet. Ympäristön turvallisuus ja viihtyisyys on myös erittäin merkittävä tekijä.

Valtuusto tulee määrittelemään omistajapoliitisissa linjauksissa millä tavalla nämä palvelut tuotetaan. Kokonaistaloudellisemmin ja laadukkaimmin näitä palveluja tarjoaa kaupungin oma tuotanto, jota täydennetään yksityiseltä sektorilta ostettavilla palveluilla. Oman tuotannon riittävän suurella osuudella varmistetaan, etteivät hinnat karkaa ylöspäin ja päätöksenteko on läpinäkyvää kaikille kuntalaisille. Palveluiden ulkoistamisella yksityiselle sektorille saattaa seurauksena olla taloudellisen voiton tavoittelun nouseminen ykkösasiaksi ja läpinäkyvyys katoaa. Osakeyhtiöissä kun on erilainen lainsäädäntö julkisuuteen annettavista tiedoista.

Kaupungin elinvoimaisuuden varmistamiseksi meidän on pidettävä johdot omissa käsissä ja huolehdittava oman tuotannon riittävästä osuudesta kaupungin tuottamista palveluista, niin sivistys-, kulttuuri- kuin tekniselläkin sektorilla.

Seppo Karjalainen
Työsuojeluvaltuutettu
Oulu

Äänestäjinä valitsemme, mitkä arvot ovat pohjana, kun kotikuntamme asioista päätetään. Kysymys on meidän jokaisen arjen sujuvuuteen ja elämisen ehtoihin vaikuttavista tärkeistä asioista. Äänestämällä ja itsekin ehdokkaaksi asettumalla saamme eläkeläistenkin elämäntilanteen tarpeet huomioonotetuksi kuntamme hallintoelimissä.

Pidämme tärkeänä, että palvelut tuotetaan lähellä, niihin pääsy on esteetöntä myös pyörätuolilla ja rollaattorilla ja että elämä olisi muutenkin turvallista kunnassamme.

Pidämme tärkeänä, että palvelut tuotetaan lähellä, niihin pääsy on esteetöntä myös pyörätuolilla ja rollaattorilla ja että elämä olisi muutenkin turvallista kunnassamme.

Odotamme, että kuntapäättäjät kantavat vastuun palveluista eikä yksityistä tai pakkoyhtiöitä niitä demokraattisen päätöksenteon tavoittamattomiksi. Hyvän hoivan takeeksi on huolehdittava myös ammattitaitoisen henkilöstön riittävyydestä palvelutuotannossa.

Terveyskeskusmaksut tulisi poistaa, lääkkeiden ja matkakulujen omavastuuosuuksia alentaa, jotta pienten eläkkeiden varassa elävät eivät joutuisi turvautumaan toimeentulotukeen.

Liikuntapalvelujen saaminen maksuttomiksi yli 65-vuotiaille pitäisi yllä eläkeläisten toimintakykyä ja fyysistä kuntoa, mikä toisi säästöjä sairaanhoitokuluissa ja vaikuttaisi myönteisesti ikäihmisten elämänlaatuun. Maksuttomat, esteettömät, kunnan järjestämät eläkeläistoiminnan tilat palvelisivat myös samaa tavoitetta.

Kunnallisten vanhusneuvostojen toimintaedellytyksistä on huolehdittava myös jatkossa, vaikka tulevan maakuntahallinnon yhteyteen tulee vastaava elin, sillä kunnille jää vielä paljon tehtäviä, joista päätettäessä tarvitaan ikäihmisten näkökulman esiintuomista.

Käyttämällä äänioikeuttamme ja asettumalla ehdokkaaksi voimme vaikuttaa, että tulevissa kuntapäättäjissä on eläkeläisiä ja muita eläkeläisten arkea ja tarpeita tuntevia henkilöitä.

 

Eläkeläiset ry:n Lapin Aluejärjestö ry
Aluetoimikunnan kokous Rovaniemellä 24.02.2017

Rakennusteollisuus oli kuntakierroksella Oulussa 25.1.2017. Menin paikalle mielenkiinnosta kuullakseni mitä rakennusalan ammattilaisilla on kerrottavana kuntavaalien alla.

Yrittäjät ja yritysten johtajat puolustelivat, kuinka yksityistäminen tuo tehokkuutta ja säästöjä kunnalle. Paperilla asia saadaan näyttämään tältä, mutta mistä säästö syntyy? Palvelun tuottamiseen tarvitaan henkilöstöä ja laitteita, ja lisäksi palvelun on täytettävä vaaditut laatukriteerit.

Yksityisellä on henkilöstöä johtamassa toimintaa, laskemassa tarjouksia, hoitamassa laskutusta ja monessa muussa tehtävässä. Suuret yritykset tuottavat lisäksi voittoa omistajilleen pörssin kautta, ja tuotot siirretään verotuksellisesti halvempiin maihin. Kunnan omana palveluna verovarat jäävät lähes sataprosenttisesti hyödyttämään lähialueen kehittymistä.

Mietin, mistä tämä väitetty tehokkuus kunnan tuottamaan palveluun voi syntyä. Vaihtoehtoja on muutama. Ensimmäisenä tulee mieleen palvelutason laskeminen, jolloin palveluun sisällytetään vain välttämättömät toiminnot. Lisätyöt myydään tuntihinnalla lisäpalveluna, ja lisätyön hinta on jotain ihan muuta kuin tehdyn palvelusopimuksen tuntihinta.

