Kansan Tahto

70 € / vuosi
Kategoriat
Uutiset

Vasemmistoliiton johtoon Andersson, Saramo, Minkkinen ja Jussinniemi

Kuopiossa koolla oleva vasemmistoliiton puoluekokous on valinnut puheenjohtaja Li Anderssonin jatkokaudelle. Andersson valittiin yksimielisesti ja odotetusti, ilman vastaehdokkaita, jatkamaan puolueen puheenjohtajana kaudella 2020–2023.

Anderssonin lisäksi puolueelle valittiin kolme varapuheenjohtajaa. Ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin kansanedustaja Jussi Saramo, 40, Vantaalta. Toiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin sosionomi Minna Minkkinen, 35, Tampereelta ja kolmanneksi pääluottamusmies Jouni Jussinniemen, 37, Pyhäjärveltä.

Anderssonin mukaan puolueella on uudella puoluekokouskaudella kaksi tärkeää tehtävää: jatkaa hallitusvastuussa hyvin alkaneella linjalla, jolla on konkreettista vaikutusta suomalaisten arkeen. Toiseksi ensi vuonna 30 vuotta täyttävä vasemmistoliitto aikoo viritellä puoluekoneistoaan entistä ehommaksi.

– Tulemme käyttämään puoluejärjestön kehittämiseen paljon aikaa ja energiaa. Lisäksi valmistaudumme vuoden 2021 kuntavaaleihin nostamalla esiin kuntatason puoluetoimijoita ja kunnallistason toimintaa jo ensi vuonna, Andersson sanoi.

Kategoriat
Uutiset

Li Andersson: Audi-kokoomuslaiset saaneet rinnalleen mersupersut

Vasemmistoliiton puoluekokous käynnistyi

– Tämä on lähes kaikilla mittareilla ollut erittäin menestyksekäs puoluekokouskausi, mutta samalla erittäin työteliäs. Kuten me hyvin tiedämme, on puolueiden julkisuuskuva erittäin kaukana siitä, mitä puolueorganisaatiot todellisuudessa ovat, vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson sanoi Kuopiossa käynnistyneen puoluekokouksen aloittaneessa poliittisessa tilannekatsauksessaan.

– Maailmaa muuttavat yhä tänä päivänä, kuten läpi historian, ne ihmiset, jotka haluavat rakentaa oikeudenmukaisempaa yhteiskuntaa. Ne ihmiset, jotka tekevät arjessaan töitä yhteisönsä, yhteiskunnan ja planeetan hyvinvoinnin eteen, eli ihmiset kuten te, hyvä puoluekokousväki, Andersson totesi ja kiitti aktiiveja puolueen tavoitteiden eteen toimimisesta.

Hän muistutti kokousväkeä puoluetyön makeista hedelmistä kuluneena vuonna: eduskuntavaalivoitto ja Rinteen hallitukseen osallistuminen, joka puolestaan poiki vasemmistoliitolle kaksi sen tavoitteiden kannalta keskeistä ministeripestiä.

– Nykyinen hallitus on kääntänyt Suomen suunnan, ja on valmis panostamaan pienten eläkkeiden korotuksiin, koulutukseen kaikilla asteilla sekä lapsiperheisiin ja sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Haastan Petteri Orpon kertomaan, mitkä näistä panostuksista ovat kokoomuksen mielestä vastuuttomia. Onko vastuutonta, että kansaneläkkeisiin tehdään ensimmäinen tasokorotus sitten vuoden 2008? Tai onko vastuutonta, että palautamme kaikkien lasten tasa-arvoisen oikeuden varhaiskasvatukseen?

”Meidän mielestämme vastuutonta on leikata palkkoja pienituloisilta ja toimeentuloa yhteiskunnan köyhimmiltä ihmisiltä.”

– Meidän vastauksemme on hyvin selkeä. Meidän mielestämme vastuutonta on leikata palkkoja pienituloisilta ja toimeentuloa yhteiskunnan köyhimmiltä ihmisiltä. Me emme halua leikata lastemme tulevaisuudesta, vaan investoida siihen. Nämä ovat äärimmäisen tärkeitä panostuksia Suomen hyvinvoinnin ja tasa-arvon eteen.

Kun oppositio pohtii joulukirkkoa ja syrjinnän sallimista, pohtivat monet duunarit Suomessa omaa palkkaansa ja sen riittävyyttä, huomautti vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson. (Kuva: Tero Kaikko)

Andersson kuvaili oppositiota yhtenäisen arvokonservatiiviseksi ja talousoikeistolaiseksi.

– Audi-miesten asemaa ajavat kokoomuslaiset ovat saaneet rinnalleen mersupersut. Hyvinvointipanostusten ja oikeudenmukaisten verouudistusten sijaan halutaan leikkauksia julkisiin menoihin. Yhdenvertaisuuden sijaan halutaan kyseenalaistaa jopa syrjinnän kiellot laissa ja siirtää opetusta kirkkoihin.

