Oulun vaalipiiristä tulevat puolueen edustajat saivat erittäin vahvan edustuksen johtotehtäviin Kuopiossa viikonloppuna pidetyssä Vasemmistoliiton puoluekokouksessa

Puolueen kolmanneksi varapuheenjohtajaksi valittiin 37-vuotias pääluottamusmies, työsuojeluvaltuutettu Jouni Jussinniemi Pyhäjärveltä ja puoluevaltuuston puheenjohtajaksi 26-vuotias sairaanhoitaja, nuoriso-ohjaaja Miikka Kortelainen Kajaanista.

Molemmat aloittavat ensimmäiset kautensa kyseisissä tehtävissä. Jussinniemi ja Kortelainen olivat molemmat ehdolla myös kevään eduskuntavaaleissa ja toimivat vahvasti omien kotikuntiensa kunnallispolitiikassa.

– Jounin ja Miikan saamat merkittävät paikat osoittavat osaltaan sitä, kuinka vahva puolue Vasemmistoliitto on Pohjois-Suomessa. Toisaalta ne viestivät myös siitä, kuinka osaavat toimijamme saavat vahvaa luottamusta kaikilta Suomen vasemmistoliittolaisilta. Tästä on hyvä jatkaa vaikuttamistyötä myös pohjoisen hyväksi, summaa Pohjois-Pohjanmaan Vasemmiston puheenjohtaja Olli Kohonen.

Pohjois-Pohjanmaan Vasemmiston mukaan työnsä aloittanut Antti Rinteen kansanrintamahallitus kääntää Suomen tulevaisuuden myös maakunnassamme myönteisempään suuntaan.

– Esimerkiksi peruspalveluita saadaan paremmin turvattua  hallituksen sitouduttua kuntien valtionosuuksien tuntuvaan lisäämiseen. Lisäksi Pohjois-Suomen keskussairaaloiden toimintaedellytykset varmistetaan, piirijärjestö toteaa kannanotossaan.

– Myös liikenneinfraan ja koulutuksen tehtävät panostukset ovat tärkeitä asioita myös Pohjois-Pohjoismaan kannalta. Panostukset raideliikenteeseen vauhdittavat myös pitkäjänteistä tavoitetta rakentaa Ouluun kaksoisraide.

Pohjois-Pohjanmaan Vasemmiston mielestä keskeisintä on se, että Rinteen hallituksen nuotit lisäävät oikeudenmukaisuutta koko valtakunnassa.

– Samaan aikaan harvaan asuttuja alueita kehitetään ja pannaan toimeen seutukaupunkiohjelma. Pohjois-Pohjanmaalle on tärkeää myös maakuntien kehittämisrahojen palaaminen maakuntien liitolle ja erityisesti aluettamme auttaa matkailualan erityisohjelma, josta tulee hyötyä erityisesti pohjoiseen. Hallitusohjelma antaa avaimet myös virtavesien suojeluun ja turhien patojen purkamiseen. Vesilakia muutetaan niin, että se helpottaa vaelluskalojen nousua, kannanotossa muistutetaan.

Pohjois-Pohjanmaan Vasemmiston mielestä keskeisintä on se, että Rinteen hallituksen nuotit lisäävät oikeudenmukaisuutta koko valtakunnassa.

– Hallitusohjelmassa tehtävät positiiviset painotukset ovat erittäin merkittäviä. Sote-uudistus rakennetaan julkiselle pohjalle, Suomeen taataan seitsemän päivän hoitotakuu, oikeuslaitoksen ja poliisin resursseja parannetaan huomattavasti, toisen asteen koulutus säädetään maksuttomaksi ja varhaiskasvatukseen tehdään tuntuvia satsauksia,

– Lisäksi perusturvaan suunnataan tuntuvat korotukset, aktiivimalli puretaan, työvoimapalveluita parannetaan, ilmastonmuutosta torjutaan ja pieni- ja keskituloisille suunnataan veronalennukset.

Eräs Sipilän hallituksen tuhoisimmista aluepoliittisista päätöksistä tehtiin loppuvuodesta 2016, kun ammattikoulutuksesta leikattiin halvaannuttavat 190 miljoonaa euroa.

– Esimerkiksi Kainuussa leikkaukset ovat näkyneet suoraan koulutuksen laadussa, sillä lähiopetusta on jouduttu useissa oppilaitoksissa vähentämään minimiin. Niukkenevat resurssit ovat myös johtaneet koulutuksen keskittymiseen, kertoo Kajaanin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, kansanedustajaehdokas Miikka Kortelainen.

