– Näin junantuomalle nuorelle Rovaniemen kuntapolitiikka on näyttäytynyt setäkerhona, joka ajattelee enemmän turismia ja sen tuomia rahoja, kuin kaupunkilaisia ja kaupungin työntekijöitä, kuvailee Joensuusta Rovaniemelle vuonna 2017 muuttanut Mari Ikonen.

– Kaupunki on koko ajan kriisissä talouden kanssa, eikä kasvavilla turistimäärillä näytä olevan siihen positiivista vaikutusta. Kausityöntekijät maksavat veronsa muualle. Meidän pitäisi miettiä kuinka heidät saisi jäämään kaupunkiin asumaan. Sama juttu opiskelijoiden kohdalla: meidän on satsattava peruspalveluihin ja luotava kaupungista viihtyisä ympäri vuoden, kaikkialla ei voi olla harmaita betonilohkareita hotelleina.

Nuoriso-ohjaajana Rovaniemen kaupungilla työskentelevä Ikonen moittii kuntatyöntekijöihin ja palveluihin kohdistettavia säästöjä: kun palvelut supistuvat, henkilöstö voi pahoin ja työpanos heikkenee. Työterveyden menot kasvavat.

– Kaksi suurinta sairasloman aiheuttajaa ovat tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä mielenterveysongelmat. Silti kaupunki halusi säästää muun muassa työntekijöiden liikunta- ja kulttuuriseteleistä.

“Tällä hetkellä kaupungissa tuntuu siltä, ettei apua saa ennen kuin jaksaminen menee niin huonoksi, ettei koulunkäynti suju.”

Näihin asioihin Ikonen haluaisi isoja muutoksia. Siksi myös kuntapolitiikka kiinnostaa ja ensi vuoden kuntavaaleihin valmistautuminen vasemmistoliiton listoilta on hänellä ”jo hyvin käynnissä”.

– Haluan tuoda kaupunkilaislähtöistä politiikkaa Rovaniemelle. Lisäksi työskennellessäni nuorten kanssa niin nuorisotiloissa kuin kaduilla näen ja kuulen, kuinka nuoria ei huomioida päätöksenteossa ja mitä he erityisesti tarvitsevat.

Ja rovaniemeläisnuoret tarvitsevat nyt satsauksia muun muassa mielenterveyspalveluihin, Ikonen jatkaa.

– Tällä hetkellä kaupungissa tuntuu siltä, ettei apua saa ennen kuin jaksaminen menee niin huonoksi, ettei koulunkäynti suju. Toivoisin myös lisätukea etsivään nuorisotyöhön. Etsivillä on iso merkitys monen nuoren elämässä, mutta nykyisillä resursseilla ohjausaika jää lyhyeksi. Paljon on toivottu myös harrastusmahdollisuuksia, kuten skeittihallia ja graffitiseinää, kuten myös toimivampaa joukkoliikennettä, jolla harrastuksiin pääsee.

Lääkettä sairaalle järjestelmälle

Omaa nuoruuttaan muistellessaan Mari Ikonen kertoo kokeneensa poliittisen heräämisen yläasteiässä, kun punk-musiikki vei sanomansa kautta vasemmalle.

– Aloin tiedostaa yhteiskuntaa ja miten se toimii, tai ei toimi, hän kuvailee.


Lue juttu loppuun Kansan Tahdon paperinumerosta 3/2020!

Saat kymmenittäin kiinnostavia artikkeleita yhteiskunnasta ja kulttuurista, ihmisistä ja ilmiöistä tilaamalla vasemmistolehden pohjoisesta. Vuositilauksen hinta on 65 euroa / 8 numeroa. Tarkista mahdollinen ammattiliittosi lehtietu.

Siirry tästä tilaamaan!

Rovaniemen vapussa puhunut entinen vasemmistoliiton kansanedustaja, Rovaniemen kaupunginvaltuutettu Esko-Juhani Tennilä kuvaili Juha Sipilän porvarihallitusta eriarvoisuuden kasvun kiihdyttäjäksi. Leikkaukset on suunnattu pienituloisiin ja koulutukseen, ja työttömiä kuritetaan ns. aktiivimallilla.

– Sipilän hallituksen uusin tavoite on nuorten työntekijöiden irtisanomissuojan heikentäminen. Ay-liikkeen ja vasemmistopuolueiden tehtävä on vastata hankkeeseen päättäväisesti. Joukkovoimaahan ay-liikkeellä yhä on, Tennilä muistutti.

Joukkovoimaahan ay-liikkeellä yhä on.

Hän muisteli puheessaan työväenliikkeen menneitä vuosikymmeniä, mutta myös Lapin historiaa viimeisen sadan vuoden ajalta.

– Työväenliike sai täällä alkunsa 1906, kun eri puolilta maata Lappiin metsätöihin tulleet metsätyömiehet aloittivat Kemi-yhtiön savotoilla Itä-Lapissa ja Sodankylässä lakon surkeiden palkkojen nostamiseksi ja kämppäolojen parantamiseksi. Lakossa oli pari tuhatta metsätyömiestä, jotka perustivat Tukkityöläisten renkaan ja rakensivat Rovaniemen keskustaan toimitilat. Lakko hävittiin mutta siemen oli kylvetty.

