Suomen liikuntaan ja urheiluun vahvasti vaikuttanut Työväen Urheiluliitto täyttää sata vuotta ensi vuonna. Liitto perustettiin 26.1.1919 Helsingissä Koiton Talolla.

Oulun piirin perustajaseuroja olivat Oulun Tarmo, Koskelankylän Riento ja Raahen Ponnistus – kaikki vielä tänäänkin hyvässä toimintavireessä. Naisten osuus seurojen ja piirin toiminnassa on aina ollut merkittävä. Nykyinen piirin puheenjohtaja on Leena Immonen.

– TUL:n Oulun piiri juhlii myös luonnollisesti juhlavuotta. Piiri täyttää liiton ohella täydet sata vuotta, kertoo piirin toiminnanjohtaja Joni Valta.

Lukuisat kilpailut ja kuntotapahtumat värittävät piirin juhlavuotta.

 Lukuisat kilpailut ja kuntotapahtumat värittävät piirin juhlavuotta.

– Meillä on 48 toimivaa seuraa, joista Oulussa 21, valaisee Valta.

Helsingissä 13–16. kesäkuuta järjestetään pääjuhlat, joihin matkaa myös pohjoisesta runsaasti osanottajia.

Oma piirin pääjuhla järjestetään Koskenkylän Valolla helmikuun 23. päivänä. Sen ohjelma on laadittu perinteisen TUL-juhlan mukaiseksi. Ohjelmassa Raahen Laulutoverit, Pohjan Akat, Oulun Tarmon, Kellon TU:n ja Haukiputaan Heiton ryhmät astuvat lauteille. Erikoisuutena nähdään mestaripainijoiden ”Riimipuhvelit”, joka on MM-, EM- sekä PM-voittajista koottu voimakas runoryhmä. Entinen kestävyysjuoksija Kalevi Ilkka laulaa ja juhlapuheen pitää tohtori Hannu Itkonen Jyväskylän yliopiston liikuntatieteen laitokselta.

– Tarjoamme Valolla ihmisille myös juhlakahvit, Joni Valta kertoo.

”TUL?”, ” Onko se vielä olemassa?”, ” Eikö se ole aika turha urheiluliitto?”, kyselevät ihmiset, vaikka seuraisivatkin aktiivisesti urheilua eri tiedotusvälineistä. TUL on meidän tavallisten ihmisten oma urheiluliitto eikä lehdessä kirjoiteta, kuinka Helena 70v käy kerran viikossa vetämässä tuolijumppaa palvelutalon asukkaille tai miten ekaluokkalainen Onni harrastaa samassa seurassa sekä uintia että painia.

Tavallinen urheiluseuraliikkuja ei välttämättä tiedä, onko seura TUL:n seura ja työläisurheilu on jo sananakin vieras. Mutta jos seurajohdolla on tullilainen arvomaailma, tarkoittaa se sitä, että urheiluseura on avoin kaikille, sillä onhan liikunnan harrastaminen jokaisen perusoikeus. TUL haluaa kehittää ja kasvattaa jäsenistään, tukijoistaan, viiteryhmistään ja koko suomalaisesta liikuntaväestä yhteiskuntaa uudistavia aktiivisia ja vastuuntuntoisia osallistujia, jotka ottavat liikuntatoiminnassaan huomioon yhteisöllisyyden ja yhteiskunnan heikoimmista huolehtimisen. TUL:n tärkein painopistealue on matalan kynnyksen harrasteliikunnan edistäminen ja lisääminen Suomessa tasa-arvoisesti koko väestölle.

“Jos seurajohdolla on tullilainen arvomaailma, tarkoittaa se sitä, että urheiluseura on avoin kaikille.”

Tässä osallistavassa kasvatustyössä on tärkeässä asemassa TUL:n Nuoret päättäjät -koulutus. Syksyn 2018 ja kevään 2019 aikana joukko 16-25 -vuotiaita nuoria ympäri Suomea pääsevät yhdessä verkostoitumaan, opettelemaan yhdessä, kuinka urheiluseura toimii sekä oppimaan järjestötoiminnan perusteet. On ollut ilo huomata, että aikaisempina vuosina koulutukseen osallistuneet ovat saaneet omissa seuroissaan vastuullisia tehtäviä ja ovat omalla esimerkillään saaneet mukaan lisää uusia, nuoria toimijoita. Toivottavasti tulevaisuudessa nämä liikunta-aktiivit ovat mukana myös kunnallisessa päätöksenteossa huolehtimassa mm. liikuntapaikkarakentamisesta.