Ammattikoulutuksen rahoituksen leikkauksesta äänestettiin eduskunnassa 13. joulukuuta 2016. Käsittelyssä oli tuolloin hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta (HE 177/2016).

Leikkaukset ammattikoulutukseen hyväksyttiin eduskunnassa äänin 109-54, 36 poissa. Leikkauksia vastustivat vasemmistoliiton, sosialidemokraattien ja vihreiden kansanedustajat. Jättileikkauksen äänestivät läpi keskustan, kokoomuksen, perussuomalaisten ja RKP:n edustajat.

Vasemmistoliitto tavoittelee koulutusasioissa täyskäännöstä. Puolue haluaa turvata ammatillisen koulutuksen ja koulutuspaikkojen riittävän tarjonnan sekä tarjota mahdollisuuden korkeakoulutukseen kaikkialla Suomessa.

Lännen Median teettämien laskelmien mukaan Sipilän eronnut hallitus leikkasi koulutuksesta menneellä hallituskaudella laskentatavasta riippuen yhteensä yli 690 miljoonaa euroa. Päätöksistä ovat vastuussa hallituspuolueet keskusta, kokoomus, perussuomalaiset ja myöhemmin siniset.

– Leikkaukset heikentävät koulutuksen laatua, vaikeuttavat koulutustakuun toteutumista ja lisäävät opetushenkilöstön kuormitusta, sanoo Kortelainen.

Vasemmistoliitto tavoittelee koulutusasioissa täyskäännöstä. Puolue haluaa turvata ammatillisen koulutuksen ja koulutuspaikkojen riittävän tarjonnan sekä tarjota mahdollisuuden korkeakoulutukseen kaikkialla Suomessa.

– Jokaisessa Suomen maakunnassa täytyy olla yliopisto tai ammattikorkeakoulu. Toisella asteella lähiopetusta ja -ohjausta tulee jokaisen saada vähintään 30 tuntia viikossa, Kortelainen konkretisoi puolueen tavoitteita.

Vasemmistoliiton vaaliohjelmassa todetaan koulutuksen olevan keskeisessä roolissa eri alueiden työvoiman saatavuuden ja työllisyyden sekä nuorten hyvinvoinnin näkökulmista.

Juha Sipilän hallituksen suurimpia syntejä on Oulaskankaan synnytysten ja Raahen nukutuksessa tehtävien leikkausten lopettaminen.

– Syy näihin ratkaisuihin löytyy Sipilän hallituksen hallitusohjelmasta, jossa erikoissairaanhoitoon oli kirjattu 350 miljoonan euron leikkaukset. Jokainen keskustan, kokoomuksen ja perussuomalaisten/sinisten kansanedustaja kuittasi leikkaukset hyväksymällä eduskunnassa hallitusohjelman, muistuttaa Vasemmiston kansanedustajaehdokas Anne Huotari.

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin valtuuston puheenjohtajana toimiva Huotari ihmettelee, miksi pääministeri Sipilä ja sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila eivät puolustaneet oman vaalipiirinsä sairaaloita.

– Vastuu lakkautuksista on myös alueen keskustan ja kokoomuksen kansanedustajilla. Molemmat lakkautukset vaikuttavat etenkin lapsiperheiden elämään pitenevien synnytysmatkojen vuoksi, sekä Raahen osalta mahdollisen paikkakunnan vaihdon tai pitenevien työmatkojen vuoksi.

Jokainen keskustan, kokoomuksen ja perussuomalaisten/sinisten kansanedustaja kuittasi leikkaukset hyväksymällä eduskunnassa hallitusohjelman

– Sipilän olisi pitänyt talousmiehenä nähdä, mihin leikkausten lopettaminen johtaa Raahen talousalueella. Ensiksi jouduttiin yt-neuvotteluihin Raahen 40 lääkärin ja hoitajan osalta ja osin sen seurauksena Raahen hyvinvointikuntayhtymä joutui yt-neuvotteluihin 80 työntekijän kanssa. Moni varmasti miettii, jääkö enää asumaan paikkakunnalle. Se on kova ja surullinen isku Raahen kokoisessa kaupungissa., harmittelee Huotari.

