Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen ei tiedä vielä vappuviikon tiistaina, missä viettää vappua. Todennäköiset vaihtoehdot ovat kotona tai töissä.

– Tämä on ensimmäinen vappu vuoden 2008 jälkeen, kun en ole pitämässä vappupuhetta missään, Pekonen sanoo.

Nopeat aikataulumuutokset luonnehtivat ministerin kevättä koronakriisin pyörteissä. Vapaat lauantait ovat muuttuneet lennosta työpäiviksi eikä aamun kalenterimerkinnöillä ole välttämättä mitään tekemistä sen kanssa, mistä päivän työt lopulta koostuvat.

Pekonen huomauttaa kuitenkin, että ministerin päivät ovat pitkiä ilman koronaakin. Ministeriauto saattaa lähteä kotoa Riihimäeltä aamukuudelta ja palata takaisin illalla yhdeltätoista A-studion lähetyksen jälkeen.

“Hallitusta ja ministereitä kuuluu kritisoida aina.”

Yllättäviä tilanteita ovat aiheuttaneet esimerkiksi suojavarustehankinnat ja niistä nousseet mediakohut. Ministerin tehtävä on avata päätöksentekoa mediassa, mutta muuhunkin työhön täytyy varata aikaa. Tästä priorisoinnista syntyi Pekosen mukaan parin viikon takainen tilanne, jossa Iltalehden toimittaja Susanne Päivärinta kirjoitti ”maskiministerin kykkivän piilossa” tämän kieltäydyttyä haastattelusta.

Hallitus onnistui isossa tavoitteessa

Pieleen menneisiin suojavarustehankintoihin ja sivu suun menneeseen EU-maiden yhteishankintasopimukseen liittyvä kritiikki on kohdistunut myös sosiaali- ja terveysministeriöön ja -ministeriin. Onko arvostelu ollut Pekosen mielestä kriisitilanteessa kohtuullista?

– Hallitusta ja ministereitä kuuluu kritisoida aina. Kun tämän tärkeän työn ottaa vastaan, altistuu kritiikille, ministeri vastaa.

Kritiikistä pitää myös oppia. Kriisin keskellä omaa toimintaa on vaikea arvioida ulkopuolisen näkökulmasta, mutta kriisin jälkeen tapahtumat, päätökset ja niiden saama kritiikki pitää arvioida. Virheitä on kiireessä ja kovan paineen alla tehty, mutta Pekosesta on selvää, että on tehty oikeitakin päätöksiä.

– Iso tavoite oli, että pystytään turvaamaan terveydenhuollon kapasiteetti ja tehohoidon kapasiteetti saadaan nostettua. Siinä hallitus on toimillaan onnistunut.

Pikalainsäädäntö vaatii ammattitaitoa

Sosiaali- ja terveysministeriössä työskentelee noin 440 työntekijää. Edellisellä vaalikaudella uutisoitiin ministeriön ilmapiiriongelmista ja puhuttiin Sipilän hallituksen toimintatapojen käyneen henkilökunnalle raskaaksi.

Pekonen myöntää, että koronakriisi kuormittaa sosiaali- ja terveydenhuollon ydinkysymyksiä käsittelevää ministeriötä. Ohjeistusten laatiminen suojautumisesta ja nopeasti valmisteltava lainsäädäntö on pakottanut viranhaltijat joustamaan työajoistaan.

– Esimerkiksi väliaikainen epidemiatuki perheille ja karanteeniomaisissa olosuhteissa oleville oli kokonaan uusi tukimuoto, jota lähdettiin ministeriössä kehittelemään ja valmistelemaan. Yleensä lainsäädäntöprosessit ovat pitkiä ja niihin liittyy lausuntokierroksia, joita nyt on jouduttu jättämään väliin. Virkamiehiltä vaaditaan tosi kovaa ammattitaitoa, että saadaan tehtyä lainsäädäntöä, jota voidaan toimeenpanna.

Perhevapaauudistus voi hidastua.

Pekonen kiittelee myös eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan osaamista. Sen ansiosta lakiesitysten ongelmia on pystytty korjaamaan valiokunnan ja hallituksen yhteistyönä.

Sosiaali- ja terveysministeriössä töiden kasaantuminen koronakriisissä voi ministerin mukaan vaikuttaa hallitusohjelmassa sovittujen uudistusten aikatauluihin. Parlamentaarisen komitean käsittelyssä oleva sosiaaliturvan uudistus kulkee omalla painollaan, mutta esimerkiksi perhevapaauudistus voi hidastua. Pekosen mukaan on kuitenkin tärkeää, että perhevapaisiin ei liity enää suuria puolueiden kesken neuvoteltavia asioita. Yhteinen linja auttaa takaisin vauhtiin, kun kriisi on selätetty.

Juttuhetkiä parvekkeen alla

Vappu ilman puhekeikkaa ja normaaleja juhlia tuntuu Pekosesta hieman haikealta. Työväenjuhlapäivänä on ollut tärkeää tavata tovereita.

Koronarajoitukset eivät ole muuten vaikuttaneet suuresti ministerin omaan liikkumiseen, vaan Pekonen on käynyt normaalisti työpaikoillaan ministeriössä ja eduskunnassa. Etätyöpäiviä on kertynyt koko aikana yksi.

Hallituksen päättämät liikkumisrajoitukset konkretisoituivat riihimäkeläisministerille, kun virka-auto pysäytettiin päivittäin Uudenmaan ja Kanta-Hämeen rajalla.

Pekosten perheessä piti juhlia tänä keväänä keskimmäisen lapsen lakkiaisia.

– Aamuin illoin selvitettiin, kuka olet ja joskus kysyttiin, missä asut. Olihan se tosi vahva toimenpide vaikka olikin välttämätön, Pekonen kuvailee.

Pekosten perheessä piti juhlia tänä keväänä keskimmäisen lapsen lakkiaisia, mutta ne siirtyivät sopivampaan aikaan. Rajoitukset ovat vaikuttaneet myös kanssakäyntiin lähes 90-vuotiaiden isovanhempien kanssa. Pekonen on iloinen, että isovanhemmat asuvat Riihimäellä kerrostalon ensimmäisessä kerroksessa.

– Olen käynyt siellä parvekkeen alla iltalenkillä koirien kanssa rupattelemassa heidän kanssaan.

