Kansan Tahto

70 € / vuosi
Kategoriat
Artikkelit Etusivun iso nosto

Puoluekokous kuvina

Vasemmistoliiton 10. puoluekokous pidettiin 10.-12. kesäkuuta Porissa.

Li Andersson valittiin kolmannelle kaudelleen vasemmistoliiton puheenjohtajana.
Mari Ikonen ja Anni-Sofia Niittyvuopio olivat kumpikin pukeutuneet kansanpukuihin: Ikosella on yllään karjalaisten ruutat ja Niittyvuopiolla saamelaisten gákti. Vasemmalla Aki Nevalainen Kittilästä.
Lapin puoluekokousedustajia yhteispotretissa.
Mainos alkaa
Mainos loppuu
Äänestystulosten odottelua.
Kilpa puolueen ensimmäisen varapuheenjohtajan paikasta oli käytännössä kahden kansanedustajan kauppa, joka piti kokousedustajat jännityksessä viimeiseen asti. Veronika Honkasalo peittosi lopulta Pia Lohikosken.
Kun oikeistopuolueiden talouspoliittinen keskustelu keskittyy rankaisemiseen, kurjuuden aiheuttamiseen, velkapopulismiin ja ihmisryhmien vastakkainasetteluun, tarvitsemme vasemmistolaista talouspolitiikkaa, joka luo turvaa ja vakautta, sanoi vasemmistoliiton ykkösvarapuheenjohtajaksi vastavalittu Veronika Honkasalo kiitospuheessaan.
Mainos alkaa
Mainos loppuu
Valinnastaan liikuttunutta Jouni Jussinniemeä halaamassa puoluesihteeri Mikko Koikkalainen. Jussinniemi valittiin puolueen toiseksi varapuheenjohtajaksi.
Uusi puheenjohtajisto: Jouni Jussinniemi, Minna Minkkinen, Li Andersson ja Veronika Honkasalo.
Ukrainalaiset kokousvieraat Oleksandr Kyselov ja Kateryna Kostrova välissään Li Andersson.
Puoluekokouksen kansainvälisten vieraiden joukossa olivat ukrainalaiset Oleksandr Kyselov ja Kateryna Kostrova Sotsialnyi Rukh (Sosiaalinen liike) -vasemmistopuolueesta. Puheenvuorossaan he kiittivät saamastaan kansainvälisestä tuesta, ja painottivat, että ukrainalaisten ykkösprioriteetti on nyt yksinkertaisesti selviäminen sodan keskellä. Puheensa lopulla Kyselovin suomeksi huudahtama ”kansainvälinen solidaarisuus!” sai kokousväen osoittamaan suosiota seisaaltaan.
Mainos alkaa
Mainos loppuu
Tuore puheenjohtajisto ensimmäisessä tiedotustilaisuudessaan. Vasemmalta puoluesihteeri Mikko Koikkalainen, kolmas varapuheenjohtaja Minna Minkkinen, puheenjohtaja Li Andersson, toinen varapuheenjohtaja Jouni Jussinniemi ja ensimmäinen varapuheenjohtaja Veronika Honkasalo.
Lappilaisia kokousedustajia äänestysjonossa.
Katri Kapanen, puoluevaltuuston ensimmäinen varapuheenjohtaja.
Mainos alkaa
Mainos loppuu
Sujuvasti soljunut kokous ja Satakunnan ammattikorkeakoulun Porin kampuksen modernit ja toimivat puitteet saivat kokousväeltä kiitokset. Myös kokouksessa käyty keskustelu oli sopuisaa, median maalailemasta ennakkoasetelmasta huolimatta. Kuvassa keskellä Markku Eilola-Jokivirta Oulusta ja Jaakko Latvanlehto Muhokselta.
Henri Ramberg valittiin puoluevaltuuston toiseksi varapuheenjohtajaksi.
Uutta periaateohjelmaa viilattaessa salissa päästiin äänestämään – sekä perinteisin paperilapuin että sähköisesti.
Mainos alkaa
Mainos loppuu

Korjaus 22.6.: vaihdettu kuvatekstiin kansallispuvun tilalle kansanpuvut ja lisätty niiden nimitykset.

Kategoriat
Uutiset

Li Anderssonille odotetusti jatkokausi puheenjohtajana

Vasemmistoliiton puoluekokous Porissa valitsi Li Anderssonin kolmannelle kaudelle puolueen puheenjohtajaksi. Anderssonille ei ollut vastaehdokkaita. Andersson valittiin puheenjohtajaksi Oulun puoluekokouksessa 2016, joten hänellä on takanaan kuusi vuotta puolueen johdossa.

Puolueen ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin kansanedustaja Veronika Honkasalo Helsingistä. Ensimmäisen puheenjohtajan paikasta käytiin kisa neljän ehdokkaan kesken. Honkasalo sai ensimmäisellä äänestyskierroksella 154 ääntä eli yli puolet annetuista äänistä. Toinen ehdolla ollut kansanedustaja Pia Lohikoski jäi 122 äänellään toiseksi.

Mainos alkaa
Mainos loppuu

Toiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin kaivosalan päätoiminen pääluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu Jouni Jussinniemi Pyhäjärveltä ja kolmanneksi varapuheenjohtajaksi sote-alalla työskentelevä Minna Minkkinen Tampereelta. He ”vaihtoivat paikkaa” – Jussinniemi toimi edellisellä kaudella vasemmistoliiton kolmantena varapuheenjohtajana ja Minkkinen toisena varapuheenjohtajana.

Vasemmistoliiton puoluevaltuuston puheenjohtajana toiselle kaudelleen jatkaa Miikka Kortelainen Kajaanista. Puoluevaltuuston ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin Katri Kapanen Kaarinasta ja toiseksi varapuheenjohtajaksi Henri Ramberg Rovaniemeltä.

Puoluehallitukseen tulivat valituiksi Silvia Modig, Jouni Sirén, Anni Järvinen, Hilkka Haaga, Heidi Vättö, Minttu Sillanpää, Mari Ikonen, Mia Haglund, Henrik Nyholm, Elisa Lientola, Galia Suárez-Katainen ja Harri Moisio. Varajäsenet ovat Antero Eerola, Ville-Pekka Timonen, Petri Salminen ja Ari Parviainen.

Kategoriat
Uutiset

Silvia Modig: Eurooppa on rikki

”Eurooppa kuohuu tänään tavalla, jota en osannut oman elämäni aikana odottaa näkeväni”, sanoi vasemmistoliiton europarlamentaarikko Silvia Modig puhuessaan lauantaina puoluekokousväelle Porissa. Euroopassa on sota, useammassa EU:n jäsenmaassa oikeusvaltioperiaatetta murennetaan vakavalla tavalla, ja on maita, joissa media ei ole vapaa eivätkä vaalit reilut, Modig luetteli. Valtioiden rajoille rakennetaan muureja ja oikeus hakea turvapaikkaa ei toteudu Euroopan rajoilla. Välimereen hukkuu edelleen joka vuosi tuhansia ihmisiä heidän pyrkiessään Eurooppaan vaarallista reittiä laillisten ja turvallisten reittien puuttuessa. Valeuutiset ja disinformaatio polarisoivat yhteiskuntaa. Ilmastonmuutos etenee ja on nyt jo aiheuttanut peruuttamattomia muutoksia. Vähemmistöjen ja naisten oikeuksia kavennetaan. Jopa Ukrainan pakolaiset kohtaavat rasismia ja syrjintää.
”Eurooppa on rikki”, Modig summasi, ja kertoi tekevänsä parhaansa korjatakseen sitä europarlamentista käsin.