Keskustaministeri Annika Saarikon vuonna 2017 laatima keskittämisasetus tulee lopettamaan leikkaustoimintaa myös keskussairaaloista, kuten Kainuusta, Kokkolasta, Kemistä ja Rovaniemeltä.

– Samaan aikaan Oulun yliopistollisessa sairaalassa on leikkausten määrä äärirajoilla. Pahimmassa tapauksessa hoitotakuu pakottaa ostamaan leikkaustoimintaa yksityisiltä sairaaloilta. Raahen aluesairaalassa on jäämässä viisi leikkaussalia vajaakäytölle. Oliko palvelujen yksityistäminen Sipilän hallituksen ja keskittämisasetuksen perimmäinen tarkoitus?, kysyy Huotari.

Vasemmiston mielestä erikoissairaanhoidon palveluja ei pidä ministereiden asetuksilla keskittää, vaan päätösvaltaa on annettava enemmän erityisvastuualueille ja tarvittaessa määritellä lainsäädännöllä, jolloin asiasta käydään julkinen keskustelu ennen päätöksentekoa. Samalla tulee arvioida päätösten vaikutuksia alueiden elinvoimaan.

Pohjois-Pohjanmaan Vasemmisto esittää eduskuntavaaliohjelmassaan Pohjois-Pohjanmaata perustulon kokeilualueeksi. Piirijärjestön mukaan tämä vähentäisi köyhyyttä ja byrokratiaa antaen samalla mahdollisuuden sovittaa työnteko elämäntilanteiden vaihteleviin vaatimuksiin.

Eduskuntavaaleissa Pohjois-Pohjanmaan Vasemmisto tavoittelee neljää kansanedustajapaikkaa Oulun vaalipiiristä. Ehdokkaat asetetaan yhdessä Kainuun Vasemmiston kanssa.

– Ehdokaslistamme on vahva. Mukana on paljon kokemusta ja tuoretta näkemystä. Vasemmisto esittää vahvan oikeudenmukaisen vaihtoehdon leikkauspolitiikalle ja myös Oulun vaalipiirissä nähdyille keskittämistoimille, toteaa Pohjois-Pohjanmaan Vasemmiston puheenjohtaja Olli Kohonen.

Pohjois-Pohjanmaan Vasemmiston mielestä vastuullinen politiikka tähtää eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentämiseen ja kestävämpään elämäntapaan.

Pohjois-Pohjanmaan Vasemmisto esittää myös kaksoisraidetta Ouluun ja edelleen Haaparantaan varmistamaan Perämerenkaaren elinvoimaa. Ohjelmassa esitetään myös tuntuvia satsauksia niin ammatilliseen- kuin korkeakoulutukseen. Täsmäpanostuksia on tehtävä erityisammattioppilaitosten (kuten Luovin) suuntaan. Pohjois-Pohjanmaan Vasemmisto painottaa myös sitä, että niin ammattikorkeakouluille kuin Oulun yliopistolle on huolehdittava pitkäjänteisen toiminnan takaava rahoitus.

Sote-palvelut on järjestettävä maakunnalliselle ja julkiselle pohjalle. Pohjois-Pohjanmaan Vasemmiston tavoitteena on turvata palvelutuotanto, integraatio ja sote-palveluiden saatavuus koko maakunnassa. Maakuntien on saatava itse päättää sairaaloidensa välisestä työnjaosta.

Pohjois-Pohjanmaan Vasemmisto ottaa kantaa vaaliohjelmassaan myös muun muassa ilmastonmuutoksen torjuntaan, työelämään ja kulttuuriin. Piirijärjestön mielestä vastuullinen politiikka tähtää eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentämiseen ja kestävämpään elämäntapaan.

Koko vaaliohjelman voit lukea täältä.

Tiiviissä vaaliohjelmassaan Pohjois-Pohjanmaan Vasemmisto ottaa kantaa erityisesti maakunnallisiin kysymyksiin. Puolueen valtakunnallisesta vaaliohjelmasta päätetään tammikuussa puoluevaltuuston kokouksessa. Pohja sille luodaan alueellisissa keskustelutilaisuuksissa, joissa keskustellaan osanottajien kesken avoimesti ja tasa-arvoisesti Suomea jakavista ongelmista eri näkökulmista. Oulussa alueellinen keskustelutilaisuus järjestetään perjantaina 14.12. Aleksinkulmassa.

Tänään Muhoksella syyspiirikokouksensa pitäneen Pohjois-Pohjanmaan Vasemmiston mukaan keskustan puheet ja teot eroavat toisistaan kuin yö ja päivä.