– Varhaisin vappumuistoni on vuodelta 1938 Nivalan Tuulelasta, kun äiti alkoi kahvinjuonnin jälkeen laulaa työväenlauluja. Olin kymmenvuotias, ja kaikki meidän isotkin lapset olivat kotona. Äiti oli juhlistanut vappua laittamalla simaa. Hän lauloi Punakaartilaisten marssia ja Kansainvälistä ja varoitteli sen jälkeen meitä, ettei niitä pidä mennä kylille laulamaan.

Näin muistelee 92-vuotias Pekka Raudaskoski vapunviettoa 1930-luvun poikkeusoloissa. Äärioikeiston paineen alla ei työväen vappujuhlia voitu pitää, mutta Emmi Raudaskoski opetti lapsilleen työväenlauluja ja toi esille työväenliikkeen näkemyksiä.

– Äiti varoitti Isänmaallisen kansanliikkeen IKL:n rasismista ryssiä kohtaan, ja hän varoitti myös hurrivihasta.

“Me lapset leikimme pihalla pakkohuutokauppaa.”

Pekka Raudaskoski muistaa vielä varhaisempiakin poikkeusoloja.

– Muistan kun me lapset leikimme pihalla pakkohuutokauppaa. Yksi oli nimismies, toinen pankinjohtaja Vähä-Erkkilä ja kolmas esitti poliisi Karjulaa. Meillä oli oikeasti juuri ollut pakkohuutokauppa, jossa isän perintötila siirtyi KOP:lle. Olin alle viisivuotias.

Raudaskosken suku oli hallinnut Ylivieskan Raudaskylän tilaansa vuodesta 1633, mutta pula-ajan tultua tila joutui vasaran alle kuten sadat muutkin maatilat Pohjanmaalla. Perintötilan ensimmäisen pakkohuutokauppatilaisuuden syksyllä 1932 keskeytti erikoinen välikohtaus: suvun ja naapureiden naisväki aloitti virrenveisuun, jota poliisi turhaan yritti hillitä.

– Syntyi iso meteli ja me pienemmät lapset parahdimme itkuun. Poliisi hajotti lopulta väkijoukon, ja huutokauppa onnistui vasta toisella kerralla, Raudaskoski kertoo.

Vappuja Helsingissä ja Lapissa

– Vappumarsseista mieleeni on jäänyt Helsingistä vuoden 1951 kulkue. Me ASS:n jäsenet ja Kiilan kulttuuriväki kuljimme peräkkäin, ja edelläni marssi Anna-Liisa Tiekso viimeisillään raskaana. Anna-Liisa oli aloittanut oikeustieteen opinnot Helsingissä, kun hänet 22-vuotiaana valittiin Lapista eduskuntaan. Marssireitti oli pitkä ja Esplanadin kohdalla Helsingin herrasväki huuteli meille, että ”Painukaa Ryssänmaalle!” Minua jännitti enemmän se, miten Anna-Liisa selviää ison mahansa kanssa.

Työväenlauluja saa sentään kuunnella ja muistella niitä monia keväitä, kun ystävät vappumarssin ja -juhlan jälkeen kokoontuivat Rovaniemellä isolla joukolla.

Vappu on edelleen erityinen päivä Pekka Raudaskoskelle, vaikka tällä kertaa pitääkin olla kotona eikä voi käydä edes punaisten haudalla, joka on kuulunut hänen vappujensa ohjelmaan. Työväenlauluja saa sentään kuunnella ja muistella niitä monia keväitä, kun ystävät vappumarssin ja -juhlan jälkeen kokoontuivat Rovaniemellä isolla joukolla Raudaskosken kotiin seurustelemaan ja laulamaan.

Kotona olo sujuu vieläkin hyvin, hän lukee ja leipoo, tekee lumitöitä ja kirjoittelee välillä Facebook-päivityksiä. Nuorimmat tyttäret hoitelevat korona-ajan pakolliset asioinnit.


Lue juttu loppuun Kansan Tahdon paperinumerosta 3/2020!

Saat kymmenittäin kiinnostavia artikkeleita yhteiskunnasta ja kulttuurista, ihmisistä ja ilmiöistä tilaamalla vasemmistolehden pohjoisesta. Vuositilauksen hinta on 65 euroa / 8 numeroa. Tarkista mahdollinen ammattiliittosi lehtietu.

Siirry tästä tilaamaan!

Tänä vuonna vappua vietetään erilaisissa virtuaalitapahtumissa netissä. Tässä muutama toimituksen silmiin sattunut tärppi Facebook-linkkeineen:

Oulun Vasemmistoliiton Etä-työväenvappu 30.4 klo 18.00–21.00. Virtuaali-iltamien isäntänä muusikko Jukka Takalo ja näyttelijä Joose Mikkonen. Etänä paikalla myös kansanedustajat Paavo Arhinmäki, Hanna Sarkkinen ja Anna Kontula.

Vasemmiston vappu Kainuussa 1.5. klo 9.00–12.00. Suora lähetys ensin Kajaanin vanhalta hautausmaalta vakaumuksensa puolesta kaatuneiden haudalta, jossa Kajaanin Vasemmiston varapuheenjohtaja Petja Korkkonen lausuu runon ja puheen pitää Vasemmistoliiton puoluevaltuuston puheenjohtaja Miikka Kortelainen. Lisäksi julkaistaan YouTubessa Kajaanin Vasemmiston puheenjohtajan Päivi Fonseliuksen ja kansanedustaja Merja Kyllösen puheet.

Vasemmiston vappu 1.5. klo 12.00–13.30. Vappupuhujana Vasemmistoliiton puheenjohtaja, opetusministeri Li Andersson. Musiikin lisäksi ohjelmassa on myös virtuaalinen vappukulkue teemalla #SolidaarisuuttaNyt.

SAK:n virtuaalivappu 1.5. 13.30–14.00. Puheenjohtaja Jarkko Elorannan, varapuheenjohtaja Matti Huutolan ja edustajiston puheenjohtajan Annika Rönni-Sällisen puheet sekö Punatähdet-yhtye.

Helsingin Vasemmiston virtuaalivappu 1.5. klo 14.00–15.00. Vapputervehtijänä piirin puheenjohtaja Antti Kauppinen ja työväenlauluja Liiton laulajien esittämänä.

Työväenlaulut-sivuston järjestämä Työväen vappu 1.5.

Sisäministeriön ja Suomen poliisin järjestämä Virtuaalivappu kokoaa yhteen netissä järjestettäviä tapahtumia. Tarkemmat tiedot ovat verkkosivuilla.


30.4. lisätty Kainuun tapahtuman tiedot.