Mainos alkaa
Mainos loppuu

Polttavin Eurooppaa koskeva kysymys ilmastonmuutoksen torjumisen ohella on hänen mukaansa Venäjän aloittaman sodan lopettaminen.

”Kuka johtaa pyrkimyksiä rauhaan tällä hetkellä? Ei oikein kukaan. Huomio keskittyy yksipuolisesti aseapuun, vaikka vasta rauha on se, joka tosiasiallisesti kärsimyksen Ukrainassa lopettaa”, Modig totesi.

Hän sivusi puheessaan myös Suomen Nato-jäsenyyshakemusta.

”Se ei muuta meidän rauhan vaatimustamme yhtään vaimeammaksi. Se ei muuta meidän vaatimustamme ydinaseettomasta maailmasta yhtään miksikään. Meidän tulee edelleen näitä vaatia, entistä kovempaan ääneen. Ja siksi osallistun ensi viikonloppuna sekä ydinaseriisuntaa vaativan kansalaisjärjestön kokoukseen että ydinasekieltosopimuksen osapuolikokoukseen Wienissä aloittaakseni omalta osaltani aktiivisen työn ydinaseriisunnan edistämiseksi. Suomen tulee allekirjoittaa YK:n ydinasekieltosopimus. Natoon hakemisen ei tule siihen vaikuttaa”, Modig vaati.

Kategoriat
Uutiset

Li Andersson: Lastensuojelun voitontavoittelu kuriin, ruuan arvonlisävero alas

Vasemmistoliiton kymmenes puoluekokous alkoi tänään. Eri puolilta Suomea aurinkoiseen Poriin kokoontunut vasemmistoväki aloitti kokousviikonlopun iloisten jälleennäkemisten merkeissä – onhan edellisestä, juuri ennen koronaa pidetystä Kuopion puoluekokouksesta kaksi ja puoli vuotta.

Kokousväen vakavoitti heti alkuun kansanedustaja Jari Myllykosken esittämä Veli, sisko -kappale. Se on vanha rauhan- ja työväenlaulu, jonka Myllykoski esitti nyt hieman päivitettynä, Ukrainan sodan huomioivana versiona. Komeaääninen Myllykoski sai kiitoksen valtavien aplodien muodossa.

Mainos alkaa
Mainos loppuu

Puoluevaltuuston puheenjohtaja Miikka Kortelainen avasi puoluekokouksen iloitsemalla koronavuosien jälkeisestä ensimmäisestä isosta vasemmistoväen kokoontumisesta.

”Tämä liike elää kohtaamisista”, Kortelainen perusteli.

Miikka Kortelainen sanoi puoluekokouksen avauspuheenvuorossaan uskaltavansa odottaa tulevilta päiviltä mielenkiintoisia ja monipuolisia keskusteluja ja luottavansa siihen, että vasemmistoliittolaiset voivat kokouksen jälkeenkin jatkaa yhdessä, tovereina.

Avauspuheenvuorossaan hän katsoi päättyneelle puoluekokouskaudelle osuneiden kaksien vaalien rutistaneen rajusti niin puolueen järjestökonetta kuin toimijoitakin, mutta hyvin lopputuloksin.

”Suomen ensimmäisten aluevaalien jälkeen vasemmistoliitto on edustettuna kaikilla hyvinvointialueilla.”

”Tämä liike elää kohtaamisista.”

Kortelainen listasi myös kuntavaalien vasemmistolaisia valopilkkuja ja kehotti ylpeyteen oman väen saavutuksista. Hän myös totesi viime vuosien ja kuukausien osoittaneen, että tulevaisuuden povaaminen on liki mahdotonta, ja että vain muutos on varmaa. Puoluekokouksessa edessä olevia puheenvuoroja Kortelainen evästi toivomalla keskustelun poikivan yhteisen ja koko vasemmistoväen jakaman näkymän siitä, millaista yhteiskuntaa se tavoittelee. Ne tiivistyvät puoluekokouksen muovaamissa periaate- ja tavoiteohjelmissa.

”Molempiin ohjelmiin meidän on syytä paneutua huolella, sillä ne luovat raamit vasemmistopolitiikan tekemiselle.”

Voittoja lasten hädällä

Vasemmistoliiton tavoite tulevalle vaalikaudelle on, että Suomessa rajoitetaan voitontavoittelua lastensuojelun palveluissa, kertoi vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson poliittisessa tilannekatsauksessaan. Vasemmistoliitto esittää myös ruoan arvonlisäveron alentamista.

Puheessaan Andersson totesi, että lastensuojelun sijaishuollon kustannukset ovat kaksinkertaistuneet noin viidentoista vuoden aikana lähes miljardiin euroon vuodessa.

Mainos alkaa
Mainos loppuu

”On kestämätöntä, että pääomasijoittajien omistamat suuryritykset tekevät veronmaksajien laskuun suuria voittoja lasten hädällä. Lastensuojelubisneksen voitot ovat kääntyneet kasvuun samaan aikaan, kun ennaltaehkäisevässä perhetyössä ja lastensuojelussa kärsitään kroonisesta resurssipulasta”, Andersson totesi.

Andersson haastoi muut eduskuntapuolueet kertomaan, ovatko ne valmiita sitoutumaan lastensuojelun voitontavoittelun rajoittamiseen tulevalla hallituskaudella.

”Miten suurelta määrältä inhimillistä kärsimystä olisi voitu välttyä, jos tämä miljardi tai edes osa rahoista, jotka tällä hetkellä kuluvat suuryritysten voittoihin ja osinkoihin, olisi käytetty vaikkapa lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen vahvistamiseen ja ennaltaehkäiseviin perhepalveluihin”, hän kysyi.

Hintojen nousuun puututtava oikeudenmukaisesti

Ukrainan sodan ja koronan aiheuttama inflaatio on nostanut jo tähän mennessä esimerkiksi ruuan ja asumisen hintaa nopeasti. Li Andersson muistutti, että hintojen nousu osuu ankarimmin heihin, joiden tuloista valtaosa menee ruokaan ja asumiseen ja joilla ei ole mahdollisuutta vähentää omaa jo valmiiksi vähäistä kulutusta.

Hintojen nousu osuu ankarimmin heihin, joiden tuloista valtaosa menee ruokaan ja asumiseen.

”Hintojen nousuun pitää puuttua paitsi tehokkaasti myös oikeudenmukaisesti. Jos tässä tilanteessa halutaan käyttää julkisia varoja verokevennyksiin, esitämme, että hallitus harkitsee ruuan arvonlisäveron alentamista esimerkiksi 10 prosenttiin. Tämä olisi esimerkiksi tuloveroalennuksia huomattavasti oikeudenmukaisempi keino kompensoida hintojen nousua nimenomaan niille, joiden menoista iso osa kuluu juuri ruokaan.”