– Pääministeri Juha Sipilä on esittänyt tänään tuhatta lähinnä yrityksiin sijoitettavaa uutta opettajaa ammatilliseen koulutukseen. Resurssien lisäys on kannatettavaa, mutta on erittäin nurinkurista, että hallitus on leikannut tällä vaalikaudella yli 200 miljoonaa euroa ammatillisesta koulutuksesta. Tämä on johtanut ryhmäkokojen ja lähiopetuksen määrän laskuun, mikä on monessa paikassa romahduttanut ammatillisen opetuksen tason, piirijärjestö muistuttaa kannanotossaan.

Miksi hallitus ei ole nyt nousukauden aikana parantanut pienituloisten perheiden asemaa?

– Keskusta on myös kuluvalla vaalikaudella leikannut useaan otteeseen lapsilisien indeksikorotukset. Nyt Sipilä esittää lisäyksiä lapsilisiin. Miksi hallitus ei ole nyt nousukauden aikana parantanut pienituloisten perheiden asemaa?

Pohjois-Pohjanmaan Vasemmisto ihmettelee kannanotossaan pääministerin oppositiota syyllistäviä ja väheksyviä puheita.

– Valtaapitävien ei tule itse pönkittää tätä puhetapaa, vaan kunnioittaa toisia. Ongelmat ratkaistaan puolueiden yhteistyöllä myös seuraavien vaalien jälkeen.

Pohjois-Pohjanmaan Vasemmiston mielestä asioita tulee hoitaa yhdessä sopimalla, eikä repimällä. Jokaisesta puolueesta löytyy asiantuntevia ihmisiä ja hyviä ideoita.

Neljä uutta kansanedustajaehdokasta

Piirijärjestö vahvisti kokouksessaan neljä uutta ehdokasta ensi keväänä käytäviin eduskuntavaaleihin. Ehdolle asettuvat ehkäisevän päihdetyön EHYT ry:n Kainuun ja Lapin aluekoordinaattori Anne Huotari, 58, Oulusta, PAM:n Pohjois-Suomen aluepäällikkö Risto Kalliorinne, 47, Oulusta, Kelan sairauspäiväraharyhmän päällikkö Outi Pekkala, 54, Haapavedeltä ja kirvesmies Veli Paasimaa, 51, Muhokselta.

Kaikki ehdokkaat toimivat valtuutettuina omissa kotikunnissaan. Piirihallitus valitsee vielä myöhemmin kaksi ehdokasta vaaleihin.

Olli Kohonen jatkaa piirin puheenjohtajana

Syyskokous valitsi lisäksi puoluepiirin hallituksen ja puheenjohtajiston vuodelle 2019. Piirin puheenjohtajana jatkaa 38-vuotias sairaanhoitaja Olli Kohonen Oulusta. Myös varapuheenjohtajat valittiin jatkokaudelle. Ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin Heidi Haataja Limingasta ja 2. varapuheenjohtajaksi Sari Janatuinen Kempeleestä.

Pohjois-Pohjanmaan piirihallitukseen valittiin edellä mainittujen lisäksi Aija Autio Ylivieskasta, Jorma Hanhela Oulusta, Risto Heinonen Raahesta, Jouni Jussinniemi Pyhäjärveltä, Eero Kinare Kalajoelta, Tauno Kivelä Iistä, Jaakko Latvanlehto Muhokselta, Carina Läntinen Utajärveltä, Suvi Röntynen Oulusta ja Matti Vähänen Oulusta.

Varajäseniksi valittiin Timo Kekkonen Ylivieskasta, Taisto Puurunen Pudasjärveltä, Jari Sirkko Muhokselta, Pietari Tikkanen Oulusta ja Marko Törmälehto Haapavedeltä.

Korkein hallinto-oikeus antoi tällä viikolla päätöksen, jonka mukaan Oulaisten Oulaskankaan sairaalan synnytystoiminta loppuu tämän vuoden lopussa. Oulaskankaan esimerkki kuvaa hyvin kehityssuuntaa, jossa synnytyksiä pyritään keskittämään heikoilla ja epäjohdonmukaisilla perusteilla.

Vasemmistoliiton kansanedustajat Katja Hänninen, Hanna Sarkkinen ja Aino-Kaisa Pekonen jättävät hallitukselle kirjallisen kysymyksen synnytysten keskittämisestä suuriin yksiköihin ja lisääntyneiden matkasynnytysten turvallisuusriskeistä.