– Kun oppositio pohtii joulukirkkoa ja syrjinnän sallimista, pohtivat monet duunarit Suomessa omaa palkkaansa ja sen riittävyyttä. Erityisen paljon tätä ovat joutuneet pohtimaan Postin työntekijät, joilla on edessään merkittäviä palkanalennuksia, jos Posti siirtää pakettilajittelun halvemman työehtosopimuksen piiriin.

”Kun oppositio pohtii joulukirkkoa ja syrjinnän sallimista, pohtivat monet duunarit Suomessa omaa palkkaansa ja sen riittävyyttä.”

Perjantaista sunnuntaihin jatkuva puoluekokous, vasemmistoliiton ylin päättävä elin, valitsee mm. puoluejohdon ja hyväksyy puolueelle tavoiteohjelman. Kaiken kaikkiaan puoluekokousedustajia on Kuopiossa koolla 300.

Vasemmistoliiton puoluekokous on käynnissä Kuopion Musiikkikeskuksessa. (Kuva: Tero Kaikko)

Puoluekokouksen iskulause on “Valoisa tulevaisuus. Kaikille. Ei harvoille.” Siihen kiteytyy vasemmistoliiton tulevan puoluekokouskauden työn ydin, paremman tulevaisuuden rakentaminen aivan kaikille. Puoluekokouksessa vasemmistoliitto myös kääntää katseen kohti ensi kevättä, jolloin puolue täyttää 30 vuotta.

Kansan Tahto on paikalla puoluekokouksessa ja uutisoi kokouksen käänteistä viikonlopun ajan.

Kategoriat
Uutiset

Jouni Jussinniemeä esitetään vasemmistoliiton varapuheenjohtajaksi

Hanna Sarkkinen väistyy puoluejohdosta

Pohjois-Pohjanmaan Vasemmiston syyskokous pidettiin viime viikonloppuna Rokuan kansallispuiston maisemissa.

– Suunta on muuttunut ja leikkauspolitiikan aika on loppunut, kuvaili kokouksessa poliittisen tilannekatsauksen pitänyt vasemmistoliiton kansanedustaja Hanna Sarkkinen valtion ensi vuoden talousarvioesityksen antia.

Hanna Sarkkinen jää äitiyslomalle marraskuun alussa, ja vajaan kahden vuoden päästä hänellä alkaa työ sosiaali- ja terveysministerinä.

– Budjettiehdotus on pääosiltaan hyvä, mutta on siinä meille vaikeitakin asioita, kuten valtionomaisuuden myynti. Se on taloudellisesti lyhytnäköistä. Nyt meidän on pidettävä huoli siitä, ettei strategisia omistuksia tai luonnollisia monopoleja myydä.

Jälkimmäisestä Sarkkinen antoi esimerkiksi sähkönjakeluverkkojen myynnin Carunalle. Päätös puhuttaa edelleen laajasti.

Pohjois-Pohjanmaan Vasemmiston uudelleenvalittu puheenjohtaja Olli Kohonen, vasemmalla, ja kansanedustaja Hanna Sarkkinen jakoivat haapavetisille Viljo Saukolle ja Helvi Järvenpäälle sekä oululaiselle Rauno Hekkalalle puolueen kultaiset ansiomerkit pitkästä työstään vasemmistoliitossa. Kultaisen ansiomerkin sai myös ylivieskalainen Ahti Törmälä, joka ei ollut paikalla. (Kuva: Tero Kaikko)

Sarkkinen ilmoitti samalla, ettei hae jatkoa puolueen ensimmäisenä varapuheenjohtajana. Tässä tehtävässä hän on toiminut kuusi vuotta.

Hanna Sarkkinen jää äitiyslomalle marraskuun alussa, ja vajaan kahden vuoden päästä hänellä alkaa työ sosiaali- ja terveysministerinä.

Kohonen, Haataja ja Läntinen piirin johtoon

Pohjois-Pohjanmaan Vasemmiston syyskokous päätti esittää pyhäjärveläistä pääluottamusmiestä Jouni Jussinniemeä, 37, vasemmistoliiton varapuheenjohtajaksi. Piirijärjestö esittää Li Anderssonia jatkamaan puolueen puheenjohtajana.

Kokous valitsi piirille myös viisi edustajaa sekä viisi varaedustajaa puoluevaltuustoon. Puoluevaltuutettujen vaali suoritettiin suljettuna lippuäänestyksenä, jossa jokainen täysivaltainen kokousedustaja sai äänestää viittä ehdokasta valtuustoon. Ehdokkaita oli yhteensä 13.

Puoluevaltuustoon valittiin Jouni Jussinniemi (Pyhäjärvi), Heidi Haataja (Liminka), Olli Kohonen (Oulu), Suvi Röntynen (Oulu) ja Hilkka Haaga (Oulu). Varavaltuutetuiksi valittiin Antti Tihinen (Pudasjärvi), Helvi Järvenpää (Haapavesi), Heidi Hietalahti (Oulu), Carina Läntinen (Utajärvi) ja Jaakko Latvanlehto (Muhos).