Vasemmistoliitossa vallitseva trendi jäsenistön uudistumisesta näkyy myös Porin puoluekokouksessa: kolmestasadasta puoluekokousedustajasta 97 on ensikertalaisia ja 91:lle käsillä on toinen puoluekokous.

Andersson sanoi, että tämän lisäksi tarvitaan suoria ja kohdennettuja toimia kaikkein pienituloisimpien toimeentulon vahvistamiseksi ja köyhyyden torjumiseksi. Erityisesti lapsiperheköyhyyden ja ikäihmisten köyhyyden torjuminen on nyt äärimmäisen tärkeää.

Mainos alkaa
Mainos loppuu

Andersson korosti puheessaan, että nykyisessä talous- ja inflaatiotilanteessa Suomella ei ole varaa palata aiemmalle leikkauspolitiikan tielle, joka vahingoitti 2010-luvulla vakavasti niin ihmisten hyvinvointia kuin esimerkiksi koulutustakin.

”Ensi kevään eduskuntavaalien suurin kysymys on: jatketaanko Suomessa hyvinvoinnin ja tasa-arvon kasvattamista, vai palataanko tuhoisalle ja eriarvoisuutta lisäävälle leikkauspolitiikan tielle”, hän sanoi.

Anderssonin mukaan palkansaajien ostovoimaa on turvattava palkankorotuksilla sekä palauttamalla kiky-sopimuksen yhteydessä työntekijöiden kannettavaksi siirrettyjä maksuja takaisin työnantajille. Maksujen palauttamisella voidaan vahvistaa työntekijöiden ostovoimaa jopa miljardilla eurolla. 

Vasemmistoliiton puoluekokous jatkuu koko viikonlopun ajan, sunnuntai-iltapäivään saakka.

Kategoriat
Uutiset

Pohjois-Pohjanmaalta ehdokkaita eduskuntavaaleihin

Iissä kokoontunut Pohjois-Pohjanmaan Vasemmiston piirijärjestö asetti kahdeksan ensimmäistä ehdokasta ensi kevään eduskuntavaaleihin. Muut seitsemän nimeää piirihallitus myöhemmin. Lisäksi samaan Oulun vaalipiiriin kuuluva puolueen Kainuun piirijärjestö asettaa listalle kolme ehdokasta, jotka valitaan jäsenäänestyksellä.

Vakavat asiat hallitsivat keskustelua Pohjois-Pohjanmaan Vasemmiston piirikokouksessa Iin Järjestötalolla.

Pohjois-Pohjanmaan kevätpiirikokouksen nimeämät ehdokkaat ovat Katja Hänninen (Raahe), Jessi Jokelainen (Oulu), Taija Jyrkäs (Oulu), Jouni Jussinniemi (Pyhäjärvi), Olli Kohonen (Oulu), Juha-Matti Mustonen (Oulu), Pasi Niiranen (Ylivieska) ja Antti Tihinen (Pudasjärvi).

Mainos alkaa
Mainos loppuu

Piirikokous keskusteli eduskuntaryhmän puheenjohtajan Jussi Saramon ajankohtaiskatsauksen pohjalta Nato-jäsenyydestä. Venäjän raaka sota Ukrainassa on pakottanut uusiin arvioihin, ja puoluejohdon kanta jäsenyyden hakemisen puolesta sai kokousväeltä ymmärrystä, mutta Naton ideologia ei. Nato-keskustelu Suomessa koettiin hyvin yksipuoliseksi. Rauhantyötä ikänsä tehneet vasemmistolaiset ovat saaneet märkää rättiä kasvoilleen. Suuria kysymyksiä on auki: ydinaseet, sotilasmenot, YK:n asema. Toiveikkaan tulevaisuuden rakentaminen on käynyt vaikeammaksi.

Kokous keskusteli myös yhteisöllisyyden kuihtumisesta Suomessa. Yksinäisyys ja pelot lisäävät mielenterveyden ongelmia. Uuden aluehallinnon tulisikin tukea myös pienempiä maaseudun yhdistyksiä ja tapahtumia, jotka kokoavat ihmisiä yhteen.

Kategoriat
Uutiset

Vasemmistoliiton teollisuuskiertue vieraili Oulussa ja Raahessa

Vasemmiston puheenjohtaja ja opetusministeri Li Andersson vieraili Raahessa ja Oulussa maanantaina. Vierailun syynä oli vasemmistoliiton Teollisuuden reilu siirtymä -kiertue ja puolueen syyskesästä julkaistava teollisuuspoliittinen ohjelma. Kiertueella pyritään myös paikkaamaan koronan vuoksi tauolla olleita kouluvierailuita.

Ministereiden päivä alkoi kierroksella Raahen SSAB:n terästehtaalla. Siellä Li Andersson keskusteli teollisuusyritysten edustajien ja työntekijöiden kanssa vihreän siirtymän toteutumisesta ja ilmastokriisin ratkaisuista.

Mainos alkaa
Mainos loppuu

Yritysten edustajien tärkeimpiä painopisteitä keskustelussa olivat Anderssonin mukaan energiankäyttö teollisissa prosesseissa ja SSAB:n suunnittelema muutos siirtyä käyttämään vetyä teräksen valmistuksessa kivihiilen sijasta. Merkittävä kysymys oli, kuinka tarvittava sähkö tuotettaisiin. Tärkeäksi nähtiin myös osaaminen muutostilanteissa. Sääntely-ympäristöstä toivottiin EU:n mittakaavassa selkeää eikä liikaa yritystoimintaa vaikeuttavaa. EU:n sisälle kaivattiin tasaisempaa kilpailutilannetta.

Ympäristön kannalta Raahessa kuultiin hyviä uutisia.

”Suomi voisi kilpailla laadulla ja sopivilla standardeilla”, Andersson totesi.

Kiertueen aikana eri paikkakunnilla työntekijöitä ovat askarruttaneet kysymykset eläkeiästä ja työajoista, sillä kolmivuorotyö on edelleen raskasta alasta riippumatta. Myös harmaata taloutta vastaan tehtävä työ on noussut esiin, sekä työehtojen ja -sopimusten noudatus erityisesti pitkissä alihankintaketjuissa.

Ympäristön kannalta Raahessa kuultiin hyviä uutisia: terästehtaan uusi vetypohjainen toimintaprosessi tulee vähentämään merkittävästi tuotannon kokonaispäästöjä. Tehtaan toimitusjohtajan mukaan uudistus on väistämätön myös päästökaupan hintojen nousun vuoksi. Uudessa prosessissa työvoiman tarve tulee kuitenkin todennäköisesti hieman laskemaan, minkä vuoksi työntekijöiden muutosturvasta ja uudelleenkoulutuksesta on huolehdittava.

”Yksi ratkaisu tähän on elinikäinen oppiminen”, totesi tilaisuudessa mukana ollut sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen (vas.).

”Toisaalta myös yritysten oma koulutusvastuu on otettava huomioon”, Sarkkinen sanoi.

Mainos alkaa
Mainos loppuu

Lisäksi hän mainitsi, kuinka tärkeää on jalostusasteen nosto pohjoisessa ja pitkien arvoketjujen luominen.