“Tavallisen ihmisen liikuttaja TUL täyttää ensi vuonna 100 vuotta.”

Mutta miten me saamme TUL:n näkyväksi? Kuinka osoitamme sen, että kyseessä on tärkeä urheiluliitto? Tavallisen ihmisen liikuttaja TUL täyttää ensi vuonna 100 vuotta. Tämän syksyn aikana liiton työntekijät ja piirien toimihenkilöt kokoavat kalenterin, jossa on erilaisia tapahtumia TUL100-statuksella. TUL100-statuksen voi saada jo olemassa oleva vuosittainen tapahtuma, kuten voimistelijoiden kevätnäytös tai kesäiset viikkorastit. Voisiko Helenan tuolijumppa saada statuksen? Ainakin lasten urheilukoululle täytyy sellainen hakea.
Tapahtumatäyteinen juhlavuosi huipentuu Helsingin jäähallissa 15.6.2019 järjestettävään pääjuhlaan. Juhlallisuudet käynnistyvät 26. tammikuuta Koiton salissa Helsingissä – paikassa, jossa TUL perustettiin tasan sata vuotta sitten. Kevään 2019 aikana julkaistaan myös emeritusprofessori Seppo Hentilän kirjoittama TUL:n 100-vuotisjuhlakirja. Myös TUL:n Oulun piiri juhlii omaa satavuotista taivaltaan helmikuussa 2019.

“Tapahtumatäyteinen juhlavuosi huipentuu Helsingin jäähallissa 15.6.2019 järjestettävään pääjuhlaan.”

Nyt valmistaudutaan Liikkeelle!-kuntokuukauteen, joka järjestetään vuosittain syyskuussa. Kuntokuukauden aikana jäsenseuramme järjestävät kaikille avoimia liikuntatempauksia, luontoretkiä ja muita liikunnallisia tapahtumia ympäri Pohjois-Suomea. Valtakunnallinen askelkisa on saanut vuosittain lukuisan määrän ihmisiä laskemaan päivän askelmääriä. Vielä ehtii mukaan Liikkumaan!

Suomi sata vuotta – sitähän on kuultu kyllä. Mutta entä sitä, että Oulun Tarmo 110 vuotta? Niin se vain on, sillä elokuussa vuonna 1907 aloitettiin Sos.dem. Nuorisoliiton edelleen uutteran urheiluseuran toiminta. Kokousilmoitus julkaistiin Kansan Tahdossa.

Mutta aloitetaanpa vielä aiemmasta: Suomen vanhin ja edelleen toimiva urheiluseura on porilainen Segelföreningen i Björneborg, joka perustettiin vuonna 1856. Se on siis huikeat 161 vuotta vanha. Kunnioitettavan ikäisiä ovat myös pursiseurat Nyländska Jaktklubben ja Gamlakarleby Segelförening. Helsingin normaalilyseon Norssin Turnarit on vanhin yhä toimiva suomenkielinen voimistelun ja urheilun yleisseura.

Oulun vanhimmat urheiluseurat, Oulun Purjehdusseura ja Oulun Luistinseuran edeltäjä Skridskoklubben i Uleåborg perustettiin vuonna 1880. Oulun Naisvoimisteluseura, joka toimii nykyisin nimellä Oulun Naisvoimistelijat, perustettiin 1890-luvulla. Oulun Uimaseura, nykyään Oulun Uinti, on Tarmoa vuoden vanhempi, yleisseura Oulun Pyrintö on samanikäinen.

Hyvin pärjäilee Tarmo – historiantuoksuiselta nimeltään Woimistelu- ja urheiluseura Oulun Tarmo – tässä seurassa!

Hyvin pärjäilee Tarmo – historiantuoksuiselta nimeltään Woimistelu- ja urheiluseura Oulun Tarmo – tässä seurassa!

Juhlia on vietetty pitkin vuotta. Varsinaisia syntymäpäiviään Oulun Tarmo vietti oman väen kesken 4.11. Tarmon nyrkkeilijät yhdessä Kempeleen Pyrinnön kanssa järjestävät vielä A- ja B-nuorten Suomen mestaruuskilpailut marraskuussa. Luistelijoiden juhlakilpailut on 11.-12. marraskuuta. Voimistelijat näyttävät osaamistaan 3. joulukuuta, jolloin he ovat saaneet järjestettäväkseen Stara-tapahtuman.