– Suomi on tutkitusti yksi maailman turvallisimmista maista synnyttää. Tähän ei olisi päästy, ellei synnyttäminen olisi turvallista sekä pienemmissä että suuremmissa synnytysyksiköissä koko maassa. Nyt pienten synnytysyksiköiden alasajoa kuitenkin perustellaan turvallisuuden takaamisella, vaikka esimerkiksi Oulaskankaalla on tehty kaikki vaadittavat toimenpiteet turvallisuuden takaamiseksi, Katja Hänninen ihmettelee.

Pienten synnytysyksiköiden alasajoa perustellaan turvallisuuden takaamisella, vaikka esimerkiksi Oulaskankaalla on tehty kaikki vaadittavat toimenpiteet turvallisuuden takaamiseksi.

Äitiyshuollon selkeä työjako, jossa matalan riskin synnytyksistä hoidetaan pienemmissä yksiköissä ja korkean riskin isommissa yksiköissä, toimii pääsääntöisesti hyvin. Kuitenkin jokaisessa Suomen synnytysyksikössä niiden koosta riippumatta on tarvittaessa valmiudet myös päivystyksellisiin sektioihin, kuten hätäsektioon. Suomen äitiyshuolto on turvallista ja laadukasta koko maassa, mikä käy ilmi muun muassa THL:n tilastoista.

– Todelliset syyt synnytystoiminnan keskittämiselle vaikuttavatkin olevan säästösyyt, vaikka keskittämisen taloudellisista vaikutuksista ei ole saatavilla luotettavia laskelmia. Lisäksi kun keskittämisen säästöistä puhutaan, usein unohtuu, että kasvavat etäisyydet lisäävät matkakustannuksia ja heikentävät synnyttäjien alueellista yhdenvertaisuutta, sanoo Hanna Sarkkinen.

Vaikka raskauden seuranta on Suomessa huipputasoa, kaikkeen ei silti pystytä ikinä ennakkoon varautumaan. Erityisesti äkillisissä, vaikeissa ja yllätyksellisissä tilanteissa pitkät etäisyydet voivat heikentää synnyttäjän ja vastasyntyneen turvallisuuden. Korkean riskin matkasynnytysten määrä on ollut viime vuosina Suomessa kasvussa.

– Hätäsektion pystyy tehdä niin pienessä kuin suuressa synnytyssairaalassa, mutta ei ambulanssissa, taksissa tai kotona. Vastasyntyneiden kuolleisuus on matkasynnytyksissä selkeästi korkeampaa kuin sairaaloissa, riski on jopa kuusinkertainen. Erityisesti ennenaikaisesti syntyneiden kuolleisuusriski on huomattava, toteaa Aino-Kaisa Pekonen.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) saa kotikentällään kovan vastuksen ensi vuoden eduskuntavaaleissa. Pohjois-Pohjanmaan Vasemmisto asetti 21.4. kevätpiirikokouksessaan ensimmäiset yhdeksän omaa kansanedustajaehdokasta. Oulunsalon työväentalon täyttänyt vasemmiston piirikokousväki uskoi politiikan suunnan muuttuvan vaaleissa, onhan Sipilän porvarihallituksen suosio laskemistaan laskenut. Vasemmiston kannatus sen sijaan on noussut, samoin piirijärjestön ja koko puolueen jäsenmäärä.

Ensimmäinen vaalipotretti paikallaolleista vuoden 2019 kansanedustajaehdokkaista: Carina Läntinen (vas.), Heidi Haataja, Olli Kohonen, Suvi Röntynen, Jouni Jussinniemi ja Katja Hänninen. (Kuva: Maija Aalto)

Pohjois-Pohjanmaan Vasemmiston nyt asetetut kansanedustajaehdokkaat ovat Heidi Haataja Limingasta, Katja Hänninen Raahesta, Jouni Jussinniemi Pyhäjärveltä, Carina Läntinen Utajärveltä sekä oululaiset Markku Eilola-Jokivirta, Olli Kohonen, Ville Luotola, Suvi Röntynen ja Hanna Sarkkinen.

Ehdokaslista täydennetään syksyllä siten, että Pohjois-Pohjanmaalta on 18 ehdokasta.

