Korona aiheuttaa suuria muutoksia Vasemmiston tilaisuuksiin

Koronaviruksen aiheuttama poikkeustilanne näkyy kaikilla elämänalueilla. Myös vasemmistoliitto peruu tilaisuuksiaan viruksen leviämisen ehkäisemiseksi.

Puolue on ohjeistanut piirijärjestöjään ja osastojaan olemaan järjestämättä sääntömääräisiä tai muitakaan puoluejärjestöjen kokouksia. Jo koolle kutsutut kokoukset perutaan. Uusia kokouksia puolueessa kutsutaan koolle vasta sitten, kun hallitus ja viranomaiset niin linjaavat ja tilanne sen sallii.

Vasemmistoliitto suosittaa keskustelutilaisuuksien ja kokouksien järjestämistä esimerkiksi etäyhteyksien avulla.

– Korostan kuitenkin, että nyt kriisin alkuvaiheessa edes sähköisten kokousten järjestäminen ei ole välttämätöntä. Viranomaispäätökset ja valmiuslaki menee yhdistyslain edelle, muistuttaa vasemmistoliiton puoluesihteeri Mikko Koikkalainen 20. maaliskuuta päivätyssä ohjeistuksessaan vasemmistoliiton puoluejärjestöille.

Vaikka valmiuslaki on Suomessa voimassa 13. huhtikuuta saakka, on myös vapputapahtumat peruttu koko Suomessa. Samanlaisen päätöksen on tehnyt SAK ja ilmoittanut siitä paikallisjärjestöilleen.

Vastuullisuus edellä

Vasemmistoliiton Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin piirijärjestöt peruvat kevään piirikokoukset, jotka piti alun perin järjestää huhtikuun loppupuoliskolla. Myös kaikki suunnitellut seminaarit on peruttu.

Pohjoisten piirijärjestöjen toiminnanjohtaja Jaakko Alavuotunki sanoo, että piirit haluavat toimia vastuullisesti ja näyttää esimerkkiä noudattamalla viranomaisten antamia kokoontumisohjeistuksia.

– Lakiasiantuntijoilta on varmistettu, että poikkeustilanteissa sääntömääräisiä kokouksia voidaan siirtää, Alavuotunki toteaa.

Pohjoisten piirien Oulun toimisto on toistaiseksi kiinni, mutta Alavuotunki on tavoitettavissa normaalisti.

Muuttuneesta tilanteesta huolimatta vasemmistoliitto jatkaa ensi vuoden kuntavaaleihin valmistautumista.

– Tässä vaiheessa pääpaino on ehdokashankinnassa, jota jatketaan poikkeusoloista huolimatta.

Kainuun Vasemmisto esittää, että hallitus ryhtyy valmistelemaan Sipilän hallituksen aikana vuoden 2016 alusta käyttöön otetun reseptilääkkeiden 50 euron alkuomavastuun poistamista.

Alkuomavastuu huomioidaan vuosittaisessa lääkekatossa, joka on tänä vuonna noin 578 euroa, mutta erittäin monilla korvattavat lääkekulut jäävät tämän alle ja alkuomavastuu rankaisee heitä.

Vasemmisto muistuttaa, että lääkkeiden alkuomavastuu säädettiin perussuomalaisten Hanna Mäntylän toimiessa sosiaali- ja terveysministerinä ja uuden punavihreän hallituksen tulee tässäkin kuten jo pienimpien eläkkeiden osalta on jo tehty, toimia toisella tavalla.

– Monella pienituloisella reseptilääkkeet voivat jäädä jopa ostamatta tämän ylimääräisen kuluerän takia ja alkuomavastuu voi ruokkia epäterveitä ilmiöitä kuten lääkkeiden hallitsematonta verkkokauppaa, piirihallitus perustelee.

Vasemmisto muistuttaa, että lääkkeiden alkuomavastuu säädettiin perussuomalaisten Hanna Mäntylän toimiessa sosiaali- ja terveysministerinä.

Kainuun Vasemmiston mukaan toimivat apteekkipalvelut ja lääkkeiden saatavuus on taattava koko maassa, mutta koko lääkejakelu ja korvausjärjestelmä pitää uudistaa niin, että lääkkeet ovat myös hintojensa osalta kaikkien kansalaisten saatavilla.