”Näin pohjoinen ei jää pelkäksi raaka-ainepankiksi, vaan kokonaiset teollisuuden arvoketjut jäävät Suomeen.”

”Näin pohjoinen ei jää pelkäksi raaka-ainepankiksi, vaan kokonaiset teollisuuden arvoketjut jäävät Suomeen.”

Iltapäivällä opetusministeri Andersson vieraili Oulussa Kastellin monitoimitalolla, jossa peruskoulun oppilaat haastattelivat häntä.

Myös myöhemmin pidetyssä yleisötilaisuudessa Järjestötalolla oli paikalla teollisuuden osaajia.

”Vihreää siirtymää on edistetty jo 70-luvulta asti”, metsäteollisuudessa työskennellyt kuulija huomautti. Hän totesi arvostavansa Vasemmiston ohjelman kauaskatseisuutta.

Kaivosteollisuuden edustaja taas harmitteli, kuinka riippuvainen Suomi yhä on Venäjän energiasta.

”On uskallettava edetä ja kokeilla uutta ajoissa”, hän sanoi.

”Suomi panostaa useisiin eri teknologioihin, jotta missään tilanteessa emme jäisi tyhjän päälle”, Li Andersson vastasi.

”Vasemmisto pyrkii turvaamaan yrityksiä ja luomaan uusia työpaikkoja”, hän päätti toiveikkaasti.

Sipilän hallituksen jäljiltä korjattavaa

Yleisötilaisuudessa kerrattiin laajemminkin tämänhetkistä vasemmistopolitiikkaa. Kevään kehysriihessä määriteltiin isot linjat, joista Li Andersson kertoi tarkemmin. Keskeisiä tavoitteita nousi esiin kolme: tiede-, tutkimus- ja innovaatiokehityksen rahoituksen lisääminen, sekä ammatillisten oppilaitosten rahoituksen lisääminen ja vakinaistaminen Sipilän hallituksen leikkausten jälkeen. Kolmas tavoite oli sosiaali- ja terveysministeri Sarkkisen ehdottama kansaneläkeindeksin tarkistus jo kesken vuoden seuraavan vuodenvaihteen sijaan. Tarkistuksen aikaistaminen mukailisi paremmin nopeasti nousseita elinkustannuksia.

Mainos alkaa
Mainos loppuu

Kunta-alan lakko sai ministerien tuen.

”Rahoituksen etsiminen on meidän päättäjien tehtävä, sillä me vaikutamme hyvinvointialueiden palkanmaksuvaraan”, totesi Andersson. Hoitoalan lakkoon liittyvä potilasturvallisuuslaki taas olisi hänen mukaansa epäreilu tuki työnantajapuolelle, jolla ei olisi tällöin kannustinta neuvotella työntekijäpuolen kanssa. Tuki uhkaisi pahentaa potilasturvallisuuden tilannetta entuudestaan.

Kunta-alan lakko sai ministerien tuen.

Sarkkinen mainitsi lisäksi positiivisena avauksena Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aallon ehdotuksen, jossa palattaisiin kiky-sopimusta edeltävään aikaan. Tällöin palkansaajien ostovoima paranisi heikentämättä julkista sektoria.

TE-keskusten resurssipula korjattava

Maanantaina astui voimaan pohjoismainen työnhaun malli, jonka mukaan työnhakijan on haettava 0–4 työpaikkaa kuukaudessa. Työllisyyspalveluiden tuleva uudistus vuonna 2024 tulee siirtämään vastuuta työllisyyspalveluista kunnille ja kuntayhtymille. Keskustelussa Anne Huotari nosti esiin kohtaanto-ongelmat, joita seuraa, kun perinteinen teollisuus työllistää entistä vähemmän ja erikoistuneempia työntekijöitä. Hän ehdotti myös suurempia välityömarkkinoita osatyökykyisille ja pitkäaikaistyöttömille, jotka jäävät helposti työmarkkinoiden ulkopuolelle.

”Tehostaminen jättää ulkopuolelle myös muita työmotivoituneita ihmisryhmiä”, erityisammattioppilaitoksissa vieraillut Andersson täydensi.

”Suomen TE-keskuksilla on pohjoismaista huonoimmin resursseja, mikä näkyy väistämättä myös työllisyysluvuissa”, hän jatkoi.

Mitä vasemmistoliitto haluaa Natolta?

Andersson pitää Venäjän hyökkäyssodan yllätyksellisyyttä syynä Nato-keskustelun mielipideilmaston muutoksiin. Nato-päätös on tehtävä aikaa kestäväksi, joten päätösten hyödyt ja haitat olisi hänen mukaansa selvitettävä perusteellisesti. Tämän viikon lauantaina puolueen eduskuntaryhmä ja puoluevaltuusto yhdessä päättävät, pidetäänkö Nato-kysymystä yhä kynnyskysymyksenä hallituspaikalle. Puolueessa on tällä hetkellä aika tasainen tilanne vastustuksen ja puolustuksen välillä, joten jokainen kansanedustaja tulee äänestämään henkilökohtaisen kantansa mukaan.

”Koska jäsenyys näyttää todennäköiseltä, on tärkeä kysymys Nato-keskustelussa nyt, mitä vasemmistoliitto haluaa tehdä siellä”, Andersson tiivisti.

”Tärkeä kysymys Nato-keskustelussa on nyt, mitä vasemmistoliitto haluaa tehdä siellä.”

Natossa olisi hänen mukaansa tärkeää toteuttaa entistä laajempaa pohjoismaista yhteistyötä, jonka esimerkiksi Norjan ja Tanskan Nato-jäsenyys aiemmin on estänyt. Tämä toisi toivon mukaan myös esimerkiksi ihmisoikeustasapainoa USA:n verraten.

Mainos alkaa
Mainos loppuu

”Mikäli Venäjä näyttää häviävän sodan, pelätään että se voisi madaltaa Venäjän kynnystä käyttää pienempiä ydinaseita”, Andersson huomautti. Tämä uhkakuva osoittaa, että vasemmistolla on merkittävä rooli aseistariisunnan ja ydinasekieltosopimuksen ratifioinnin puolesta toimimisessa.

”Me kaikki joudumme nyt maksamaan Putinin hintoja”

Sotatilanteen myötä on nähty, kuinka energiapolitiikka on myös turvallisuuspolitiikkaa, totesi Hanna Sarkkinen. Maanantaina Fennovoiman omistajat tekivät päätöksen Pyhäjoen Hanhikiven ydinvoimalahankkeen keskeyttämisestä. Sarkkisen mukaan kyseessä on myös aluepoliittinen kysymys, sillä hanke on iso työllistäjä ja alueelle on tehty paljon infrastruktuuria, jota voitaisiin mahdollisesti käyttää johonkin muuhun teolliseen toimintaan. Sodan myötä irrottautuminen tuontipolttoaineista sekä omavaraisuuden kasvattaminen ovat nousseet entistä tärkeämmiksi tavoitteiksi. Vihreän siirtymän nopeuttaminen on tärkeää sekä päästöjen vähentämisen että turvallisuuden vuoksi. Sodan myötä myös hinnat ovat lähteneet nousuun.

”Me kaikki joudumme nyt maksamaan Putinin hintoja”, Sarkkinen summasi.