Olli Kohonen sai jatkokauden Pohjois-Pohjanmaan Vasemmiston johdossa. (Kuva: Tero Kaikko)

Pohjois-Pohjanmaan Vasemmiston puheenjohtajana jatkaa 38-vuotias sairaanhoitaja, FM Olli Kohonen Oulusta. Ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin Heidi Haataja Limingasta ja toiseksi varapuheenjohtajaksi Carina Läntinen Utajärveltä.

Pohjois-Pohjanmaan piirihallitukseen valittiin lisäksi varsinaisiksi jäseniksi Aija Autio (Ylivieska), Risto Heinonen (Raahe), Jouni Jussinniemi (Pyhäjärvi), Helvi Järvenpää (Haapavesi), Ari Kankaanpää (Muhos), Eero Kinare (Kalajoki), Tauno Kivelä (Ii), Tuomas Kuusniemi (Oulu), Jaakko Latvanlehto (Muhos), Suvi Röntynen (Oulu) ja Elli Yrjänä (Oulu).

Piirihallituksen varajäseniksi valittiin Jorma Hanhela (Oulu), Timo Kekkonen (Ylivieska), Taisto Puurunen (Pudasjärvi), Jari Sirkko (Muhos) ja Matti Vähänen (Oulu).

Kategoriat
Uutiset

Li Andersson valmis jatkamaan puheenjohtajana

Vasemmistoliiton puheenjohtaja, opetusministeri Li Andersson kertoi tänään tiedotustilaisuudessaan eduskunnan Pikkuparlamentissa olevansa käytettävissä uudelle kolmivuotiskaudelle puolueen puheenjohtajana.

– Vasemmistoliitto on kyllä-puolue. Kyllä, ilmastokriisi on ratkaistavissa. Kyllä, me voimme ratkaista vanhustenhuollon kriisin. Kyllä, me voimme tehdä lukiosta ja ammatillisesta koulutuksesta maksutonta – ja kyllä, myös nykyistä lyhyempi työaika on mahdollista toteuttaa. Meillä on varaa parempaan, ja sen puolesta haluan tehdä töitä jatkossakin. Siksi olen käytettävissä vasemmistoliiton puheenjohtajaksi myös seuraavalla puoluekokouskaudella, Andersson sanoi.

Yli puolet vasemmistoliiton 11 000 jäsenestä on liittynyt puolueeseen vuoden 2011 jälkeen.

Hän kertoi, että yli puolet vasemmistoliiton 11 000 jäsenestä on liittynyt puolueeseen vuoden 2011 jälkeen. Se tarkoittaa Anderssonin mukaan sitä, että vasemmistoliitto on uudistunut nopeammin kuin yksikään toinen suomalainen puolue.

– Tätä hyvin käyntiin lähtenyttä työtä haluan jatkaa.

Li Andersson valittiin puolueen puheenjohtajaksi Oulun puoluekokouksessa vuonna 2016. Vasemmistoliiton seuraava puoluekokous pidetään 15.–17.11. Kuopiossa.

Kategoriat
Uutiset

Oulusta vahvaa tukea Anderssonin jatkokaudelle

Vasemmistoliiton Oulun kunnallisjärjestö ja paikallinen puolueosasto Oulun VasemmistoPlus esittävät kumpainenkin puoluekokoukselle opetusministeri Li Anderssonia jatkokaudelle puolueen puheenjohtajana.

Vasemmistoliiton puoluekokous pidetään 15.-17. marraskuuta Kuopiossa.

VasemmistoPlussan vuosikokouksessa osaston väki oli erittäin tyytyväinen Anderssonin ensimmäiseen puheenjohtajakauteen.

– Li on vieraillut monesti Oulussa ja olemme huomanneet, että hän oikeasti kuuntelee ja välittää koko Suomen asioista. Siksi toivomme, että hän jatkaisi puolueemme puheenjohtajana, kommentoi Vasemmistoliiton Oulun kunnallisjärjestön puheenjohtaja Rauno Hekkala esitystä.

Kategoriat
Uutiset

Pohjois-Pohjanmaan Vasemmisto tyytyväinen hallitusohjelmaan

Pohjois-Pohjanmaan Vasemmiston mukaan työnsä aloittanut Antti Rinteen kansanrintamahallitus kääntää Suomen tulevaisuuden myös maakunnassamme myönteisempään suuntaan.

– Esimerkiksi peruspalveluita saadaan paremmin turvattua  hallituksen sitouduttua kuntien valtionosuuksien tuntuvaan lisäämiseen. Lisäksi Pohjois-Suomen keskussairaaloiden toimintaedellytykset varmistetaan, piirijärjestö toteaa kannanotossaan.

