Vasemmiston puheenjohtaja ja opetusministeri Li Andersson vieraili Raahessa ja Oulussa maanantaina. Vierailun syynä oli vasemmistoliiton Teollisuuden reilu siirtymä -kiertue ja puolueen syyskesästä julkaistava teollisuuspoliittinen ohjelma. Kiertueella pyritään myös paikkaamaan koronan vuoksi tauolla olleita kouluvierailuita.
Ministereiden päivä alkoi kierroksella Raahen SSAB:n terästehtaalla. Siellä Li Andersson keskusteli teollisuusyritysten edustajien ja työntekijöiden kanssa vihreän siirtymän toteutumisesta ja ilmastokriisin ratkaisuista.
Yritysten edustajien tärkeimpiä painopisteitä keskustelussa olivat Anderssonin mukaan energiankäyttö teollisissa prosesseissa ja SSAB:n suunnittelema muutos siirtyä käyttämään vetyä teräksen valmistuksessa kivihiilen sijasta. Merkittävä kysymys oli, kuinka tarvittava sähkö tuotettaisiin. Tärkeäksi nähtiin myös osaaminen muutostilanteissa. Sääntely-ympäristöstä toivottiin EU:n mittakaavassa selkeää eikä liikaa yritystoimintaa vaikeuttavaa. EU:n sisälle kaivattiin tasaisempaa kilpailutilannetta.
Ympäristön kannalta Raahessa kuultiin hyviä uutisia.
”Suomi voisi kilpailla laadulla ja sopivilla standardeilla”, Andersson totesi.
Kiertueen aikana eri paikkakunnilla työntekijöitä ovat askarruttaneet kysymykset eläkeiästä ja työajoista, sillä kolmivuorotyö on edelleen raskasta alasta riippumatta. Myös harmaata taloutta vastaan tehtävä työ on noussut esiin, sekä työehtojen ja -sopimusten noudatus erityisesti pitkissä alihankintaketjuissa.
Ympäristön kannalta Raahessa kuultiin hyviä uutisia: terästehtaan uusi vetypohjainen toimintaprosessi tulee vähentämään merkittävästi tuotannon kokonaispäästöjä. Tehtaan toimitusjohtajan mukaan uudistus on väistämätön myös päästökaupan hintojen nousun vuoksi. Uudessa prosessissa työvoiman tarve tulee kuitenkin todennäköisesti hieman laskemaan, minkä vuoksi työntekijöiden muutosturvasta ja uudelleenkoulutuksesta on huolehdittava.
”Yksi ratkaisu tähän on elinikäinen oppiminen”, totesi tilaisuudessa mukana ollut sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen (vas.).
”Toisaalta myös yritysten oma koulutusvastuu on otettava huomioon”, Sarkkinen sanoi.
Lisäksi hän mainitsi, kuinka tärkeää on jalostusasteen nosto pohjoisessa ja pitkien arvoketjujen luominen.
”Näin pohjoinen ei jää pelkäksi raaka-ainepankiksi, vaan kokonaiset teollisuuden arvoketjut jäävät Suomeen.”
”Näin pohjoinen ei jää pelkäksi raaka-ainepankiksi, vaan kokonaiset teollisuuden arvoketjut jäävät Suomeen.”
Iltapäivällä opetusministeri Andersson vieraili Oulussa Kastellin monitoimitalolla, jossa peruskoulun oppilaat haastattelivat häntä.
Myös myöhemmin pidetyssä yleisötilaisuudessa Järjestötalolla oli paikalla teollisuuden osaajia.
”Vihreää siirtymää on edistetty jo 70-luvulta asti”, metsäteollisuudessa työskennellyt kuulija huomautti. Hän totesi arvostavansa Vasemmiston ohjelman kauaskatseisuutta.
Kaivosteollisuuden edustaja taas harmitteli, kuinka riippuvainen Suomi yhä on Venäjän energiasta.
”On uskallettava edetä ja kokeilla uutta ajoissa”, hän sanoi.
”Suomi panostaa useisiin eri teknologioihin, jotta missään tilanteessa emme jäisi tyhjän päälle”, Li Andersson vastasi.
”Vasemmisto pyrkii turvaamaan yrityksiä ja luomaan uusia työpaikkoja”, hän päätti toiveikkaasti.
Sipilän hallituksen jäljiltä korjattavaa
Yleisötilaisuudessa kerrattiin laajemminkin tämänhetkistä vasemmistopolitiikkaa. Kevään kehysriihessä määriteltiin isot linjat, joista Li Andersson kertoi tarkemmin. Keskeisiä tavoitteita nousi esiin kolme: tiede-, tutkimus- ja innovaatiokehityksen rahoituksen lisääminen, sekä ammatillisten oppilaitosten rahoituksen lisääminen ja vakinaistaminen Sipilän hallituksen leikkausten jälkeen. Kolmas tavoite oli sosiaali- ja terveysministeri Sarkkisen ehdottama kansaneläkeindeksin tarkistus jo kesken vuoden seuraavan vuodenvaihteen sijaan. Tarkistuksen aikaistaminen mukailisi paremmin nopeasti nousseita elinkustannuksia.
Kunta-alan lakko sai ministerien tuen.
”Rahoituksen etsiminen on meidän päättäjien tehtävä, sillä me vaikutamme hyvinvointialueiden palkanmaksuvaraan”, totesi Andersson. Hoitoalan lakkoon liittyvä potilasturvallisuuslaki taas olisi hänen mukaansa epäreilu tuki työnantajapuolelle, jolla ei olisi tällöin kannustinta neuvotella työntekijäpuolen kanssa. Tuki uhkaisi pahentaa potilasturvallisuuden tilannetta entuudestaan.