Vuosi sitten eduskuntavaalien jälkeisissä vappupuheissa saatoimme iloita vasemmistoliiton menestyksestä ja katsoimme toiveikkaina tuleviin hallitusneuvotteluihin. Keskeinen tavoitteemme, oikeudenmukainen Suomi kaikille, ei harvoille, oli ja on edelleen kaiken poliittisen toimintamme sydänlankana.

Hallitusohjelmaan saimme useita tasa-arvoa ja toimeentuloa vahvistavia kirjauksia, eivätkä vaalilupaukset ole jääneet puheiden tasolle, vaan esimerkiksi työttömiä kyykyttänyt aktiivimalli haudattiin ja jokaisen lapsen oikeus varhaiskasvatukseen palautettiin. Sote-, sotu- ja koulutusuudistukset valmistellaan ihminen keskiössä ja vahvassa vasemmistolaisessa ohjauksessa, jolla varmistetaan yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon toteutuminen.

***

Vaikka nyt vietämme vuosikymmenen ensimmäistä vappua koronan aiheuttaman kriisin vuoksi hyvin poikkeuksellisissa olosuhteissa, ei vasemmistolainen aate tai työväenjuhlan merkitys ole haalistunut tai kadonnut mihinkään. Päinvastoin, tämäkin aika on osoittanut työväenliikkeen merkityksen koronahaasteista selviämisessä. Viesti on ollut selkeä. Me pidämme huolta kaikista heikoimmassa asemassa olevista ja ketään ei jätetä yksin. Solidaarisuus ja toisista välittäminen näkyy ihmisten käyttäytymisessä. Suosituksia noudatetaan ja lähimmäisiä autetaan.

Toisaalta kriisi on niin henkilökohtaisessa elämässä kuin yhteiskunnan tasollakin monesti sellainen, mikä pistää elämänarvot uusiksi ja pakottaa pysähtymään. Tutkimusten mukaan talouskriisit monesti kiihdyttävät yhteiskunnallisia muutoksia. Tämä kriisi on myös tehnyt näkyväksi monia jo olemassa olevia eroja. Ihmiset ovat hyvin eriarvoisessa asemassa toimeentulon varmuuden, arjen sujuvuuden ja avunsaannin kannalta. Perheissä, joissa ongelmat ovat kasautuneet jo ennen kriisiä, tilanne on erityisen vaikea. Vaikea tilanne on myös monelle yksinasuvalle.

***

Kriisi tekee näkyväksi myös työelämän jaot. Etätyö on pääsääntöisesti keskiluokan etuoikeus ja raskasta vuorotyötä esimerkiksi tehtaissa, kaupan alalla ja siivoojina tekevät kokevat niin normaali- kuin poikkeusoloissakin enemmän vaikeuksia yhdistää perhe ja työelämä. Naisvaltainen, julkinen sektori kamppailee kriisin etulinjassa niin sosiaali- ja terveysalalla kuin varhaiskasvatuksessa.

Kansalaispalautteesta ja julkisuudessa käytetyistä puheenvuoroista voi päätellä, että naiset kantavat myös suuremman vastuun lasten etäopetuksesta, kouluruuan korvaamisesta ja kaikesta siitä valtavasta huolesta, mikä poikkeusaikaan ja lasten sopeutumiseen liittyy. Erityisen vaikeassa asemassa ovat nytkin yksinhuoltajat sekä yksinäiset ja pienituloiset vanhukset, joista heistäkin valtaosa on naisia.

***

On hyvin inhimillistä, että tilanne aiheuttaa monelle ahdistusta ja pelkoakin. Koronan aiheuttamassa kriisissä niin kuin kriiseissä yleensäkin on kuitenkin myös mahdollisuus arvojen uudelleen punnitsemiseen koko yhteiskunnan tasolla. Voisiko esimerkiksi oikeiston kapean talousajattelun nyt vihdoinkin kunnolla haastaa? Sen sijaan, että mittaamme jatkuvasti tehokkuutta ja kilpailukykyä tunnustaisimme kunnolla, että myös naisvaltaisen julkisen sektorin tekemä työ on taloudellisesti arvokasta. Yksilökeskeisyyden sijaan ymmärtäisimme, että olemme kaikki myös normaalioloissa riippuvaisia toisistamme ja hyvinvointivaltion tarjoamista palveluista varhaiskasvatuksesta vanhushoivaan saakka.

Vain aika näyttää, mihin kriisin vaikutukset meidät vievät. Tänä vappuna haluan kuitenkin uskoa, että vasemmiston perinteinen viesti solidaarisuudesta ja tasa-arvosta voittaa.

Kolumni on julkaistu Kansan Tahdon numerossa 3/2020.


Lisää tällaista? Tilaa paperinen Kansan Tahto ja saat laadukasta luettavaa yhteiskunnasta ja kulttuurista, ihmisistä ja ilmiöistä säännöllisesti kotiin kannettuna. Samalla tuet luotettavaa, vasemmistolaista ja pohjoista journalismia.

Vuositilauksen hinta on 65 euroa / 8 numeroa. Tarkista mahdollinen ammattiliittosi lehtietu. >> Tilaa tästä!

Korona aiheuttaa suuria muutoksia Vasemmiston tilaisuuksiin

Koronaviruksen aiheuttama poikkeustilanne näkyy kaikilla elämänalueilla. Myös vasemmistoliitto peruu tilaisuuksiaan viruksen leviämisen ehkäisemiseksi.

Puolue on ohjeistanut piirijärjestöjään ja osastojaan olemaan järjestämättä sääntömääräisiä tai muitakaan puoluejärjestöjen kokouksia. Jo koolle kutsutut kokoukset perutaan. Uusia kokouksia puolueessa kutsutaan koolle vasta sitten, kun hallitus ja viranomaiset niin linjaavat ja tilanne sen sallii.

Vasemmistoliitto suosittaa keskustelutilaisuuksien ja kokouksien järjestämistä esimerkiksi etäyhteyksien avulla.

– Korostan kuitenkin, että nyt kriisin alkuvaiheessa edes sähköisten kokousten järjestäminen ei ole välttämätöntä. Viranomaispäätökset ja valmiuslaki menee yhdistyslain edelle, muistuttaa vasemmistoliiton puoluesihteeri Mikko Koikkalainen 20. maaliskuuta päivätyssä ohjeistuksessaan vasemmistoliiton puoluejärjestöille.