Toinen säästökohde ovat työntekijät. Työtä ovat tekemässä vuokratyöntekijät, määräaikaisilla tai nollatuntisopimuksilla. Työntekijät eivät uskalla vaatia ammattitaitoa vastaavaa palkkaa työsuhteen katkeamisen pelossa. Yksityinen harvoin uusii määräaikaisen sopimuksen henkilölle, jonka työkyky on rajoittunut syystä tai toisesta. Noudatettavan työehtosopimuksen muuttaminen työnantajalle edullisemmaksi on myös selkeä säästökohde. Näin työntekijöiden palkkaa ja etuja päästään heikentämään.

Yksityinen harvoin uusii määräaikaisen sopimuksen henkilölle, jonka työkyky on rajoittunut syystä tai toisesta.

Henkilöt, joiden työkyky on rajoittunut, siirtyvät siis yhteiskunnan tuen varaan, kunnan ja valtion tuen piiriin odottamaan uutta työpaikkaa tai uudelleenkoulutusta. Kuntatyönantajalla on yleensä mahdollisuus siirtää vajaatyökykyisiä henkilöitä tehtäviin, joista he selviytyvät. Työ on sosiaalinen tapahtuma, joka auttaa ihmistä ymmärtämään oman arvonsa ja estää voimakkaasti syrjäytymistä.

Yksityistämällä saavutettavat säästöt ja tehokkuus näyttävät paperilla hyvältä, mutta julkisesti tuotettu palvelu tulee pitkällä aikavälillä halvemmaksi.

 

Markku Eilola-Jokivirta (vas)
Oulu

Oikeistohallitus antaa jatkuvasti ymmärtää, ettei Suomea pelasteta kurittamatta köyhiä, työttömiä, opiskelijoita ja muita pienituloisia oikein olan takaa. Nykyinen talousmalli pyrkii korvaamaan hyvinvointivaltion yrittäjämuotoisella kilpailuvaltiolla, jossa automatisaatio-työttömyys pitää työntekijäjoukon nöyränä ja paikallisella sopimisella voidaan taata yhä alhaisemmat palkat suuryritysten hyväksi.

Oulun kaupunginvaltuustossa vasemmisto valitettavasti häviää useimmat äänestykset, joilla kestämättömät ”säästötoimet” jatkuvasti suunnataan vähäosaisiin. Hyvinvointilautakunnassa vuonna 2014 vasemmiston valtuutetut (Kailo ja Karjalainen) vastustivat sote-palvelumaksujen korottamista yli valtuuston suosituksen, mutta tällaisten säästöjen väitettiin olevan väistämättömiä talouden tasapainottamiseksi. Hallitus soi nyt kunnille mahdollisuuden nostaa terveydenhuollon maksuja lähes 30 prosenttia. Oulun hyvinvointilautakunta päätti viime joulukuussa olla nostamatta maksuja. Keskusta, kokoomus ja perussuomalaiset jyräsivät läpi Oulun budjettivaltuustossa lähes 30 prosentin korotuksen. Vasemmisto on valtuuston alusta saakka joka kerta esittänyt korotuksista luopumista, koska ne vain lisäävät ihmisten välisiä terveyseroja, jonka torjumisen piti olla myös kaupungin strategia. Hävisimme äänestyksen.

Vasemmisto on valtuuston alusta saakka joka kerta esittänyt korotuksista luopumista, koska ne vain lisäävät ihmisten välisiä terveyseroja.

Virkamiehet eivät yritäkään etsiä muita säästökohteita kuin pienituloiset. Kaikista köyhimpien perusoikeuksien vaarantaminen ei voi olla ainoa keino tasapainottaa tasetta. Työssäkäyvillä esimerkiksi luulisi työterveyshuoltoineen olevan enemmän varaa kattaa tätä loputonta vajetta. Itse vaje taas seuraa oikeiston veropolitiikasta ja ”verosuunnittelua” harjoittavien suuryritysten toiminnan sallimisesta. Kun terveyspalveluissa veroja ei makseta Suomeen, kuntien ja valtion vaje tulee vain kasvamaan ja jälleen maksumiehiksi laitetaan köyhimmät! Terveyskeskusmaksut ovat ideologinen valinta, joilla kerätään nyt mitätön summa. Hietasaareen kaavailtu uusi infra maksanee kolme kertaa niin paljon. Säästöt ihmisten terveyspalveluissa siis auttavat tulonsiirtona huvipuistoyritysten oikeuksia bisneksentekoon. Tätäkö varten Suomeen perustettiin kuntia ja kerätään veroja?

Tein 26.l. lautakunnassa Seppo Karjalaisen, Marjo Kemppaisen ja Lauri Inkalan kannattaman esityksen, että kaikista palvelumaksukorotuksista luovutaan. Esitys hävittiin. Kannattaako siis äänestää oikeistoa, jonka ansiosta elämisen hinta (kaikkine perusoikeuksiin liittyvine maksuineen) nousee vuosi vuodelta, samalla kuin palkat ja etuudet laskevat kuin lehmän häntä?

 

Kaarina Kailo
kuntavaaliehdokas (vas)
Oulu