Vasemmistoliiton Lapin piirin syyspäivät ja syyskokous pidettiin viikonloppuna Rovaniemellä. Sunnuntain kokouksessa valittiin piirille puheenjohtajisto ja piirihallitus tulevalle vuodelle. Lisäksi kokous teki päätökset puoluevaltuutetuista sekä piirin esityksistä puoluejohtoon marraskuussa Kuopiossa pidettävässä puoluekokouksessa.

Vasemmistoliiton Lapin piirin puheenjohtajana jatkaa rovaniemeläinen Henri Ramberg. Varapuheenjohtajista käytiin vaali ja ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin Arja Karhu Torniosta ja 2. varapuheenjohtajaksi Aaro Granroth Kittilästä.

Piirihallitukseen valittiin puheenjohtajiston ohella Anni Ahlakorpi (Utsjoki), Aleksi Blomster (Rovaniemi), Raili Fagerholm (Kittilä), Saara Hartzell (Rovaniemi), Mari Ikonen (Rovaniemi), Timo Lettijeff (Rovaniemi), Albana Mustafi (Kemi), Ari Mäläskä (Kemi), Riitta Näkkäläjärvi (Inari), Raimo Puikko (Tervola), Velijosi Salonen (Inari), Taru Santamäki (Tornio), Tommi Sauvolainen (Kemi), Sonja Sinisalo (Rovaniemi) ja Vuokko Vakkuri (Ylitornio).

Lapin piiri edellyttää, että pohjoisen alueen edustajia valitaan puolueen johtotehtäviin.

Varajäseniksi valittiin Sari Ekorre-Nummikari (Kemi), Mauri Jaakkonen (Kemi), Olavi Parkkila (Tornio), Kari Puolakka (Rovaniemi) ja Jukka Ylisuvanto (Kittilä).

Kokous teki myös valinnat puoluevaltuustoon Lapin osalta. Äänestyksen jälkeen puoluevaltuutetuiksi valittiin Tommi Sauvolainen, Henri Ramberg sekä Albana Mustafi. Varalle valittiin järjestyksessä Mari Ikonen, Aaro Granroth ja Arja Karhu.

Syyspäivien osallistujia lauantaina. (Kuva: Juho Saavalainen)

Lapin piiri edellyttää, että pohjoisen alueen edustajia valitaan puolueen johtotehtäviin.

Piirijärjestö esittää Henri Rambergia puoluehallitukseen, Lauri Titolaa puoluevaltuuston yleisjäseneksi saamelaismandaatilla sekä Kainuun Miikka Kortelaista puoluevaltuuston puheenjohtajaksi.

Sote-palvelut lähelle ihmistä, liikkuminen mahdollistettava kaikkialla Lapissa

Syyspiirikokous otti myös kantaa metsien käyttöön, soteen ja liikenneasioihin.

Kokouksen mukaan Lapin metsien tuotteet olisi jalostettava tuottavuutta ja hiilensidontaa lisäävästi. Metsähoidon menetelmiä puolestaan tulisi soveltaa monipuolisesti tavoitteet ja luonnonolosuhteet huomioon ottaen.

Palvelut on tuotettava julkisina palveluina.

Sosiaali- ja terveydenhuollon perustason palveluja tulisi tarjota lähellä ihmisiä kaikkialla Lapissa. Palvelut on tuotettava julkisina palveluina.

Ihmisten liikkuminen on mahdollistettava kaikkialla Lapissa. Vasemmistoliiton Lapin piirin mielestä tämän on tapahduttava mahdollisimman alhaisin päästöin esimerkiksi kehittämällä biopolttoaineiden jakeluverkostoa. Myös sähköistystä, väylätekniikkaa sekä joukkoliikennettä on kehitettävä Lapin alueella.

Pohjoissuomalaiset puoluekokousedustajat 15.–17. marraskuuta Kuopiossa pidettävään vasemmistoliiton puoluekokoukseen ovat selvillä.

Koko maasta puoluekokousedustajia valitaan 300.

Puoluekokouksessa jäsenten antamaa valtaa lähtee Pohjois-Pohjanmaalta käyttämään 29 puoluekokousedustajaa, Kainuusta seitsemän ja Lapista 20 edustajaa.

Alueilla, joilla tarjokkaita edustajiksi oli enemmän kuin paikkoja, järjestettiin puoluekokousedustajista vaali.