Mahdollisten maakuntavaalien ehdokasasettelusta vasemmistopiiri päättää kesäkuussa. Ehdokkaitten keruu on meneillään. Vasemmiston pohjoisten piirien toiminnanjohtaja Jaakko Alavuotunki sanoi tavoitteena olevan, että ennen juhannusta Pohjois-Pohjanmaalta on koossa täysi 118 nimen lista maakuntavaaleihin. Vaaleihin valmistaudutaan piirijärjestön seminaarissa Oulussa 5. toukokuuta.

 

”Kylmän kauden politiikkaa”

Oulunsalon piirikokouksessa hyväksytyn kannanoton mukaan Sipilän hallitus on riistänyt ihmisiltä uskon turvalliseen tulevaisuuteen. Pitkään jatkunut hyvätuloisten suosiminen köyhempien kustannuksella tympii yhä useampia. Kansanedustaja Katja Hänninen totesi puheenvuorossaan, että porvarihallitus on tukenut hyvätuloisia verohelpotuksin ja tukiaisin yhteensä noin 1,5 miljardilla eurolla, mutta leikannut pienituloisilta yhteensä noin miljardi euroa muun muassa indeksijäädytysten ja etuuksien alentamisten avulla.

– Hallituksen linja ei ole muuttunut talouden kohentuessa. Köyhien kyykytys jatkuu ja perusturvan leikkauksia ei peruta.

Köyhien kyykytys jatkuu ja perusturvan leikkauksia ei peruta.

Hallitukselta puuttuu Hännisen mukaan täysin käsitys työttömien elämästä: oikeistopoliitikot kuten Juhana Vartiainen puhuvat ”liian hyvästä työttömyysturvasta”. Yhtä outoa on pienipalkkaisten työssäkäyvien ja muiden vähävaraisten arki.

– Epävarmuutta on kasvattanut määräaikaisten työsuhteiden räjähdysmäinen kasvu ja esimerkiksi terveyspalvelujen asiakasmaksujen nousu. Viime vuonna 370 000 asiakasmaksua oli ulosotossa, Hänninen huomautti.

Sipilän hallitus on riistänyt ihmisiltä uskon turvalliseen tulevaisuuteen.

Hänninen ja monet kokousedustajat tuomitsivat myös työttömien aktiivimallin, uuden massaleikkurin, joka leikkaa työttömyysturvaa 90 000 työttömältä.

Piirikokous kehotti kaikkia vasemmistolaisia voimannäyttöön työväenliikkeen vappujuhlissa eri paikkakunnilla. Yksi suurimmista tapahtumista on Raahessa, jossa paljastetaan vuoden 1918 punavankileirien uhrien muistomerkki.

 

Juttua muokattu 23.4. klo 21.24: Lisätty Ville Luotolan nimi jo nimettyihin eduskuntavaaliehdokkaisiin.

Pohjois-Pohjanmaan Vasemmisto haluaa maakunnan kaikissa kunnissa käyttöön ammattiliitto Talentian ohjeistaman lastensuojelun henkilöstömitoituksen. Siinä 30 lasta kohden on yksi lastensuojelun työntekijä. Sama linjaus tulisi ottaa käyttöön myös tulevassa maakunnassa.

Piirijärjestö muistuttaa, että lastensuojelu on ruuhkautunut esimerkiksi Oulussa niin paljon, että lasten hyvinvointi on kärsinyt.

Normi on tarpeen erityisesti nuoren väestöpohjan Pohjois-Pohjanmaalla.

– Tästä on Oulua huomauttanut myös lapsiasianvaltuutettu Tuomas Kurttila. Ongelmana on ollut myös henkilöstön suuri vaihtuvuus. Tämä hidastaa asioiden käsittelyä ja vaikeuttaa perheiden luottamusta asiantuntijoihin. Keskeistä on se, että kun lapsi tarvitsee suojelua, apua tarvitaan pian. Siksi normi on tarpeen erityisesti nuoren väestöpohjan Pohjois-Pohjanmaalla, sanoo Pohjois-Pohjanmaan Vasemmiston puheenjohtaja Olli Kohonen.

Pohjois-Pohjanmaan Vasemmiston mielestä tarvitaan myös paljon muita toimia lasten hyvinvoinnin parantamiseksi. Esimerkiksi sosiaalialan ammattilaisten palkat ovat kehnot heidän tehdessään vaativaa työtä. Kaikkiin kuntiin ei olekaan saatu päteviä lastensuojelun sosiaalityöntekijöitä ja sosiaaliohjaajia.