Vaikka valmiuslaki on Suomessa voimassa 13. huhtikuuta saakka, on myös vapputapahtumat peruttu koko Suomessa. Samanlaisen päätöksen on tehnyt SAK ja ilmoittanut siitä paikallisjärjestöilleen.

Vastuullisuus edellä

Vasemmistoliiton Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin piirijärjestöt peruvat kevään piirikokoukset, jotka piti alun perin järjestää huhtikuun loppupuoliskolla. Myös kaikki suunnitellut seminaarit on peruttu.

Pohjoisten piirijärjestöjen toiminnanjohtaja Jaakko Alavuotunki sanoo, että piirit haluavat toimia vastuullisesti ja näyttää esimerkkiä noudattamalla viranomaisten antamia kokoontumisohjeistuksia.

– Lakiasiantuntijoilta on varmistettu, että poikkeustilanteissa sääntömääräisiä kokouksia voidaan siirtää, Alavuotunki toteaa.

Pohjoisten piirien Oulun toimisto on toistaiseksi kiinni, mutta Alavuotunki on tavoitettavissa normaalisti.

Muuttuneesta tilanteesta huolimatta vasemmistoliitto jatkaa ensi vuoden kuntavaaleihin valmistautumista.

– Tässä vaiheessa pääpaino on ehdokashankinnassa, jota jatketaan poikkeusoloista huolimatta.

– Työntekijöiden, vähävaraisten, päähän potkittujen ja tavallisten tallaajien puolustaminen ja tasa-arvoisemman yhteiskunnan rakentaminen ei saa olla vain puolustustaistelua. Meillä pitää olla myös kehittämisvisioita ja ideoita paremmasta yhteiskunnasta. Sillä uudistuksia Suomi tarvitsee. Se mikä toimi eilen, ei välttämättä toimi huomenna, totesi kansanedustaja, vasemmistoliiton 1. varapuheenjohtaja Hanna Sarkkinen vappupuheessaan Jyväskylässä.

Sarkkisen mukaan tulevaisuudenkuvien ei tarvitse olla vain synkkiä, vaikka oikeisto on ominut sanan ”uudistus” tarkoittamaan köyhien kyykyttämistä ja yhteiskunnan turvaverkkojen purkamista.

– Me emme kuitenkaan saa antaa tulevaisuutta oikeiston yksityisomaisuudeksi!

Suomi tarvitsee myös päästövähennyksiä ja ekologista rakennemuutosta, mutta niiden ei tarvitse Sarkkisen mukaan tarkoittaa perunakuoppaan kaivautumista.

– Elämänlaadun hakemista aidoista kokemuksista kerskakulutuksen sijaan. Kaikki muut yhteiskunnalliset ponnistelumme ovat lopulta turhia, jos emme pysty ratkaisemaan ekologista kriisiä.

Kaikki muut yhteiskunnalliset ponnistelumme ovat lopulta turhia, jos emme pysty ratkaisemaan ekologista kriisiä.

Sarkkinen muistutti, että moni positiivinen uudistus ja ehdotus torjutaan sanomalla, että rahaa ei ole, ja että kaikki tasa-arvoa lisäävät esitykset ovat turhaa haihattelua.

– Kuitenkin rahaa riittää yritystukiin. Rahasta ei ole pulaa, kun jaetaan veronkevennyksiä rikkaille. Suomi ei ole köyhä eikä kipeä, kun aseita ostetaan. Piikki on auki, kun tehdään terveysjättien taskut täyttävää sote-uudistusta.

Rahaa riittää yritystukiin. Rahasta ei ole pulaa, kun jaetaan veronkevennyksiä rikkaille.

Kyse on valinnoista, sillä 2000-luvun Suomi on rikkaampi kuin koskaan, Sarkkinen totesi.

Hän käsitteli puheessaan myös tulevien eduskuntavaalien jälkeistä aikaa, jolloin tarvitaan hallitus, joka rakentaa, eikä riko hyvää.

– Me tarvitsemme hallituksen, joka kunnioittaa ihmisoikeuksia. Sellainen hallitus voi rakentua vain punavihreälle pohjalle ja sitä varten, me tarvitsemme punavihreää yhteistyötä.

Sarkkinen totesi, että aikana, jolloin ihmisoikeuksien puolustaminen leimataan ääriajatteluksi, tarvitaan kipeästi solidaarisuutta.

– Vasemmistoliike ja työväenliike ei voi olla muukalaisvihamielinen tai kapeakatseinen, eikä hyväksyä sitä, että jakolinjoja rakennetaan ihmisten välille esimerkiksi kansallisuuden, uskonnon, seksuaalisuuden tai sukupuolen perusteella. Meidän on väsymättä taisteltava tasa-arvon, vapauden ja itsemääräämisoikeuden puolesta, kaikkien ihmisoikeuksien toteutumisen puolesta. Sitä on solidaarisuus käytännössä.

Me tarvitsemme hallituksen, joka kunnioittaa ihmisoikeuksia.

– Ihmisoikeuksia ja tasa-arvoa puolustamalla, köyhyyttä ja eriarvoisuutta poistamalla ja oikeudenmukaista yhteiskuntaa rakentamalla me voimme varmistaa, ettei se, mikä Suomessa koettiin sata vuotta sitten vuonna 1918, toistu enää koskaan.

Tornion ja Kemin vapputapahtumissa puhunut vasemmistoliiton kansanedustaja Markus Mustajärvi muistutti, että sata vuotta sitten vasemmisto ei vappua juhlinut, vaan kärsi vankileireillä.

– On aika muistaa työväenliikkeen historian ja arjen sankareita. Niitä, jotka kokivat, näkivät ja tekivät. Aika katsoa myös sata vuotta taaksepäin ja muistaa, mitä seuraa siitä, jos yhteiskunta jakautuu kasvavien tuloerojen ja epäoikeudenmukaisuuden seurauksena. Lisääntyvän eriarvoisuuden tietä kuljemme tänä päivänäkin, Mustajärvi sanoi.

Hänen mukaansa kansalaissodassa ja viime sodissa maksettu kauhea hinta on unohtunut nykyisiltä, historiattoman sukupolven päättäjiltä.

Kansalaissodassa ja viime sodissa maksettu kauhea hinta on unohtunut nykyisiltä, historiattoman sukupolven päättäjiltä.

– Hyvin hoidettu sosiaalipolitiikka on parasta maanpuolustustyötä. Näin sanoi minulle erästä kertausharjoitusta johtanut upseeri. Se oli laittamattomasti sanottu.