Pohjois-Pohjanmaan puoluekokousedustajat vaaliyhtymittäin

Koillismaa: Raatikainen Tarmo, Tihinen Antti

Oulu: Aalto Maija, Eilola-Jokivirta Markku, Haaga Hilkka, Heinonen Paavo J., Hekkala Rauno, Hietalahti Heidi, Huotari Anne, Kohonen Olli, Raudaskoski Mikko, Röntynen Suvi, Sala Iinamaija, Sillanpää Tapani, Ukkola Kalervo

Oulun eteläinen: Alho Päivi, Autio Aija, Jussinniemi Jouni, Järvenpää Helvi, Mehtälä Kari, Rajaniemi Anneli

Oulun ympäristö: Haataja Heidi, Janatuinen Sari, Latvanlehto Jaakko, Nyman Sami

Raahe: Honka Aleksi, Lehmusketo Viljo, Nikula Matti, Peltokangas Niko

Kainuun puoluekokousedustajat

Holappa Veijo, Karjalainen Saara, Kortelainen Miikka, Kyllönen Sari, Lämpsä Jouni, Matero Taina, Räisänen Aki

Lapin puoluekokousedustajat vaaliyhtymittäin

Itä-Lappi: Oikarinen Hannu, Wahlsten Rainer

Kemi: Henttinen Pertti, Luosujärvi Riitta, Moisanen Sari, Mustafi Albana

Kemi-Tornion seutu: Hiltunen Juhani, Kapraali Ilkka, Muhonen Marjo, Keränen Pertti

Tornionlaakso: Vakkuri Vuokko

Pohjois-Lappi: Ahlakorpi Anni, Salonen Velijosi

Rovaniemen seutu: Ikonen Mari, Outila Tiina, Puolakka Kari, Ramberg Henri

Tunturi-Lappi: Vaattovaara Voitto, Granroth Aaro, Fagerholm Raili

Pohjois-Pohjanmaan Vasemmiston mielestä esitys tutkimuksen ja elinkeinoelämän kannalta tärkeiden EU:n rakennerahastojen uusjaosta ruuhka-Suomen hyväksi on pöyristyttävä. Etelä- ja Länsi-Suomi ovat hamuamassa jopa satoja miljoonia euroja Pohjois- ja Itä-Suomesta tulevalla EU:n ohjelmakaudella 2021-2027. 

Ainoa oikeudenmukainen päätös on nyt säilyttää EU:n rakennerahastojen suhde Pohjois- ja Itä-Suomen hyväksi vähintään nykyisessä muodossaan.

–  Rakennerahastojen painopisteen siirto etelään olisi puhdas ryöstö. Rahan keskittäminen kasvukeskuksiin näivettäisi Pohjois-Pohjanmaan elinkeinoelämää monella tapaa esimerkiksi matkailun ja innovaatiotoiminnan kärsiessä. Myös koulutussektori kärsisi alueellamme, toteaa Pohjois-Pohjanmaan Vasemmiston puheenjohtaja Olli Kohonen.

Pohjois-Pohjanmaan Vasemmisto painottaa sitä, että EU:n rakennerahastojen tarkoitus on nimenomaan kaventaa alueiden välistä eriarvoisuutta. Ne kuuluvat Pohjois- ja Itä-Suomelle EU:hun liittymissopimuksen nojalla.

– Niiden kautta luodaan paljon työtä ja hyvinvointia, joten rakennerahastot eivät todellakaan ole mitään lillukanvarsia. Torniolaisen elinkeinoministeri Katri Kulmunin onkin laitettava nyt piste etelän herrojen röyhkeille puheille.

– Uudellemaalle suuntautuu jo nyt lähes 300 miljoonaa euroa Business Finlandin rahoja kansallisten tukien osalta, kun pohjoisessa joudutaan lähes nuolemaan näppejä niitä jaettaessa. Ainoa oikeudenmukainen päätös on nyt säilyttää EU:n rakennerahastojen suhde Pohjois- ja Itä-Suomen hyväksi vähintään nykyisessä muodossaan, Kohonen summaa.

Viikonloppuna Kajaanissa koolla ollut Kainuun Vasemmiston piirihallitus päätti yksimielisesti esittää Miikka Kortelaista Vasemmistoliiton puoluevaltuuston puheenjohtajaksi syksyn puoluekokouksessa, joka pidetään Kuopiossa marraskuussa.

– Kortelaisella on 25-vuotiaaksi laaja kokemus järjestötoiminnasta ja yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta. Hän toimii esimerkiksi tällä hetkellä Kajaanin kaupunginvaltuuston puheenjohtajana ja Kainuun Vasemmiston ensimmäisenä varapuheenjohtajana, piirijärjestö toteaa kannanotossaan.

