• Mäkelininkatu 29 C, Oulu, puh. (08) 537 1722
Facebook Twitter Instagram

Kuukauden kolumni

Kansan Tahto

70 € / vuosi
Tilaa nyt »
Search
Close this search box.
Search
Close this search box.

Avainsana: Vasemmistoliitto

Kategoriat
Uutiset

MEP Merja Kyllönen: Reilummat pelisäännöt kuljetusalalle ovat iso työvoitto

  • Kirjoittaja Kirjoittanut KT
  • Julkaisupäivämäärä 5.4.2019
Vaalityötä tehdään hymyssä suin. Merjalla hymy ei herkästi hyydy.

Sosiaalisen Euroopan rakentuminen otti aimo harppauksen eteenpäin tänään, kun Euroopan parlamentti äänesti pitkään valmistellusta liikkuvuuspaketista. 

Sopua kuljetusalan yhteisistä pelisäännöistä hierottiin parlamentissa melkein kaksi vuotta. Täysistunnossa kolmesta eri lainsäädäntökokonaisuudesta koostunut paketti hyväksyttiin vasta kolmannella yrityksellä.

– Olen valtavan iloinen ja helpottunut, että sinnikkäästi jatkamani neuvottelut tuottivat lopulta tulosta, kuljetusalan lähetettyjä työntekijöitä koskevasta direktiivistä vastanut Merja Kyllönen iloitsee. Merjan raportöörivastuulla ollut kokonaisuus hyväksyttiin äänin 317–302, 14 tyhjää.

– Yhteisen ratkaisun löytäminen oli vaikeaa, sillä liikennepaketista muodostui periaatteellinen kamppailu, jossa punnittiin jäsenmaiden sitoutumista EU:n perusarvoihin kuten vapaaseen liikkuvuuteen. Kaikille tahoille ei myöskään sopinut se, että paketin tavoitteena on estää työehtojen polkeminen ja tasata pelikenttää länsi- ja itäeurooppalaisten yritysten välillä, Merja Kyllönen kertoo.

Kuljetusalan markkinoilla Euroopassa on ollut jo pitkään epätervettä kilpailua ja monia negatiivisia lieveilmiöitä. Pienipalkkaiset (usein itäeurooppalaiset) kuljettajat viettävät kuukausia rekoissaan käymättä kotonaan, ja työ- ja lepo-olosuhteissa on puutteita. 

Nykysäännösten porsaanreikiä on myös hyödynnetty perustamalla  postilaatikkoyrityksiä alhaisen palkkatason maihin ja epätasa-arvoinen kilpailu on syönyt reilusti asiansa hoitavien kuljetusyritysten asemaa. 

– Käytännössä toimivaa ja reilua ratkaisua rakennettiin kauan ja huolella. Suomen puheenjohtajakaudella on nyt saumaa saada tämä kokonaisuus kolmikantaneuvotteluissa lukkoon lyödyksi, Merja arvioi.

Kategoriat
Uutiset

Sipilän hallitus lopetti Oulaskankaan synnytykset ja Raahen leikkaukset

  • Kirjoittaja Kirjoittanut KT
  • Julkaisupäivämäärä 4.4.2019

Juha Sipilän hallituksen suurimpia syntejä on Oulaskankaan synnytysten ja Raahen nukutuksessa tehtävien leikkausten lopettaminen.

– Syy näihin ratkaisuihin löytyy Sipilän hallituksen hallitusohjelmasta, jossa erikoissairaanhoitoon oli kirjattu 350 miljoonan euron leikkaukset. Jokainen keskustan, kokoomuksen ja perussuomalaisten/sinisten kansanedustaja kuittasi leikkaukset hyväksymällä eduskunnassa hallitusohjelman, muistuttaa Vasemmiston kansanedustajaehdokas Anne Huotari.

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin valtuuston puheenjohtajana toimiva Huotari ihmettelee, miksi pääministeri Sipilä ja sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila eivät puolustaneet oman vaalipiirinsä sairaaloita.

– Vastuu lakkautuksista on myös alueen keskustan ja kokoomuksen kansanedustajilla. Molemmat lakkautukset vaikuttavat etenkin lapsiperheiden elämään pitenevien synnytysmatkojen vuoksi, sekä Raahen osalta mahdollisen paikkakunnan vaihdon tai pitenevien työmatkojen vuoksi.

Jokainen keskustan, kokoomuksen ja perussuomalaisten/sinisten kansanedustaja kuittasi leikkaukset hyväksymällä eduskunnassa hallitusohjelman

– Sipilän olisi pitänyt talousmiehenä nähdä, mihin leikkausten lopettaminen johtaa Raahen talousalueella. Ensiksi jouduttiin yt-neuvotteluihin Raahen 40 lääkärin ja hoitajan osalta ja osin sen seurauksena Raahen hyvinvointikuntayhtymä joutui yt-neuvotteluihin 80 työntekijän kanssa. Moni varmasti miettii, jääkö enää asumaan paikkakunnalle. Se on kova ja surullinen isku Raahen kokoisessa kaupungissa., harmittelee Huotari.

