Suomussalmella kevätpiirikokouksensa pitänyt Kainuun Vasemmisto arvostelee Sipilän hallitusta eläkeläisten sekä työttömien aseman jatkuvasta kurjistamisesta ja vaatii indeksijäädytyksen lopettamista.

Vasemmiston mukaan hallitus jakoi kehysriihessä vain pieniä laastarirahoja erityisryhmille sumuttaen kansalaisia siltä tosiasialta, että kun kansaneläkeindeksiä ei nosteta niin eläkkeet ja työttömyysturva jäävät koko ajan jälkeen hintojen noususta.

– Hallituksella on ollut varaa jakaa suurituloisia hyödyttäviä verohelpotuksia, mutta ei samaa rahaa köyhimmille. Eläkeläiset ja vammaiset eivät pysty mitenkään lisäämään tulojaan ja monen Kainuun työttömän kohdalla tilanne on aivan sama, piirikokouksessa todettiin.

Nuorten työllistymistä pitää parantaa, mutta se ei voi tapahtua roikottamalla määräaikaisissa työsuhteissa loputtomasti.

Kainuun Vasemmiston mukaan keskusta on lähtenyt täysin kokoomuksen kelkkaan heikentäessään työntekijöiden työsuhdeturvaa.

– Nuorten työllistymistä pitää parantaa, mutta se ei voi tapahtua roikottamalla määräaikaisissa työsuhteissa loputtomasti. Miten yksikään nuori uskaltaa perustaa perhettä, hankkia lapsia ja omaa asuntoa, jos töiden jatkosta ei ole mitään varmuutta, kokouksessa ihmeteltiin.

Vasemmiston piirikokous tuomitsi jyrkästi hallituksen suunnitelman antaa pienille yrityksille vapaat kädet irtisanoa työntekijöitä henkilökohtaisin perustein.

– Työntekijöiden irtisanomissuoja on Suomessa jo nyt heikompi kuin monessa Keski- tai Etelä-Euroopan maassa. Nyt keskustan, kokoomuksen ja sinisten hallitus sallii vielä irtisanomiset pärstäkertoimenkin perusteella. Irtisanomisia helpottamallako työllisyystilanne paranee, kokouksessa arvosteltiin.

Vasemmistoliiton varapuheenjohtaja, kansanedustaja Hanna Sarkkisen mielestä hallitus tarjoaa Suomen ongelmiin kalliita ja vanhanaikaisia ratkaisuja. Sarkkinen piti vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuoron valtiopäivien avauskeskustelussa eduskunnassa keskiviikkona.

Kevään isoin asia eduskunnassa on sote-uudistus. Sarkkisen mielestä sote-uudistus tarvitaan, jotta suomalaiset voivat jälleen luottaa julkiseen terveydenhuoltoon. Hallituksen sote-esitys epäilyttää Sarkkista edelleen.

– Hallituksen markkinaehtoisuuteen perustuva sote-malli on kallis Suomen taloudelle ja potilaille. Edullinen se on terveysjäteille, joille luodaan rahastusautomaatti. Asiantuntijat ovat arvioineet kustannusten nousevan jopa miljardeilla. Hallitus leikkii kallista ja vaarallista leikkiä kansanterveyden ja kansantalouden kustannuksella, Sarkkinen varoittaa.

Vasemmisto esittää sote-uudistukseen omaa kustannustehokasta malliaan, jossa kavennetaan terveyseroja.

Sarkkinen myös epäili, pysyykö hallitus kasassa ja riittävän yhtenäisenä viedäkseen sote-uudistuksen maaliin. Perhevapaiden uudistaminen jo päättyi riitaan ja mahalaskuun.

– Suomalaisten sosiaali- ja terveyspalvelut olisivat jo kunnossa, mikäli hallitus ei olisi tehnyt yksityistämisvimmassaan poliittisia lehmänkauppoja. On käynyt hyvin selväksi, kenen ehdoilla uudistusta valmistellaan. Kokoomuksen ja ylikansallisten terveysyritysten välillä on pyöröovi, josta sujahdetaan sujuvasti päättäjistä lobbareiksi. Pörriäis-seikkailujen vuoksi on hukattu paljon aikaa, Sarkkinen suomi.

Vasemmisto esittää sote-uudistukseen omaa kustannustehokasta malliaan, jossa kavennetaan terveyseroja lisäämällä palveluiden integraatiota, alentamalla asiakasmaksuja ja helpottamalla terveyskeskukseen pääsyä.

Sarkkisen mielestä hallituksen sosiaali- ja työllisyyspolitiikka on kääntynyt katsomaan kauaksi menneisyyteen. Suomelle rutkasti positiivista huomiota tuoneen perustulokokeilun jatko on evätty ja tilalle on tullut täysin päinvastaiseen suuntaan vievä aktiivimalli.