Kansanedustaja Markus Mustajärvi puhui Kemissä ja Torniossa. (Kuva: Roosa Paldanius)

Sipilän hallitus haluaa pistää kaiken kaupan, Mustajärvi kuvaili. Siten sosiaali- ja terveyspalveluiden ulkoistaminen eli pakkoyhtiöittäminen johtaa ennennäkemättömään kaappaukseen Suomessa. Kemi-Tornion alueella soteyksityistämisistä on jo saatu esimakua.

– Minä asun Länsi-Euroopan harvimmin asutulla alueella. En usko, että vanhuusvuosinani ovelleni koputtaa Mehiläisen edustaja ja kysyy, kuinka voit? Voinko auttaa? Tarvitsetko apua? Jos hän kotiovelleni ilmaantuu, ensimmäinen kysymys lienee, ”missä sinun lompakkosi on?”.

Jos pääministeri Sipilä on palveluiden yksityistämisessä markkinavoimien lumoissa, sitä varmemmin hän on työmarkkinoilla EK:n talutusnuorassa, Mustajärvi sanoi. Irtisanomissuojan murentaminen ja alle 30-vuotiaille kaavailtu määräaikaisten työsopimusten hyväksyminen ilman määräaikaisuuden perustetta ovat avoin sodanjulistus ammattiyhdistysliikkeelle ja työväenpuolueille.

– Mikähän on määräaikaista työtä tekevän, perhettä perustavan nuoren asema pankinjohtajan silmissä, kun pysyvässä epätietoisuudessa elävä työntekijä menee hakemaan asuntolainaa?

Tiedän paljon pienyrittäjiä, jotka viettävät unettomia öitä myös työntekijöiden puolesta.

– Tiedän paljon pienyrittäjiä, jotka viettävät unettomia öitä myös työntekijöiden puolesta. Yhtälailla työntekijät ovat valmiit joustamaan, jos koko yrityksen tulevaisuus on katkolla. Mutta tällainen vastavuoroisuus perustuu luottamukseen, ei pakkovaltaan.

Mustajärvi toivoi, ettei pääministeri Sipilä polttaisi siltojaan ammattiyhdistysliikkeeseen ja työväenpuolueisiin niin perin pohjin, että kansanrintama kävisi mahdottomaksi.

– Keskustassa yhteistyöhaluja vasemmiston suuntaan on, vaikkei ehkä Sipilällä. Aikoinaan Maalaisliitto ja SKDL tappelivat verissä päin keskenään, mutta tekivät myös yhteistyötä ja saivat tuloksia aikaan. Erityisesti täällä Lapissa.

 

KUVAGALLERIA: Kemin vappua 2018

Kuvat: Roosa Paldanius

Rovaniemen vapussa puhunut entinen vasemmistoliiton kansanedustaja, Rovaniemen kaupunginvaltuutettu Esko-Juhani Tennilä kuvaili Juha Sipilän porvarihallitusta eriarvoisuuden kasvun kiihdyttäjäksi. Leikkaukset on suunnattu pienituloisiin ja koulutukseen, ja työttömiä kuritetaan ns. aktiivimallilla.

– Sipilän hallituksen uusin tavoite on nuorten työntekijöiden irtisanomissuojan heikentäminen. Ay-liikkeen ja vasemmistopuolueiden tehtävä on vastata hankkeeseen päättäväisesti. Joukkovoimaahan ay-liikkeellä yhä on, Tennilä muistutti.

Joukkovoimaahan ay-liikkeellä yhä on.

Hän muisteli puheessaan työväenliikkeen menneitä vuosikymmeniä, mutta myös Lapin historiaa viimeisen sadan vuoden ajalta.

– Työväenliike sai täällä alkunsa 1906, kun eri puolilta maata Lappiin metsätöihin tulleet metsätyömiehet aloittivat Kemi-yhtiön savotoilla Itä-Lapissa ja Sodankylässä lakon surkeiden palkkojen nostamiseksi ja kämppäolojen parantamiseksi. Lakossa oli pari tuhatta metsätyömiestä, jotka perustivat Tukkityöläisten renkaan ja rakensivat Rovaniemen keskustaan toimitilat. Lakko hävittiin mutta siemen oli kylvetty.

Lapissa 1960- ja 70-luku olivat hyvin vaikeita kun metsätyö koneellistui ja maakunnasta alkoi laajamittainen muuttoliike Ruotsiin.

– Lappi uhkasi tyhjentyä ja tuossa tilanteessa Lapissa pantiin karvalakit päähän ja noustiin junaan Helsingin herroja painostamaan. Joukkotoiminnan ansiosta Lappiin saatiin mm. Kemijärvelle sellutehdas, Rovaniemelle Lapin yliopisto ja Tornioon terästehdas, Tennilä kertasi.

Ei anneta periksi vaan vaikutetaan porukalla maan ja myös kotikunnan päätöksentekoon.

Hänen mukaansa asukkaiden suoran vaikuttamisen merkitys on näkyvillä myös Rovaniemen kuntapolitiikassa.

– Vuosi sitten Vappuna huolenaiheenamme oli se, että Rovaniemelle oltiin rakentamassa kilpaurheilutarpeisiin uusi uimahalli Ounasvaaralle ja kaupungin keskustassa pitkään toiminut uimahalli haluttiin purkaa. Onneksi syntyi laajaa ja näkyvää vastarintaa etenkin ikäihmisille ja koululaisille tärkeän uimahallin säilyttämiseksi. Pitkän vääntämisen jälkeen kahden uimahallin mallista on tehty päätökset kaupunginhallituksessa ja myös valtuustossa. Rovaniemellä on jatkossakin kaksi uimahallia joista toinen on Vesihiisi.

– Ei anneta periksi vaan vaikutetaan porukalla maan ja myös kotikunnan päätöksentekoon, Tennilä kehotti.

Sadan vuoden aikana kuva sisällissodasta on muuttunut, tasapainottunut ja auttanut ymmärtämään sodan osapuolten motiiveja, sanoi pitkän linjan vasemmistopoliitikko Kalevi Kivistö vappupuheessaan Raahessa tiistaina. Sotaan osallistuneiden ja siitä kärsineiden ihmisarvon tunnustaminen ja kunnian palauttaminen ovat Kivistön mukaan mahdollistaneet myös kansallisen sovinnon rakentamisen.

– Emme voi enää leirille suljettujen kärsimyksiä lievittää, mutta voimme parhaimmalla tavalla kunnioittaa heidän muistoaan toteuttamalla niitä kansanvallan ja yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden arvoja, joiden puolesta he toimivat.