Keskustaministeri Annika Saarikon vuonna 2017 laatima keskittämisasetus tulee lopettamaan leikkaustoimintaa myös keskussairaaloista, kuten Kainuusta, Kokkolasta, Kemistä ja Rovaniemeltä.

– Samaan aikaan Oulun yliopistollisessa sairaalassa on leikkausten määrä äärirajoilla. Pahimmassa tapauksessa hoitotakuu pakottaa ostamaan leikkaustoimintaa yksityisiltä sairaaloilta. Raahen aluesairaalassa on jäämässä viisi leikkaussalia vajaakäytölle. Oliko palvelujen yksityistäminen Sipilän hallituksen ja keskittämisasetuksen perimmäinen tarkoitus?, kysyy Huotari.

Vasemmiston mielestä erikoissairaanhoidon palveluja ei pidä ministereiden asetuksilla keskittää, vaan päätösvaltaa on annettava enemmän erityisvastuualueille ja tarvittaessa määritellä lainsäädännöllä, jolloin asiasta käydään julkinen keskustelu ennen päätöksentekoa. Samalla tulee arvioida päätösten vaikutuksia alueiden elinvoimaan.

Kategoriat
Uutiset

Työttömien aktiivimalli silppuriin

  • Kirjoittaja Kirjoittanut KT
  • Julkaisupäivämäärä 3.4.2019
Paikalla oli työttömien puolustajia kaikkialta Suomesta. Esimerkiksi Oulun seudulta oli tullut kolme bussia, Rovaniemeltä kaksi. (Kuva: Maija Aalto)

Vasemmisto on asettanut tiukkoja ehtoja hallitukseen menon kynnyskysymyksiksi. Yksi niistä liittyy työttömien aktiivimalliin. Puolue voi olla mukana vain sellaisessa hallituksessa, joka lakkauttaa työttömien aktiivimallin.

– Aktiivimalli on osoitus edellisen hallituksen arvomaailmasta. Keskusta, kokoomus, perussuomalaiset ja myöhemmin siniset halusivat antaa hyvätuloisille roimat veronalennukset ja potkia työttömiä päivärahoja leikkaamalla, muistuttaa kansanedustajaehdokas Risto Kalliorinne.

– Lähtökohtana oli oletus, että työtön on lähtökohtaisesti epäaktiivinen ja siksi häntä on piiskattava sohvalta työmarkkinoille. Kuitenkin todellisuudessa suurin ongelma on puuttuvissa työmahdollisuuksissa.

Aktiivimalli on leikannut joka kolmannen työttömän päivärahoja. Näin 150 000:n jo ennestään pienituloisen ihmisen arki on muuttunut huonompaan suuntaan.

Vasemmistoliitto haluaa lakkauttaa hyödyttömän ja nöyryyttävän aktiivimallin.

– Vaikeimpaan tilanteeseen ovat ajautuneet ikääntyneet työttömät, joille aktiivimallin ehtojen täyttäminen on vaikeinta ja siksi leikkuri on iskenyt 60%:iin heistä. Olemattomien työpaikkojen pakkohaku ja hyödyttömät työnhakukurssit ovat tulleet työttömien arkeen. Kukaan ei pysty todentamaan aktiivimallin hyötyjä, muistuttaa Kalliorinne.

Kumotaan aktiivimalli -kansalaisaloite keräsi hetkessä 140 000 allekirjoitusta ja oli historian toiseksi suosituin kansalaisaloite. Eduskunta hylkäsi kuitenkin aloitteen oikeistopuolueiden äänin.

– Näin osoitettiin, että ihmisten mielipiteellä ei ole merkitystä. Ihmisten keskuudessa täysin epäoikeudenmukaisena koettu laki jäi voimaan konkreettiseksi osoitukseksi hallituksen pienituloisia kurittavasta politiikasta. Toki muitakin esimerkkejä löytyy, sillä esimerkiksi eläkeindeksien jäädyttäminen, opintorahan leikkaaminen ja asumistuen leikkaukset ovat laskeneet pienituloisten elintasoa, Kalliorinne sanoo.

– Vasemmistoliitto haluaa lakkauttaa hyödyttömän ja nöyryyttävän aktiivimallin. Meidän keinovalikoimassamme työttömille järjestetään aitoja mahdollisuuksia päästä työelämään tai koulutukseen. Uskomme ihmisten luonnolliseen aktiivisuuteen ja haluamme siksi pitää huolta myös kaikkein pienituloisimpien perusturvasta.

Kategoriat
Uutiset

Eduskuntavaalit ovat ilmastovaalit

  • Kirjoittaja Kirjoittanut KT
  • Julkaisupäivämäärä 3.4.2019

Aika ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi on loppumassa. Vasemmisto muistuttaa tulevien eduskuntavaalien olevan ilmastovaalit.

