Tulin juuri Savukosken kunnan tarkastuslautakunnan kokouksesta. Pienen ja syrjäisen kunnan jokaisessa toimielimessä tuskailemme talousongelmien, väestön vähenemisen, vinoutuneen ikärakenteen ja palvelukadon kanssa. Länsi-Euroopan harvimmin asutulla alueella on omat ongelmansa. Jo muutama vaikea sairaustapaus ja huostaanotto heiluttavat kunnan taloutta. Valtionosuuksien ja verotulokertymän muutoksiin on vain sopeuduttava, vaikka kuinka koskee sieluun.

Lähikaupassani, jonne matkaa kertyy mökiltäni kaksikymmentäkuusi kilometriä, huomasin iltapäivälehdessä puolueemme puheenjohtaja, opetusministeri Li Anderssonin haastattelun. Otsikossa mainittiin hänen sanoneen, että jokaisessa kunnassa ei kyetä jatkossa järjestämään perusopetusta. Tuollaisen arvion mekin olemme tehneet, mutta emme ole keksineet ongelmaan ratkaisua.

Yhdessä Suomen pienimmistä lukioista kirjoitetaan toistuvasti parhaimmat arvosanat ylioppilaskokeissa.

Kuinka järjestää opetus, jos vuosi-ikäluokka jää reilusti alle kymmenen oppilaan ja lähin naapurikunnan kuntakeskus sijaitsee vähintään neljänkymmenen kilometrin päässä Pelkosenniemellä, jossa kamppaillaan ihan samojen ongelmien kanssa? Muihin kuntakeskuksiin, Kemijärvelle, Sallaan ja Sodankylään, onkin matkaa jo liki sata kilometriä.

Pieniä lapsia ei voi rahdata päivästä toiseen tuntikausien ajan toisen kunnan opinahjoon eikä asuntola-aikoihin ole paluuta. Perusopetuksen rinnalla lukion tulevaisuus näyttää epävarmalta. Raastava paradoksi piilee siinä, että yhdessä Suomen pienimmistä lukioista kirjoitetaan toistuvasti parhaimmat arvosanat ylioppilaskokeissa, jos tasoa mitataan numeroiden paranemisena lähtötaso huomioiden. Pienuudella on myös etunsa.

Jos lukio loppuu, seuraa siitä välittömästi ongelmia myös peruskoulutuksen puolella. Kuinka saada päteviä opettajia ja heille riittävä tuntimäärä täyteen? Kuinka pitää tässä kurimuksessa kiinni lapsiperheistä, jos palveluiden karsiminen synnyttää työntövoimaa ja isompien paikkakuntien tarjonta imuvoimaa? Kaikesta huolimatta kunnanvaltuustomme päätti viime syksynä rakentaa uuden koulun. Millä sen rahoitamme, sitä emme tiedä, mutta päätös oli tehtävä.

En syytä nykyisiä johtavia poliitikkoja pahansuopaisuudesta.

Suomessakin väestö pakkautuu muutamaan suurimpaan yliopistokaupunkiin. Niiden vaalipiireistä valitaan valtaosa kansanedustajista ja kaikkien suurimpien puolueitten mielenkiinto kohdistuu taisteluun näiden vaalipiirien sieluista. Edes entiset vahvat aluepolitiikan puolestapuhujat, maalaisliiton perillinen keskusta ja SKDL:n työn jatkaja vasemmistoliitto, eivät nekään saa synninpäästöä.

En syytä nykyisiä johtavia poliitikkoja pahansuopaisuudesta. Heidän on vain mahdoton sisäistää, kuinka erilaiselta Suomi näyttää tienpenkalla kouluautoa yksinään odottavan koululaisen tai syrjäisen mökin ikkunasta tiirailevan muorin silmin katsottuna. Erilaista se on maailmanmeno kaupungin humussa tai lomareissulla Lapin keväthankia hiihdellessä.

Ei siitä ole pitkä aika, kun valtio kannusti asuttamaan näitä poloisia kairoja. Lyhyt on ihmisikäkin arvioida, mihin suuntaan iso pyörä pyörii tulevina aikoina. Mitä hullummaksi maailma menee – ja näyttää menevän – niin ehkäpä sen myötä ymmärretään myös näiden alueiden arvo. Muunakin, kuin työvoiman, energian ja raaka-aineen luovuttajana.

Kolumni on julkaistu Kansan Tahdon numerossa 1/2020.


Lisää tällaista? Tilaa paperinen Kansan Tahto ja saat laadukasta luettavaa yhteiskunnasta ja kulttuurista, ihmisistä ja ilmiöistä säännöllisesti kotiin kannettuna. Samalla tuet luotettavaa, vasemmistolaista ja pohjoista journalismia.