– Tahdon tuoda Vasemmiston puoluejohtoon sen kaipaamaa jämäkkyyttä kenttäväen näkökulmasta katsottuna. Toisaalta tahdon myös olla jakamassa kokemuksia puoluetoiminnan ja vaalikampanjoinnin menestyksellisestä organisoinnista, Kortelainen linjaa.

Kortelaisen johdolla Vasemmisto on kasvattanut kannatustaan Kainuussa kaikissa viime vaaleissa ja Vasemmistonuorten toiminta saatiin herätettyä uudelleen eloon Kainuussa.

– Kortelainen tunnetaan laajalti tarmokkaana ja aikaansaavana toimijana, jolta onnistuu toimiminen niin kokouskabineteissa kuin makkaragrillin äärellä. Tätä kansanmiesmäistä otetta tarvitaan puolueen johdossa, piirihallitus totesi.

Kainuun Vasemmisto kannustaa kainuulaisia äänestämään Euroopan parlamentin vaaleissa Vasemmiston ehdokkaita.

– Ainoastaan he ajavat työntekijöiden oikeuksia kuten Merja Kyllönen kainuulaisena parlamentin jäsenenä on liikenneasioissa kuljettajien ja suomalaisyritysten puolesta tehnyt, muistuttaa piirihallitus.

Sunnuntain eduskuntavaalien jakolinjat ovat tulleet selväksi viime viikkojen aikana. Vaalien tulevaisuusorientoituneimmat puolueet ovat vasemmistoliitto ja vihreät. Näissä puolueissa tunnustetaan täysimääräisesti tulevaisuuden suurin haaste Suomelle ja koko maapallolle. Se on ilmastonmuutos. Haluamme toimia nopeasti ja päättäväisesti ilmastonmuutoksen vaikutusten vaimentamiseksi. Hetki, jolloin tämän kehityskulun pysäyttäminen olisi ollut mahdollista, on jo ohitettu. Toivoa on kuitenkin olemassa.

Vasemmisto on samalla nostanut teemoissaan vahvasti esiin eriarvoisuuden torjunnan. Tavoitteiden keskiössä ovat panostukset koulutukseen ja sosiaalisesti oikeudenmukaisiin palveluihin. Nämä liittyvät puolueiden ihmiskuvaan, johon palaan vielä myöhemmin tässä kirjoituksessa. Myös työelämän radikaali muuttuminen tarvitsee uudenlaisia rohtoja ihmisten perusturvan ja mahdollisuuksien vahvistamiseksi.   

Vastakkaisessa päässä janalla on perussuomalaiset, joka rakentaa politiikkansa viholliskuville sekä menneisyyteen tähyilemällä. Heidän keskeisimmät teemansa vaaleissa ovat maahanmuuttajien demonisointi ja ilmastonmuutoksen vähättely. Laajempaa tulevaisuusvisiota ei ole. Puolueen siunaamaa, pienituloisia potkivaa leikkauspolitiikkaakin voidaan jatkaa, kunhan maahanmuuttajia ja maahanmuuttajataustaisia ihmisiä päästään syrjimään kaikin keinoin. 

Muut sijoittuvat näiden kahden näkemyksen välimaastoon. Takavuosina Suomen kolme suurinta puoluetta olivat sdp, keskusta ja kokoomus. Nämä puolueet jakoivat vuosikymmenien ajan vallan maassa kahden suuren ollessa vuorollaan hallituksessa ja kolmannen oppositiossa. Vesi happani lasissa ja pitkän tähtäimen tulevaisuusvisioita ei tarvinnut sen kummemmin miettiä. 

Nyt tilanne on muuttunut ja puolueet joutuvat pakon edessä uudistamaan ajatteluaan. Demareissa tietoisuus tulevaisuuden keskeisimmistä haasteista on kasvanut positiivisella tavalla. Keskusta ja kokoomus ovat puolestaan menettäneet Sipilän hallituksen leikkauspolitiikan yhteiskuntaan louhimien kuilujen vuoksi kannatustaan ja ovat lähteneet kalaan populistien järville. Esimerkkeinä toimivat kyseisten puolueiden kehittelemät olkiukot, jotka liittyvät muun muassa hakkuisiin ja lihansyönnin kieltämiseen. Samalla tulevaisuusvisiot ovat vesittyneet.