– Myös liikenneinfraan ja koulutuksen tehtävät panostukset ovat tärkeitä asioita myös Pohjois-Pohjoismaan kannalta. Panostukset raideliikenteeseen vauhdittavat myös pitkäjänteistä tavoitetta rakentaa Ouluun kaksoisraide.

Pohjois-Pohjanmaan Vasemmiston mielestä keskeisintä on se, että Rinteen hallituksen nuotit lisäävät oikeudenmukaisuutta koko valtakunnassa.

– Samaan aikaan harvaan asuttuja alueita kehitetään ja pannaan toimeen seutukaupunkiohjelma. Pohjois-Pohjanmaalle on tärkeää myös maakuntien kehittämisrahojen palaaminen maakuntien liitolle ja erityisesti aluettamme auttaa matkailualan erityisohjelma, josta tulee hyötyä erityisesti pohjoiseen. Hallitusohjelma antaa avaimet myös virtavesien suojeluun ja turhien patojen purkamiseen. Vesilakia muutetaan niin, että se helpottaa vaelluskalojen nousua, kannanotossa muistutetaan.

Pohjois-Pohjanmaan Vasemmiston mielestä keskeisintä on se, että Rinteen hallituksen nuotit lisäävät oikeudenmukaisuutta koko valtakunnassa.

– Hallitusohjelmassa tehtävät positiiviset painotukset ovat erittäin merkittäviä. Sote-uudistus rakennetaan julkiselle pohjalle, Suomeen taataan seitsemän päivän hoitotakuu, oikeuslaitoksen ja poliisin resursseja parannetaan huomattavasti, toisen asteen koulutus säädetään maksuttomaksi ja varhaiskasvatukseen tehdään tuntuvia satsauksia,

– Lisäksi perusturvaan suunnataan tuntuvat korotukset, aktiivimalli puretaan, työvoimapalveluita parannetaan, ilmastonmuutosta torjutaan ja pieni- ja keskituloisille suunnataan veronalennukset.

Kategoriat
Uutiset

Puoluejohto esittää hallitukseen menoa – Vasemmistoliiton jäsenet äänestävät parhaillaan

Vasemmistoliiton neuvoa-antava jäsenäänestys puolueen osallistumisesta hallitukseen käynnistyi tänään maanantaina kolmelta iltapäivällä. Äänestys on käynnissä tiistaihin 4. kesäkuuta puoleenyöhön saakka.

Äänestäminen tapahtuu netissä puolueen jäsenrekisteriohjelman avulla. Ohjeet ja linkki äänestämiseen on julkaistu Vasemmiston sivuilla.

Puoluehallitus esittää, että Vasemmisto osallistuu Antti Rinteen (sd) viiden puolueen hallitukseen. Hallitusohjelma julkaistiin tänään ja se on luettavissa Valtioneuvoston sivuilla. Vasemmiston sivustolla on puolestaan perusteluja puoluehallituksen esitykselle.

Lopullisen päätöksen hallitukseen osallistumisesta tekee keskiviikkona 5. kesäkuuta Helsingissä kokoontuva puoluevaltuuston ja eduskuntaryhmän yhteiskokous.

Vasemmisto ei halua uusia Caruna-kauppoja

Hallitusneuvottelujen aikana vasemmistoliitto otti lyhyen aikalisän, jonka aikana sen neuvottelijat pohtivat kantaansa valtionomaisuuden myymiseen investointien rahoittamiseksi. Neuvottelijat päättivät tuumaustauon jälkeen odottaa hallitusohjelman kokonaisuuden muodostumista.

Vasemmistoliitto ei halua myydä strategisia omistuksia.

Puheenjohtaja Li Anderssonin mukaan valtionomaisuuden myyminen oli puolueelle vaikein paikka neuvotteluissa. Hän sanoi hallitusohjelman julkistamisen yhteydessä, että vasemmistoliitto ei halua myydä strategisia omistuksia, kuten tehtiin aiemmin niin sanotun Caruna-kaupan yhteydessä. Tuolloin puolue vastusti hallituksessa päätöstä myydä valtionyhtiö Fortumin sähköverkot ulkomaalaisten sijoittajien omistamalle Carunalle.

Hallitusohjelmassa ei nimetä myytäviä yhtiöitä tai omaisuutta. Ohjelman liitteessä on pöytäkirjamerkintä, jonka mukaan omaisuuden myynnille ei aseteta mekaanisia vuotuisia tavoitteita vaan ne toteutetaan ”tarkoituksenmukaisella tavalla ja aikataululla”.

Puheenjohtajasta opetusministeri

Jos Vasemmisto menee hallitukseen, se saa sosiaali- ja terveysministerin sekä opetusministerin salkut. Ministerit valitaan puolueen sääntöjen mukaan niin ikään puoluevaltuuston ja eduskuntaryhmän yhteiskokouksessa.

Opetusministerin salkku kevenee hieman aiemmasta, sillä opetus- ja kulttuuriministeriöön nimetään myös tiede- ja kulttuuriministeri.