– Me olemme ensimmäinen sukupolvi, joka näkee ilmastonmuutoksen vaikutukset ja viimeinen sukupolvi, joka voi vielä tehdä asialle jotain. Meillä on siis vastuu toimia, sanoo vasemmistoliiton oululainen kansanedustaja Hanna Sarkkinen.

– Suurin osa puolueista ei ilmastonmuutoksen aiheuttamasta eksistentiaalisesta uhasta huolimatta ole valmis tekemään riittäviä politiikkatoimia. Ilmastonmuutoksen ykköshuolenaan näkevä nuoriso seuraa poliittista keskustelua varmaankin kauhulla, harmittelee Sarkkinen.

Myös Suomessa on vähennettävä päästöjä, kasvatettava hiilinieluja ja ohjattava pääomat fossiilitaloudesta ilmastokestäviin kohteisiin.

Poliittiset päätökset keskiössä yksilöiden valintojen sijasta

– Vaikka populistit niin väittävät, niin kukaan ei tule viemään dieselautoa pihastasi. Kukaan ei kiellä lihansyöntiäsi. Kukaan ei pakota sinua muuttamaan kerrostaloon. Kukaan ei pakota sinua menemään kirpparille.Päästövähennykset tarkoittavat Sarkkisen mukaan panostuksia rautateihin, joukkoliikenteeseen ja pyöräilyyn. Uusien myytävien autojen on oltava vähäpäästöisempiä ja vanhoissa autoissa on käytettävä vähemmän saastuttavia polttoaineita.

– Myös ruuantuotannon päästöjä on vähennettävä. Se tarkoittaa esimerkiksi punaisen lihan kulutuksen vähentämistä, ruokahävikin ehkäisyä ja viljelymenetelmien kehittämistä. Myös asumisen päästöt on saatava laskuun. Se tarkoittaa öljylämmityksen muuttamista lämpöpumppuihin, vanhojen kerrostalojen energiaremontteja ja lisää puurakentamista. Myös kulutuksen päästöt on saatava vähenemään. Se tarkoittaa vähemmän kertakäyttökulutusta, kestävämpien tuotteiden valmistusta ja enemmän kierrätystä, listaa Sarkkinen.

Ilmastonmuutos nähdään yleensä uhkakuvien kautta. Vasemmistoliitto haluaa tuoda esille myös toivon näkökulman.

– Päästövähennyksiä ei voida jättää vain yksilöiden valintojen varaan, sillä ilmastonmuutoksen hillinnässä ei ole kyse identiteettipolitiikasta. Tarvitaan poliittisia päätöksiä, joilla lisätään uusiutuvaa energiaa ja energiatehokkuutta. Veromuutoksia, joiden avulla ihmisiä kannustetaan ja heille mahdollistetaan ilmastokestäviä valintoja. Lainsäädäntöä, jolla teollisuuden saastutukselle laitetaan rajat.

Suomi tarvitsee vahvempaa hiilinielupolitiikkaa

Hiilinielut imevät hiilidioksidia pois ilmakehästä ja niiden potentiaali ilmastonmuutoksen hillinnässä on valtava. Suomen suurin hiilinielu ovat metsät, suot taas ovat Suomen suurin hiilivarasto. Vasemmisto ajaa Suomeen vahvempaa nielupolitiikkaa.

– Kukaan ei ole kieltämässä metsien hakkuita. Hakkuut on kuitenkin toteutettava ja mitoitettava niin, että hiilinielut eivät pienene ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta kriittisinä tulevina vuosina. Eri puolilla Suomea tämä tarkoittaa eri asioita. Metsänomistajia on kannustettava kasvattamaan metsiä vanhemmiksi ja sitomaan enemmän hiiltä. Suometsissä jatkuvan kasvatuksen metsänhoito voi lisätä hiilensidontaa. Hakatusta puusta kannattaa valmistaa tuotteita, joissa hiili pysyy sitoutuneena mahdollisimman pitkään, muistuttaa Sarkkinen.

Vasemmiston vaaliohjelmassa todetaan, että maanviljelijöitä tulee kannustaa ja kouluttaa hiiltä sitoviin viljelymenetelmiin.

– Suopeltoja on vain 10 prosenttia maatalousmaastamme, mutta niiden päästöt muodostavat jopa viidenneksen kokonaispäästöistämme, eli lähes saman verran kuin liikenne. Niiden hiilitasetta on parannettava ja uusien suopeltojen raivaus on kiellettävä.

Fossiilikapitalismi kuriin

90 kansainvälistä suuryritystä on aiheuttanut noin puolet ihmisen aiheuttamasta ilmastonlämpenemisestä. Näiden yritysten omistajat ovat rikastuneet ilmakehän tuhoamisella.