Progressiivisten ja konservatiivisten puolueiden johtoajatuksia erottaa myös ihmiskäsitys. Toisessa päässä janaa se on positiivinen, toisessa negatiivinen. Vasemmistossa kaikki ihmiset nähdään potentiaalisina toimijoina, joilla on itseisarvo.

Yleisradio julkaisi viime viikolla artikkelin, jossa arvioitiin puolueiden 2050-visioita eli sitä, millaiseksi puolueet näkevät Suomen kehittyvän 30 vuodessa. Asiantuntijat pitivät suurinta osaa papereista mitäänsanomattomina. Kehuja saivat vasemmistoliiton Li Anderssonin ja vihreiden Pekka Haaviston ajatukset.

Li Andersson kirjoittaa vastauksessaan kansantalouden, tuotannon ja palvelujen kehityksestä seuraavasti:

”Suomi on onnistunut lyhyessä ajassa toteuttamaan valtavan ekologisen rakennemuutoksen, jossa kestämättömään luonnonvarojen käyttöön perustuva saastuttava teollisuus on korvattu ympäristöllisesti kestävällä korkean lisäarvon tuotannolla. Tuottavuus on parantunut, suomalaisten osaaminen on mittavien koulutus- ja tutkimuspanostusten seurauksena maailman huippua, ja tuotannon jalostusarvo on parantunut huimasti. Suomen päästöt ovat selvästi nettonegatiiviset. Palveluiden merkitys on suuri, ja kulutuskysyntä on siirtynyt fyysisistä turhakkeista yhä enemmän palveluihin, digitaalisiin ympäristöihin ja muihin aineettomiin hyödykkeisiin.

Valtaosa suomalaisista saa elantonsa palkkatyöstä, mutta työhön käytettävän ajan määrä on vähentynyt, ja “perinteisen”, pysyviin palkkasuhteisiin perustuvan työn rinnalla on tullut useita uusia aktiivisuuden muotoja. Vastikkeeton perustulo täydentää toimeentuloa.

Suomi on globaali edelläkävijä muun muassa edistyksellisessä puhtaan energian teknologioissa, energiatehokkuudessa, tekoälyssä ja bioteknologiassa. Luonnonvarojen käyttö on vähentynyt radikaalisti, kun kiertotalouden ja materiaalitehokkuuden maksimointi ohjaa kaikkea tuotantoa. Yritystoimintaan aiemmin liittyneet ympäristötuhot, sekä ihmisoikeusloukkaukset ovat harvinaisia, kun sekä kansallinen että kansainvälinen lainsäädäntö velvoittaa yritykset toimimaan vastuullisesti.”

Ilmastonmuutoksen vaikutukset huomioiva ja suuntaa muuttava tulevaisuus ei ole siis dystopia vailla toivoa. Kuten Andersson kirjoittaa tulevaisuusesseessään, kestävyysvajetta lujemmin Suomea kalvaa tulevaisuusvaje. Ilmastonmuutoksen osalta Andersson viittaa vierailuunsa Lappeenrannan LUT-yliopistossa todetessaan, että ongelma ei ole teknologia, vaan poliitikkojen visioiden ja mielikuvituksen puute. Niitä visioita Suomi tarvitsee.

Progressiivisten ja konservatiivisten puolueiden johtoajatuksia erottaa myös ihmiskäsitys. Toisessa päässä janaa se on positiivinen, toisessa negatiivinen. Vasemmistossa kaikki ihmiset nähdään potentiaalisina toimijoina, joilla on itseisarvo. Tässä ajattelutavassa panostukset koulutukseen, terveydenhuoltoon ja sosiaaliturvaan eivät ole vain menoeriä vuosittaisissa budjeteissa kuten oikeistopuolueilla, vaan myös taloudellisesti kannattavaa politiikkaa – investointeja ihmisiin, kuten allekirjoittaneen kuntavaalisloganissa todettiin kaksi vuotta sitten.

Suomalainen hyvinvointivaltio on ollut modernistinen rakennusprojekti, jonka saavutukset ovat valtavan poliittisen kamppailun ansiota. Uudistuspolitiikan toteuttamisesta kunnian voivat ottaa vasemmistolainen työväenliike ja alkiolainen keskusta. Ne kummatkin ovat muuttaneet muotoaan vuosikymmenien kuluessa. Viimeksi mainitusta on valitettavasti tullut viime vuosina kylmän oikeistopolitiikan lippulaiva.