Tänä vuonna työväen vappujuhlaa vietettiin Härkätorin sijaan Raahesalissa. Tapahtumien erityisenä teemana oli Raahessa vuonna 1918 toimineen vankileirin uhrien muistaminen. Porvari- ja kauppakoululla sijainneella leirillä kuoli 142 vankia.

Kivistö kuvaili tieteen ja taiteen murtaneen vähitellen sisällissodasta rakennettuja myyttejä. Tapahtumia punaisten näkökulmasta kuvasivat F.E. Sillanpää, Lauri Viita sekä tietysti Väinö Linna.

– Yhden vaikuttavimmista uusista teoksista kirjoitti täälläkin hyvin tunnettu Heidi Köngäs, jonka Sandra-teos on koskettava tarina pohjoishämäläisen perheen kohtalosta.

Tieteen puolelta Kivistö mainitsi punaista ja valkoista terroria sekä vankileirien oloja 1960-luvulla tutkineen Jaakko Paavolaisen. Sittemmin vuosituhannen vaihteessa on tehty sotasurmaprojekti, jossa kuva sodan uhreista on tarkentunut entisestään.

Myyteillä Kivistö tarkoitti ajatusta vapaussodasta, jossa venäläiset joukot ajettiin vastaitsenäistyneestä maasta.

Myyteillä Kivistö tarkoitti ajatusta vapaussodasta, jossa venäläiset joukot ajettiin vastaitsenäistyneestä maasta.

Kivistö viittasi professori Heikki Ylikankaan käsitykseen, jonka mukaan valtaosa venäläisistä sotilaista pysytteli sodan ulkopuolella ja sotaan osallistuneetkin auttoivat enemmän valkoisia kuin punaisia. Vapaussotaa venäläisiä vastaan ei tarvinnut käydä, mutta valkoisten voiton varmistivat ulkomaiset joukot, sillä Saksassa koulutettujen jääkärien lisäksi sotaan osallistui heidän puolellaan yli 10 000 saksalaista sotilasta.

Sota oli sisällissota, Kivistö sanoi. Siinä taisteltiin siitä, miten yhteiskunnalliset olot itsenäisessä Suomessa järjestetään. Kumpikin osapuoli halusi tutkijoiden mukaan Suomen vapautta yhtä palavasti. Itsenäisyys ei kuitenkaan ollut itsestäänselvyys, sillä saksalaiset joukot jäivät maahan vahtimaan eduskunnan päätöksentekoa. Vasta Saksan romahdus ensimmäisessä maailmansodassa pelasti Suomen joutumasta sen protektoraatiksi, ”suojelukseen”.

Taustalla oli vasemmistoenemmistöisen ja korkeimman vallan käyttäjäksi julistautuneen eduskunnan hajottaminen.

Toinen myytti liittyy laittomana pidettyyn kapinaan. Kivistö muistutti, että taustalla oli vasemmistoenemmistöisen ja korkeimman vallan käyttäjäksi julistautuneen eduskunnan hajottaminen, mitä sosialistit pitivät laittomana.

– Tapahtumasarja horjutti vakavasti käsitystä, jonka mukaan uudistuksia voitaisiin toteuttaa eduskunnan kautta.

Työväen yhteinen vappujuhla veti Kajaanin Raatihuoneentorin täyteen väkeä, joka puheiden ohella sai nauttia yhtyelaulannasta sekä Uotin & Outin sirkustaituruudesta.

Vasemmistonuorten aktiivisuus näkyi vappumarssilla, jonka pääairueena oli Kajaanin Vasemmiston puheenjohtaja Sari Kyllönen.

Kainuun sotehallituksen varapuheenjohtaja Raili Myllylä varoitti juhlan pääpuhujana eriarvoisuuden kasvattamisesta.

Raili Myllylä esitti aikalisää soteuudistukseen. (Kuva: Aki Räisänen)

Hän kritisoi Sipilän hallitusta siitä, että verohelpotuksiin on ollut varaa eikä ympäristölle haitallisia yritystukia ole leikattu, mutta pienituloisimpien tulot indeksijäädytetty.

Myllylä sanoi hallituksen ajaman sotemallin sisältävän huomattavan suuria uhkakuvia ja epäselvyyksiä.

– Viisainta olisi nyt ottaa toteutuksessa aikalisä, hän esitti.

Aktiivimallissa ammattiin valmistunut nuori pakotetaan jopa syrjäytymään.

SAK:n Kainuun ammatillisen paikallisjärjestön puheenjohtaja, pääluottamusmies Jouni Lämpsä suomi kovin sanoin “kummisetä Sipilän” ja työministeri Lindströmin synnyttämää aktiivimallia.

– Aktiivimallissa ammattiin valmistunut nuori pakotetaan jopa syrjäytymään ja samaan aikaan etsitään osaavaa työvoimaa jopa maamme rajojen takaa, jopa valtion tukemana, ihmetteli Lämpsä, jonka lääke erityisesti nuorten parempaan työllistymiseen olisi oppisopimuskoulutuksen voimakas lisääminen.

Aamulla kunniakäynnillä vuonna 1918 teloitettujen punaisten haudalla alkanutta työväenvappua jatkettiin torijuhlan jälkeen Kansanpirtillä Kosken Laulu-kuoron ryydittäminen yhteislaulujen muodossa.

– Suomi ja kahdeksantuntinen työpäivä täyttivät jo 100 vuotta. Työnantajienkin on aika ymmärtää, että emme pääse työttömyydestä millään eroon, jos työaikaa ei lyhennetä, totesi Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n toimialajohtaja Teija Asara-Laaksonen vappupuheessaan Oulussa.

Asara-Laaksonen moitti hallituksen työllistämiskeinoja vääriksi: ne perustuvat yksipuoliseen saneluun eivätkä yhdessä sopimiseen ja luottamukseen.

– Hallitus aikoo heikentää nuorten turvaa ajamalla alle 30-vuotiaita entistä useammin toistuviin määräaikaisiin työsuhteisiin ja löysentämällä pienten firmojen irtisanomisperusteita. Sama hallitus ajoi ensitöikseen ay-liikkeen pakkolaeilla uhkailemalla hyväksymään kiky-sopimukseen, jolla pidennettiin työaikaa.

JHL:n toimialajohtaja Teija Asara-Laaksonen tarjosi yhdeksi työllisyyslääkkeeksi vuorotteluvapaajärjestelmän remonttia. (Kuva: Tero Kaikko)

Hänen mukaansa etenkin julkisella sektorilla ratkaisut johtivat väen vähentämiseen ja työhyvinvoinnin heikentymiseen.

