Kainuun Vasemmisto esittää, että Pohjois- ja Itä-Suomessa otetaan käyttöön kattava palkkojen syrjäseutulisä osaavan työvoiman turvaamiseksi.

Esimerkiksi Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän henkilöstöstä jää vanhuuseläkkeelle 10 lähivuoden sisään noin 900 henkilöä ja tuoreen tutkimuksen mukaan sotepalveluiden tarve kasvaa Kainuussa niin, että vuoteen 2030 mennessä pelkästään niihin voidaan tarvita kaikkiaan jopa yli 1500 uutta työntekijää.

Kainuuseen tarvitaan lisää muuttajia ja hyvin palkattu työ on monelle tärkein muuton syy.

Kuhmossa piirikokoustaan pitäneen Kainuun Vasemmiston mukaan maakunnan oma työvoima ei riitä koska eläkkeelle jää joka vuosi enemmän kuin nuoria tulee työikään.

-Meillä on jo nyt se tilanne, että on olemassa esimerkiksi koulupsykologin virka ja siihen varattuna sopimusten mukainen palkka, mutta ei ole yhtään ainoaa hakijaa. Kainuuseen tarvitaan lisää muuttajia ja hyvin palkattu työ on monelle tärkein muuton syy, piirikokous totesi.

Kainuun Vasemmiston mukaan paluumuuttoa tukeva syrjäseutulisä, työntekijöiden oikeus muuntokoulutukseen työaikana osaamistason nostamiseksi ja koulutusmahdollisuuksien lisääminen jokaisessa maakunnassa tulee ottaa painopisteeksi seuraavassa hallitusohjelmassa.

Jouko Korhonen jatkaa Kainuun Vasemmiston johdossa

Sotkamolainen alueluottamusmies Jouko Korhonen jatkaa Kainuun Vasemmiston puheenjohtajan tehtävässä vuonna 2019. Korhonen on toiminut piirijärjestön puheenjohtajana vuodesta 2013 alkaen. Ensimmäisenä varapuheenjohtajana jatkaa Miikka Kortelainen Kajaanista ja 2. varapuheenjohtajana Taina Matero Suomussalmelta. Piirijärjestö teki valinnat syyspiirikokouksessaan.

Kainuun Vasemmiston piirihallituksen varsinaiseksi jäseniksi vuodelle 2019 valittiin Juha Kortelainen Hyrynsalmelta, Eero Juutinen Kajaanista, Aki Räisänen Kajaanista, Petja Korkkonen Kajaanista, Noora Kyllönen Kajaanista, Kirsi Virtanen Kuhmosta, Jari-Pekka Pyykkönen Paltamosta, Anja Peura Puolangalta, Leena Manner Suomussalmelta ja Pertti Väyrynen Vaalasta.

Varajäseniksi valittiin Saara Karjalainen Kajaanista, Raili Myllylä Kajaanista, Sari Kyllönen Kajaanista ja Antero Kyllönen Kajaanista.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Anderssonin mielestä keskustelua työmarkkinoiden paikallisesta sopimisesta vaivaa epäkonkreettisuus. Hän kaipasi perjantaina SAK:n edustajiston kokouksen yhteydessä järjestetyssä paneelikeskustelussa puolueilta selkeitä linjauksia siitä, mistä asioista työpaikoilla halutaan sopia ja millä ehdoilla.

Andersson totesi, että vertailu muiden maiden sopimiskäytäntöihin ei toimi, jos samalla ei vertailla työntekijöiden asemaa eri maissa. Puheenjohtajapaneelissa myös vihreiden Pekka Haavisto ja RKP:n Anna-Maja Henriksson huomauttivat, että työntekijät ovat esimerkiksi Ruotsissa ja Saksassa vahvemmin edustettuina yritysten päätöksenteossa kuin Suomessa.

Vasemmisto kannattaa jo nykyisten työehtosopimusten puitteissa tapahtuvaa paikallista sopimista. Sopijapuolena tulee kuitenkin työntekijöiden puolelta olla luottamusmies.

Vasemmisto kannattaa työehtosopimusten puitteissa tapahtuvaa paikallista sopimista.

– Idea on turvata se, että työntekijöillä ei ole vain mahdollisuus vaan aitoa kykyä solmia paikallisia sopimuksia, jotta ei synny sanelutilannetta, jossa paikallisen sopimisen varjolla ajetaan läpi jotain työnantajan haluamaa ratkaisua, Andersson sanoi.

Hän muistutti, että Suomen Yrittäjät kaatoi vuonna 2016 työmarkkinajärjestöjen neuvotteleman paikallisen sopimisen mallin, joka perustui luottamusmiesmalliin.

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo vakuutti, ettei puolueen ajama paikallinen sopiminen tarkoita työehtosopimusta huonompien ehtojen neuvottelemista.

 

Ei syytä rajoittaa lakkoja

Puheenjohtajapaneelissa keskusteltiin myös poliittisista lakoista sekä alipalkkauksen kriminalisoimisesta. Kaikki puheenjohtajat pitävät poliittista lakko-oikeutta tärkeänä, mutta kokoomuksen Orpo ja keskustan Juha Sipilä olisivat valmiita keskustelemaan niiden rajoittamisesta ja “harkitusta käytöstä”.

