Raahessa siunattiin 100 vuotta sitten kuolleet punavangit

Raahessa paljastettiin vappuna kaksi sisällissodan muistomerkkiä, toinen entisellä vankileirillä ja toinen leirillä kuolleiden hautamuistomerkillä. Porvari- ja kauppakoulun seinässä muistutetaan nyt koululla huhtikuusta elokuuhun 1918 sijainneesta vankileiristä ja sillä kuolleista punavangeista. Kuolleiden nimet puolestaan lisättiin Haaralan hautausmaalla sijaitsevan hautamuistomerkin yhteyteen.

Raahen vankileirillä kuolleiden omaisia kävi vappuna laskemalla kukkia sukulaisensa nimen viereen. (Kuva: Niko Peltokangas)

Kansanedustaja Katja Hänninen (vas) puhui vankileirin muistolaatan julkistustilaisuudessa. Hän halusi muistuttaa kuulijoita siitä, ettei köyhä kansa ole saanut mitään ilman uhrauksia, työtä ja uskoa parempaan huomiseen.

– Me kunnioitamme heidän muistoaan, jotka ovat aatteensa ja vakaumuksen puolesta kuolleet. Ajatuksemme ja sydämemme ovat myös heidän luonaan, jotka ovat sukupolvien ajan kantaneet kansalaissodan tapahtumien tuskaa sisällään.

Pelko, viha, epätoivo ja ahdistus olivat todennäköisesti sotaan joutuneiden päällimmäiset tunteet.

Yhteiskunta on muuttunut sadassa vuodessa radikaalisti, Hänninen totesi. Vuonna 1918 suurin osa kansasta eli köyhyydessä ilman mahdollisuuksia parantaa elinolosuhteitaan. Yleinen ja yhtäläinen äänioikeuskaan ei tuonut välittömästi parannuksia heikompiosaisten elämään.

– Pelko, viha, epätoivo ja ahdistus olivat todennäköisesti sotaan joutuneiden päällimmäiset tunteet ja ne myös ohjasivat ihmisten toimintaa.

Raahen Laulutoverit esiintyi vapun tilaisuuksissa Pauli Ylitalon johdolla. (Kuva: Niko Peltokangas)

Vankileireillä kuoli kuitenkin enemmän suomalaisia kuin sodassa. Tautien, kidutuksen ja murhien lisäksi vankeja kuoli nälkään, sillä omaisia kiellettiin tuomasta vangeille ruokaa. Raahen vankileirillä oli viiden kuukauden aikana enimmillään lähes 800 vankia, joista 142 kuoli ennen siirtoa Tammisaareen. Kuolleisuus leirillä oli maan korkeimpia.

Kuolleisuus leirillä oli maan korkeimpia.

Haaralan hautausmaalla vuonna 1951 pystytyn muistomerkin yhteydessä paljastettiin kaksiosainen muistolaatta, johon on kaiverrettu joukkohautaan haudattujen vankien nimet. Nimilistassa on eritelty myös kuusi aseistakieltäytymisen vuoksi teloitettua pyhäjokista vainajaa. Nimet luettiin tiistaina ääneen tilaisuudessa, jossa piispa Samuel Salmi muistosiunasi vainajat.

Siunaustilaisuuden avaukseksi puhunut Raahen terästehtaan ammattiosaston puheenjohtaja Sami Nyman kiitti piispaa muistomerkkihankkeen suojelemisesta. Hän osoitti kiitokset erikseen myös Lauri Maaralalle varainhankinnan hoitamisesta sekä Viljo Lehmuskedolle, jonka historiantutkimus tuki hankkeen etenemistä.

– Emme muista tovereitamme vihan ja koston vuoksi, vaan rauhan vuoksi, Nyman totesi.

Sadan vuoden aikana kuva sisällissodasta on muuttunut, tasapainottunut ja auttanut ymmärtämään sodan osapuolten motiiveja, sanoi pitkän linjan vasemmistopoliitikko Kalevi Kivistö vappupuheessaan Raahessa tiistaina. Sotaan osallistuneiden ja siitä kärsineiden ihmisarvon tunnustaminen ja kunnian palauttaminen ovat Kivistön mukaan mahdollistaneet myös kansallisen sovinnon rakentamisen.