– Suomen talouden menestys ei ratkea työpäivän pidentämisellä ja työntekijöiden kyykyttämisellä, vaan osaamisella ja kekseliäisyydellä. 2000-luvun taloudessa eivät toimi 1800-luvun ratkaisut, Sarkkinen sanoi.

Vasemmisto haluaa lisätä satsauksia tutkimukseen ja koulutukseen sekä kumota aktiivimallin. Työttömiltä työnhakijoilta puolue haluaa purkaa karenssit ja siirtyä työttömien kurittamisesta kannustamiseen.

– Työttömien työllistymispalveluihin on panostettava, työn vastaanottamista on sujuvoitettava suojaosia nostamalla ja työttömänä opiskelua on helpotettava, Sarkkinen luettelee.

Tehtaan sijoituksesta kilpailee kymmenen kuntaa Suomessa ja Ruotsissa

Ruotsalainen Northvolt-yhtiö on ilmoittanut neuvottelevansa litiumioniakkuja valmistavan gigatehtaan sijainnista kahdeksan ruotsalaiskunnan ja kahden suomalaiskunnan kanssa. Suomesta neuvotteluissa ovat mukana Vaasa ja Kotka-Hamina. Suomenlahden toisella rannalla mukana ovat muunmuassa Luleå ja Skellefteå. Tehdasta tavoitteli yli neljäkymmentä kuntaa. Päätös sijainnista tehdään kesän aikana ja rakentamisen suunnitellaan alkavan jo vuonna 2018. Tehtaan on määrä työllistää 2500 henkilöä, eli työllistämisvaikutus on valtava.

Northvolt on entisen Tesla-johtaja Peter Carlssonin perustama ja johtama teknologiayhtiö. Yhtiö suunnittelee Teslan Nevadassa vuonna 2017 aloittavan gigatehtaan veroista akkujen tuottajaa. Nortvoltin akut tulevat Teslan ja muiden sähköautojen käyttöön. Tehdas tulee maksamaan arviolta neljä miljardia euroa ja sen on määrä olla Euroopan suurin sähköakkuja valmistava tehdas.

Tehdas tulee maksamaan arviolta neljä miljardia euroa ja sen on määrä olla Euroopan suurin sähköakkuja valmistava tehdas.

– Tämä on Ruotsin suurin teollisuushanke sitten ydinvoiman rakentamisen, lupaa toimitusjohtaja Carlsson viime viikolla julkaistussa tiedotteessa.

Tehtaan sijainnin määrittää lopulta optimaalisuus. Sijainnilta vaaditaan hyviä logistiikkamahdollisuuksia, suotuisaa bisnesilmastoa, korkeakouluja ja mahdollisuuksia houkutella korkeasti osaavaa työväkeä erityisesti Aasiasta. Välttämättömiä ovat myös teollisuusmaan saatavuus, lauhdeveden hyödynnysmahdollisuudet, hiilineutraalin energian saanti ja ympäristö- ja muiden lupien myöntämisaikataulut.

Gigatehtaan sijoittaminen Suomeen olisi harvinainen onnenpotku, jonka työllistämisvaikutuksen arvioidaan nousevan jopa pariinkymmeen tuhanteen.

Kajaanissa lauantaina kokoontunut Kainuun Vasemmiston piirikokous esittää, että työttömyysturvan suojaosuus nostettaisiin 500 euroon kuukaudessa, jolloin yhä useampi työtön työllistyisi.

– Suojaosuuden korotus olisi nopeaa ja tehokasta kannustinloukkujen purkamista, jonka Sipilän hallitus jätti puoliväliriihessään tekemättä, Kainuun Vasemmisto korostaa kannanotossaan.

Työtön voi nyt ansaita 300 euroa kuukaudessa ilman, että se leikkaa työttömyysturvaa, mutta jos tulo vähänkään ylittyy, niin päiväraha joutuu sovitteluun ja korvausten maksu viivästyy viikkoja. Tämän takia työttömän ei kannata ottaa lyhytaikaisia keikkatöitä vaikka niitä olisi tarjolla.

(lisää…)

Vauhtia riittää Sipilän joukkueen puolivälierissä. Ihmemies aikoo viikossa pistää puikkoihin kuntien, sairaanhoitopiirien, maakuntaliittojen ja muidenkin sadat kriittiset lausunnot valinnanvapaudesta. Vaikuttaa siltä, että muutokset on jo tehty Sipilän ja Orpon kabinetissa ennen lausuntoajan päättymistä. Vähintään yhtä kiire tulee kasvupalvelulain kanssa. Ai, mikä kasvupalvelulaki! Niin, sehän on jäänyt tässä hässäkässä sote-lakiesitysten varjoon.