Tavoitteiden eteen on hallituksessa tehty töitä, hän sanoi. Sodan alkaessa hallitus perusti varautumisen ministerityöryhmän, joka kartoittaa Suomen huoltovarmuutta ja tekee tarvittavia päätöksiä. Biopolttoaineiden jakeluvelvoitteita on päätetty laskea polttoaineiden hintojen alentamiseksi ja ammattiautoilijoille on päätetty myöntää tuki. Myös maataloustuottajien kustannuskriisiä pyritään hillitsemään lisätuilla.

”Maatalouden kannattavuuskriisi on jo pitkäaikaisempi rakenteellinen ongelma, johon olisi löydettävä myös rakenteellisia ratkaisuja”, Sarkkinen totesi viitaten suurimpiin elintarvikkeiden jälleenmyyjiin ja maataloustuottajille maksettaviin mataliin tuottajahintoihin.

Mainos alkaa
Mainos loppuu
Kategoriat
Uutiset

Perinteinen vappu saapuu jälleen!

Koronarajoituksista on enimmäkseen luovuttu ja muutaman vuoden jälkeen on aika viettää taas perinteistä vappua. Kansan Tahto teki pienimuotoisen gallupin tulevista vapunvietoista ympäri Suomea.

Oululainen Suvi Röntynen kertoo olevansa järjestämässä perinteistä oululaista vasemmistolaista vappua Rotuaarilla, jonka järjestävät, perinteiseen tapaan, yhdessä vasemmistoliitto, SDP sekä Oulun SAK:n paikallisjärjestö.

”Poliittinen puhuja ja AY-puhuja vuorottelevat puolueiden kesken ja tänä vuonna vasemmistoliitolla on ay-puheenvuoro, jonka pitää Risto Kalliorinne. Lisäksi saan tänä vuonna juontaa Rotuaarin tapahtuman”, Röntynen hehkuttaa.

Röntynen aikoo itse viettää muun vapun ajan rennoissa merkeissä.

”Vappuna aion varmasti paistaa muutamat munkit ja osallistua lauantaina Kansankahvilassa järjestettävään työväenlauluiltaan”, Röntynen suunnittelee.

Mitään erityisiä koronaohjeita vappua varten ei enää anneta, yleisiä ohjeita noudatetaan.

Silloin on hyvä muistuttaa ihmisiä työväenliikkeen saavutuksista – valitettavasti myös siitä mihin sorto voi johtaa, ja mihin se johti vuonna 1918.

”Itse toivon, että rokotusten ja taudin muuttumisen vuoksi koronan kanssa pystytään nyt vain elämään eikä enää rajoituksia tarvitsisi miettiä”, Röntynen toivoo.

Röntyselle Vappu on ennen kaikkea työväen juhla.

”Silloin on hyvä muistuttaa ihmisiä työväenliikkeen saavutuksista – valitettavasti myös siitä mihin sorto voi johtaa, ja mihin se johti vuonna 1918. Työntekijöiden arvostus on jälleen noussut otsikoihin esimerkiksi ravintola- ja muotialoilla. Vappuna on hyvä aika vaatia hyvää johtamista ja työntekijän arvostus alalla kuin alalla”, toteaa Röntynen.

Mainos alkaa
Mainos loppuu

Etänä ja paikan päällä

Suolahtelainen Sirpa Martins kertoo olleensa järjestämässä vappua paikallisesti sekä seutukunnalla ja osallistunut työväen vappuun aina pinskuajoistaan lähtien.

”Edellisen kerran olen viettänyt vappua jossain muualla kuin kotiseudulla vuonna 1987 Lissabonissa. Olin siellä järjestämässä vappua CGTP:n Portugalin keskusammattiliiton työntekijänä”, Martins muistelee.

Martins kertoo, että koronavuosina he järjestivät Suolahdessa pienimuotoiset vappujuhlallisuudet Wanhan aseman Lastaajat-veistoksella.

”Järjestimme patsaalle työväenjärjestöjen lippulinnan ja juhlapuheen, ja niin aiomme tehdä myös tänä vuonna,” hän toteaa.

Korona-ajan vappujärjestelyistä on vastannut Suolahden Kansantalon kulttuurityö ry ja sama yhdistys vastaa vapun järjestämisestä tänäkin vuonna, mutta Martins toivoo, että nyt mukaan järjestelyihin saadaan myös muita paikallisia yhteisöjä.

”Toivomme mukaan työläisten lakkoliikehdinnästä vastaavia järjestöjä ja niiden jäseniä, kyläyhdistyksen väkeä sekä kaikkia muita kevään, opiskelijoiden, nuoruuden ja työn juhlan viettäjiä. Juhlapuheen veistoksella pitää historioitsija, tutkija ja tietokirjailija Kari Perälä”, Martins kertoo.

Rauhan takaa vain ihmisyhteisön kansainvälinen solidaarisuus, oikeudenmukainen ja demokraattinen kehitys sekä tasa-arvoisuus työelämässä ja koulutuksessa, että myös riittävän toimeentulon turvaaminen kansalaisille.

Korona-aikana työväenlauluilta lähetettiin suorana lähetyksenä Suolahden Kansantalon Facebook-sivulla ja näihin lauluiltoihin osallistui ihmisiä eri puolilta Suomea. Tänä vuonna Suolahden Kansantalon työväenlauluilta järjestetään paikan päällä Kansantalossa sekä myös suorana lähetyksenä. Suorassa lähetyksessä lauluiltaan osallistuu myös Mama Anarkia -lauluryhmä, joka on fyysisesti koolla Helsingissä.

Martinsille vappu merkitsee työn, työväen ja opiskelijoiden juhlaa, mutta myös rauhan juhlaa.

”Tänä vuonna se on sitä enemmän kuin pitkään aikaan. Sotilasliitot eivät turvaa rauhaa tänäkään päivänä. Rauhan takaa vain ihmisyhteisön kansainvälinen solidaarisuus, oikeudenmukainen ja demokraattinen kehitys sekä tasa-arvoisuus työelämässä ja koulutuksessa, että myös riittävän toimeentulon turvaaminen kansalaisille”, Martins toteaa.

Mainos alkaa
Mainos loppuu

Vappurientoja ja terassin avajaiset

Tamperelainen Liban Sheikh ei ole itse järjestämässä tänä vuonna vapputapahtumia, mutta kertoo olevansa vahvasti mukana Tampereen alueen vappuriennoissa.

”Uskon, että vapun vietto kerää ilahduttavan määrän porukkaa Tampereella, sillä juhlapäivää vietetään nyt kahden vuoden tauon jälkeen niin sanotusti paikan päällä”, Sheikh iloitsee.

Tampereen Vasemmiston vappu järjestetään perinteisessä yhteistyössä SDP:n ja SAK:n paikallistoimijoiden kanssa. Aamu alkaa muistotilaisuudella vuonna 1918 kaatuneiden muistomerkillä, Kalevankankaan hautausmaalla. Tämän jälkeen päivällä on vappukulkue ja juhlapuheita sen yhteydessä. Illasta puolestaan halukkaille on tarjolla suuri vappukonsertti, nimeltä ”Solidaarisuutta aina!” ja sen uskotaan vetävän nimekkäillä artisteilla runsaasti yleisöä. Tampereen Vasemmiston jäsenille on illasta myös suunnattu oma perinteinen työväenlaulutilaisuus, Sheikh luettelee.