– Emme voi enää leirille suljettujen kärsimyksiä lievittää, mutta voimme parhaimmalla tavalla kunnioittaa heidän muistoaan toteuttamalla niitä kansanvallan ja yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden arvoja, joiden puolesta he toimivat.

Tänä vuonna työväen vappujuhlaa vietettiin Härkätorin sijaan Raahesalissa. Tapahtumien erityisenä teemana oli Raahessa vuonna 1918 toimineen vankileirin uhrien muistaminen. Porvari- ja kauppakoululla sijainneella leirillä kuoli 142 vankia.

Kivistö kuvaili tieteen ja taiteen murtaneen vähitellen sisällissodasta rakennettuja myyttejä. Tapahtumia punaisten näkökulmasta kuvasivat F.E. Sillanpää, Lauri Viita sekä tietysti Väinö Linna.

– Yhden vaikuttavimmista uusista teoksista kirjoitti täälläkin hyvin tunnettu Heidi Köngäs, jonka Sandra-teos on koskettava tarina pohjoishämäläisen perheen kohtalosta.

Tieteen puolelta Kivistö mainitsi punaista ja valkoista terroria sekä vankileirien oloja 1960-luvulla tutkineen Jaakko Paavolaisen. Sittemmin vuosituhannen vaihteessa on tehty sotasurmaprojekti, jossa kuva sodan uhreista on tarkentunut entisestään.

Myyteillä Kivistö tarkoitti ajatusta vapaussodasta, jossa venäläiset joukot ajettiin vastaitsenäistyneestä maasta.

Myyteillä Kivistö tarkoitti ajatusta vapaussodasta, jossa venäläiset joukot ajettiin vastaitsenäistyneestä maasta.

Kivistö viittasi professori Heikki Ylikankaan käsitykseen, jonka mukaan valtaosa venäläisistä sotilaista pysytteli sodan ulkopuolella ja sotaan osallistuneetkin auttoivat enemmän valkoisia kuin punaisia. Vapaussotaa venäläisiä vastaan ei tarvinnut käydä, mutta valkoisten voiton varmistivat ulkomaiset joukot, sillä Saksassa koulutettujen jääkärien lisäksi sotaan osallistui heidän puolellaan yli 10 000 saksalaista sotilasta.

Sota oli sisällissota, Kivistö sanoi. Siinä taisteltiin siitä, miten yhteiskunnalliset olot itsenäisessä Suomessa järjestetään. Kumpikin osapuoli halusi tutkijoiden mukaan Suomen vapautta yhtä palavasti. Itsenäisyys ei kuitenkaan ollut itsestäänselvyys, sillä saksalaiset joukot jäivät maahan vahtimaan eduskunnan päätöksentekoa. Vasta Saksan romahdus ensimmäisessä maailmansodassa pelasti Suomen joutumasta sen protektoraatiksi, ”suojelukseen”.

Taustalla oli vasemmistoenemmistöisen ja korkeimman vallan käyttäjäksi julistautuneen eduskunnan hajottaminen.

Toinen myytti liittyy laittomana pidettyyn kapinaan. Kivistö muistutti, että taustalla oli vasemmistoenemmistöisen ja korkeimman vallan käyttäjäksi julistautuneen eduskunnan hajottaminen, mitä sosialistit pitivät laittomana.

– Tapahtumasarja horjutti vakavasti käsitystä, jonka mukaan uudistuksia voitaisiin toteuttaa eduskunnan kautta.

Nykyhallituksen muutosesitykset siirtävät enemmistön suomalaisista epävarmuuden aikaan. Sote-uudistuksella maamme valtaapitävät poistavat viimeisetkin hyvinvointivaltion rippeet. Siirrymme kilpailuvaltioon ja -kuntiin, missä asukkaat, asiakkaat, palvelut ja työntekijät ovat jatkuvassa kilpailussa. Sote merkitsee satojen tuhansien pienipalkkaisten naisten pysyvien työsuhteiden poistamista. Edessä on jatkuvat yt-neuvottelut. Esimakua on saatu Postin karkeista potkuista, Soneran jatkuvista yt-neuvotteluista sekä muun muassa VR:n kaaosmaisesta henkilöstöpolitiikasta.