Tulevaisuuden haasteiden ratkaisemisessa tarvitaan uutta modernia punavihreää yhteistyötä, jossa kyetään jatkuvasti uudistamaan ajattelutapoja, luomaan uusia mahdollisuuksia ihmisille ja kunnioittamaan ihmisarvoa itseisarvona. Sunnuntaina kyse on juuri näistä asioista. Muista käyttää äänesi tulevaisuudelle!   

Kilpailukykysopimuksiin liittyvistä lakimuutoksista äänestettiin eduskunnassa 28. lokakuuta 2016. Käsittelyssä oli tuolloin hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysetuuksien rahoituksista annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta (HE 170/2016).

Vasemmistoliitto on ainoana puolueena johdonmukaisesti vastustanut kiky-sopimusta. Näin oli myös äänestyshetken koittaessa. Äänestyksessä ainoastaan vasemmistoliiton kansanedustajat äänestivät kikyä vastaan. Sopimuksen kannalla olivat keskustan, kokoomuksen, perussuomalaisten, sdp:n, vihreiden ja kaikkien muiden puolueiden kansanedustajat.

– Vasemmistoliiton saaman arvion mukaan sisältyvät sosiaaliturvamaksujen muutokset vähentävät valtion ja kuntien tuloja nettona jopa 1,3 miljardia. Kun tämän päälle lasketaan hallituksen tuloverokevennykset, nousee kilpailukykysopimuksen hinta julkiselle taloudelle melkein kahteen miljardiin, kirjoitti puolueen puheenjohtaja Li Andersson blogissaan alkuvuodesta 2017.

– Kun yritin syksyllä saada toimittajat kiinnostumaan tästä laskelmastamme, kukaan ei tarttunut aiheeseen. Valtiovarainministeri Petteri Orpo ei suostunut vastaamaan vasemmistoliiton esittämiin kysymyksiin.

Andersson muistuttaa, että myös talouspoliitikan arviointineuvoston raportti kyseenalaistaa hallituksen esittelemät kikyn vaikutukset julkiseen talouteen. Hallitus ja VM ovat mainostaneet järjestelyn olevan kutakuinkin kustannusneutraali. Arviointineuvosto sen sijaan laskee sen pienentävän valtion tuloja pitkällä aikavälillä noin 500 miljoonalla eurolla vuodessa.

Vasemmistoliiton mielestä tuottavuuden ja osaamisen parantaminen on työn halpuuttamista huomattavasti parempi keino laskea yksikkötyökustannuksia.

Kilpailukykysopimuksen hinta julkiselle taloudelle nousee melkein kahteen miljardiin

– Työajan pidentäminen palkkaa lisäämättä pikemminkin lisää työttömyyttä kuin työllisyyttä, ja palkanalennukset vaikuttavat negatiivisesti kansantalouden kokonaiskysyntään ja sitä kautta kasvuun. Tämän vahvisti myös valtionvarainministeriö kesällä tekemässään ennusteessa tälle vuodelle, sanoo Andersson.

– Kysyin marraskuussa hallitukselta, miten he selittävät esimerkiksi kajaanilaisille lastenkodin työntekijöille, jotka jo nyt ihmettelevät, miten heidän lomarahojensa leikkaaminen parantaa suomalaisten vientiyritysten kilpailukykyä, että hallitus kikyn takia ensi keväänä ”joutuu” tasapainottamaan taloutta leikkaamalla vielä lisää, kirjoittaa Andersson.

– Hallitus sai aikaan kilpailukykysopimuksen uhkaamalla leikata palkkoja lainsäädännöllä. He siirsivät ay-liikkeelle vastuun omista leikkauksistaan luomalla tilanteen, jossa ei annettu mitään muita mahdollisuuksia kuin sopia palkanalennuksista. Työntekijät laitettiin osallistumaan leikkauspolitiikkaan työajan palkattomalla pidennyksellä sekä siirtämällä vastuu palkkaan kuuluvista maksuista työnantajilta työntekijöille.

Vasemmistoliiton vaaliohjelmassa todetaan, että mahdollisuus jatkuvaan oppimiseen ja osaamisen päivittämiseen on paras vakuutus työttömyyttä vastaan muuttuvilla työmarkkinoilla. Puolueen mukaan samalla korostuu myös osaamisen, tutkimuksen ja tuotekehityksen elinkeinopoliittinen merkitys.