Andersson on itse kiinnostunut opetusministerin tehtävästä. Opetusministerin salkku kevenee hieman aiemmasta, sillä opetus- ja kulttuuriministeriöön nimetään myös tiede- ja kulttuuriministeri. Tämän vastuulla on kulttuurin ja urheilun lisäksi korkeakoulupolitiikka. Opetusministeri vastaa siten varhaiskasvatuksesta, perusopetuksesta ja toisen asteen koulutuksesta.

Sosiaali- ja terveysministerin vastuulle on tulossa sosiaali- ja terveydenhuoltouudistuksen toteuttaminen. Anderssonin mukaan sote-uudistuksen toteuttamisesta julkisen palvelutuotannon pohjalta saavutettiin yhteisymmärrys neuvottelujen varhaisessa vaiheessa. Puheenjohtaja uskoo, että uudistuksessa vahvistetaan perusterveydenhuoltoa, yhteensovitetaan palveluketjuja ihmisten pompottelun vähentämiseksi sekä nopeutetaan hoitoon pääsyä.

Kategoriat
Uutiset

Konkretiaa, konkretiaa ja konkretiaa, lupaavat meppi-ehdokkaat viestintäänsä

Janne Parkkila pyrkii puhumaan EU:n päätösten vaikutuksesta ihmisten arkeen. Hänestä myös EU:n omaa tiedotustoimintaa pitää kehittää ihmisläheisemmäksi ja saavutettavaksi.

Myös Tiina Ahlforsin käymien keskustelujen perusteella oleellisinta on konkretisoida EU:ssa käsiteltäviä asioita ja esittää ne ymmärrettävällä kielellä. Hän mainitsee podcastin luontevana välineenä kertoa enemmän parlamentin työstä.

Samoilla linjoilla niin ymmärrettävyyden kuin podcastin osalta on Mia Haglund. Hänen mielestään meppien tulisi myös näkyä enemmän kotimaassaan, vaikka he eivät edustakaan työssään pelkästään Suomea.

– Pitää konkretisoida, miten päätökset vaikuttavat ihmisten elämään ja arkeen, kiteyttää Hanna Sarkkinen monen ehdokkaan mielipiteen.

Uusia ja perinteisiä kanavia

Joona Mielonen luettelee kolme tapaa lisätä EU-politiikan tunnettuutta. Meppien tulee jalkautua äänestäjien pariin ja EU:n tulee uutisoida itse paremmin asioistaan esimerkiksi oman tv-kanavan avulla. Myös riippumattoman median tulee uutisoida muustakin kuin kriiseistä.

– Edistäisin ulkomaankirjeenvaihtajien määrän lisäystä, jotta monisävyinen tiedonvälitys saisi lisää tekijöitä Brysseliin, sanoo puolestaan Merja Kyllönen.

Vaikeilta ja byrokraattisilta vaikuttavat asiat on osattava kertoa ymmärrettävästi ja innostavasti.

Silvia Modig haluaisi jatkaa muiden kanavien ohella Kyllösen aloittamaa tiedotuslehden julkaisemista. Hän toteaa, että vaikeilta ja byrokraattisilta vaikuttavat asiat on osattava kertoa ymmärrettävästi ja innostavasti.

Videoiden voimaan uskoo Matleena Käppi. Niiden avulla voisi havainnollistaa, miten päätökset vaikuttavat kansalaisten elämään ja arkeen.

Sami Säynevirta pitää aktiivisuutta ja aloitteellisuutta tärkeänä myös muiden kiinnostuksen herättämisessä. Meppinä hän pitäisi tiiviisti yhteyttä äänestäjien lisäksi kansalaisjärjestöihin.

Puheenaiheet uusiksi

EU-puheita pitäisi pitää eri aiheista kuin nykyään pidetään, Miila Halonen uskoo. Nyt painottuvat talous ja maahanmuutto.

– Uskoisin, että varsinkin nuoret innostuisivat EU:sta enemmän, jos puheessa painottuisi voimakkaammin ilmastopolitiikka, ihmisoikeuskysymykset ja EU rauhanliikkeenä.

Jaakko Lindfors toisi keskusteluun työelämän ja toimeentulon kysymykset kuten maakohtaiset minimipalkat ja sosiaaliturvan.

– Harmaan talouden ja veroparatiisien kitkeminen on kaikki kaikessa, jotta saadaan tulevat palveluiden ja työelämän parannukset rahoitettua.

Jukka Linnan mukaan meppi voi saada työllään aikaan isojakin asioita, joilla EU-politiikan tunnettuus nousee.

– Parlamentilla on itseasiassa paljon toimintavaltaa ja keinoja vaikuttaa ilmastonmuutoksen pysäyttämiseen ja sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen. Tätä valtaa pitää käyttää ja se pitää tehdä näkyväksi.