Kunta-alan lakko sai ministerien tuen.
Sarkkinen mainitsi lisäksi positiivisena avauksena Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aallon ehdotuksen, jossa palattaisiin kiky-sopimusta edeltävään aikaan. Tällöin palkansaajien ostovoima paranisi heikentämättä julkista sektoria.
TE-keskusten resurssipula korjattava
Maanantaina astui voimaan pohjoismainen työnhaun malli, jonka mukaan työnhakijan on haettava 0–4 työpaikkaa kuukaudessa. Työllisyyspalveluiden tuleva uudistus vuonna 2024 tulee siirtämään vastuuta työllisyyspalveluista kunnille ja kuntayhtymille. Keskustelussa Anne Huotari nosti esiin kohtaanto-ongelmat, joita seuraa, kun perinteinen teollisuus työllistää entistä vähemmän ja erikoistuneempia työntekijöitä. Hän ehdotti myös suurempia välityömarkkinoita osatyökykyisille ja pitkäaikaistyöttömille, jotka jäävät helposti työmarkkinoiden ulkopuolelle.
”Tehostaminen jättää ulkopuolelle myös muita työmotivoituneita ihmisryhmiä”, erityisammattioppilaitoksissa vieraillut Andersson täydensi.
”Suomen TE-keskuksilla on pohjoismaista huonoimmin resursseja, mikä näkyy väistämättä myös työllisyysluvuissa”, hän jatkoi.
Mitä vasemmistoliitto haluaa Natolta?
Andersson pitää Venäjän hyökkäyssodan yllätyksellisyyttä syynä Nato-keskustelun mielipideilmaston muutoksiin. Nato-päätös on tehtävä aikaa kestäväksi, joten päätösten hyödyt ja haitat olisi hänen mukaansa selvitettävä perusteellisesti. Tämän viikon lauantaina puolueen eduskuntaryhmä ja puoluevaltuusto yhdessä päättävät, pidetäänkö Nato-kysymystä yhä kynnyskysymyksenä hallituspaikalle. Puolueessa on tällä hetkellä aika tasainen tilanne vastustuksen ja puolustuksen välillä, joten jokainen kansanedustaja tulee äänestämään henkilökohtaisen kantansa mukaan.
”Koska jäsenyys näyttää todennäköiseltä, on tärkeä kysymys Nato-keskustelussa nyt, mitä vasemmistoliitto haluaa tehdä siellä”, Andersson tiivisti.
”Tärkeä kysymys Nato-keskustelussa on nyt, mitä vasemmistoliitto haluaa tehdä siellä.”
Natossa olisi hänen mukaansa tärkeää toteuttaa entistä laajempaa pohjoismaista yhteistyötä, jonka esimerkiksi Norjan ja Tanskan Nato-jäsenyys aiemmin on estänyt. Tämä toisi toivon mukaan myös esimerkiksi ihmisoikeustasapainoa USA:n verraten.
”Mikäli Venäjä näyttää häviävän sodan, pelätään että se voisi madaltaa Venäjän kynnystä käyttää pienempiä ydinaseita”, Andersson huomautti. Tämä uhkakuva osoittaa, että vasemmistolla on merkittävä rooli aseistariisunnan ja ydinasekieltosopimuksen ratifioinnin puolesta toimimisessa.
”Me kaikki joudumme nyt maksamaan Putinin hintoja”
Sotatilanteen myötä on nähty, kuinka energiapolitiikka on myös turvallisuuspolitiikkaa, totesi Hanna Sarkkinen. Maanantaina Fennovoiman omistajat tekivät päätöksen Pyhäjoen Hanhikiven ydinvoimalahankkeen keskeyttämisestä. Sarkkisen mukaan kyseessä on myös aluepoliittinen kysymys, sillä hanke on iso työllistäjä ja alueelle on tehty paljon infrastruktuuria, jota voitaisiin mahdollisesti käyttää johonkin muuhun teolliseen toimintaan. Sodan myötä irrottautuminen tuontipolttoaineista sekä omavaraisuuden kasvattaminen ovat nousseet entistä tärkeämmiksi tavoitteiksi. Vihreän siirtymän nopeuttaminen on tärkeää sekä päästöjen vähentämisen että turvallisuuden vuoksi. Sodan myötä myös hinnat ovat lähteneet nousuun.
”Me kaikki joudumme nyt maksamaan Putinin hintoja”, Sarkkinen summasi.
Tavoitteiden eteen on hallituksessa tehty töitä, hän sanoi. Sodan alkaessa hallitus perusti varautumisen ministerityöryhmän, joka kartoittaa Suomen huoltovarmuutta ja tekee tarvittavia päätöksiä. Biopolttoaineiden jakeluvelvoitteita on päätetty laskea polttoaineiden hintojen alentamiseksi ja ammattiautoilijoille on päätetty myöntää tuki. Myös maataloustuottajien kustannuskriisiä pyritään hillitsemään lisätuilla.
”Maatalouden kannattavuuskriisi on jo pitkäaikaisempi rakenteellinen ongelma, johon olisi löydettävä myös rakenteellisia ratkaisuja”, Sarkkinen totesi viitaten suurimpiin elintarvikkeiden jälleenmyyjiin ja maataloustuottajille maksettaviin mataliin tuottajahintoihin.