Sote merkitsee satojen tuhansien pienipalkkaisten naisten pysyvien työsuhteiden poistamista.

Suurin osa sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöistä on pienpalkkaisia perheenäitejä, joten epävarmuus siirtyy myös perheiden lasten elämään. Pääministeri vielä kehtaa sanoa olevansa huolestunut huonoista oppimistuloksista suurten säästöjen keskellä painivien koulujen takia. Edessä saattaa olla seuraavaksi koulujen yksityistäminen. Silloin ei suurilla perheillä ei ole varaa enää lastensa kouluttamiseen.

STM:n ja vastaavien viranhaltioiden valinnanvapausvastauksissa toistuu ”jos terveyskeskus tai palvelupiste säilyy” – Sitran ennusteen mukaan sotessa jo alkuvuosina yli 100 terveyskeskusta lopetetaan.

Palvelujen kilpailuttamisesta on kokemusta muun muassa vammaisten asumispaikkojen vaihtamisesta. Sama on edessä vanhusten asumisessa.

Kilpailuvaltio keskittää asukkaat muutaman suuren keskukseen ja vaalipuheista huolimatta nykymallilla maaseuduille ei jää elinvoimaa.

Aikoinaan haaveiltiin ns. kumppanuudesta, missä aikomuksena oli yhdistää kuntien, yritysten, järjestöjen ja perheiden vahvuudet. Tuolloin pidettiin selvänä, että se tarkoittaa hyvinvoinnin tuottajien yhteisöä, jota ohjaavat demokraattiset instituutiot. Toisin kuitenkin kävi, ja kilpailutus jyräsi pienet. Esimerkiksi Raahen kaikki yksityiset palveluyksiköt, kolme kappaletta, on ostanut suuri palvelutuottaja ja nyt Korvenkin palvelukoti Vihannissa myytiin Mehiläiselle.

Kilpailuvaltio keskittää asukkaat muutaman suuren keskukseen ja vaalipuheista huolimatta nykymallilla maaseuduille ei jää elinvoimaa. Tämä on osoitettu monin väestötutkimuksin.

Kilpailuttaminen on jo rapuistuttanut yhteisvastuun eli solidaarisuuden, kun nykyinen päättäjäsukupolvi leimaa eläkkeellä olevat työläisetkin suurituloisiksi, vaikka heidän ostovoimansa on vuosien kuluessa laskenut.

 

Viljo Lehmusketo
Raahe

Raahen Lapaluodon kaavoittaminen on taas esillä paikallisen kepulaisen vaalitärppinä. Tuntuu siltä, että vain “oikeat” henkilöt ja ryhmät saavat mukamas asioita eteenpäin.

Palautetaanpa mieliin osa pitkästä historiasta. Kaupunki halusi kaavoittaa muun muassa Välikylän ja Lapaluodon 1980-luvulla. Pitkän oikeustaistelun tulos oli se, että korkein hallinto-oikeus totesi alueen liian saastuneeksi.

SKDL:n valtuustoryhmä teki 1980-luvulla aloitteen, että lähelle nykyistä uutta asuinaluetta rakennettaisiin rivitaloihin tavallisille raahelaisille vuokra-asuntoja. Viranhaltijat tyrmäsivät hankkeen: alueen maa oli liian myrkyllistä.

Seuraava yritys oli Välikylän kaavoitushaave. Tässä yhteydessä kävi ilmi, että alue oli liian vaarallinen, koska sinne tuli ilmeisesti tehtaan melun takia asukkaille haitallisia ääniä.

Lapaluoto on yli 100 vuotta vanha työläiskaupunginosa, jonka säilyttäminen ja kehittäminen pitäisi olla itsestään selvä asia. Asukkailla pitää olla samanlaiset mahdollisuudet asua ja rakentaa kuten muillakin raahelaisilla.

Uuden kepulaisvallan aikana alueelle on kuitenkin noussut suuri omakotikeskittymä. Tätä muun muassa aikoinaan kaupunginhallituksessa olleet toverit ihmettelivät kysellen selvitettiinkö ollenkaan tätä perustelua uuden asuinalueen kaavoittamisessa?