– Ennen kaikkea on panostettava ennaltaehkäisevään työhön. Perheille on saatava arkiapua neuvoloista nykyistä enemmän. Esimerkkinä tästä on Imatran malli, jolla on saatu aikaan niin suuret taloudelliset kuin inhimilliset säästöt. Myös tukiperheitä tarvitaan lisää kuten myös kouluissa tehtävää työtä, Kohonen toteaa.

Pohjois-Pohjanmaan Vasemmiston mukaan Pelson vankilan toiminta on turvattava pitkäjänteisesti myös tulevaisuudessa. Piirijärjestö ei puolla Rikosseuraamuslaitoksen viime viikolla julkaisemaa selvitystä, joka esittää vankipaikkojen keskittämistä jatkossa Ouluun.

– Pelson vankilan toiminta työvankilana Pohjois-Suomessa on erittäin tärkeää. Vankilalla on keskeinen aluetaloudellinen rooli erityisesti Vaalan kunnan tulevaisuutta silmällä pitäen. Jatkuva epätietoisuuden tila koskien vankilan tulevaisuutta on vahingollista niin työntekijöille kuin vangeille ja heidän omaisilleen, toteaa Pohjois-Pohjanmaan Vasemmiston puheenjohtaja Olli Kohonen.

Pelson vankilan työtoiminta on tuottavaa ja se tukee myös vankien sopeutumista siviilielämään vankeusjakson jälkeen.

– Pelsolla vangeille on mahdollista tarjota opiskelumahdollisuuksien lisäksi työtoimintaa esimerkiksi maatalouden parissa. Pelson vankilan työtoiminta on tuottavaa ja se tukee myös vankien sopeutumista siviilielämään vankeusjakson jälkeen. Tällaisesta arvokkaasta toiminnasta on pidettävä kiinni.

– On nurinkurista, että tasaveroista alueiden kehittämistä ainakin puheiden tasolla ajavan keskustan pääministerikaudella käynnistetään jatkuvasti uusia keskittämishankkeita. Onko Juha Sipilän joukkojen tavoitteena tyhjentää Pohjois-Suomen pienemmät paikkakunnat ihmisistä kokonaan?, kysyy Kohonen.

Pohjois-Pohjanmaan Vasemmiston mielestä hallituspuolueiden läpiajama aktiivimalli on peruttava. Se on erityisen ongelmallinen Pohjois-Suomen näkökulmasta.

– Aktiivimalli on puhdas leikkuri työttömyysturvaan varsinkin keskusten ulkopuolella. Vaikka työhön ja työllistymistä edistäviin toimiin tekisi tuhat hakemusta, työttömyysturvasta nipistetään, jos paikkoja ei löydy. Työttömyyden entuudestaan vaivaamilla seuduilla niitä ei yksinkertaisesti ole riittävästi. Myös Kelan asiantuntijat ovat todenneet aktiivimallin ongelmat, Pohjois-Pohjanmaan Vasemmiston puheenjohtaja Olli Kohonen toteaa.

– On käsittämätöntä, että pääministeripuolue keskusta on ajanut läpi monen maaseutupitäjän tyhjennysautomaatin. Tämäkö on keskustan uutta aluepolitiikkaa? Kokoomuslaiset ovat tämän tavoitteen julkituoneet, kun taas Soinin sinisille kaikki käy, Kohonen sanoo.

– Kaupungeissakaan tilanne ei ole helppo. Esimerkiksi Oulussa iso osa avoinna olevista työpaikoista on korkean koulutuksen vaatimia työpaikkoja tai puhelinmyyntityöpaikkoja, joista ison osan palkkaus perustuu provisioon. Aktiivisuusvaatimuksessa edellytetään palkkauksen olevan TES:n mukainen tai vähintään 6,91 euron tuntitasoa, mikäli alalla ei ole työehtosopimusta. Ehto ei läheskään aina täyty puhelinmyyjän provisiotienestissä.

Aktiivimalli on puhdas leikkuri työttömyysturvaan varsinkin keskusten ulkopuolella.

– Pitkäaikaistyöttömille aktiivimalli on automaattisesti leikkaus, koska heille ei tällä hetkelläkään ole riittävästi palveluita, esimerkiksi monialaista työ- ja toimintakyvyn arviointia. Tämä edellyttäisi kuntien oman rahoituksen lisäämistä palveluihin, mutta juuri mikään kunta ei ole tiennyt tähän varautua näin nopeasti, Kohonen muistuttaa.