Paikkakunnasta riippumatta itselleni merkityksellisintä on juhlistaa vuosien tauon jälkeen työväenjuhlaa yhdessä sekä nähdä tärkeitä ihmisiä.

Sheikh aikoo itse osallistua Tampereella aamupäivän muistotilaisuuteen sekä vappukulkueeseen.

”Ja saatan illasta suunnata Helsinkiin tapaamaan vappua juhlivia ystäviä siellä. Paikkakunnasta riippumatta itselleni merkityksellisintä on juhlistaa vuosien tauon jälkeen työväenjuhlaa yhdessä sekä nähdä tärkeitä ihmisiä”, hän toteaa.

Sheikhille Vappu on kansainvälinen työväen juhlapäivä.

”Se merkitsee itselleni ennen kaikkea solidaarisuuden, kansainvälisen sekä paikallisen työväenliikkeen historian ja kevään juhlistamista. Opiskelijana vappu on myös erityisen läheinen juhla-aika ja tuttu ainejärjestöjen jopa viikkoja kestävistä riennoista.”

Akateemista juhlaa

Itä-Suomen yliopistossa väitöskirjaa tekevä Kaisa Vainio aikoo pitää vappuna ”terassin avajaiset” omalla pihallaan ja kutsua akateemisia kollegoita eli työkavereita juhlimaan vappua.

”Nyt kun vappu on ollut peruttu monta vuotta, haluan näyttää etenkin ulkomaisille kollegoille, että kyllä Suomessakin joskus juhlitaan. Jos kaupungissa järjestetään jotain vapputapahtumaa, vien heidät sitä katsomaan”, Vainio toteaa.

Vainiolle vappu on nimenomaan opiskelijoiden ja yliopistoväen juhla.

”Nyt kun olen taas yliopistossa, eli teen väitöskirjaa, juhla tuntuu taas omalta. Opiskeluaikana vappua tuli aina vietettyä, mutta valmistumisen jälkeen sen merkitys väheni. Olen iloinen, että viimein on mahdollista päästä juhlimaan sitä oman viiteryhmän kanssa”, Vainio iloitsee.

Mainos alkaa
Mainos loppuu
Kategoriat
Artikkelit

”Ei paniikkiratkaisuja keskellä kriisiä”

”Järkytys ja suru. Oli vaikea uskoa, että tällaista tapahtuu Euroopassa. Sitten nousi pintaan suuttumus. On uskomatonta, että historiasta ei ole opittu mitään. Sodat tuottavat vain kuolemaa, tuhoa ja kärsimystä. Niillä ei ratkaista mitään ongelmia. Kun Neuvostoliitto miehitti Afganistanin vuonna 1979, seurauksena oli 10-vuotinen sota, joka hävitti Afganistanin ja johti myös koko Neuvostoliiton hajoamiseen. USA:n hyökkäys Irakiin vuonna 2003 aiheutti miljoonien siviilien kuoleman ja on tehnyt rauhasta kaukaisen haaveen koko Lähi-idässä. Nato-maiden hyökkäys Libyaan vuonna 2011 tuotti vain kaaosta ja valtavia kärsimyksiä. Nyt Putin tekee saman virheen.”

Näin kertaa vasemmistoliiton ulko- ja turvallisuuspoliittisen työryhmän puheenjohtaja Jouni Sirén tuntemuksiaan kuultuaan Venäjän laajasta hyökkäyksestä Ukrainaan 24. helmikuuta.

Mainos alkaa
Mainos loppuu

Vasemmisto on tuominnut voimakkaasti Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan. Puolue on vaatinut tiukkoja pakotteita – ankarampia, mihin osa EU-maista on ollut valmis – Putinin hallintoa ja sitä tukevaa Venäjän eliittiä vastaan.

Sirénin mukaan konflikti vaikuttaa luonnollisesti myös vasemmistoliiton puolustus- ja turvallisuuspoliittisiin linjoihin ainakin siten, että puolueen tulee miettiä Euroopan turvallisuustilannetta uudestaan.

Puolueen tulee miettiä Euroopan turvallisuustilannetta uudestaan.

”Nyt meidän täytyy kuitenkin pitää pää kylmänä, vaikka – tai oikeastaan juuri siksi, että tilanne on äärimmäisen vakava. Keskellä kriisiä, jossa väläytellään ydinaseiden käyttöä, ei pidä tehdä paniikkiratkaisuja. En läheskään aina ole samaa mieltä Sauli Niinistön kanssa, mutta minusta hän on todennut hyvin, että Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittiset ratkaisut on tehty niin, että ne kestävät myös kriiseissä”, Sirén pohtii.

Hän muistuttaa, että kannattaa pitää mielessä, ettemme tiedä miltä Eurooppa ja muu maailma näyttävät tämän kriisin jälkeen.

”Me emme tiedä, kuka on silloin vallassa Venäjällä. Epäselvää on sekin, millaista politiikkaa Natoa johtavan USA:n seuraava presidentti toteuttaa. Siellä voi olla vallassa Trump tai hänen hengenheimolaisensa.”

Hallituspuolue voi tukea Ukrainaa

Rauhan edistäminen on ollut kautta vasemmiston historian sen politiikan ytimessä. Mitä ”rivivasemmistolainen” voi nyt tehdä rauhan puolesta, kun sota jyllää Euroopassa? Mielenosoitukset ja solidaarisuuden ja tuen osoitukset ukrainalaisille ja Venäjän rauhanliikkeelle ovat tärkeitä, vaikka niillä ei tietenkään Venäjän armeijaa pysäytetä, sanoo Sirén.

Mainos alkaa
Mainos loppuu

”Venäjä ei kuitenkaan ole umpio, vaan tieto muun maailman reaktioista kantautuu myös sinne ja rohkaisee sitä isoa joukkoa venäläisiä, jotka vastustavat Putinin hallinnon aloittamaa sotaa ja osoittavat mieltään sitä vastaan.”

”Meidän pitää myös valmistautua tukemaan niitä ukrainalaisia, jotka joutuvat lähtemään pakoon sotaa. Meidän pitää myös valmistautua ottamaan vastaan pakolaisia Ukrainasta. Vastaanottopaikkoja voidaan tarvita eri puolilla Suomea.”

Sirénin mukaan vasemmistoliitto voi hallituspuolueena tukea avun lähettämistä Ukrainaan, sotaa pakenevien ukrainalaisten avustamista ja myös ukrainalaisten pakolaisten vastaanottamista Suomeen.

”Suomessa asuvia venäläisiä ei pidä syyllistää sodasta.”

Hän huomauttaa, että tässä sodassa eivät ole vastakkain Venäjän ja Ukrainan kansat. Päätöksen hyökkäyksestä naapurimaata vastaan teki Putin ja hänen lähipiirinsä ja ovat siitä vastuussa. Ankaraa suhtautumista venäläisiä kohtaan on ollut Suomessakin havaittavissa. Jouni Sirén toivoo, että jokainen joka havaitsee sellaista, puuttuu asiaan, yksittäiset venäläiset kun eivät ole vastuussa Venäjän valtiojohdon tekemisistä. Tuhannet venäläiset osoittavat mieltään sotaa vastaan kaduilla ja somessa Putinin sortotoimista huolimatta.

