Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin valtuuston puheenjohtaja Anne Huotari (vas) otti pettyneenä vastaan tiedon Oulaskankaan synnytysten lopettamisesta 31.12.2018. Hänen mukaansa sairaanhoitopiirin nykyinen johto ja hallitus tekivät kaikkensa synnytysten jatkumisen puolesta, mutta Valviran päätöksen jälkeen ei ole mitään tehtävissä.

Huotari muistuttaa, että lakkauttamisprosessi alkoi Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) kiristyneistä synnytyksiin liittyvistä päivystysasetuksista, joita on tehty vuodesta 2014 alkaen. Niiden taustalla on Huotarin mukaan valtiovarainministeriön säästötavoitteet. Virallisena perusteena kerrotaan potilasturvallisuus, vaikka maassamme synnytyksiin liittyvä kuolleisuus on yksi maailman alhaisimpia.

-Synnytysten osalta päivystysasetuksen kiristykset alkoivat vuonna 2014, jolloin ministeri Susanna Huovisen (sd) asetuksella määriteltiin 1000 synnytyksen raja ja synnytyssairaalassa pitää olla 24 tunnin valmius hätäleikkauksiin. Sen jälkeen v. 2016 ministeri Juha Rehula (kesk) kiristi edelleen päivystysasetusta synnytyssairaaloiden osalta. Nyt annettu Valviran päätös ja tulkinta asetuksesta osoittaa, että käytännössä synnytystoimintaan vaaditaan keskussairaalatasoinen päivystys.

– Oulaskankaan aluesairaalaan ei sellaista voida perustaa, koska se vaatisi sellaisia erikoislääkäriresursseja, joita ei ole saatavilla. Lisäksi se vaatisi muiden OYS-erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien hyväksynnän, eikä sellaista ole saatavissa, sillä pohjoisen sairaaloilla on jo nyt erikoislääkäreistä pula, selvittää Huotari Oulaskankaan synnytysten päättymisen taustoja.

Huotarin mukaan sairaanhoitopiirille ei jää nyt muuta vaihtoehtoa kuin lopettaa synnytykset Oulaskankaalta, sillä kaikki valitusmahdollisuudet on käytetty.

Sairaanhoitopiirin valtuuston puheenjohtajana toimiva ex-kansanedustaja Huotari (vas) pitää ongelmallisena, että erikoissairaanhoidon keskittämistä ajetaan asetuksilla, jolloin niistä ei juurikaan käydä etukäteen julkista keskustelua, eivätkä kansanedustajat voi niihin vaikuttaa riittävästi eduskunnassa. Asetuksilla palveluiden keskittäminen ei koske Huotarin mukaan pelkästään synnytyksiä, vaan myös työnjakoasetuksella tullaan keskittämään leikkaustoimintaa myös koko Pohjois-Suomen alueella.

Korkein hallinto-oikeus antoi tällä viikolla päätöksen, jonka mukaan Oulaisten Oulaskankaan sairaalan synnytystoiminta loppuu tämän vuoden lopussa. Oulaskankaan esimerkki kuvaa hyvin kehityssuuntaa, jossa synnytyksiä pyritään keskittämään heikoilla ja epäjohdonmukaisilla perusteilla.

Vasemmistoliiton kansanedustajat Katja Hänninen, Hanna Sarkkinen ja Aino-Kaisa Pekonen jättävät hallitukselle kirjallisen kysymyksen synnytysten keskittämisestä suuriin yksiköihin ja lisääntyneiden matkasynnytysten turvallisuusriskeistä.

– Suomi on tutkitusti yksi maailman turvallisimmista maista synnyttää. Tähän ei olisi päästy, ellei synnyttäminen olisi turvallista sekä pienemmissä että suuremmissa synnytysyksiköissä koko maassa. Nyt pienten synnytysyksiköiden alasajoa kuitenkin perustellaan turvallisuuden takaamisella, vaikka esimerkiksi Oulaskankaalla on tehty kaikki vaadittavat toimenpiteet turvallisuuden takaamiseksi, Katja Hänninen ihmettelee.

Pienten synnytysyksiköiden alasajoa perustellaan turvallisuuden takaamisella, vaikka esimerkiksi Oulaskankaalla on tehty kaikki vaadittavat toimenpiteet turvallisuuden takaamiseksi.

Äitiyshuollon selkeä työjako, jossa matalan riskin synnytyksistä hoidetaan pienemmissä yksiköissä ja korkean riskin isommissa yksiköissä, toimii pääsääntöisesti hyvin. Kuitenkin jokaisessa Suomen synnytysyksikössä niiden koosta riippumatta on tarvittaessa valmiudet myös päivystyksellisiin sektioihin, kuten hätäsektioon. Suomen äitiyshuolto on turvallista ja laadukasta koko maassa, mikä käy ilmi muun muassa THL:n tilastoista.

– Todelliset syyt synnytystoiminnan keskittämiselle vaikuttavatkin olevan säästösyyt, vaikka keskittämisen taloudellisista vaikutuksista ei ole saatavilla luotettavia laskelmia. Lisäksi kun keskittämisen säästöistä puhutaan, usein unohtuu, että kasvavat etäisyydet lisäävät matkakustannuksia ja heikentävät synnyttäjien alueellista yhdenvertaisuutta, sanoo Hanna Sarkkinen.

Vaikka raskauden seuranta on Suomessa huipputasoa, kaikkeen ei silti pystytä ikinä ennakkoon varautumaan. Erityisesti äkillisissä, vaikeissa ja yllätyksellisissä tilanteissa pitkät etäisyydet voivat heikentää synnyttäjän ja vastasyntyneen turvallisuuden. Korkean riskin matkasynnytysten määrä on ollut viime vuosina Suomessa kasvussa.

– Hätäsektion pystyy tehdä niin pienessä kuin suuressa synnytyssairaalassa, mutta ei ambulanssissa, taksissa tai kotona. Vastasyntyneiden kuolleisuus on matkasynnytyksissä selkeästi korkeampaa kuin sairaaloissa, riski on jopa kuusinkertainen. Erityisesti ennenaikaisesti syntyneiden kuolleisuusriski on huomattava, toteaa Aino-Kaisa Pekonen.