– Suuryhtiöt riistävät luontoa voittojen vuoksi ja vievät lapsiltamme hyvän elämän edellytykset, jos me sallimme sen. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi meidän pitää hillitä myös fossiilikapitalismia. Eläkevarat ja julkiset omistukset on vedettävä pois fossiilitaloudesta ja sijoitettava ilmastokestäviin kohteisiin. Yritykset on pakotettava raportoimaan hiiliriskeistään ja päästöistään. Fossiiliyhtiöt on laitettava maksamaan aiheuttamistaan päästöistä.

Ilmastonmuutoksen hillintä vaatii muutoksia ja aiheuttaa kustannuksia. Toisaalta se synnyttää myös uutta työtä.

– On pidettävä huolta, että eriarvoisuus ei välttämättömien ilmastotoimien seurauksena kasva. Se tarkoittaa vahvaa tulojakopolitiikkaa ja kulutusverojen korvaamista pienituloisille muulla verotuksella ja tulonsiirroilla. Suurituloiset saastuttavat keskimäärin enemmän kuin köyhät, joten heidän on kannettava myös isompi vastuu muutoksista, sanoo Sarkkinen.

– Ilmastonmuutoksen hillinnässä ei ole kyse identiteettipolitiikasta ja henkilökohtaisista kulutusvalinnoista, vaan yhteiskunnan ja talouden rakenteiden muuttamisesta. Siinä on kyse maapallon säilyttämisestä elinkelpoisena myös lapsillemme. Ilmastopolitiikassa ei ole sijaa populismille ja lyhytnäköiselle ajattelulle.

Ilmastonmuutos nähdään yleensä uhkakuvien kautta. Vasemmistoliitto haluaa tuoda esille myös toivon näkökulman.

– Ilmastokestävän yhteiskunnan rakentaminen on iso työmaa, työtä syntyy esimerkiksi kun raiteita pitää rakentaa, materiaaleja kierrättää ja taloja remontoida. Ilmastoviisaissa ratkaisuissa on myös iso vientipotentiaali.

– Ilmastonmuutoksen hillintä edellyttää joka tapauksessa isoja muutoksia. Muutos on myös mahdollisuus rakentaa yhteiskuntaa, joka perustuu ylikulutusta ja tuhlaamista kestävämmille arvoille.

Kategoriat
Uutiset

Vasemmisto asettaa ihmisarvon voitontavoittelun edelle

  • Kirjoittaja Kirjoittanut KT
  • Julkaisupäivämäärä 2.4.2019

Eräs kevään eduskuntavaalien tärkeimmistä kysymyksistä liittyy vanhusten hoivaan ja sen laatuun.

– Puutteita on ilmennyt niin yksityisellä kuin julkisella puolella, mutta yksityisten toimijoiden esiin nousseet toimintatavat ovat härskiydessään pöyristyttäviä, toteaa Vasemmistoliiton kansanedustaja Katja Hänninen.

Vasemmisto haluaa parantaa hoitajamitoitusta niin, että hoitajien määrä vastaa vanhusten hoidon tarvetta. Puolue haluaa tehdä hoitajamitoituksesta velvoittavan kirjaamalla sen vanhuspalvelulakiin ja velvoittaa kunnat noudattamaan vanhuspalvelulakia erityisesti hoitosuunnitelman laatimisen ja sen noudattamisen osalta.

– Huoli palvelujen toimivuudesta ja valvonnasta ei ole tullut yhdellekään päättäjälle yllätyksenä. Surullista on, että aina pitää tapahtua jotakin vakavaa, ennen kuin ongelmiin puututaan, Hänninen sanoo.

Ikäihminen ei ole kauppatavaraa

Vasemmiston mielestä jokaisella on oikeus inhimilliseen ja arvokkaaseen vanhuuteen, eikä ikäihminen saa olla kauppatavaraa. Laiminlyöntien ehkäisemiseksi puolue haluaa lakiin kirjatut kriteerit henkilöstömitoituksesta ja valvonnasta sekä tuntuvat sanktiot niiden rikkomisesta.

Vasemmisto haluaa parantaa hoitajamitoitusta niin, että hoitajien määrä vastaa vanhusten hoidon tarvetta. Puolue haluaa tehdä hoitajamitoituksesta velvoittavan kirjaamalla sen vanhuspalvelulakiin.

– Kun järjestelmällisesti lasketaan hoivan laatua voittojen maksimoimiseksi, henkilöstö uupuu, palvelua tarvitsevat kärsivät ja luottamus yhteiskunnan kykyyn pitää huolta heikoimmassa asemassa olevista romahtaa. Hyötyjinä ovat miljoonia käärivät suuryritysten johtajat ja sijoittajat, muistuttaa Hänninen.

Myös eläkeläisköyhyys on Suomessa merkittävä ongelma. Ikäihmisten toimeentuloon ovat vaikuttaneet niin Juha Sipilän hallituksen sosiaaliturvaleikkaukset kuin sosiaali- ja terveydenhuollon ylisuuret asiakasmaksut.