Kyselyyn vastasi 12 Vasemmistoliiton 20 ehdokkaasta. Ylärivissä Tiina Ahlfors, Mia Haglund, Miila Halonen ja Merja Kyllönen. Keskirivissä Matleena Käppi, Jaakko Lindfors, Jukka Linna ja Joona Mielonen. Alarivissä Silvia Modig, Janne Parkkila, Hanna Sarkkinen ja Sami Säynevirta.

Kategoriat
Uutiset

Yhdenvertaisuus ja ilmasto sytyttävät vasemmiston EU-ehdokkaat

Köyhyyden ja eriarvoisuuden poistaminen on esimerkiksi psykoterapeutti Tiina Ahlforsin ja nykyisen mepin (Euroopan parlamentin jäsen) Merja Kyllösen tavoitteissa.

– Sosiaaliset oikeudet tulee saattaa velvoittaviksi tulevalla kaudella. Olen kokenut tarpeelliseksi puhua köyhyydestä omana aiheenaan, koska se ohitetaan myös päätöksenteossa helposti ja samalla ohitetaan ihmiset, joille asia on tärkeä, Ahlfors perustelee.

Kyllönen lisää mukaan kasvavan alueellisen eriarvoisuuden. Hän haluaisi vahvistaa myös rauhantyötä niin Euroopan sisä- kuin ulkopolitiikassa.

– Mepin on hyvä osata verkostoitua ja etsiä kumppanuuksia, joilla edistää asioita yhteistyössä toisten samansuuntaisesti ajattelevien kanssa, Kyllönen opastaa.

Ihmisoikeudet kaipaavat puolustajia nuorisolääkäri Miila Halosen mukaan. Seksuaalioikeuksien ja tasa-arvon edistäjänä Halonen on tukenut erityisesti naisten oikeutta raskauden ehkäisyyn ja turvalliseen aborttiin.

– Vanhoilliset voimat ovat nousussa ja ihmisoikeudet, kuten naisten ja vähemmistönä oikeudet, ovat vaarantumassa monissa EU-maissa.

Ilmastotoimista työpaikkoja

Muusikko ja bilogian opiskelija Matleena Käppi haluaa vaikuttaa kestävän kehityksen toteutumiseen sekä edistää oikeudenmukaista ilmastopolitiikkaa ja luonnon monimuotoisuutta. Osaamista aiheeseen on tuottanut toiminta ympäristö- ja eläinoikeusjärjestöissä.

– EU:n maataloustukia tulisi uudelleenkohdentaa kasvisruuan tuotantoon eläintuotannon sijaan myös ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi, Käppi sanoo.

Entinen kansanedustaja, toimittaja Silvia Modig ja Pohjoismaisen vihreän vasemmiston pääsihteeri Mia Haglund nostavat esiin Green New Dealiksi kutsutun ohjelman. Se on vasemmiston esitys ”ekologisesta jälleenrakennusohjelmaksi”, joka yhdistää talous- ja työllisyyspolitiikan sekä ilmastopolitiikan.

”Voimme kääntää haasteen myös mahdollisuudeksi luoda sekä kestävää talouskasvua että uusia työpaikkoja.”

– Suomella on paljon osaamista ja innovaatioita, ja olemalla edelläkävijä voimme kääntää haasteen myös mahdollisuudeksi luoda sekä kestävää talouskasvua että uusia työpaikkoja, Modig sanoo. Hän on toiminut aiheen parissa eduskunnan ympäristövaliokunnan vapauheenjohtajana sekä kaupunginvaltuutettuna Helsingissä.

Haglund haluaa ilmasto- ja ympäristökriteerit maataloustuille ja korvaisi kertakäyttökulttuurin kiertotaloudella. Hän nostaa esille vielä vapaan liikkuvuuden vaatimuksen. Ihmisille on tarjottava turvallisia ja laillisia reittejä Eurooppaan.

– Vaadin kampanjassani rajoja auki, koska hyväosaiset länsimaalaiset voivat matkustella helposti ympäri maailmaa, kun ihmiset, joihin ilmastonmuutos iskee ensimmäisenä, joutuvat turvautumaan hengenvaaralliseen ihmissalakuljetukseen. Suomen passilla pääse ilman viisumia 178 maahan, Afghanistanin passilla pääsee 28 maahan.

Tutkimus, eläimet ja demokratia

Tietotekniikan tohtori ja yrittäjä Janne Parkkila haluaa vaikuttaa EU:n tutkimus- ja kehityspolitiikkaan. Hän haluaa myös ohjata energiratkaisuja ympäristöystävällisempään suuntaan, ”jotta saamme parasta mahdollista teknologiaa käyttöömme ilmastonmuutoksen torjumiseksi”.

Järjestöpäällikkö Sami Säynevirta nostaa esiin eläinten kohtelun parantamisen. Meppinä hän edistäisi häkkikasvatuksesta ja kiinnikytkemisestä luopumista sekä turkistarhauksen lopettamista elinkeinona kestävällä tavalla Euroopan alueella.