– Suomi pärjää globaalissa kilpailussa panostamalla osaamiseen, ei palkkoja alentamalla.

Oulun kaupungin vuoden 2019 budjettiin hyväksyttiin useita Vasemmiston esityksiä, osa neuvottelujen tuloksena ja osa äänestäen valtuuston kokouksessa 17.12.

Talousvaikutuksiltaan merkittävin on päätös varhaiskasvatuksen lapsiryhmien koon pienentämisestä. Siihen budjetoidaan viisi miljoonaa euroa, ja lisähenkilöstöä palkataan noin 140.

Äänestäen meni läpi maksuttoman ehkäisyn tarjoaminen Oulun 16–20-vuotiaille nuorille. Ilmaista ehkäisyä on esittänyt jo kahtena aikaisempana vuotena Vasemmiston Hanna Sarkkinen, mutta vasta nyt esitys meni läpi. Vasemmisto tosin olisi halunnut ikärajan 25 vuoteen.

Joukkoliikenteeseen on ensi vuoden aikana tulossa Vasemmiston ehdottamia alennuksia eläkeläisille ja muille erityisryhmille.

Äänestämällä meni läpi myös hammashoitolan säilyttäminen Oulunsalossa. Sen sijaan äänestyksessä kaatui niukasti Vasemmiston esitys puhelinajanvarauksen käyttöönotosta terveyskeskuksiin.

Työllisyysmäärärahojen miljoonan euron lisäys, kevyen liikenteen väylien 300 000 euron kehittämisraha ja suolistosyöpäseulontojen aloittaminen ovat vasemmistoliiton valtuustoryhmän mielestä hyviä päätöksiä, samoin päätös perusopetusryhmien pitämisestä kohtuullisen kokoisina. Neuvotteluissa saatiin torjuttua terveysasemille kaavailtu hoitajamaksu. Joukkoliikenteeseen on ensi vuoden aikana tulossa Vasemmiston ehdottamia alennuksia eläkeläisille ja muille erityisryhmille.

Oulun kaupungin tulevan vuoden budjetin loppusumma on noin 1,3 miljardia euroa. Investointeihin varataan 135 miljoonaa euroa.

Pohjois-Pohjanmaan Vasemmisto haluaa vauhtia Pyhäjärvelle kaavailtuun maanalaisen pelastustoiminnan ”Underground Rescue” -koulutuskeskushankkeeseen. Lähitulevaisuudessa käytöstä poistuvaan kaivokseen kaavailtu hanke hyödyntäisi ainutlaatuista maanalaista infrastruktuuria.

Pohjois-Pohjanmaan Vasemmiston mukaan koulutuskeskushankkeen edistyminen on keskeistä Pyhäjärven tulevaisuuden elinvoiman kannalta.

Kyseessä oleva oppimisympäristö toisi uusia mahdollisuuksia kohentaa työturvallisuutta ja takaisi uusiokäyttöä kaivokselle lisäten myös alueen työmahdollisuuksia.

Koulutuskeskuksen käyttäjinä olisivat muun muassa kaivosyhtiöt, energia- ja rakennusteollisuus sekä myös pelastusalan opiskelijat ja pelastuslaitokset.

Pohjois-Pohjanmaan Vasemmiston mukaan koulutuskeskushankkeen edistyminen on keskeistä Pyhäjärven tulevaisuuden elinvoiman kannalta. Yhtä aikaa sen kanssa voitaisiin toteuttaa myös Pyhäjärven kannalta tärkeät datakeskus- ja sähkövarastohankkeet, jotka toisivat lisää työtä ja elinvoimaa Pohjois-Pohjanmaan maakunnan eteläosaan.

Rovaniemeläinen Jarmo Alatarvas, 59, ja torniolainen Olavi Stoor, 71, ovat vasemmistoliiton uudet kiinnitykset tuleviin eduskuntavaaleihin Lapissa.

Stoorilla on takanaan pitkä ura Outokummun terästehtaalla, jossa hän toimi yli 30 vuotta, ollen myös pääluottamusmies. Politiikassa ja järjestötoiminnassa Stoor on toiminut ansiokkaasti 70-luvulta asti ja on tälläkin hetkellä varavaltuutettu Tornion kaupungissa. Tulevat kansanedustajavaalit ovat Stoorille järjestyksessään kolmannet.