– Eläkeläisköyhyyttä on torjuttava korottamalla takuu- ja kansaneläkettä sekä asiakasmaksuja alentamalla.

Voitontavoittelu kiellettävä myös varhaiskasvatuksessa

Voitontavoittelu hoivan laadun ja turvallisuuden kustannuksella on noussut esiin myös yksityisissä päiväkodeissa. Lasten turvallisuus on jäänyt taka-alalle.

– Yksityistä päivähoitoa on Suomessa ollut vuosikymmenien ajan ja yleensä toimijoina ovat olleet pienten yritysten rinnalla yhdistykset ja säätiöt. Näille onkin ollut tarvetta, kun on haluttu ottaa huomioon esimerkiksi eri kielelliset tai pedagogiset painotukset. Nyt markkinoille ovat tulleet suuryritykset taustallaan samat pomot kuin esimerkiksi Esperissä ja Attendossa.

Laadukas varhaiskasvatus tukee lapsen myöhempää oppimista ja sitä kautta jopa ehkäisee syrjäytymistä.

– Perusopetuksessa voiton tavoittelu on kielletty. Vasemmistoliitto on esittänyt samanlaista kirjausta myös varhaiskasvatuslakiin. Opettajien ammattijärjestö OAJ ja lapsiasiavaltuutettu ovat kanssamme samaa mieltä. Lapsemme eivät ole myytävänä. Yhteinen vastuumme ihmisestä on asetettava voitontavoittelun ja markkinavoimien edelle, Hänninen linjaa.

Kategoriat
Uutiset

Sari Moisanen, Lalli Mustakallio ja Reijo Kontinen ehdolle eduskuntavaaleihin

  • Kirjoittaja Kirjoittanut KT
  • Julkaisupäivämäärä 21.1.2019

Vasemmistoliiton Lapin piirin piirihallitus nimesi loput ehdokkaat kansanedustajavaaleihin kokouksessaan Rovaniemellä lauantaina. Ehdokkaiksi asetettiin Sari Moisanen Kemistä, Lalli Mustakallio Torniosta ja Reijo Kontinen Kolarista.

Lalli Mustakallio, 29, joka on tullut suurelle yleisölle tutuksi rap-artisti Talonpoika Lallina, kertoo haluavansa herätellä nuoria ihmisiä vaaliuurnille tarjoamalla näille vaihtoehdon politiikan ulkopuolelta.

– Olen nähnyt yhteiskunnan meininkiä esiintymislavoilta sekä viemärikaivoista. Monipuolista perspektiiviä Lapin asioihin löytyy, koska olen kiertänyt keikoilla kummallakin alalla ympäri maakuntaa yli kymmenen vuoden ajan ja kuullut ihmisten huolia ja murheita. Eriarvoistuminen ja luonnonvarojen yksityistäminen on pysäytettävä.

Kemiläinen hanketyöntekijä Sari Moisanen, 39, asettuu ehdolle kolmatta kertaa Lapista. Edellisissä eduskuntavaaleissa Moisanen keräsi 4 179 ääntä ja hänet valittiin varakansanedustajaksi.

– On ilo olla jälleen mukana nostamassa keskustelun keskiöön lappilaisia koskevia asiakysymyksiä, kuten kuinka turvata harvaan asutun maakunnan palvelut ja työpaikat, millaisia ovat lappilaiset ilmastoteot ja miten työelämän pelisäännöt määritetään, Moisanen toteaa.

– Tässä huikeassa ehdokasjoukossa on lappilaisen arjen asiantuntijoita tukkikämpiltä yliopiston käytäville, teollisuuskaupunkien sykkeestä poroaidoille.  Oma kampanjani tulee rakentumaan Lapin veto- ja pitovoimatekijöiden esillä pitämiseen, työelämäkysymyksiin sekä aluetalouden ja teollisuuden toimintaedellytyksien turvaamiseen.

Kolmas uusi ehdokas on Reijo Kontinen, 61, Kolarista. Kontinen on ammatiltaan metsuri ja on ollut aktiivisesti mukana kunnallispolitiikassa ja ammattiyhdistysliikkeen luottamustehtävissä jo vuosikymmenien ajan. Tällä hetkellä Kontinen toimii Teollisuusliiton hallituksen jäsenenä.

– Suomen eheyttäminen on ykkösteemani vaaleissa, Sipilän hallitus on ajanut maan kahtia, kertoo Kontinen.  

Vasemmistoliiton kansanedustajaehdokkaina huhtikuun vaaleissa ovat luokanopettaja Anni Ahlakorpi, 32, Utsjoki, aluetoimitsija Jarmo Alatarvas, 59, Rovaniemi, nuoriso-ohjaaja Mari Ikonen, 26, Rovaniemi, metsuri Reijo Kontinen, 61, Kolari, hanketyöntekijä Sari Moisanen, 39, Kemi, yrittäjä Albana Mustafi, 34, Kemi, muusikko ja viemärisukittaja Lalli Mustakallio, 29, Tornio, kansanedustaja Markus Mustajärvi, 55, Savukoski, poromies Aki Nevalainen, 59, Kittilä, sosiaalityöntekijä Tiina Outila, 33, Rovaniemi, opiskelija Henri Ramberg, 31, Rovaniemi, eläkeläinen Olavi Stoor, 71, Tornio, professori Vesa Puuronen, 61, Rovaniemi sekä hankinta-asiantuntija Kati Tervo, 35, Kemi.