Tein entisen kansaedustaja Juhani Vähäkankaan esityksestä valtuustoryhmämme kanssa 6.9.2011 aloitteen Lapaluodon kaavoittamisesta. Juhani oli sitä mieltä, että alue pitäisi kaavoittaa, koska lähialueellekin oli tehty uusi asuinalue.

Aloitteessa todettiin seuraavasti: “Lapaluoto on yli 100 vuotta vanha työläiskaupunginosa, jonka säilyttäminen ja kehittäminen pitäisi olla itsestään selvä asia. Asukkailla pitää olla samanlaiset mahdollisuudet asua ja rakentaa kuten muillakin raahelaisilla”.

Tuolloin julkisuudessa olleiden tietojen mukaan tehtaan päästöt eivät olisi olleet enää esteenä. Aloite ei kuitenkaan johtanut mihinkään. Tuolloin etusijalla ja esteenä oli sataman kaavoittaminen ja tuleva uusi sulatto, jotka pitää ensiksi kaavoittaa. Sulatto tehtäisiin muka niin, ettei se olisi haitaksi asukkaille. Miksi siis aikaillaan?

Asiasta tällä hetkellä kiivaileva kepulaisvaltuutettu ei ole tehnyt virallista aloitetta asiasta. Se, että valtuustossa asia oltaisiin yksimielisesti päätetty on vain puhetta. Virallista päätöstä ei ole – oli vain puhetta ja hyminää valtuustossa. Kaavoituspäätös lienee vieläkin kovan työn takana.

Viljo Lehmusketo
Raahe

Vasemmiston valtuustoryhmä on tehnyt Raahessa kymmeniä aloitteita kuluvalla vaalikaudella. Valtuustoryhmän puheenjohtaja Niko Peltokangas summaa kauden aikana ajettuja teemoja ja aloitteita.

 

Raahelaiset vasemmistovaltuutetut ovat esittäneet kauden aikana 119 valtuustoaloitetta tai -kysymystä. Heti ensimmäisenä vuonna aloitteita ja kysymyksiä tehtiin 47. Toistuvia teemoja ovat olleet vanhuspalvelut, terveys- ja erityisesti sosiaalipalvelut, koulut, kaavoitus sekä Vasemmiston vaalilupauksiin lukeutunut asukkaiden vaikuttamismahdollisuudet.

 

Vaikea alku

Kaupunginvaltuusto kokousti pari kertaa jo ennen kauden alkua, sillä uusi valtuusto tarvittiin hyväksymään Vihannin ja Raahen kuntaliitoksena syntyneen kaupungin budjetti seuraavalle vuodelle. Vasemmiston johdolla valtuuston niukka enemmistö onnistui pienentämään puolella miljoonalla seutukunnan sosiaali- ja terveyspalveluista vastaavan Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän leikkauksia.

Kausi alkoi kuitenkin myös tappiolla, kun kuntayhtymän budjetista sisuuntunut porvarileiri päätti jäädyttää sisäilmaongelmien vuoksi puretun Piehingin koulun uudisrakentamisen. Myöhemmin koko hanke peruttiin kasvaneeseen kustannusarvioon vedoten eikä 60 lapsen koulua koskaan rakennettu uudelleen. Miljoonan euron lisäys olisi jäänyt pieneksi verrattuna moniin muihin kauden aikana paukkuneisiin muun muassa koulu- ja liikuntahankkeiden budjetteihin.

Piehingin koulun kohtalo ja tehdyistä sopimuksista irtaantuminen jätti jälkensä valtuustoryhmien keskinäiseen luottamukseen.

Piehingin koulun kohtalo ja tehdyistä sopimuksista irtaantuminen jätti jälkensä valtuustoryhmien keskinäiseen luottamukseen. Monet valtuutetut pitivät kuitenkin piehinkiläisten puolia myös aloitteillaan. Esimerkiksi Katja Hänninen, Joni Lackström, Asser Siuvatti ja Markku Siuvatti tekivät aloitteita piehinkiläisten palveluista ja kylän elinvoiman turvaamisesta.