Kyse on ihan yhtä isoista muutoksista TE-palveluihin, siis arkikielellä työkkäriin ja yrityspalveluihin, ELY-keskuksiin jne. Ne siirretään uusiin maakuntiin ja toimintaa ohjaa yksi kasvupalvelulaki ja siitä on poistettu työ- ja elinkeinoministeriön ohjaus, mikä on ihan hurjan iso muutos. Kukaan ei tiedä, mihin se johtaa. Kuten arvata saattoi, myös kasvupalvelut yksityistetään. Suorastaan jännittävää on, miten perustuslakivaliokunta arvioi merkittävää julkisen vallan käyttöä. Tähän saakkahan yksityinen toimija ei ole voinut tehdä päätöksiä, jotka on katsottu merkittäväksi julkisen vallan käytöksi. Nyt pieni osa tehtävistä jää maakunnan liikelaitoksen päätettäväksi ja muut ovat kaupan.

Kiinnostaako noita yrityksiä lainkaan vaikeasti työllistyvien tilanteet?

Barona, VMP, OPTEAM ja muutamat muut rekrytointi- ja vuokrafirmat odottavat kieli pitkällä jättipottia näiltä markkinoilta. Valtion raha maistuu hyvälle, kun asiakkaat ovat valmiina ja valtio odottaa rahatukko kädessä, mitä yritykset saavat aikaan. Vai tehdäänkö tässäkin järjetön ”raha seuraa asiakasta” -valinnanvapausmalli?

Kiinnostaako noita yrityksiä lainkaan vaikeasti työllistyvien tilanteet ja monialaiset työ- ja toimintakyvyn arvioinnit? Lakkautetaanko heidän TYP-palvelut, kun laki kumotaan? Jäävätkö he kokonaan ilman palvelua ja ikuiseen köyhyyteen? Miten maakuntavaltuusto jakaa rahat soten ja kasvupalveluiden välillä?

Kysymyksiä on yhtä paljon ilmassa kuin sote-uudistuksessakin.
Sekin mietityttää, mitä tapahtuu kuntien työmarkkinatuen Kela-osuuksille, siis siirtääkö valtio työttömyyssakot maakunnille vai jäävätkö ne kuntiin. Kunnat maksoivat viime vuonna yli 427 miljoonaa euroa valtiolle siitä, että heidän alueella oli yli 300 päivää työmarkkinatuen passiivirahalla olleita työttömiä. Yksistään Oulu maksoi yli 23 miljoonaa euroa. Järjettömiä summia rahaa, joka pitäisi käyttää työllistämiseen tai työnjakamiseen. Tästäkin voisi puhua kuntavaalipaneeleissa.

Joitakin vihjeitä muutoksista voi kuunnella tallenteesta, joka on tehty eduskunnan avoimessa työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan kuulemisessa 1.3.17. Se löytyy valiokunnan sivuilta.

Anne Huotari
Oulu

Tulevan valtuuston päätehtävä tulee olemaan elinvoimaisuuden kehittäminen Oulun alueella. Mitä muotisana elinvoimaisuudella itsekukin tarkoittaa onkin jokaisen itsensä päätettävissä.

Suurin yksittäinen asia on sote-asioiden siirtyminen pois valtuuston päätäntävallasta, muun muassa sairaanhoito siirtyy maakunnille. Merkittävä tekijä ihmisen hyvinvoinnissa on, miten kunnassa on järjestetty ennaltaehkäisevä terveydenhoito. Onko riittävästi liikuntapaikkoja, yhteisiä kokoontumispaikkoja vanhuksille ja nuorille sekä tiloja erilaisille harrastuksille. Lista on pitkä ja valtuusto vastaa tulevaisuudessakin näistä asioista. Hyvinvointi lisää kunnan elinvoimaisuutta.

Kaupungin elinvoimaisuuden varmistamiseksi meidän on pidettävä johdot omissa käsissä.

Kun ihminen tekee päätöksen asuinpaikastaan, ensimmäinen tekijä on työ. On oltava työpaikkoja. Kun paikkakunnalle on muutettu työn perässä, aletaan miettiä viihtyykö koko perhe paikkakunnalla. Valtuuston tehtävänä on luoda mahdollisuudet työpaikkojen luomiseen. Kun perhe miettii paikkakunnalle pysyvästi jäämistä, päätökseen vaikuttavat hyvät varhaiskasvatus- ja koulutusmahdollisuudet kohtuullisen matkan päästä kotoa sekä lasten ja aikuisten harrastusmahdollisuudet. Ympäristön turvallisuus ja viihtyisyys on myös erittäin merkittävä tekijä.