”Suomessa asuvia venäläisiä ei pidä syyllistää sodasta.”

Mustavalkoisuuden ilmapiiri

Vasemmistolaisten omissa keskustelukanavissa sosiaalisessa mediassa on käyty sodan sytyttyä välillä reipastakin vääntöä sotilasliitto Natosta ja sen tarpeellisuudesta Suomelle. Sirén sanoo, että se on luonnollista ja ymmärrettävääkin.

”On selvää, että tällainen tilanne kuohuttaa mieliä. Sodan ja rauhan kysymykset ovat perinteisesti olleet tärkeitä vasemmistolaisille, ja kun maailma mullistuu meidän lähialueellamme, reaktiot ovat erityisen voimakkaat. Toiset kokevat nyt Naton turvana, ja toiset pelkäävät, että Nato-jäsenyys tekisi Suomesta taistelukentän, jos Venäjä ja Nato joutuisivat sotaan.”

Mainos alkaa
Mainos loppuu

Ehdotonta Venäjä-myönteisyyttä hän ei vasemmistolaisten joukossa ole juuri huomannut, mutta tiettyä ”entäs sitten USA” -asennetta kyllä.

”Taustalla on tietysti Yhdysvaltain pitkä historia epädemokraattisten hallitsijoiden tukemisessa ja sotimisessa muissa maissa. Osittain kyseessä ehkä on myös vastareaktio yleisempään mustavalkoiseen keskusteluilmapiiriin, johon moni vasemmistolainen on törmännyt: jos arvostelet USA:n tai sen liittolaisten toimia, olet putinisti tai Putin hyödyllinen idiootti.”

Sirénin mukaan yhden osapuolen kritisointi ei tarkoita toisen tukemista.

Jaottelu ei todellisuudessa ole näin yksinkertainen. Sirénin mukaan yhden osapuolen kritisointi ei tarkoita toisen tukemista.

”Sotaa ja ihmisoikeuksien loukkaamisia ei voi hyväksyä, syyllistyi niihin kuka tahansa. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on yksiselitteisesti väärin. Se pitää tuomita samalla lailla kuin tuomitsimme USA:n laittoman hyökkäyksen Irakiin vuonna 2003. Mutta nyt meidän pitää auttaa Ukrainaa. Palataan USA:n synteihin myöhemmin.”

Kategoriat
Uutiset

Vasemmistoliitto alkaa setviä Nato-kantaansa

Vasemmistoliiton puoluehallitus on päättänyt aloittaa puolueen sisäisen valmistelu- ja selvitystyön, joka pohjustaa puolueen ulko- ja turvallisuuspoliittisten linjausten mahdollista uudelleenmuotoilua ja linjaamista. Selvitystyöllä käydään läpi erilaisia vaihtoehtoja ja arvioidaan niiden vaikutuksia Suomen ja Euroopan turvallisuuteen. Taustalla on Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisen tilanteen voimakas muutos Venäjän helmikuussa Ukrainassa aloittaman hyökkäyssodan myötä.

Puolue voi kutsua koolle yhteiskokouksen tarvittaessa nopealla aikataululla.

Vasemmistoliitto kertoo tiedotteessaan myös, että linjauksia ryhdytään valmistelemaan pikaisesti, jotta niiden käsittely on mahdollista viimeistään 10.-12. kesäkuuta pidettävässä puoluekokouksessa Porissa.

Mainos alkaa
Mainos loppuu

Vasemmistoliiton keskeisistä kannoista päätetään lähtökohtaisesti puoluekokouksessa. Puoluekokousten välillä keskeisistä hallitusyhteistyöhön vaikuttavista kynnyskysymyksistä päätetään puoluevaltuuston ja eduskuntaryhmän yhteiskokouksessa.

Puolue voi kutsua koolle yhteiskokouksen tarvittaessa nopealla aikataululla, mikäli kannanmuodostus ei voi odottaa puoluekokoukseen.

Ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta keskustellaan myös vasemmistoliiton puoluevaltuuston kokouksessa maaliskuussa. Aiheesta järjestetään myös kaksi puolueen jäsenille suunnattua seminaaria.

Kategoriat
Uutiset

Pohjois-Suomen Vasemmisto vahvistui Tradekan edustajistossa

Osuuskunta Tradekan edustajiston vaaleissa vasemmistoliitto vahvistui Pohjois-Suomessa, kun se sai seitsemän vaalipiirin yhdestätoista paikasta. Edellisissä, vuoden 2016 vaaleissa vasemmistoliitto sai Oulun ja Kainuun alueen kahdeksasta paikasta viisi ja Lapissa neljästä paikasta kaksi. Demarit menettivät viidestä paikastaan yhden.

Vasemmistoliitto sai Pohjois-Suomessa 4168 ääntä, mikä oli 59,6 prosenttia vaalipiirin 6999 äänestä, demarit 2627 ääntä eli 37,5 prosenttia ja kommunistit 204 ääntä ja 2,9 prosenttia. Ääniä annettiin kolmetuhatta edellisvaaleja vähemmän.

Mainos alkaa
Mainos loppuu

Vasemmiston ehdokkaista tulivat valituksi Merja Kyllönen (493 ääntä), Anne Huotari (344), Risto Kalliorinne (318), Tarja Ollanketo (257), Jouni Jussinniemi (205), Voitto Vaattovaara (177) ja Sari Ekorre (173 ääntä), joista kaksi viimeksi mainittua Lapista. Varalle valittiin Mikko Raudaskoski (191), Juha Pikkarainen (149), Teijo Liedes (136), Miikka Kortelainen (115), Reijo Viitala (122), Kalervo Ukkola (110) ja Suvi Röntynen (108 ääntä). Heistä Lapista ovat Pikkarainen ja Viitala.

Vasemmistoliitolla kuten demareillakin oli Pohjois-Suomessa kaksi valitsijayhdistystä, Oulu–Kainuu ja Lappi. Ensin laskettiin valitsijayhdistysten ehdokkaiden äänimäärät yhteen, mikä määräsi sen, montako eniten ääniä saaneista ehdokkaista kummastakin tulee valituksi niistä, jotka puolueen vaaliliitto vaalipiirissä saa. Vasemmistoliiton Pohjois-Suomen vaaliliitosta viisi tuli valituksi Oulu–Kainuun ja kaksi Lapin valitsijayhdistyksestä.

Vasemmistoliiton muiden ehdokkaiden äänimäärät Pohjois-Suomen vaalipiirissä: Sirkka Alho (107), Henri Ramberg (116), Kari Honkala (98), Mikko Viitanen (93), Jorma Pimperi (110), Sari Janatuinen (89), Raili Myllylä (76), Jaakko Portti (108), Osmo Polvinen (75), Aki Räisänen (63), Sauli Hyöppinen (101), Helge Niva (97), Helena Kumpumäki (88), Paavo Heinonen (31) ja Jaakko Alavuotunki (18).