Kategoriat
Uutiset

Vasemmistoliiton Lapin piiri: Tasokorotus sosiaaliturvaan ja indeksijäädytykset pois

  • Kirjoittaja Kirjoittanut KT
  • Julkaisupäivämäärä 21.12.2018
Mielenosoituksen kylttivalikoimaa. (Kuva: Maija Aalto)

Vasemmistoliiton Lapin piiri vaatii tasokorotusta sosiaaliturvaan ja indeksikorotusten palauttamista.

– Useita vuosia jatkuneet indeksijäädytykset ovat syöneet niin eläkeläisten, opiskelijoiden, sairaiden kuin työttömien ostovoimaa. Tällä on useiden järjestöjen mukaan suora vaikutus ihmisten hyvinvointiin, kun rahat eivät riitä esimerkiksi välttämättömiin ruoka- ja lääkehankintoihin, piirijärjestö muistuttaa kannanotossaan.

Indeksijäädytykset ovat ajaneet tuhansia köyhyysrajan alapuolelle.

– Tämä on arvopolitiikkaa ja se näkyy erittäin valitettavalla tavalla pienituloisten arjessa. Indeksijäädytykset ovat ajaneet tuhansia köyhyysrajan alapuolelle, toteaa Vasemmistoliiton Lapin piirin puheenjohtaja Henri Ramberg.

Piirijärjestö painottaa, että indeksitarkistukset ovat sosiaalisesti oikeudenmukaisia ja olemassa siitä syystä, ettei kaikkein pienituloisimpien ostovoima heikkenisi hintojen kallistuessa. Vuoden 2019 indeksijäädytykset lisäävät viimesijaisen toimeentulotuen asiakasmäärää heikentäen ihmisten elämänlaatua ja lisäten byrokratiaa.

– Monta vuotta on menty niin, että eri sosiaalietuuksien tasoa ei ole tarkistettu ja tämän vuoksi ostovoiman heikennykset ovat kertautuneet. Siitä syystä nyt tarvittaisiin riittävä sosiaaliturvan tasokorotus ja indeksikorotus on palautettava, selventää Ramberg.

Kategoriat
Uutiset

Vasemmistoliiton Lapin piiri asetti kaksi uutta ehdokasta eduskuntavaaleihin

  • Kirjoittaja Kirjoittanut KT
  • Julkaisupäivämäärä 17.12.2018

Rovaniemeläinen Jarmo Alatarvas, 59, ja torniolainen Olavi Stoor, 71, ovat vasemmistoliiton uudet kiinnitykset tuleviin eduskuntavaaleihin Lapissa.

Stoorilla on takanaan pitkä ura Outokummun terästehtaalla, jossa hän toimi yli 30 vuotta, ollen myös pääluottamusmies. Politiikassa ja järjestötoiminnassa Stoor on toiminut ansiokkaasti 70-luvulta asti ja on tälläkin hetkellä varavaltuutettu Tornion kaupungissa. Tulevat kansanedustajavaalit ovat Stoorille järjestyksessään kolmannet.

Saimme kaksi pitkän linjan rohkeaa tekijää mukaan, jotka ovat laajalti tunnettuja Lapissa työntekijöiden oikeuksien ajajina.

Rovaniemeläinen Alatarvas toiminut jo 18 vuotta Rakennusliiton aluetoimitsijana Lapissa pitämässä työntekijöiden puolta maakunnassa. Hän on ollut aiemmin mukana useita kausia kuntapolitiikassa Rovaniemellä sekä Rovaniemen maalaiskunnassa ja on toiminut pitkään myös järjestötehtävissä.

– Saimme kaksi pitkän linjan rohkeaa tekijää mukaan, jotka ovat laajalti tunnettuja Lapissa työntekijöiden oikeuksien ajajina. Työn murroksessa on tärkeätä, että kokemus sekä työntekijöiden ääni kuuluisi suuressa salissa, jossa keskeisillä lainsäädännöillä voidaan vaikuttaa työntekemisen reunaehtoihin, kertoo Vasemmistoliiton Lapin piirin puheenjohtaja Henri Ramberg.

Vasemmistoliiton Lapin piiri asettaa seuraavat eduskuntavaaliehdokkaat tammikuussa pidettävässä piirihallituksen kokouksessa.