Vuosien varrella seuran lajeja ovat olleet yleisurheilu, paini, hiihto, voimistelu, pyöräily, nyrkkeily, luistelu, suunnistus, jalkapallo ja salibandy. Uusin tulokas on koripallo. Tarmolaisia on tätä nykyä viitisensataa ja jäsenmäärä on seuran puheenjohtajan Ilkka Timosen mukaan ollut nousussa viimeiset kolme vuotta. Talouskin on sen verran hyvässä kunnossa, että uusia avauksia voi olla lähiaikoina odotettavissa.

 

Pohjan Akat on Tarmon aktiivinen varttuneempien naisten voimisteluryhmä.

Kilpailu ja harrastaminen lyövät kättä

Oulun Tarmon satavuotishistoriikissa kymmenen vuotta sitten esiteltiin muutamia nuoria urheilijoita eri lajeista. Mitä heille kuuluu nyt?

Nuori suunnistaja Aapo Viippola on tätä nykyä myös hiihtosuunnistaja, joka maaliskuussa voitti sarjan H20 erikoispitkän matkan Suomen mestaruuden. Hän kuuluu Suomen Suunnistusliiton nuorten talenttiryhmään. Muutama viikko taaksepäin hän voitti sarjan H18 suunnistuksen SM-yöfinaalin.

Nyrkkeilijä Petteri Fröjdholm riisui paitansa ja on otellut ammattilaisena viimeksi maaliskuussa, mutta ylemmän höyhensarjan EM-titteli jäi silloin saavuttamatta. Sitä ennen hänellä oli tilillään 11 voittoa ammattilaiskehistä. Amatööriurallaan Fröjdholm ehti voittaa Pohjoismaiden mestaruuden ja kaksi SM-titteliä, kolmaskin oli likellä. Fröjdholm kuului Team London ryhmään, mutta ehti lopettaa uransa ennen olympiakarsintoja. Ammattilaisura alkoi vuonna 2013.

Voi siis hyvällä syyllä ja näinkin pienellä otannalla sanoa, että Tarmo on onnistunut urheilijakasvatustyössään. Tänä päivänä maajoukkuetason urheilijoita on luistelussa (Jenni Kukkonen ja Harri Levo), nyrkkeilyssä (Elias Okkonen, Maria Vehkaperä ja Aku Kanninen) sekä suunnistuksessa ja hiihtosuunnistuksessa. Jalkapallo ja koripallo ovat puhtaimmin harrastetoimintaa.

Joukkuevoimistelu ja rytminen voimistelu alkavat uudelleen ja ehkäpä takavuosien menestystarina saa jatkoa.

Uudet tuulet puhaltavat voimistelussa, jossa viime vuosien tanssillisen voimistelun rinnalle on nousemassa kilpapuoli. Joukkuevoimistelu ja rytminen voimistelu alkavat uudelleen ja ehkäpä takavuosien menestystarina saa jatkoa.

Historian saatossa Tarmoa on olympialaisissa edustanut neljä urheilijaa, kaikki nyrkkeilijöitä: Antti Juntumaa, Kalevi Kosunen, Erik Nikkinen ja Juha Hänninen.

– Tarmo on ollut ja tulee olemaan matalan kynnyksen seura mutta on myös selkeästi lajeja, joihin kuuluu kilpailuelementti ja ehdottomasti sitäkin vaalitaan, seuran puheenjohtaja Ilkka Timonen tiivistää.

 

Teksti ja kuvat: Tinja Huoviala

 

Juttu kuuluu Kansan Tahdon verkkolehdessä julkaistavaan artikkelisarjaan, jossa esitellään pohjoissuomalaisia Työväen Urheiluliitto TUL:n seuroja ja niiden toimintaa.

Pieni seura loistaa voimistelussa

Vuonna 1937 perustettu yleisseura Kellon Työväen Urheilijat viettää tänä vuonna 80-vuotisjuhlavuottaan. Samaan aikaan seuran voimistelujaosto juhlistaa 40-vuotista taivaltaan. Kellon TU:n voimistelujaoston tavoitteena on tarjota jäsenistölleen liikunnan iloa ja elämyksiä sekä harraste- että kilparyhmissä. Painopistealueena ovat lapset ja nuoret, joille tarjotaan jo lapsuudesta alkaen terveyttä edistävä harrastus, jonka muoto ja määrä elävät lapsen mukana. Jokainen harrastaja saa yksilöllistä kasvua, kehitystä ja taitotasoa tukevaa harjoitusta.