”Haluan ehkäistä maailmaan uhkaavaa lajikatoa.”

– Haluan ehkäistä maailmaan uhkaavaa lajikatoa säilyttämälle lajeille elinympäristöjä, Säynevirta lisää.

Apulaisohjaaja Joona Mielosen mielestä EU:n tulevaisuuden ratkaisee se, onnistuuko unioni demokratisoimaan itsensä.

– Intohimoni on vaikuttaa päätöksentekoprosesseihin ja järjestelmään, jotta siitä saadaan ihmisläheisempi ja valtaa jalkautettua kansalaisille.

Verovälttely kuriin ja alipalkkaus rikokseksi

Yritys- ja työelämän kysymykset kiinnostavat useita ehdokkaita. Kansanedustaja Hanna Sarkkinen haluaa edistää Euroopan tasolla verovälttelyn ja aggressiivisen verosuunnittelun vähentämistä sekä veroparatiisien sulkemista samalla, kun torjutaan ilmastonmuutosta ja vauhditetaan kiertotaloutta.

Veroparatiisit sulkisi myös lehtori Jukka Linna, joka on väitellyt yritysjuridiikasta oikeustieteen tohtoriksi ja toiminut pari vuosikymmentä yritysjuristina ja suuryrityksen talousjohtajana.

– Näin yhteiseen käyttöön saatavilla varoilla voimme ratkaista ilmastomuutoksen ja aloittaa uuden ekologisesti kestävän yhteiskunnan rakentamisen, Linna visioi.

”Suomessakin tietyt työnantajat teollisuudessa sekä ravintola-, hoiva ja rakennusalalla käyttävät työntekijöitään hyväksi.”

Opettaja ja oppikirjailija Jaakko Lindfors vaatii puolestaan alipalkkauksen kriminalisointia Suomessa ja Euroopassa. Hän on aloitteentekijänä kansalaisaloitteessa asian puolesta.

– Suomessakin tietyt työnantajat teollisuudessa sekä ravintola-, hoiva ja rakennusalalla käyttävät työntekijöitään hyväksi maksamalla palkkaa selvästi alle suomalaisten työehtosopimusten.

Jutun kuvassa ylärivissä Tiina Ahlfors, Mia Haglund, Miila Halonen ja Merja Kyllönen. Keskirivissä Matleena Käppi, Jaakko Lindfors, Jukka Linna ja Joona Mielonen. Alarivissä Silvia Modig, Janne Parkkila, Hanna Sarkkinen ja Sami Säynevirta.  (Modigin kuva: Antti Yrjönen)

Vasemmiston ehdokkaina Euroopan parlamentin vaaleissa ovat myös pääluottamusmies Ilpo Haaja, tutkija Tapani Kaakkurinniemi, kuvataiteilija Elisa Lientola, tanssinohjaaja Ajak Majok, hanketyöntekijä Sari Moisanen, alue- ja järjestöasiantuntija Anna Mäkipää, vapaa kirjoittaja Tuomas Nevanlinna ja yliopistotutkija Sinikka Torkkola.

Kategoriat
Uutiset

Kainuun Vasemmisto esittää Miikka Kortelaista puoluevaltuuston puheenjohtajaksi

Viikonloppuna Kajaanissa koolla ollut Kainuun Vasemmiston piirihallitus päätti yksimielisesti esittää Miikka Kortelaista Vasemmistoliiton puoluevaltuuston puheenjohtajaksi syksyn puoluekokouksessa, joka pidetään Kuopiossa marraskuussa.

– Kortelaisella on 25-vuotiaaksi laaja kokemus järjestötoiminnasta ja yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta. Hän toimii esimerkiksi tällä hetkellä Kajaanin kaupunginvaltuuston puheenjohtajana ja Kainuun Vasemmiston ensimmäisenä varapuheenjohtajana, piirijärjestö toteaa kannanotossaan.

– Tahdon tuoda Vasemmiston puoluejohtoon sen kaipaamaa jämäkkyyttä kenttäväen näkökulmasta katsottuna. Toisaalta tahdon myös olla jakamassa kokemuksia puoluetoiminnan ja vaalikampanjoinnin menestyksellisestä organisoinnista, Kortelainen linjaa.

Kortelaisen johdolla Vasemmisto on kasvattanut kannatustaan Kainuussa kaikissa viime vaaleissa ja Vasemmistonuorten toiminta saatiin herätettyä uudelleen eloon Kainuussa.

– Kortelainen tunnetaan laajalti tarmokkaana ja aikaansaavana toimijana, jolta onnistuu toimiminen niin kokouskabineteissa kuin makkaragrillin äärellä. Tätä kansanmiesmäistä otetta tarvitaan puolueen johdossa, piirihallitus totesi.

Kainuun Vasemmisto kannustaa kainuulaisia äänestämään Euroopan parlamentin vaaleissa Vasemmiston ehdokkaita.