 

Yrityksiä turvata demokratiaa

Valtuutettujen aloitteiden käsittelyä kehitettiin kauden aikana. Allekirjoittanut teki ensimmäisen aloitteen aloitteiden käsittelystä maaliskuussa 2013, ja sen pohjalta valtuutettujen aloitteet päätettiin tuoda valtuuston päätettäväksi sitä mukaa kuin niihin saadaan vastauksia aikaiseksi. Aiemmin aloitteet tuotiin vain tiedoksi kerran vuodessa. Myöhemmin saatiin vielä läpi aloite, jolla valtuutettujen ja kuntalaisten aloitteet viedään asianomaisen lautakunnan käsittelyyn pelkän viranhaltijavastauksen sijaan.

Vasemmisto on edistänyt avoimuutta myös esimerkiksi kuntalaisten kuulemiskanaviin ja pöytäkirjojen julkisuuteen liittyvillä aloitteilla. Valtuuston kokousten nettilähetykset aloitettiin Vasemmiston aloitteesta vuonna 2014. Kauden lopulla saimme valtuustolta vastakaikua myös vaatimuksellemme pitää kokouspöytäkirjat netissä pidempään kuin vuoden ajan.

Tulevalla kaudella voimaan astuvan organisaatiouudistuksen valopilkku liittyy sekin kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksiin.

Tulevalla kaudella voimaan astuvan organisaatiouudistuksen valopilkku liittyy sekin kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksiin. Uudistuksen myötä Raahessa aloittaa toimintansa eri kaupunginosia edustava lähidemokratiahallitus, jonka luomiseen Vasemmiston edustajat vahvasti osallistuivat.

Valitettavasti organisaatiouudistuksen suurimmat muutokset ovat kuitenkin demokratiaa leikkaavia. Lautakuntien määrä tippuu neljään ja luottamushenkilöiden määrä niissä puolittuu. Joitain huononnuksia saatiin estettyä, mutta kokonaisuutena uusi lautakuntamalli keskittää valtaa ja vähentää asukkaiden äänen kuulumista.

 

Aamupäivätoiminnasta taistellaan

Ykkös- ja kakkosluokkalaisten aamu- ja iltapäivätoiminta on elänyt epävarmuudessa koko kauden ajan. Kestävän toimintamallin luultiin syntyneen keväällä 2015, mutta seuraavana vuonna opetuslautakunta päätti ajaa aamupäivätoiminnan alas.

Vasemmiston valtuutetut tekivät runsaasti töitä aamu- ja iltapäivätoiminnan turvaamiseksi ja lakkauttamispäätösten perumiseksi. Palvelu on monelle tärkeä väline työn ja perhevastuiden yhdistämiseksi, ja kuuluisi strategiassaan lasten Raahena esiintyvän kaupungin palveluvalikoimaan. Vaikuttaminen asian puolesta jatkuu kuntavaaleissa ja tulevassa valtuustossa.

Esitimme myös vähävaraisten perheiden ja opiskelijoiden elämäntilanteen huomioimista päivähoitomaksuissa.

Esitimme myös vähävaraisten perheiden ja opiskelijoiden elämäntilanteen huomioimista päivähoitomaksuissa. Hyvinvointikuntayhtymässä vastustimme asiakasmaksujen korotuksia ja teimme aloitteen terveyskeskusmaksujen poistamiseksi ensi vuoden alusta lähtien.

Asiakasmaksujen hillitseminen on tavoitteena myös uimahallin osalta. Paisuneet remonttikulut ja kassavaikeudet luovat nostopaineita hinnankorotuksiin, mutta vasemmisto pelkää nousevien hintojen syrjäyttävän lapsia, perheitä ja muita käyttäjiä palvelun piiristä. Eräässä aloitteessa vasemmistovaltuutettu esitti yhden maksuttoman uintipäivän tarjoamista lapsille ja nuorille kuukausittain.

 

Tuulivoimaloiden rakentaminen on puhuttanut Raahessa tälläkin kaudella runsaasti. (Arkistokuva)

Kaksi kilometriä tuulivoimaloihin

Vasemmiston valtuutetut tekivät muutamia konkreettisia aloitteita, joille saatiin näkyviä tuloksia. Tarja Ollankedon aloitteesta kaupunki on tästä talvesta alkaen tarjonnut eläkeläisille maksuttomat liukuesteet kenkien pohjiin. Palvelu osoittautui alusta lähtien suosituksi.

