Helsingin Sanomien 6.1.2019 julkaisemaan laajaan niukkuuskyselyyn vastanneiden suomalaisten vastauksista huokuu häpeä, kurjuus ja epätoivo. Artikkelissa haastatellun tutkijan mukaan kyselyn vastaukset tulivat yllätyksinä. Minulle ne eivät tulleet. Saan jatkuvasti kuulla eri tilanteissa ihmisten epätoivosta toimeentulon suhteen.

Suomessa elää suuri määrä ihmisiä, jotka joutuvat päivittäin miettimään omaa toimeentuloaan. Riittävätkö rahat koko kuukaudeksi? Ostanko itselleni vai lapselleni vaatteita vai ruokaa? Yksi yllättävä lasku saattaa syöstä talouden väärille raiteille. Jatkuva taistelu toimeentulosta vie voimat heiltä, joilla niitä on muutenkin vähän. On myös ihmisiä, jotka eivät näe enää toivoa paremmasta tulevaisuudesta vaan toivovat kuolemaa. Miten tämä voi olla mahdollista nyky-Suomessa?

Jatkuva taistelu toimeentulosta vie voimat heiltä, joilla niitä on muutenkin vähän.

Minulle eläminen hyvinvointiyhteiskunnassa tarkoittaa sitä, että myös kaikkein pienimmistä ja heikompiosaisista pidetään huolta. Yhteiskunnan tukijärjestelmien tulisi olla sellaisia, joista kukaan ei pääse tippumaan tyhjän päälle. Helsingin Sanomien kyselyn vastausten mukaan näin ei kuitenkaan ole.

Suomeen tarvitaan sosiaaliturvan uudistus. Seuraavalla eduskuntakaudella tarvitaan ihmislähtöisiä, inhimillisiä sekä oikeudenmukaisia päätöksiä. Ei voi olla aina niin, että he, joilla on jo valmiiksi muutenkin kaikkein vähiten, saavat lisää rangaistuksia ja tulonmenetyksiä.

Tällä hallituskaudella toteutettu perustulokokeilu jäi monelta osin torsoksi kokeilun perustulon summan, osallistuneiden määrän ja taustojen vuoksi. Silti olemme saaneet lukea eri medioista, kuinka perustulokokeilu on auttanut siihen osallistuneiden elämää ja ennen kaikkea parantanut elämänlaatua, koska minimiperustulo on taattu joka kuukaudelle ilman pelkoa sen menettämisestä.

Perustulomallia kritisoidaan monesti kalliiksi. Myös nykyinen sosiaaliturvajärjestelmä on kallis, joten kyseessä on arvovalinta.

Perustulomalli-ajatus on ollut puheissa jo 1980-luvulta lähtien. Perustulomalli tarvitsee kunnon kokeilun, jossa voidaan testata erilaisia malleja ja tulotasoja. Kokeiluun osallistuvien määrän ja perustulon summan täytyy olla tarpeeksi riittävä, jotta sen tulokset ovat monistettavissa koko Suomeen. Perustulomallissa kaikki täysi-ikäiset suomalaiset saisivat perustulon, joka leikkaantuu verotuksella tietyn ansiotason ylittyessä. Perustulomallia kritisoidaan monesti kalliiksi. Myös nykyinen sosiaaliturvajärjestelmä on kallis, joten kyseessä on arvovalinta.

Peruskoulu-uudistus lähti aikoinaan Lapista. Nyt Lappi voisi toimia suunnannäyttäjänä ja kokeilumaakuntana perustulolle koko Suomessa. Lapissa on verrattain paljon työttömyyttä ja osittain myös huono-osaisuutta sekä sairastavuutta. Kokeilun tuloksista voidaan tehdä johtopäätöksiä koskien koko sosiaaliturvan uudistusta. Tarvitaan rohkeita ja oikeudenmukaisia päätöksiä, jotta kaikki kansalaiset pysyvät mukana yhteiskunnassa. Tämä olisi yksi niistä.


