Avainsana: vaalit

Liikkuvat äänestäjät nostivat äärioikeistolaisen AfD-puolueen Saksan parlamenttiin. Politiikan kuviot menivät muutenkin uusiksi, vaikka liittokanslerina jatkaa kristillisdemokraattien Angela Merkel.

Toista kertaa valtiopäivävaaleihin osallistunut äärioikeistolainen Vaihtoehto Saksalle, AfD, sai 12,6 prosenttia äänistä ja on kolmanneksi suurin puolue. Vasemmistopuolue Linke eteni hieman ja sai 9,2 prosenttia, se on viidenneksi suurin. Vanhat pääpuolueet CDU ja SPD hävisivät, demarit niin pahasti että siirtyvät oppositioon. Angela Merkelin CDU:ta äänesti nyt 33 prosenttia (-8,5) ja demareita 20,5 prosenttia (-5,2). Viiden prosentin äänikynnyksen alle viime vaaleissa jäänyt vanha liberaalipuolue FPD nousi takaisin parlamenttiin 10,7 prosentilla, ja kuudentena puolueena sisään pääsi vihreät 8,9 prosentilla.

Vaaleissa näkyivät jälleen kerran suuret alue-erot, joita 27 vuotta kestänyt yhteiselo ei ole siloittanut.

Saksan vaaleissa oli yli 61 miljoonaa äänioikeutettua, joista 75 prosenttia äänesti. Äärioikeiston AfD keräsi runsaasti ääniä ennen nukkuneilta kansalaisilta ja CDU:ta aiemmin äänestäneiltä. Lisäksi ääripuolue sai tukea entisiltä demareiden ja vasemmistopuolueen äänestäjiltä etenkin Saksan itäisissä osissa. Vanhan DDR:n alueella puolueiden järjestys oli: CDU 27 prosenttia, AfD 21,6, Linke 16,2, SPD 15 prosenttia. Vasemmistopuolue Linken kannatus putosi idässä yli kuusi prosenttia, vaikka maan kokonaistulos on 0,6 prosenttia plussalla. Vaaleissa näkyivät jälleen kerran suuret alue-erot, joita 27 vuotta kestänyt yhteiselo ei ole siloittanut.

Populismilla kysyntää

Vuonna 2013 perustettu AfD-puolue oli aluksi talousprofessorien johtama, mutta hajosi ja kokosi itsensä uudelleen pakolaiskriisin alkaessa 2015. Kuten monissa Euroopan maissa myös Saksassa äärioikeiston äänestäjät ovat aivan voittopuolisesti miehiä. Johtopaikoilla rähistään, ja AfD-poliitikot soveltavat kilvan Trump-populismia. AfD:n 76-vuotias johtomies Alexander Gauland tiesi mitä teki sanoessaan vaali-iltana: ”Me tulemme jahtaamaan liittokansleri Merkeliä!”

Alusta lähtien on ollut selvää, ettei maahanmuuton ja islamin vastustukseen keskittyvä AfD ole hallituskypsä – toisin kuin vero- ja eurovastaisuutta hyödyntänyt liberaalipuolue FPD, joka sekin kritisoi pakolaispolitiikkaa.

Alusta lähtien on ollut selvää, ettei maahanmuuton ja islamin vastustukseen keskittyvä AfD ole hallituskypsä.

Saksan demarit kärsivät sosialidemokratiaa vaivaavasta mantereenlaajuisesta näivetystaudista. Kaksi vaalikautta hallituskoalitioon kuulunut SPD seuraa vastedes oppositiosta, miten Saksaa viedään oikealle.

Linken väki vaihtuu

Vasemmistopuolue Linke ylsi historiansa toisesi parhaaseen tulokseen ja sen paikkaluku parlamentissa kasvaa viidellä. Linke on saavuttanut melko tukevan aseman isoissa kaupungeissa ja nuoremman väen keskuudessa, mutta itäisen Saksan entisillä vahvoilla kannatusalueilla ja maaseudulla on suuria vaikeuksia. Saksassakin äänet liikkuvat yhä herkemmin, ja ihmisten sitoutuminen puolueisiin muuttuu löyhemmäksi. Esimerkiksi Ranskassa ja Espanjassa ovat uudet poliittiset liikkeet ainakin tilapäisesti korvanneet entisiä puolueita niin vasemmalla kuin oikealla.

Linke on saavuttanut melko tukevan aseman isoissa kaupungeissa ja nuoremman väen keskuudessa, mutta itäisen Saksan entisillä vahvoilla kannatusalueilla ja maaseudulla on suuria vaikeuksia.

Saksassa odotetaan nyt jännityksellä uuden hallituksen kokoonpanoa: tuleeko CDU:n kaveriksi FDP vai FDP ja vihreät. Vasemmistolle tärkeää olisi saada aikaan vahva oppositiopolitiikka. Linke nosti vaalikampanjassaan pääasioiksi sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja rauhanpolitiikan. Vaikka työllisyys on Saksassa kohentunut, on maassa paljon köyhyyttä.

Lopuksi valtiopäivien uusi paikkajako, paikkoja on yhteensä 709:

CDU 246, SPD 153, AfD 94, FDP 80, Linke 69 ja vihreät 67.