Vasemmistoliiton Lapin piiri vaatii tasokorotusta sosiaaliturvaan ja indeksikorotusten palauttamista.

– Useita vuosia jatkuneet indeksijäädytykset ovat syöneet niin eläkeläisten, opiskelijoiden, sairaiden kuin työttömien ostovoimaa. Tällä on useiden järjestöjen mukaan suora vaikutus ihmisten hyvinvointiin, kun rahat eivät riitä esimerkiksi välttämättömiin ruoka- ja lääkehankintoihin, piirijärjestö muistuttaa kannanotossaan.

Indeksijäädytykset ovat ajaneet tuhansia köyhyysrajan alapuolelle.

– Tämä on arvopolitiikkaa ja se näkyy erittäin valitettavalla tavalla pienituloisten arjessa. Indeksijäädytykset ovat ajaneet tuhansia köyhyysrajan alapuolelle, toteaa Vasemmistoliiton Lapin piirin puheenjohtaja Henri Ramberg.

Piirijärjestö painottaa, että indeksitarkistukset ovat sosiaalisesti oikeudenmukaisia ja olemassa siitä syystä, ettei kaikkein pienituloisimpien ostovoima heikkenisi hintojen kallistuessa. Vuoden 2019 indeksijäädytykset lisäävät viimesijaisen toimeentulotuen asiakasmäärää heikentäen ihmisten elämänlaatua ja lisäten byrokratiaa.

– Monta vuotta on menty niin, että eri sosiaalietuuksien tasoa ei ole tarkistettu ja tämän vuoksi ostovoiman heikennykset ovat kertautuneet. Siitä syystä nyt tarvittaisiin riittävä sosiaaliturvan tasokorotus ja indeksikorotus on palautettava, selventää Ramberg.

Puolueen mallissa perustulo käyttöön aikaisintaan 2023, ensiaskeleet jo tulevalla vaalikaudella

 

Vasemmistoliitto on julkistanut tänään uuden sosiaaliturvamallinsa, jossa puolue asettuu tavoittelemaan 800 euron suuruista perustuloa.  Mallissa edetään kohti perustuloa yhdenmukaistamalla ensi hallituskaudella perusturvan vähimmäisetuuksia ja tekemällä uusi, edellistä laajempi perustulokokeilu.

– Sosiaaliturva on jäänyt jälkeen työelämän murroksesta. Hallitus on aktiivimalleineen vain lisännyt järjestelmän byrokratialoukkuja. Me haluamme purkaa loukut ja rakentaa sanktioiden sijasta ihmisille mahdollisuuksia kehittyä ja tilaa toimia, vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson sanoo.

Vasemmistoliiton tavoittelema 800 euron perustulo on hieman päättyneessä perustulokokeilussa käytettyä 560 euroa suurempi. Laskelmien mukaan tämän kokoinen perustulo poistaisi hyvin pitkälle ihmisten tarpeen täydentää liian pientä perusturvaa toimeentulotuella.

“Sosiaaliturva on jäänyt jälkeen työelämän murroksesta.”

Toimeentulotuki säilyisi vasemmistoliiton mallissa edelleen välineenä, jonka avulla pienituloinen voi saada apua yllättäviin tilanteisiin. Myös asumistuki säilyisi ennallaan.

Vasemmistoliiton perustulo rahoitettaisiin verojärjestelmän muutoksilla. Hyvätuloisilta suomalaisilta perustulo verotettaisiin pois. Perustulon ympärille rakentuva järjestelmä edellyttää merkittäviä muutoksia useimpiin tulonjakojärjestelmän osiin, joten tarkkoja laskelmia mallin kustannuksista ja vaikutuksista ei voi tehdä ennen laajempaa perustulokokeilua ja monenlaisia mallinnuksia.

Perustulon rinnalle puolue säätäisi subjektiivisen oikeuden opinto-ohjaukseen tukemaan ihmisten omaehtoista opiskelua ja muuta osaamisen päivittämistä.

– Työn muuttuessa tarvitaan sosiaaliturvaa, joka auttaa ihmistä löytämään paikkansa muutoksessa. Toimivassa yhteiskunnassa ihminen saa olla samaan aikaan opiskelija ja aloittava yrittäjä ilman, että häntä rankaistaan tuen menetyksillä, Andersson sanoo.

Perustulo olisi vasemmistoliiton mukaan mahdollista ottaa käyttöön aikaisintaan vuonna 2023 alkavalla vaalikaudella. Perustuloa kohti voidaan vasemmistoliiton mielestä kuitenkin edetä jo ensi vaalikaudella yhdistämällä työmarkkinatuki, peruspäiväraha, vanhuuseläkeikää edeltävä kansaneläke, perustason sairaus- sekä vanhempainpäivärahat, kotihoidontuki, opintoraha sekä yrittäjien starttiraha yhdeksi perusturvaetuudeksi, joka sidotaan elinkustannusindeksiin.

Samalla vasemmistoliitto lakkauttaisi työvoimapoliittiset karenssit ja muut työttömyysturvan rangaistuselementit.

Samalla vasemmistoliitto lakkauttaisi työvoimapoliittiset karenssit ja muut työttömyysturvan rangaistuselementit, ja toteuttaisi edellistä laajemman perustulokokeilun, jossa tutkittaisiin perustulon vaikutusta laajemmin suomalaiseen työikäiseen väestöön.

– Sosiaaliturvan uudistamisessa ydinkysymys on, että uskommeko yhteiskuntaan, joka rakentuu vapaiden yksilöiden sisäiselle motivaatiolle, vai yhteiskuntaan, joka tarkkailee ja rankaisee kansalaisiaan kuvitellun laiskuuden kitkemiseksi. Vasemmistoliitto luottaa ihmisiin, Li Andersson sanoo.