Painopistealueena ovat lapset ja nuoret, joille tarjotaan jo lapsuudesta alkaen terveyttä edistävä harrastus.

Vuosien varrella voimistelujaostosta on kasvanut seuran harrastajamääriltään suurin jaosto. Voimistelujaoston ryhmissä liikkuu ja harrastaa parhaillaan noin 250 2–17-vuotiasta lasta ja nuorta. Lisäksi tarjolla on yli 18-vuotiaiden joukkuevoimistelun kilparyhmä. Tänä syksynä Kellon TU:n voimistelujaostoon perustettiin seitsemän uutta harrasteryhmää ja lajivalikoimaa laajennettiin FreeGymillä ja maailmalla suurta suosiota keränneellä Rope Skippingillä eli naruhyppelyllä. Perinteisesti tyttöjen voimisteluun keskittyneessä jaostossa haluttiin saada myös pojat mukaan liikkumaan ja siihen tarpeeseen FreeGym vastasi erinomaisesti. FreeGymissä tytöt ja pojat pääsevät kehittämään vartalonhallintaa erilaisilla akrobatia- ja parkour-tempuilla.

 

Myös aikuiset liikkuvat

Lasten lisäksi voimistelujaostossa harrastavat myös aikuiset, mikä vahvistaa entisestään seuran ja perheiden välistä yhteistyötä. Voimistelijoiden äidit perustivat alkuvuodesta yli 35-vuotiaiden tanssillisen voimistelun joukkueen. Myös toinen aikuisten harrasteliikuntaa tarjoava ryhmä saatiin keväällä kasaan, kun joukko seuran valmentajia päätti palata rakkaan harrastuksen pariin omalla kokoonpanolla. Suurin osa harrastajista asuu seuran syntysijoilla Kellon alueella, joten Kellon TU on merkittävä kellolaisten ja haukiputaalaisten perheiden liikuttaja.

Kellon TU on merkittävä kellolaisten ja haukiputaalaisten perheiden liikuttaja.

Toisten kannustaminen on tärkeä osa seuran kasvatustyötä. Voimistelu-uran päättyessä iso osa harrastajista jää seuraan ohjaajiksi, mikä on yksi seuran vahvuuksista.

Kellon TU:n voimistelutoiminnalla on pitkät perinteet ja harrastajien määrä on ollut tasaisessa kasvussa. Voimistelujaostossa harrastajat ovat yhtä suurta perhettä ja yhteishenki on vahva. Vanhemmat voimistelijat, jotka ovat pienten voimistelijanalkujen idoleja, oppivat huolehtimaan pienemmistä ja auttamaan heitä voimistelu-urallaan. Myös toisten kannustaminen on tärkeä osa seuran kasvatustyötä. Voimistelu-uran päättyessä iso osa harrastajista jää seuraan ohjaajiksi, mikä on yksi seuran vahvuuksista. Ohjaajia ja muita seuran toimihenkilöitä koulutetaan säännöllisesti, jotta harrastajat saavat laadukasta ja turvallista ohjausta ja ohjaajat pääsevät kehittämään osaamistaan.

 

Valoisa tulevaisuus

Vaikka Kellon TU on verrattain pieni seura, seuran kilpajoukkueet ovat menestyneet valtakunnallisesti, mikä on merkki laadukkaasta ja sitoutuneesta valmennuksesta.

Pitkästä historiasta huolimatta, tai juuri sen ansiosta, Kellon TU:n voimistelujaostossa katse on tiukasti tulevaisuudessa. Menestyvässä seurassa ei jäädä aloilleen vaan toimintaa kehitetään ja parannetaan koko ajan. Vuonna 2009 myönnetty Sinetti-laatusertifikaatti kannustaa pysymään hereillä ja tarkkailemaan omaa toimintaa, mutta myös innostaa kehittämään uutta. 40-vuotiaan voimistelujaoston tulevaisuus näyttää valoisalta.

 

Teksti: Satu Hämeenniemi

Kuvat: Jukka Hämeenniemi

 

Juttu kuuluu Kansan Tahdon verkkolehdessä julkaistavaan artikkelisarjaan, jossa esitellään pohjoissuomalaisia Työväen Urheiluliitto TUL:n seuroja ja niiden toimintaa.