Vasemmiston aloitteesta päätettiin Raahessa julkistaa kirjailija Algot Untolan muistolaatta. Myös Maiju Lassilana ja Irmari Rantamalana tunnettu Untola toimi Raahessa opettajana 1800-luvun lopulla ja oli muun muassa perustamassa työväenyhdistystä kaupunkiin. Punavankina vuonna 1918 surmatun Untolan muistolaatan kustantaa Raahe-seura, joka myös selvitti kouluna toimineen talon sijainnin.

Asukkaiden huolet on saatu vähitellen paremmin kuuluviin tuulivoimayhtiöillekin.

Tuulivoimaloiden rakentaminen on puhuttanut Raahessa tälläkin kaudella runsaasti. Asukkaiden huolet on saatu vähitellen paremmin kuuluviin tuulivoimayhtiöillekin, ja kaupunginvaltuusto päätti lokakuussa 2014, että tuulivoimaa voi kaavoittaa ja rakentaa vähintään kahden kilometrin etäisyydelle asutuksesta. Tästä rajauksesta oli tehty vasemmiston aloitekin.

Konkreettisena aloitteena voi mainita vielä näkövammaisille suunnatun Luetus-palvelun käyttöönoton. Paikallislehti lähti palveluun mukaan Viljo Lehmuskedon esittämän aloitteen innoittamana ja tästä saimme palvelun käyttäjiltä kiitosta.

 

Niko Peltokangas

Kirjoittaja on raahelainen ensimmäisen kauden valtuutettu, vasemmiston valtuustoryhmän puheenjohtaja ja kaupunginhallituksen jäsen.

Raahen Vasemmiston valtuustoryhmä teki maanantaina kaupunginvaltuuston kokouksessa aloitteen, joka edellyttää kaupungin selvittävän, millaisiin tilanteisiin toimeentulotuen maksatuksen siirtäminen Kelan hoidettavaksi on johtanut.

Taustalla ovat tiedot Kelan toimistojen ruuhkautumisesta sekä Raahen hyvinvointikuntayhtymän käytäntö olla myöntämättä harkinnanvaraista toimeentulotukea ennen kuin Kela on tehnyt päätöksen perustoimeentulotuesta.

(lisää…)

Oulun vaalipiirin kansanedustajat valitsivat kokouksessaan puheenjohtajakseen ja vaalipiirin kansanedustajien yhteyshenkilöksi toisen kauden kansanedustajan Katja Hännisen (vas). Vuodeksi kerrallaan valittava puheenjohtaja koordinoi vaalipiirin eri toimijoiden ja kansanedustajien välisiä tapaamisia.

– Oulun vaalipiirin kansanedustajat tekevät hyvää yhteistyötä yli puoluerajojen vaalipiirin asioiden edistämiseksi. Ylläpidämme ja luomme yhteyksiä alueemme yrittäjiin, työntekijöihin, virkamiehiin, päättäjiin tai esimerkiksi kouluihin. Vaalipiirimme kansanedustajat haluavat pitää huolta siitä, että pohjoisen Suomen ääni kuuluu yhteisessä päätöksenteossa, Hänninen sanoo.

Raahen Piehingissä asuva Hänninen on eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnan sekä lakivaliokunnan jäsen. Lisäksi Hänninen toimii Raahen kaupunginvaltuutettuna.

Pohjois-Pohjanmaalla alkuviikosta vieraillut vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson kiritti kuntavaalikampanjointia Raahessa ja Oulussa. Kiertue pysähtyi ensin Raahen terästehtaalla, sieltä yleisötilaisuuteen Oulun yliopistolle ja lopulta kaupungin keskustan kahvilaan, joka tulikin yleisöstä tupaten täyteen.

Ajankohtaisista aiheista alustanut Andersson summasi hallituspolitiikkaa kädenojennuksiksi yksityisille yrityksille veronmaksajien kustannuksella.

Yksi massiivisen mittakaavan kädenojennus olisi ollut liikenneministeri Bernerin kariutunut liikenneväylähanke, joka olisi Anderssonin mukaan vienyt yhtiöittämisen kautta liikenneväylästöä kauemmas eduskunnan päätösvallan ulottuvilta ja taannut yksityisten operaattoreiden rynnistyksen uusille markkinoille.