Vuositilauksen hinta on 65 euroa / 8 numeroa. Tarkista mahdollinen ammattiliittosi lehtietu. >> Tilaa tästä!

Olen ollut mukana erilaisissa kuntoutushankkeissa, joissa on etsitty syrjäytymisen syitä ja yritetty pysäyttää syrjäytymiskehitystä, pyritty parantamaan työkykyä ja työssä jaksamista.

Yllättävän usein työkykyyn vaikuttavat ongelmat juontavat ihmisen lapsuuteen ja nuoruuteen. Vanhemmilla on ollut vanhemmuus hukassa mielenterveysongelmista tai muista syistä johtuen.

Suuri vaikutus perheen lisäksi on myös varhaiskasvatuksella ja perusopetuksella. Onko lapsella ollut tunne siitä, että juuri hän on tärkeä, tasa-arvoinen muiden lasten kanssa perheen sosioekonomisesta asemasta riippumatta? Onko koulussa ollut tarvittavia tukipalveluita saatavissa ja onko niitä käytetty?

Monen syrjäytyminen on alkanut koulukiusaamisella.

Monen syrjäytyminen on alkanut koulukiusaamisella. Häntä ei ole hyväksytty mukaan porukkaan sellaisena kuin hän on. Usein ongelmat ovat alkaneet jo ala-asteella ja jatkuneet siitä koko peruskoulun ajan. Kiusaamisella on viety tunne siitä, että hän on ihmisenä arvokas.

Koulutuksellinen eriarvoisuus on lisääntynyt, vaikka sen tasa-arvo on aina muodostanut perustan suomalaiselle hyvinvoinnille. Perusopetuksen on pystyttävä varmistamaan hyvät oppimisen edellytykset kaikille. Tukemaan syrjäytymisvaarassa olevia sekä muita tukea tarvitsevia.

Ryhmät eivät saa olla liian suuria, koulunkäynninohjaajia on kouluilla oltava tarpeeksi. Tarvittava erityisopetus järjestetään ja myös tukipalveluita on saatavilla. Eurolla, joka käytetään varhaiskasvatukseen ja opetukseen, säästetään monta myöhemmin.

Peruskoulun on rakennettava pohja, jolta jokainen sukupuolestaan ja perhetaustastaan riippumatta ponnistaa tasa-arvoisena ja yhdenvertaisena nuoruuteen ja aikuisuuteen.

Peruskoulun on rakennettava pohja, jolta jokainen sukupuolestaan ja perhetaustastaan riippumatta ponnistaa tasa-arvoisena ja yhdenvertaisena nuoruuteen ja aikuisuuteen. Koulutuksen avulla on turvattava jatkossa kaikille tasa-arvoinen mahdollisuus edetä elämässä. Sen on mahdollistettava positiiviset siirtymät elämässä. Pidetään tämä perusta hyvinvoinnille ja elinvoimaisuudelle kunnossa myös jatkossa. Ei anneta enää poikiemmekaan kadota.

 

Outi Pekkala
Haapavesi

Peruskoulu on muodostunut olemassaolonsa vuosikymmeninä kansalliseksi ylpeydenaiheeksi, eikä suotta. 1970-luvulla asteittain toteutettu peruskoulujärjestelmään siirtyminen on mahdollistanut tasa-arvoisen ja turvallisen koulupolun ensimmäisestä yhdeksänteen luokkaan saakka.

Viime vuosina peruskouluissa järjestettävä opetus näyttää kuitenkin kohdanneen haasteita, joihin ei olla osattu varautua tarpeellisella tavalla. Heikentyneet talousresurssit ovat johtaneet leikkauksiin, jotka ovat vaikuttaneet oppilasryhmien kasvuun ja tehtyihin hankintoihin. Kehityskulku on johtanut oppimistulosten heikkenemiseen sekä lasten ja nuorten syrjäytymiskehityksen kärjistymiseen.

(lisää…)

Vasemmistoliitto kampanjoi tulevana viikonloppuna koko Suomessa tasavertaisen päivähoito-oikeuden ja varhaiskasvatuksen sekä maailman parhaiden koulujen puolesta.

– Kehotamme kaikkia ottamaan oma ja lastensa tulevaisuus käsiinsä, ja käynnistämällä kuntalaisaloitteita kumoamaan Sipilän hallituksen rajaukset päivähoitoon kaikkialla missä ne ovat voimassa, vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson linjaa.

(lisää…)