Lapissa 1960- ja 70-luku olivat hyvin vaikeita kun metsätyö koneellistui ja maakunnasta alkoi laajamittainen muuttoliike Ruotsiin.

– Lappi uhkasi tyhjentyä ja tuossa tilanteessa Lapissa pantiin karvalakit päähän ja noustiin junaan Helsingin herroja painostamaan. Joukkotoiminnan ansiosta Lappiin saatiin mm. Kemijärvelle sellutehdas, Rovaniemelle Lapin yliopisto ja Tornioon terästehdas, Tennilä kertasi.

Ei anneta periksi vaan vaikutetaan porukalla maan ja myös kotikunnan päätöksentekoon.

Hänen mukaansa asukkaiden suoran vaikuttamisen merkitys on näkyvillä myös Rovaniemen kuntapolitiikassa.

– Vuosi sitten Vappuna huolenaiheenamme oli se, että Rovaniemelle oltiin rakentamassa kilpaurheilutarpeisiin uusi uimahalli Ounasvaaralle ja kaupungin keskustassa pitkään toiminut uimahalli haluttiin purkaa. Onneksi syntyi laajaa ja näkyvää vastarintaa etenkin ikäihmisille ja koululaisille tärkeän uimahallin säilyttämiseksi. Pitkän vääntämisen jälkeen kahden uimahallin mallista on tehty päätökset kaupunginhallituksessa ja myös valtuustossa. Rovaniemellä on jatkossakin kaksi uimahallia joista toinen on Vesihiisi.

– Ei anneta periksi vaan vaikutetaan porukalla maan ja myös kotikunnan päätöksentekoon, Tennilä kehotti.

Kuntavaalit lähestyvät ja lähes kaikki ehdokkaat puolueesta riippumatta ovat olleet huolissaan vanhuksista, lapsista, sote-palveluista sekä siitä kuinka palvelujen pitää säilyä lähellä asukkaita ja olla kaikkien saatavilla. Kunnes 22.3. saimme lukea, että Rovaniemi haluaa synnytykset, päivystykset, psykiatriankin eli kaiken mitä Länskän alueella on.

Se vimma, millä Rovaniemen seutu ja sen keskustalaiset voimat pyrkivät ajamaan alas Länsi-Pohjan keskussairaalan toimintoja on käsittämätön. Asiaa pahentaa vielä se, että Meri-Lapin omat kansanedustajat ovat täysin hiljaa eli he ovat unohtaneet ne tuhannet äänestäjät, jotka ovat antaneet heille mandaatin Arkadianmäelle. Eli eipä kotiseutu paljoa kiinnosta. Hävetkää. Kovin hiljaisia ja kiusaantuneita näin vaalien alla tuntuu olevan myös keskustan ja kokoomuksen kuntavaaliehdokkaat.

Onko koko sote- ja maakuntahallintouudistuksen pohjimmainen tarkoitus varmistaa keskustan valta-asema tulevaisuudessa?

Onko koko sote- ja maakuntahallintouudistuksen pohjimmainen tarkoitus varmistaa keskustan valta-asema tulevaisuudessa kun päätöksiä tehdään Meri-Lapissa ja koko Lapin maakunnassa? Herää kysymys, toteutuuko alueen demokratia ja onko tarkoitus oikeasti parantaa ihmisten perusturvaa ja palveluita vai pönkittää yhden puolueen valta-asemaa?

Perusteluja Länskän säilyttämiselle löytyy. Meri-Lapissa on kaksi paperitehdasta, terästehdas, kaksi satamaa, lentokenttä ja 65 000 asukasta eli sama määrä kuin Rovaniemellä. Jos ja kun Kaidi tekee biojalostamon, niin Länskän säilyttämiselle on vielä painavammat perusteet. Meri-Lapin alue tuottaa noin kymmenen prosenttia koko Suomen bruttokansantuotteesta.
Sen sijaan Rovaniemen työpaikoista lähes kaikki luodaan verovaroilla. Tästäkin näkökulmasta Länskän alasajointo on täysin perusteeton.

Pitää muistaa myös, että päätöksillä on vaikutusta satojen ihmisien työpaikkaan Länsi-Pohjan keskussairaalassa.
Pyydämme kaikkia Meri-Lapin kunnanvaltuutettuja ja ehdolla olevia nousemaan taisteluun Länsi-Pohjan keskussairaalan puolesta. Meillä on paljon pelissä; työpaikat, lapset, vanhukset, koulutus ja koko Meri-Lappi, joka on hieno paikka asua, kunhan sitä yhdessä puolustetaan. Me ansaitsemme sen.

Tommi Sauvolainen, Jari Holland, Teemu Vahlroos, Petri Markkanen
Kemi