Valtuusto tulee määrittelemään omistajapoliitisissa linjauksissa millä tavalla nämä palvelut tuotetaan. Kokonaistaloudellisemmin ja laadukkaimmin näitä palveluja tarjoaa kaupungin oma tuotanto, jota täydennetään yksityiseltä sektorilta ostettavilla palveluilla. Oman tuotannon riittävän suurella osuudella varmistetaan, etteivät hinnat karkaa ylöspäin ja päätöksenteko on läpinäkyvää kaikille kuntalaisille. Palveluiden ulkoistamisella yksityiselle sektorille saattaa seurauksena olla taloudellisen voiton tavoittelun nouseminen ykkösasiaksi ja läpinäkyvyys katoaa. Osakeyhtiöissä kun on erilainen lainsäädäntö julkisuuteen annettavista tiedoista.

Kaupungin elinvoimaisuuden varmistamiseksi meidän on pidettävä johdot omissa käsissä ja huolehdittava oman tuotannon riittävästä osuudesta kaupungin tuottamista palveluista, niin sivistys-, kulttuuri- kuin tekniselläkin sektorilla.

Seppo Karjalainen
Työsuojeluvaltuutettu
Oulu

Kolmannelle sektorille myönnettävä täyden palkkatuen määrärahat ovat sanomalehti Kalevan mukaan jo tämän vuoden osalta loppuneet Pohjois-Pohjanmaalla. Vasemmistoliiton oululainen kansanedustaja Hanna Sarkkinen teki hallitukselle kirjallisen kysymyksen palkkatukimäärärahojen loppumisesta.

– Järjestöillä on nyt kova huoli siitä, että ne eivät voi jatkaa pitkäaikaistyöttömien työllistämistoimintaa, kun määrärahat ovat tältä vuodelta lopussa, vaikka on vasta maaliskuu. Monille pitkäaikaistyöttömille järjestöihin työllistyminen on tärkeä askel polulla kohti avoimia työmarkkinoita. Se on myös tärkeää ihmisen hyvinvoinnin ja sosiaalisen toimintakyvyn kannalta, Sarkkinen sanoo.

(lisää…)

Yrittäjät haluaisivat poistaa yt-lain soveltamisen alle viidenkymmenen hengen yrityksiltä. Tällä muutoksella he arvioivat luovansa Suomeen satatuhatta uutta työpaikkaa, helpottamalla irtisanomista.

Yrittäjien mielestä nykyinen yt-lain soveltamisrajaraja (20 henkilöä) on liian matala, ja yrittäjät kokevat yt-lain liian monimutkaiseksi. Samalla yrittäjät esittävät henkilöön kohdistuvien irtisanomisperusteiden lieventämistä alle kymmenen hengen yrityksissä. Esitetyt muutokset poistaisivat valtaosan suomalaisista yrityksistä yt-lain piiristä.

Yrittäjille on annettu viimeisten vuosien aikana paljon helpotuksia, vastineeksi he ovat luvanneet työllistämistä ja investointeja Suomeen. Haaveiksi työpaikkojen lisääntyminen ja investoinnit ovat pääosin jääneet. Yhteisöveron kevennykset ja kilpailukykysopimuksen hyödyt ovat valuneet yrittäjien ja osakkeenomistajien taskuihin. Aiempien vuosien näyttöjen perusteella epäilen nyt annettua lupausta uusista työpaikoista. Miten irtisanomalla luodaan uusia työpaikkoja?

Miten irtisanomalla luodaan uusia työpaikkoja?

Yrittäjän muisti on lyhyt, vuoden alussa uuden työntekijän koeaikaa pidennettiin neljästä kuuteen kuukautta ja takaisinottovelvoitetta lyhennettiin yhdeksästä neljään kuukauteen. Samassa yhteydessä mahdollistettiin pitkäaikaistyöttömän palkkaaminen määräaikaiseen työsuhteeseen ilman perusteltua syytä.

Työnantajat haluavat selkeästi tuhota sopimusyhteiskunnan. EK sanoi irti kaksikymmentä keskusjärjestösopimusta ja Metsäteollisuus ry sanoutui irti Suomen mallista. Syksyn työehtosopimuskierroksesta on tulossa hankala jos työnantajat ja yrittäjät jatkavat valitsemallaan linjalla. Valtion taloudelle esitykset ovat myrkkyä, odotettavissa on työntekijöiden mielenilmauksia ja työnantajien asettamia työsulkuja.

Odotettavissa on työntekijöiden mielenilmauksia ja työnantajien asettamia työsulkuja.

Maan hallitusta ei asia näytä kiinnostavan millään tavalla. Yrittäjät, Elinkeinoelämän keskusliitto ja Metsäteollisuus ry ovat tuhoamassa sopimusyhteiskunnan lisäksi myös valtiontalouden. Kilpailukykysopimus tuhosi monen kunnan talouden. Valtiontaloutta ja yrityksiä ei pelasteta työntekijöiden ostovoimaa tai työehtosopimuksia heikentämällä.

 

Markku Eilola-Jokivirta (vas)
Oulu