– Samainen hallitus on heikentänyt työttömien toimeentuloa lähes 300 miljoonalla euroilla, viimeisimpänä toimenaan niin sanottu aktiivimalli, joka entisestään lisää vain pätkätöitä ja nöyryyttää ihmisiä. Nyt riittää porvarihallitus!

Asara-Laaksonen vaati ratkaisuja, tarjotaan nuorille ja tuleville sukupolville toivoa paremmasta työelämästä.

– On kestämätöntä, että Suomessa toiset nääntyvät liiallisen työtaakan ja jopa palkattomien ylityötuntien alle, ja samaan aikaan pätkätöissä ja muun muassa nollatuntityösuhteissa olevilla ei ole työtunteja riittävästi ja eikä työttömillä lainkaan. Kyse on oikeudenmukaisuudesta, työaikaa voidaan lyhentää esimerkiksi päivä- tai viikkokohtaisesti. Töitä voitaisiin jakaa uudella tavalla niin, että ylityöllistetyt jaksaisivat paremmin ja ne, joilla töitä on liian vähän, saisivat työtä ja kohtuullisen toimeentulon, Asara-Laaksonen perustelee.

On kestämätöntä, että Suomessa toiset nääntyvät liiallisen työtaakan ja jopa palkattomien ylityötuntien alle.

Hän muistutti, että Suomessa kokeiltiin 90-luvulla työajan lyhentämistä sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Tulokset olivat hyviä. Lyhemmän työviikon tekeminen lisäisi nytkin työntekijöiden jaksamista.

Toiseksi työllisyyslääkkeeksi Asara-Laaksonen tarjosi vuorotteluvapaajärjestelmän remonttia.

– Vuorotteluvapaan ehtoihin tehtiin muutama vuosi sitten kohtalokkaita kiristyksiä. Uusi hallitus voi vuoden kuluttua peruuttaa kiristykset ja elvyttää järjestelmän henkiin. Vuorotteluvapaa tarjoaa työttömille heidän kaipaamiaan töitä ja työssä oleville tarpeellisen hengähdystauon ja auttaa heitä jaksamaan paremmin tai kehittämään osaamistaan työurallaan.

Asara-Laaksonen esitti ammattiyhdistysliikkeelle kanneoikeutta. Hänen mukaansa Suomi on eurooppalaisesti takapajula ilman liittojen kanneoikeutta.

Suomi on eurooppalaisesti takapajula ilman liittojen kanneoikeutta.

– Itsenäinen kanneoikeus parantaisi ammattiliittojen mahdollisuutta puuttua työpaikoilla ilmeneviin epäkohtiin. Se myös helpottaisi useampia työntekijöitä koskevien asioiden viemistä oikeuteen samalla kertaa. Joukkokanneoikeus on Suomessa käytössä elinkeinonharjoittajilla ja kuluttajariita-asioissa, kyllä tämä oikeus pitäisi olla myös työntekijäpuolella, Asara-Laaksonen totesi.

 

 

Oulun vappumarssin järjestäytymisen yhteydessä puhunut PAMin toimitsija Pietari Tikkanen kertoi olevansa huolissaan niistä, jotka uskovat totuuspohjattomia lauseita, kuten väitteen, jonka mukaan aktiivimalli lisää työpaikkoja. (Kuva: Tero Kaikko)

PAMin Tikkanen: Kysymys on maailman suunnasta

Oulun vappumarssin järjestäytyessä Otto Karhin puistossa puhui Palvelualojen ammattiliitto PAMin toimitsija Pietari Tikkanen.

Puheessaan Tikkanen käsitteli maailman ja yhteiskunnan muuttumista. Työnantajapuolelta kuuluu kommentteja, joiden mukaan työntekijän työsuhteen lopettaminen pitää tehdä helpommaksi, ja niitä perustellaan maailman muuttumisella. Tikkanen huomautti, että näitäkin mielipiteitä laukovat ihmiset, jotka haluavat muuttaa yhteiskuntaa haluamaansa suuntaan; kyse ei ole maailman muuttumisesta sinällään.

– Maailman muutosta ohjaavat esimerkiksi Suomen pääministeri, Amerikan presidentti, Dalai Lama, Oprah ja J.K. Rowling. Maailmaa kuitenkin muuttavat sinä, minä ja kaupan kassan myyjä, osa-aikainen siivooja, työtön. Maailmaa muuttavat ihmiset omilla valinnoillaan.

– Minä en kuitenkaan ole huolissaan näistä ihmisistä, jotka Suomen tai maailman pelastamisen varjolla kohottavat omaa asemaansa polkemalla huonossa asemassa olevia ihmisiä, jotka eivät itse voi tilanteelleen mitään, Tikkanen sanoi.

Maailma muuttuu. Mutta millaiseksi se muuttuu, on täysin kiinni meistä.

Hän kertoi olevansa huolissaan niistä, jotka uskovat ympäripyöreitä ja toistuvia totuuspohjattomia lauseita, kuten väitteen, jonka mukaan aktiivimalli lisää työpaikkoja.

– Toistuvia lauseita, joilla yritetään ajaa läpi sellaisia asioita, jotka palvelevat pientä joukkoa paremmassa asemassa olevia ihmisiä huonommassa asemassa olevien kustannuksella.

Tikkanen muistutti, että maailmaa ei muuta yksittäinen ihminen yksin, vaan ihmisten joukko.

– Maailma muuttuu. Mutta millaiseksi se muuttuu, on täysin kiinni meistä.

 

 

KUVAGALLERIA: Oulun vappua 2018.

Kuvat: Tero Kaikko

Pohjois-Suomessa vasemmistolaisia vapputapahtumia on tarjolla monessa kunnassa. Alla listattuna tapahtumat kunnittain.

 

Lappi

 

Kemi

Kemin Vasemmistoliiton perinteinen Punainen vappujuhla Kemin Täiköntorilla 1.5.2018. Järjestäytyminen vappukulkueeseen noin klo 11.15 alkaen Sauvo-talon (entinen Kemin Työväentalo) linja-autoaseman puoleiselle parkkipaikalle. Kulkue lähtee liikkeelle klo 11.40. Kulkueen reitti on seuraava: Sauvo-talon parkkipaikka – Meripuistokatu – Valtakatu – Kauppakatu – Keskuspuistokatu – Pohjoisrantakatu – Täiköntori.