Kati Tervo
Kemi

Puolueen mallissa perustulo käyttöön aikaisintaan 2023, ensiaskeleet jo tulevalla vaalikaudella

 

Vasemmistoliitto on julkistanut tänään uuden sosiaaliturvamallinsa, jossa puolue asettuu tavoittelemaan 800 euron suuruista perustuloa.  Mallissa edetään kohti perustuloa yhdenmukaistamalla ensi hallituskaudella perusturvan vähimmäisetuuksia ja tekemällä uusi, edellistä laajempi perustulokokeilu.

– Sosiaaliturva on jäänyt jälkeen työelämän murroksesta. Hallitus on aktiivimalleineen vain lisännyt järjestelmän byrokratialoukkuja. Me haluamme purkaa loukut ja rakentaa sanktioiden sijasta ihmisille mahdollisuuksia kehittyä ja tilaa toimia, vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson sanoo.

Vasemmistoliiton tavoittelema 800 euron perustulo on hieman päättyneessä perustulokokeilussa käytettyä 560 euroa suurempi. Laskelmien mukaan tämän kokoinen perustulo poistaisi hyvin pitkälle ihmisten tarpeen täydentää liian pientä perusturvaa toimeentulotuella.

“Sosiaaliturva on jäänyt jälkeen työelämän murroksesta.”

Toimeentulotuki säilyisi vasemmistoliiton mallissa edelleen välineenä, jonka avulla pienituloinen voi saada apua yllättäviin tilanteisiin. Myös asumistuki säilyisi ennallaan.

Vasemmistoliiton perustulo rahoitettaisiin verojärjestelmän muutoksilla. Hyvätuloisilta suomalaisilta perustulo verotettaisiin pois. Perustulon ympärille rakentuva järjestelmä edellyttää merkittäviä muutoksia useimpiin tulonjakojärjestelmän osiin, joten tarkkoja laskelmia mallin kustannuksista ja vaikutuksista ei voi tehdä ennen laajempaa perustulokokeilua ja monenlaisia mallinnuksia.

Perustulon rinnalle puolue säätäisi subjektiivisen oikeuden opinto-ohjaukseen tukemaan ihmisten omaehtoista opiskelua ja muuta osaamisen päivittämistä.

– Työn muuttuessa tarvitaan sosiaaliturvaa, joka auttaa ihmistä löytämään paikkansa muutoksessa. Toimivassa yhteiskunnassa ihminen saa olla samaan aikaan opiskelija ja aloittava yrittäjä ilman, että häntä rankaistaan tuen menetyksillä, Andersson sanoo.

Perustulo olisi vasemmistoliiton mukaan mahdollista ottaa käyttöön aikaisintaan vuonna 2023 alkavalla vaalikaudella. Perustuloa kohti voidaan vasemmistoliiton mielestä kuitenkin edetä jo ensi vaalikaudella yhdistämällä työmarkkinatuki, peruspäiväraha, vanhuuseläkeikää edeltävä kansaneläke, perustason sairaus- sekä vanhempainpäivärahat, kotihoidontuki, opintoraha sekä yrittäjien starttiraha yhdeksi perusturvaetuudeksi, joka sidotaan elinkustannusindeksiin.

Samalla vasemmistoliitto lakkauttaisi työvoimapoliittiset karenssit ja muut työttömyysturvan rangaistuselementit.

Samalla vasemmistoliitto lakkauttaisi työvoimapoliittiset karenssit ja muut työttömyysturvan rangaistuselementit, ja toteuttaisi edellistä laajemman perustulokokeilun, jossa tutkittaisiin perustulon vaikutusta laajemmin suomalaiseen työikäiseen väestöön.

– Sosiaaliturvan uudistamisessa ydinkysymys on, että uskommeko yhteiskuntaan, joka rakentuu vapaiden yksilöiden sisäiselle motivaatiolle, vai yhteiskuntaan, joka tarkkailee ja rankaisee kansalaisiaan kuvitellun laiskuuden kitkemiseksi. Vasemmistoliitto luottaa ihmisiin, Li Andersson sanoo.