En ole yrittäjävastainen, yrittäjiä tarvitaan. On eri asia yksityistää kansallisomaisuutta.

– En ole yrittäjävastainen, yrittäjiä tarvitaan. On eri asia yksityistää kansallisomaisuutta, Andersson totesi.

 

Tavoitteena hallituksen perääntyminen valinnanvapaudessa

Kansallisomaisuuden yksityistämistä on myös kaavailtu soteuudistus, johon ympättiin kokoomuksen toiveesta ns. valinnanvapausmalli.

– Valinnanvapaus kuulostaa hyvältä, mutta johtaa siihen, että verorahoilla kustannetaan terveysbisneksen toimintoja. Asiakassetelillä avataan erikoissairaanhoidon palveluja markkinoiden hoidettaviksi, Andersson sanoi. Hän arvioi, että uudet ratkaisut tulisivat myös ”melko takuuvarmasti” kalliimmiksi kuin nykyjärjestelmä.

Hänestä on merkittävää, että sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten lisäksi myös jotkin kokoomuslaiset varoittavat alan yksityistämisen vaaroista – ainakin silloin, kun yksityistäminen tehdään yhdellä rysäyksellä, kuten Andersson kuvaili. Hän viittasi entisen elinkeinoministerin Jan Vapaavuoren blogikirjoitukseen, jossa tämä huomautti, että kapitalisti on usein lainsäätäjää ovelampi.

Andersson muistutti, että sote-rahoitusmalliin nivotaan sisään kolmen miljardin säästöt: se tarkoittaisi palveluverkon merkittävää karsimista tai asiakasmaksujen korottamista.

– Vaikka me Vasemmistossa olemmekin soteuudistuksen kannalla, emme kannata valinnanvapausmallia, vaan maakuntamallia maakuntien verotusoikeudella.

– Tehdään kuntavaaleista sote-vaalit. Tavoitteenamme on, että hallitus vetää suunnitelmansa pois valinnanvapauden osalta, Andersson sanoi.

 

Pohjois-Pohjanmaan kiertueellaan Andersson vieraili myös Raahen terästehtaalla. (Kuva: Mikko Kähkönen)

Suunnanmuutosta tekemään

Hallituksen kynsissä varhaiskasvatuksen ja koulutuksen rahoitus on kokenut kovia. Säästöt ovat olleet poikkeuksellisen rajuja.

Vastavetona säästövimmapolitiikalle vasemmistoliitto vaatii subjektiivisen päivähoito-oikeuden säilyttämistä kaikissa kunnissa.

– Ja ryhmäkoot pitää säilyttää järkevän kokoisina, jotta varhaiskasvatuksen ammattilaisilla on mahdollisuus tehdä työnsä hyvin, Andersson sanoi.

Hän kertoi olevansa huolissaan sekä koulujen että oppilaiden keskinäisten tasa-arvoerojen kasvusta.

– Vasemmistolaisesta vinkkelistä erityisen huolestuttavaa on, että perhetausta vaikuttaa entistä enemmän oppimistuloksiin.

Jotta politiikan suunnanmuutos olisi mahdollinen, tarvitaan vasemmiston voitto ensin kuntavaaleissa.

– Nämä kuntavaalit tulevat olemaan äärimmäisen mielenkiintoiset, sillä niiden tulos on myös väliluottamusäänestys hallituksen politiikalle, Li Andersson totesi.

– Onneksi oppositio on historiallisen hyvä. Oppositio ei ole vain eduskuntaryhmä, vaan se koostuu kaikista meistä, hän huomautti.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson vierailee Raahessa ja Oulussa maanantaina 23. tammikuuta.

Andersson vierailee Raahen terästehtaalla aamupäivällä klo 9-12.

Oulussa Andersson on tavattavissa klo 14-16 Oulun yliopiston luentosalissa L7, jossa järjestetään keskustelutilaisuus korkeakoulupolitiikasta. Tilaisuuden järjestää OAMK:n ja Oulun yliopiston vihreä vasemmisto OViVa.

Alkuillasta Andersson on tavattavissa klo 17-19 puistokahvila Makiassa, joka sijaitsee Otto Karhin puistossa.