– Ainoastaan he ajavat työntekijöiden oikeuksia kuten Merja Kyllönen kainuulaisena parlamentin jäsenenä on liikenneasioissa kuljettajien ja suomalaisyritysten puolesta tehnyt, muistuttaa piirihallitus.

Kategoriat
Uutiset

Andersson tyytyväinen hallitusneuvottelujen kokoonpanoon

Vasemmiston puheenjohtaja Li Andersson ei usko helppoihin hallitusneuvotteluihin. Hän on kuitenkin tyytyväinen hallitustunnistelija Antti Rinteen (sd) valitsemaan viiden puolueen kokoonpanoon, jossa on vasemmiston ja SDP:n lisäksi keskusta, vihreät ja RKP. Rinne nimitti kokoonpanoa ”uudeksi punamullaksi”.

– Tämä kokoonpano on sellainen, jossa me pystymme parhaiten edistämään meille tärkeitä tavoitteita, Andersson sanoi eduskunnassa järjestetyssä tiedotustilaisuudessa.

Pystymme parhaiten edistämään meille tärkeitä tavoitteita.

Vasemmistoliiton tavoitteet ovat hänen mukaansa köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentäminen, koulutuksesta ja suomalaisten osaamistasosta huolehtiminen sekä oikeudenmukainen ja kunniahimoinen ilmastopolitiikka.

Andersson viittasi vasemmiston saamaan vaalivoittoon ja sanoi olevansa iloinen siitä, että puolue on entistä vahvemmalla mandaatilla hallitusneuvotteluissa mukana.

Hallitus koossa kesäkuussa

Hallituksen kokoamista ja sen ohjelman kirjoittamista kiirehtii heinäkuussa alkava Suomen EU-puheenjohtajuuskausi. Rinne ilmoitti tavoitteekseen, että hallitusohjelma on valmis 24. toukokuuta mennessä.

Jos suunnitelma toteutuu, sen jälkeen alkaa Rinteen sanoin ”eduskuntaryhmien sitouttaminen” eli puolueet päättävät, ovatko ne tyytyväisiä hallitusohjelmaan ja haluavatko osallistua hallitukseen. Vasemmiston puoluevaltuusto on päättänyt, että puolueen hallitukseen menosta järjestetään tarvittaessa neuvoa-antava jäsenäänestys.

Hallitus voitaisiin nimittää Rinteen aikataululla kesäkuun alussa. Hän totesi, että näin uuden hallituksen ministerit pääsevät valmistautumaan EU-puheenjohtajakauteen vielä kesäkuun aikana.

Kategoriat
Uutiset

MEP Merja Kyllönen: Reilummat pelisäännöt kuljetusalalle ovat iso työvoitto

Sosiaalisen Euroopan rakentuminen otti aimo harppauksen eteenpäin tänään, kun Euroopan parlamentti äänesti pitkään valmistellusta liikkuvuuspaketista. 

Sopua kuljetusalan yhteisistä pelisäännöistä hierottiin parlamentissa melkein kaksi vuotta. Täysistunnossa kolmesta eri lainsäädäntökokonaisuudesta koostunut paketti hyväksyttiin vasta kolmannella yrityksellä.

– Olen valtavan iloinen ja helpottunut, että sinnikkäästi jatkamani neuvottelut tuottivat lopulta tulosta, kuljetusalan lähetettyjä työntekijöitä koskevasta direktiivistä vastanut Merja Kyllönen iloitsee. Merjan raportöörivastuulla ollut kokonaisuus hyväksyttiin äänin 317–302, 14 tyhjää.

– Yhteisen ratkaisun löytäminen oli vaikeaa, sillä liikennepaketista muodostui periaatteellinen kamppailu, jossa punnittiin jäsenmaiden sitoutumista EU:n perusarvoihin kuten vapaaseen liikkuvuuteen. Kaikille tahoille ei myöskään sopinut se, että paketin tavoitteena on estää työehtojen polkeminen ja tasata pelikenttää länsi- ja itäeurooppalaisten yritysten välillä, Merja Kyllönen kertoo.

Kuljetusalan markkinoilla Euroopassa on ollut jo pitkään epätervettä kilpailua ja monia negatiivisia lieveilmiöitä. Pienipalkkaiset (usein itäeurooppalaiset) kuljettajat viettävät kuukausia rekoissaan käymättä kotonaan, ja työ- ja lepo-olosuhteissa on puutteita. 

Nykysäännösten porsaanreikiä on myös hyödynnetty perustamalla  postilaatikkoyrityksiä alhaisen palkkatason maihin ja epätasa-arvoinen kilpailu on syönyt reilusti asiansa hoitavien kuljetusyritysten asemaa. 

– Käytännössä toimivaa ja reilua ratkaisua rakennettiin kauan ja huolella. Suomen puheenjohtajakaudella on nyt saumaa saada tämä kokonaisuus kolmikantaneuvotteluissa lukkoon lyödyksi, Merja arvioi.