Andersson totesi, ettei Suomessa ole sellaista lakkoherkkyyttä tai mitään erityistä tilannetta, joka edellyttäisi lakko-oikeuden rajoittamista. Vihreiden Haaviston mielestä työmarkkinajärjestöjen keskinäisessä dialogissa on suuria ongelmia, ei lakko-oikeuden käyttämisessä.

Vasemmisto haluaisi SDP:n ja vihreiden tavoin tehdä alipalkkauksesta laitonta. Työehtojen noudattamista vaativat myös muut puheenjohtajat, mutta he pitävät ensisijaisina keinoina valvonnan lisäämistä.

Vasemmistoliiton Lapin piiri lyttää hallituksen kaavailut irtisanomissuojan heikentämiseksi alle 20 henkeä työllistävissä yrityksissä.

– Hallituksen aikomukset saattavat kansalaiset eriarvoiseen asemaan työpaikan koon mukaan. Kaavailut muutokset lisäävät epävarmuutta työpaikoilla ja vahvistavat pelon ilmapiiriä työelämässä, painottaa Vasemmistoliiton Lapin piirin puheenjohtaja Markus Korjonen.

Tarvitsemme kannustimia, jotka helpottavat työn vastaanottoa – sen vuoksi meidän tulisi panostaa sosiaaliturvan, koulutuksen ja työn yhteensovittamiseen tulevaisuudessa.

Vasemmistoliiton Lapin piiri muistuttaa, että perustuslain 18§:n mukaan ketään ei saa ilman lakiin perustuvaa syytä irtisanoa. Nyt kaavailtu muutos ei ole riittävän tarkkarajainen jättäen irtisanomisperusteiden sisällön tuomioistuinlaitosten ratkaisujen varaan. Se on kestämätön tilanne työntekijöiden kannalta ja lisää mielivaltaisuutta työelämään ja heikentää työntekijöiden oikeusturvaa.

– Näyttää siltä, että muutosesitys jatkaa hallituksen linjaa työntekijöiden kyykyttämisessä, eikä lisää osapuolten keskinäistä luottamusta. Tämä syö pohjan tulevaisuudelta ja tasa-arvoiselta kehitykseltä, joka heikentää talouden näkymiä edelleen, huomauttaa puheenjohtaja Korjonen.

Vasemmistoliiton Lapin piiri haluaa muistuttaa hallitusta siitä, ettei se ole työnantajienkaan etu, että lainsäädännön toteutuessa ihmiset saattaisivat alkaa vältellä työnhakua alle 20-hengen työpaikoista. Etenkin kun työntekijästä johtuvan irtisanomisen johdosta tälle voidaan määrätä 90 päivän karenssi ennen työttömyysetuuden maksua.

– Tarvitsemme kannustimia, jotka helpottavat työn vastaanottoa – sen vuoksi meidän tulisi panostaa sosiaaliturvan, koulutuksen ja työn yhteensovittamiseen tulevaisuudessa.

Vasemmistoliiton Lapin piiri ei hyväksy Sipilän hallituksen aikomuksia romuttaa työntekijöiden perusoikeudet ja työelämän yhdenvertaisuuden periaatteet.

– Kukaan suomalaista sopimusyhteiskuntaa kunnioittava ei voi hyväksyä esityksiä, piirijärjestö toteaa.

Monelta alle 30-vuotiaalta evättäisiin käytännössä mahdollisuus saada esimerkiksi asuntolainaa, sillä pankinjohtajan edessä määräaikainen työsopimus ei paljon paina.

– Irtisanomisen helpottaminen alle kahdenkymmenen hengen yrityksissä altistaa työntekijät mielivallalle.

Alle 30-vuotiaiden kohdalla aiotaan muuttaa työsopimuslakia niin, että kolme kuukautta työttömänä olleen henkilön kanssa voidaan tehdä määräaikainen työsopimus ilman mitään määräaikaisuuden perustetta.

Vasemmistoliiton Lapin piiri huomauttaa, että esitys johtaisi määräaikaisten työsopimusten ja epävarmuuden lisääntymiseen.

– Monelta alle 30-vuotiaalta evättäisiin käytännössä mahdollisuus saada esimerkiksi asuntolainaa, sillä pankinjohtajan edessä määräaikainen työsopimus ei paljon paina, muistuttaa piirijärjestö.

– Hallitus ajoi läpi myös aktiivimallin kaikista varoituksista huolimatta. Kansaneläkelaitos joutuu tekemään kymmeniä tuhansia uusia toimeentulopäätöksiä, sillä aktiivimalli valitsee leikkausten kohteeksi juuri ne työttömät, jotka muutenkin ovat heikoimmassa asemassa. Sekään ei riitä hallitukselle, sillä se valmistelee aktiivimallin kakkosvaihetta, jossa kaavamaiset rangaistukset olisivat vieläkin kovempia.