Pohjois-Pohjanmaan Vasemmisto muistuttaa myös, että kyseessä on työttömyyskorvausmenojen alentamiseen tähtäävä hanke, jolla ei ole tekemistä työllisyyden parantamisen kanssa. Työttömille ei lisäksi ole hankkeesta tiedotettu juuri mitään.

– Työttömyyskassoista on todettu ansiosidonnaisten päivärahojen maksatuksen hidastuvan aktiivimallin takia, koska etuuksien hyväksyminen on toteutettava jatkossa käsipelillä. Tämän ja monen muun epäkohdan mukaisesti aktiivimalli on peruttava mahdollisimman nopeasti ja kehitettävä tilalle ratkaisuja, jotka kannustavat positiivisesti työnhakijoita hakeutumaan työmarkkinoille.

Pohjois-Pohjanmaan Vasemmisto antaa täyden tukensa yli 100 000 nimeä keränneelle kansalaisaloitteelle, jossa esitetään aktiivimallin kumoamista. Sen voi allekirjoittaa osoitteessa: https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/2730

Pohjois-Pohjanmaan Vasemmiston mukaan asiantuntijoiden voimakas vastustus, Meri-Lapin sote-ulkoistus sekä Siikalatvan ja Mehiläisen jo kaatunut suunnitelma avata Ouluun terveysasema ennakoivat sote-uudistuksen olevan kaatumassa.

– Mikä on keskustajohtoisten kuntien luottamus Juha Sipilän hallitukseen ja oman maakunnan valmistelijoihin? Nimenomaan keskustajohtoiset kunnat ovat halunneet palveluiden katoamisen pelossa ulkoistaa tai tehdä yhteisyrityksiä sote-palveluihin ennen kuin sote-uudistus valmistuu valtakunnan tasolla. Onko keskustalla enää yhtenäistä säveltä sote-asioissa, Pohjois-Pohjanmaan Vasemmiston puheenjohtaja Olli Kohonen kysyy.

Keskusta voisi halutessaan estää sote-palveluiden uhraamisen Bahaman ja Panaman pankkitileille rahojaan sullovien pääomasijoittajien hyödyksi.

Piirijärjestön mukaan näiden suunnitelmien estämiseksi tarkoitettu, pikavauhdilla eduskunnalle esitetty sote-ulkoistuksien rajoituslainsäädäntö on tarpeen, vaikka tulee myöhään. Suurin vastuu sote-palveluiden tulevaisuudesta on pääministeripuolueella kokonaisuudessaan.

– Keskustan kansanedustajien riveistä on jo noussut erittäin kriittisiä puheenvuoroja nykymenoa kohtaan. Keskusta voisi halutessaan estää sote-palveluiden uhraamisen Bahaman ja Panaman pankkitileille rahojaan sullovien pääomasijoittajien hyödyksi. Uudistus olisi turmiollinen myös monelle sote-alan pienyrittäjälle, jotka joutuisivat erittäin hankalaan markkina-asemaan suuryritysten monopolien puristuksessa, Kohonen toteaa.

Pohjois-Pohjanmaan Vasemmiston mielestä on selvää, että nykymuotoinen sote-uudistus on keskeytettävä. Hallituksen ja erityisesti kokoomuksen ajama erittäin laajan valinnanvapauden malli ajaisi sote-palvelut syviin ongelmiin liki kaikkien asiantuntijoiden mukaan.

– Varsinkin erikoissairaanhoito uhkaa ajautua ahdinkoon. Hallituksen asiakassetelisuunnitelmilla myös elintärkeät päivystykset toimisivat heikosti ja asiakasmaksut tulisivat nousemaan entisestään. Terveyserot kasvavat, palvelut huonontuvat ja sote-palveluista veronmaksajille koituvat kustannukset karkaavat käsistä. Vanhusten, vammaisten ja mielenterveys- ja päihdekuntoutujien pitkäaikaispalveluiden kilpailutus uhkaa romuttaa niiden jatkuvuuden.

Pohjois-Pohjanmaan Vasemmiston mukaan sote- ja myös maakuntauudistus on tehtävä parlamentaarisen valmistelun kautta.

– Keskiöön on nostettava kansanterveys ja raja-aitojen rikkominen perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalipalveluiden väliltä. Asiakastyytyväisyydestä on tehtävä tärkeämpi mittari kuin hoitopäivien määrästä.