Pääjuhla pidetään Kemin Täiköntorilla kulkueen saavuttua alkaen klo 12.00.

Tilaisuuden pääpuhujana on vasemmistoliiton Lapin kansanedustaja Markus Mustajärvi. Ohjelmassa myös musiikkiesityksiä ja lopuksi yhteislauluna Kansainvälinen.

 

Kemijärvi

Itä-Lapin työväen vappujuhla 1.5.2018 klo 12.00 Taivaan Tulien aukiolla Kemijärvellä. Tilaisuuden avaa kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja, maanmittausneuvos Markku Harju (sd). Juhlapuhujina Rakennusliiton Lapin aluetoimitsija Jarmo Alatarvas ja kansanedustaja Johanna Ojala-Niemelä (sd). Esiintymässä Kemijärven Työväen Viihdeorkesteri ja Kemijärven Eläkeläiset ry:n kuoro.

 

Kolari

Tunturi-Lapin vappujuhla Kolarissa klo 13 alkaen. Järjestäjinä vasemmistoliiton Kittilän ja Kolarin kunnallisjärjestöt ja SAK:n Tunturi-Lapin paikallisjärjestö. Puhujana Pertti Keränen.

 

Rovaniemi

Rovaniemellä työväen vapun järjestävät yhteistyössä vasemmistoliitto, SDP ja SAK.
1.5. klo 10.00 kukkien lasku vakaumuksen puolesta kuolleiden haudalle Kolmannelle hautausmaalle.
Klo 11.30 vappumarssi Kansalaistorilta Rovakatua pitkin Lordin aukiolle (järjestäytyminen kello 11 kaupungintalolla). Klo 12 Lordin aukiolla vappupuheet ja VPK:n orkesterin tahdissa vappumusiikkia. Puhujana Esko-Juhani Tennilä (vas).

 

Tornio

Tornion vapputilaisuus kävelykadulla klo 11–14. Puhujina Paavo Mantere ja Markus Mustajärvi.

 

 

Pohjois-Pohjanmaa

 

Kalajoki

Vasemmiston perinteinen vappujuhla Kalajoen Teatteritalolla klo 14. Monipuolista ohjelmaa, juhlapuhujana Sirkka Alho. Järjestää Kalajoen Vasemmistoliitto.

 

Kuusamo

Kuusamon vappujuhla Kuusamon torilla 1.5.2018 klo 12.00. Avaus Tarmo Raatikainen, puhujana Mikko Kähkönen.

 

Oulu

Sunnuntai 29.4.

Eero Ojasen nuottikirjasta – runon ja laulun liitto klo 16.00 ravintola Konst o Deli Valveella. Lavalla Eero Ojanen, sävellykset ja piano, Monna Kamu, laulu. Tilaisuuteen on vapaa pääsy, käsiohjelma 10 euroa. Järjestää Oulun Vasemmistoseura.

 

Maanantai 30.4.

Klo 17 Työväenlauluilta Koskelankylän Walolla.

 

Tiistai 1.5.

Klo 9.45 Käynti vakaumuksensa puolesta kaatuneiden muistomerkillä, järjestäytyminen Intiön vanhan kappelin edessä.

11.00 Vappumarssi järjestäytyy Otto Karhin puistoon. Puhe toimitsija Pietari Tikkanen (PAM).

11.30 Vappumarssi lähtee liikkeelle.

12.00 Työväen vappujuhla Rotuaarilla. Juontajana Pohjois-Pohjanmaan Vasemmiston puheenjohtaja Olli Kohonen, puheet toimialajohtaja Teija Asara-Laaksonen (JHL) ja kansanedustaja Tytti Tuppurainen (sd).

 

Raahe

Osallistuminen muistolaatan paljastamiseen 30.4.2018 kello 17.00 Raahen Porvari-  ja kauppakoululla sijainneen vankileirin muistamiseksi. Puhe kansanedustaja Katja Hänninen. Tilaisuuden järjestää Raahen vankileirin muistomerkkitoimikunta.

 

1.5.2018

Klo 10.30 Kunnallisjärjestöjen seppeleenlasku Haaralan hautausmaalla vakaumuksensa puolesta kaatuneiden haudalle.

Klo 11.00 Osallistuminen Raahen vankileirin uhrien muistomerkin paljastamiseen Haaralan hautausmaalla.  Tilaisuuden järjestäjänä Raahen vankileirin muistomerkkitoimikunta. Vainajien siunaaminen ja piispa Samuel Salmen puhe. Musiikki: Raahen Laulutoverit.

Klo 12.30 Vappumarssi Haaralan hautausmaalta Pekkatorin kautta Kauppaporvariin. Kahvitarjoilu Raahe-salin lämpiössä.

Klo 14.00 Osallistuminen kansalaisjuhlaan Kauppaporvarin Raahe-salissa. Tilaisuuden järjestäjänä Raahen vankileirin muistomerkkitoimikunta. Juhlapuhujana ministeri Kalevi Kivistö. Musiikki: Raahen Laulutoverit.

 

Kainuu

 

Kajaani

 

Klo 10 kunnianosoitus vakaumuksensa puolesta kaatuneiden haudalla vanhalla hautausmaalla. Muistopuhe: Helena Ohtonen (sd).

Klo 11.15 Vappukulkue järjestäytyy Vanhan vesilaitoksen parkkipaikalla.

Klo 11.45 Vappukulkue Kauppakatua pitkin Raatihuoneen torille.

Klo 12 Avauspuhe: kaupunginvaltuutettu Pertti Varimo (sd). Pääpuhe: kaupunginhallituksen jäsen Raili Myllylä (vas). SAK:n tervehdys: Kainuun APJ:n puheenjohtaja Jouni Lämpsä.

Klo 13.30 Yhteislaulutilaisuus Kansanpirtillä. Raatihuoneentorilla laulua ja sirkusta.

 

Sotkamo

Klo 14.00 työväentalolla yleinen ajankohtaiskeskustelu, jossa mukana ovat vasemmistoliiton luottamushenkilöt. Kello 16 vapputanssit samassa paikassa.

 

Suomussalmi

Suomussalmen vappujuhla alkaa Ämmänsaaren työväentalolla klo 12.00. Vappubaari avataan klo 11.00. Juhlapuheen pitää Kajaanin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Miikka Kortelainen. Ohjelmassa työväenlauluja, puheita, arvontaa, sketsejä. Juontajana Eero Schroderus. Juhlan jälkeen päivätanssit, soittaa trio Pohjolan Yö.