Kategoriat
Uutiset

Vasemmistopiiri esittää Pohjois-Pohjanmaata perustulon kokeilualueeksi

  • Kirjoittaja Kirjoittanut KT
  • Julkaisupäivämäärä 12.12.2018

Pohjois-Pohjanmaan Vasemmisto esittää eduskuntavaaliohjelmassaan Pohjois-Pohjanmaata perustulon kokeilualueeksi. Piirijärjestön mukaan tämä vähentäisi köyhyyttä ja byrokratiaa antaen samalla mahdollisuuden sovittaa työnteko elämäntilanteiden vaihteleviin vaatimuksiin.

Eduskuntavaaleissa Pohjois-Pohjanmaan Vasemmisto tavoittelee neljää kansanedustajapaikkaa Oulun vaalipiiristä. Ehdokkaat asetetaan yhdessä Kainuun Vasemmiston kanssa.

– Ehdokaslistamme on vahva. Mukana on paljon kokemusta ja tuoretta näkemystä. Vasemmisto esittää vahvan oikeudenmukaisen vaihtoehdon leikkauspolitiikalle ja myös Oulun vaalipiirissä nähdyille keskittämistoimille, toteaa Pohjois-Pohjanmaan Vasemmiston puheenjohtaja Olli Kohonen.

Pohjois-Pohjanmaan Vasemmiston mielestä vastuullinen politiikka tähtää eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentämiseen ja kestävämpään elämäntapaan.

Pohjois-Pohjanmaan Vasemmisto esittää myös kaksoisraidetta Ouluun ja edelleen Haaparantaan varmistamaan Perämerenkaaren elinvoimaa. Ohjelmassa esitetään myös tuntuvia satsauksia niin ammatilliseen- kuin korkeakoulutukseen. Täsmäpanostuksia on tehtävä erityisammattioppilaitosten (kuten Luovin) suuntaan. Pohjois-Pohjanmaan Vasemmisto painottaa myös sitä, että niin ammattikorkeakouluille kuin Oulun yliopistolle on huolehdittava pitkäjänteisen toiminnan takaava rahoitus.

Sote-palvelut on järjestettävä maakunnalliselle ja julkiselle pohjalle. Pohjois-Pohjanmaan Vasemmiston tavoitteena on turvata palvelutuotanto, integraatio ja sote-palveluiden saatavuus koko maakunnassa. Maakuntien on saatava itse päättää sairaaloidensa välisestä työnjaosta.

Pohjois-Pohjanmaan Vasemmisto ottaa kantaa vaaliohjelmassaan myös muun muassa ilmastonmuutoksen torjuntaan, työelämään ja kulttuuriin. Piirijärjestön mielestä vastuullinen politiikka tähtää eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentämiseen ja kestävämpään elämäntapaan.

Koko vaaliohjelman voit lukea täältä.

Tiiviissä vaaliohjelmassaan Pohjois-Pohjanmaan Vasemmisto ottaa kantaa erityisesti maakunnallisiin kysymyksiin. Puolueen valtakunnallisesta vaaliohjelmasta päätetään tammikuussa puoluevaltuuston kokouksessa. Pohja sille luodaan alueellisissa keskustelutilaisuuksissa, joissa keskustellaan osanottajien kesken avoimesti ja tasa-arvoisesti Suomea jakavista ongelmista eri näkökulmista. Oulussa alueellinen keskustelutilaisuus järjestetään perjantaina 14.12. Aleksinkulmassa.

Kategoriat
Uutiset

Vasemmistoliitto tavoittelee 800 euron perustuloa

  • Kirjoittaja Kirjoittanut KT
  • Julkaisupäivämäärä 27.11.2018

Puolueen mallissa perustulo käyttöön aikaisintaan 2023, ensiaskeleet jo tulevalla vaalikaudella

 

Vasemmistoliitto on julkistanut tänään uuden sosiaaliturvamallinsa, jossa puolue asettuu tavoittelemaan 800 euron suuruista perustuloa.  Mallissa edetään kohti perustuloa yhdenmukaistamalla ensi hallituskaudella perusturvan vähimmäisetuuksia ja tekemällä uusi, edellistä laajempi perustulokokeilu.

– Sosiaaliturva on jäänyt jälkeen työelämän murroksesta. Hallitus on aktiivimalleineen vain lisännyt järjestelmän byrokratialoukkuja. Me haluamme purkaa loukut ja rakentaa sanktioiden sijasta ihmisille mahdollisuuksia kehittyä ja tilaa toimia, vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson sanoo.

Vasemmistoliiton tavoittelema 800 euron perustulo on hieman päättyneessä perustulokokeilussa käytettyä 560 euroa suurempi. Laskelmien mukaan tämän kokoinen perustulo poistaisi hyvin pitkälle ihmisten tarpeen täydentää liian pientä perusturvaa toimeentulotuella.

”Sosiaaliturva on jäänyt jälkeen työelämän murroksesta.”

Toimeentulotuki säilyisi vasemmistoliiton mallissa edelleen välineenä, jonka avulla pienituloinen voi saada apua yllättäviin tilanteisiin. Myös asumistuki säilyisi ennallaan.