Mainos alkaa
Mainos loppuu

Koko maassa joka kolmas äänesti vasemmistoliittoa

Vasemmistoliitto sai koko maassa tasan kolmanneksen äänistä (33,9 prosenttia vuonna 2016) ja 25 paikkaa 75:stä. Edellisessä edustajistossa, jossa oli 85 jäsentä, vasemmistoliitolla oli 29 edustajaa 33,9 prosentin ääniosuudella. Suurin ryhmä on edelleen sosialidemokraateilla, jotka saivat 64 prosenttia äänistä ja 48 paikkaa. Kommunistit ja sitoutumattomat sekä keskusta saivat molemmat 1,3 prosentin kannatuksella molemmat yhden edustajan.

Tradekan edustajiston vaaleissa äänesti liki 51 000 jäsentä ja äänestysprosentti oli 25,5.

Kaikki Tradekan edustajiston vaalien tulokset löytyvät Tradekan vaalisivulta.

Kategoriat
Uutiset

Va­sem­mis­to­liit­to tu­kee an­ka­ria pa­kot­tei­ta Ve­nä­jää vas­taan

Vasemmistoliiton puoluehallitus tuomitsee Venäjän sotatoimet ja tukee taloudellisia sanktioita. Se pitää tärkeänä, että Suomi tukee vahvasti Ukrainaa ja ukrainalaisia. Vasemmistoliitto osoittaa tukensa myös sotaa vastustaville venäläisille.

Venäjän armeija hyökkäsi torstaina 24. helmikuuta laajalla rintamalla kaupunkeihin ja kohteisiin eri puolilla Ukrainaa. Sen asevoimat ovat perjantaihin mennessä edenneet suuriin kaupunkeihin sekä ottaneet haltuunsa laajoja alueita.

– Nyt alkanut hyökkäys on jatkoa jo vuodesta 2014 alkaneille Ukrainan itsenäisyyttä, suvereniteettia ja kansainvälistä oikeutta rikkoneille miehitystoimille. Vasemmistoliitto tuomitsee Venäjän sotilaallisen läsnäolon kaikkialla Ukrainan alueella ja vaatii sotatoimien lopettamista välittömästi, vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson toteaa.

Mainos alkaa
Mainos loppuu

Puolue ilmoittaa tukevansa mahdollisimman vaikuttavia Venäjän talouteen kohdistuvia pakotteita. Näiden tarkoituksena on tehdä sodan jatkamisesta maan hallinnolle liian kallista ja tehdä Venäjän presidentti Vladimir Putinin sekä hänen politiikkansa tukemisesta mahdotonta maan eliitille. EU-maiden perjantaina julkaisemat öljyntuotantoon, ilmailualaan ja teknologiatuontiin liittyvät sanktiot eivät riitä. Pakotteiden on osuttava erityisesti Venäjän poliittiseen ja taloudelliseen eliittiin, vasemmistoliitto vaatii.

– Eurooppalaisten maiden on oltava solidaarisia myös toisilleen Venäjän vastapakotteiden edessä. Pakotteiden asettamisesta johtuvat seuraamukset ovat kuitenkin pientä sen rinnalla, mitä ukrainalaiset joutuvat kokemaan miehityksen ja sodan alla, Andersson sanoo.

Yksinvaltaisesti käyttäytyvä Putin käy taistelua myös omia kansalaisiaan vastaan.

Vasemmistoliitto osoittaa myös tukensa Venäjällä puhjenneille mielenosoituksille sotaa vastaan. Eri kaupungeissa järjestetyissä mielenosoituksissa on pidätetty tuhansia sotaa vastustavia ihmisiä.

– Yksinvaltaisesti käyttäytyvä Putin käy taistelua myös omia kansalaisiaan vastaan. Meidän on tuettava venäläisiä heidän pyrkimyksissään turvata rauha ja vapaa yhteiskunta Venäjällä.

Vaikka Suomeen ei nykyhetkessä kohdistu suoraa sotilaallista uhkaa, on selvää, että Venäjän laajamittainen hyökkäys Ukrainaan muuttaa koko Euroopan ja myös Suomen turvallisuuspoliittista tilannetta. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskiössä on edelleen oltava rauhan sekä turvallisuuden takaaminen, vasemmistoliitto toteaa tiedotteessaan.

Mainos alkaa
Mainos loppuu
Kategoriat
Uutiset

”Häpeä, kulttuuriskandaali!”

Yli sata vuotta sitten Oulun kaupungille lahjoitettu Ainola aiotaan myydä liikemiehille toimistotiloiksi. Oulun kaupunginhallitus otti Ainolan museon kohtaloon kantaa maanantaina äänin 11-2. Vain Vasemmiston Mikko Raudaskoski ja Anne Huotari kannattivat Ainolan peruskorjausta ja säilyttämistä maakuntamuseona. Muu kaupunginhallitus halusi siirtää maakuntamuseon Tietomaan yhteyteen tehtävään uudisrakennukseen ja myydä historiallisen Ainolan. Muodollisesti myynnistä päättää yhdyskuntalautakunta.

Hyvin monet asukkaat ja yhdistykset vastustavat Ainolan myyntiä, josta näyttää tulevan osa Oulun kulttuuripääkaupunki2026-hanketta. Luonnonsuojeluliiton Oulun yhdistys on äskettäin esittänyt ELY-keskukselle kulttuurihistoriallisen Ainolan ja arvokkaan puistoalueen säilyttämisestä yleisölle avoimena tilana.

Mainos alkaa
Mainos loppuu

Kaupunkiorganisaatio kiirehti kulttuuriskandaalia jo viime vuonna, kun Ainola yllättäen siirrettiin ”kiinteistökehitykseen” eli nettihuutokauppaan. Kerrosalaltaan 2500 neliön kivirakennuksesta korkein tarjous oli 600 000 euroa. Sen verran tarjosivat Cor Groupin tutut liikemiehet, jotka ovat ostelleet Oulun kaupungilta halvalla useita rakennuksia ja sijoittaneet niihin tuottoisia liiketoimiaan. Cor Group on Suomen viidenneksi suurin yksityisten terveyspalvelujen tuottaja. Ainolaan firmalle tulisi toimistoja.

Kaupunkiorganisaatio kiirehti kulttuuriskandaalia jo viime vuonna, kun Ainola yllättäen siirrettiin ”kiinteistökehitykseen” eli nettihuutokauppaan.

Hienolla Hupisaarten puistoalueella sijaitsevan Ainolan historia ulottuu vuoteen 1888, jolloin Åströmin tehtailijasuvun kodiksi valmistui koristeellinen puu-Ainola. Vuonna 1910 omistajat lahjoittivat Ainolan ja ympäröivän puistoalueen Oulun kaupungille ehdolla, että rakennus palvelisi sivistystarkoituksia. Kaupunki sijoittikin Ainolaan kirjaston ja kotiseutumuseon. Puinen Ainola paloi 1929, mutta kaupunki rakensi paikalle arkkitehti Oiva Kallion piirtämän kivilinnan, jossa vuodesta 1931 alkaen toimivat kaupunginkirjasto, maakunta-arkisto ja kotiseutumuseo. Maakuntamuseo sai koko Ainolan käyttöönsä 1980-luvulla kirjaston ja arkiston muuton jälkeen.

Mainos alkaa
Mainos loppuu