Saimme kaksi pitkän linjan rohkeaa tekijää mukaan, jotka ovat laajalti tunnettuja Lapissa työntekijöiden oikeuksien ajajina.

Rovaniemeläinen Alatarvas toiminut jo 18 vuotta Rakennusliiton aluetoimitsijana Lapissa pitämässä työntekijöiden puolta maakunnassa. Hän on ollut aiemmin mukana useita kausia kuntapolitiikassa Rovaniemellä sekä Rovaniemen maalaiskunnassa ja on toiminut pitkään myös järjestötehtävissä.

– Saimme kaksi pitkän linjan rohkeaa tekijää mukaan, jotka ovat laajalti tunnettuja Lapissa työntekijöiden oikeuksien ajajina. Työn murroksessa on tärkeätä, että kokemus sekä työntekijöiden ääni kuuluisi suuressa salissa, jossa keskeisillä lainsäädännöillä voidaan vaikuttaa työntekemisen reunaehtoihin, kertoo Vasemmistoliiton Lapin piirin puheenjohtaja Henri Ramberg.

Vasemmistoliiton Lapin piiri asettaa seuraavat eduskuntavaaliehdokkaat tammikuussa pidettävässä piirihallituksen kokouksessa.

Pohjois-Pohjanmaan Vasemmisto esittää eduskuntavaaliohjelmassaan Pohjois-Pohjanmaata perustulon kokeilualueeksi. Piirijärjestön mukaan tämä vähentäisi köyhyyttä ja byrokratiaa antaen samalla mahdollisuuden sovittaa työnteko elämäntilanteiden vaihteleviin vaatimuksiin.

Eduskuntavaaleissa Pohjois-Pohjanmaan Vasemmisto tavoittelee neljää kansanedustajapaikkaa Oulun vaalipiiristä. Ehdokkaat asetetaan yhdessä Kainuun Vasemmiston kanssa.

– Ehdokaslistamme on vahva. Mukana on paljon kokemusta ja tuoretta näkemystä. Vasemmisto esittää vahvan oikeudenmukaisen vaihtoehdon leikkauspolitiikalle ja myös Oulun vaalipiirissä nähdyille keskittämistoimille, toteaa Pohjois-Pohjanmaan Vasemmiston puheenjohtaja Olli Kohonen.

Pohjois-Pohjanmaan Vasemmiston mielestä vastuullinen politiikka tähtää eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentämiseen ja kestävämpään elämäntapaan.

Pohjois-Pohjanmaan Vasemmisto esittää myös kaksoisraidetta Ouluun ja edelleen Haaparantaan varmistamaan Perämerenkaaren elinvoimaa. Ohjelmassa esitetään myös tuntuvia satsauksia niin ammatilliseen- kuin korkeakoulutukseen. Täsmäpanostuksia on tehtävä erityisammattioppilaitosten (kuten Luovin) suuntaan. Pohjois-Pohjanmaan Vasemmisto painottaa myös sitä, että niin ammattikorkeakouluille kuin Oulun yliopistolle on huolehdittava pitkäjänteisen toiminnan takaava rahoitus.

Sote-palvelut on järjestettävä maakunnalliselle ja julkiselle pohjalle. Pohjois-Pohjanmaan Vasemmiston tavoitteena on turvata palvelutuotanto, integraatio ja sote-palveluiden saatavuus koko maakunnassa. Maakuntien on saatava itse päättää sairaaloidensa välisestä työnjaosta.

Pohjois-Pohjanmaan Vasemmisto ottaa kantaa vaaliohjelmassaan myös muun muassa ilmastonmuutoksen torjuntaan, työelämään ja kulttuuriin. Piirijärjestön mielestä vastuullinen politiikka tähtää eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentämiseen ja kestävämpään elämäntapaan.

Koko vaaliohjelman voit lukea täältä.

Tiiviissä vaaliohjelmassaan Pohjois-Pohjanmaan Vasemmisto ottaa kantaa erityisesti maakunnallisiin kysymyksiin. Puolueen valtakunnallisesta vaaliohjelmasta päätetään tammikuussa puoluevaltuuston kokouksessa. Pohja sille luodaan alueellisissa keskustelutilaisuuksissa, joissa keskustellaan osanottajien kesken avoimesti ja tasa-arvoisesti Suomea jakavista ongelmista eri näkökulmista. Oulussa alueellinen keskustelutilaisuus järjestetään perjantaina 14.12. Aleksinkulmassa.