Vasemmistoliiton perustulo rahoitettaisiin verojärjestelmän muutoksilla. Hyvätuloisilta suomalaisilta perustulo verotettaisiin pois. Perustulon ympärille rakentuva järjestelmä edellyttää merkittäviä muutoksia useimpiin tulonjakojärjestelmän osiin, joten tarkkoja laskelmia mallin kustannuksista ja vaikutuksista ei voi tehdä ennen laajempaa perustulokokeilua ja monenlaisia mallinnuksia.

Perustulon rinnalle puolue säätäisi subjektiivisen oikeuden opinto-ohjaukseen tukemaan ihmisten omaehtoista opiskelua ja muuta osaamisen päivittämistä.

– Työn muuttuessa tarvitaan sosiaaliturvaa, joka auttaa ihmistä löytämään paikkansa muutoksessa. Toimivassa yhteiskunnassa ihminen saa olla samaan aikaan opiskelija ja aloittava yrittäjä ilman, että häntä rankaistaan tuen menetyksillä, Andersson sanoo.

Perustulo olisi vasemmistoliiton mukaan mahdollista ottaa käyttöön aikaisintaan vuonna 2023 alkavalla vaalikaudella. Perustuloa kohti voidaan vasemmistoliiton mielestä kuitenkin edetä jo ensi vaalikaudella yhdistämällä työmarkkinatuki, peruspäiväraha, vanhuuseläkeikää edeltävä kansaneläke, perustason sairaus- sekä vanhempainpäivärahat, kotihoidontuki, opintoraha sekä yrittäjien starttiraha yhdeksi perusturvaetuudeksi, joka sidotaan elinkustannusindeksiin.

Samalla vasemmistoliitto lakkauttaisi työvoimapoliittiset karenssit ja muut työttömyysturvan rangaistuselementit.

Samalla vasemmistoliitto lakkauttaisi työvoimapoliittiset karenssit ja muut työttömyysturvan rangaistuselementit, ja toteuttaisi edellistä laajemman perustulokokeilun, jossa tutkittaisiin perustulon vaikutusta laajemmin suomalaiseen työikäiseen väestöön.

– Sosiaaliturvan uudistamisessa ydinkysymys on, että uskommeko yhteiskuntaan, joka rakentuu vapaiden yksilöiden sisäiselle motivaatiolle, vai yhteiskuntaan, joka tarkkailee ja rankaisee kansalaisiaan kuvitellun laiskuuden kitkemiseksi. Vasemmistoliitto luottaa ihmisiin, Li Andersson sanoo.

Kategoriat
Uutiset

Vasemmistoliiton Oulun kunnallisjärjestö esittää eläkeläisalennusta Oulun joukkoliikenteeseen

  • Kirjoittaja Kirjoittanut KT
  • Julkaisupäivämäärä 19.11.2018

Syyskokouksensa sunnuntaina 18.11. pitänyt Vasemmistoliiton Oulun kunnallisjärjestö esittää Oulun joukkoliikenteeseen alennusta eläkeläisille ja muille erityisryhmille kuten työttömille. Alennus olisi voimassa ruuhka-ajan ulkopuolella kello 9–15.

Kunnallisjärjestön mukaan alennuksella voitaisiin nostaa joukkoliikenteen palvelutasoa ja lisätä matkustajamäärää. Joukkoliikenteen kohentaminen näiden ryhmien tarpeiden näkökulmasta tulisi ottaa kaupungin ensi vuoden talousarvioon, vaatii kunnallisjärjestö. Vastaavanlainen alennus on ollut kaikissa muissa Suomen isoissa kaupungeissa käytössä eri muodoissa jo vuosien ajan.

– Tarjoamalla muun muassa eläkeläisille ja työttömille alennusmatkat ruuhka-aikojen ulkopuolella Oulun kaupunki helpottaisi näiden usein pienituloisten ihmisten asemaa, kunnallisjärjestö toteaa tiedotteessaan.

Vasemmistoliiton Oulun kunnallisjärjestön puheenjohtajaksi syyskokous valitsi Rauno Hekkalan. Hekkalalla on takanaan seitsemän vuotta järjestön puheenjohtajana. Varapuheenjohtajana jatkaa Suvi Röntynen.

Kunnallistoimikunnan varsinaisiksi jäseniksi valittiin Markku Eilola-Jokivirta, Paula Halkola, Timo Hautamäki, Heidi Hietalahti, Vesa Huittinen, Lea Koivuniemi-Iliev, Anneli Rautio, Teuvo Ukkola, Matti Vähänen ja Elli Yrjänä. Varajäseniä ovat Mika Huusko, Mikko Kähkönen, Petri Luoto, Tiina Mattila ja Pietari Tikkanen.

Kategoriat
Uutiset

Jäsenaloite meni läpi – Vasemmisto järjestää jäsenäänestyksen hallitukseen menosta

Vasemmiston puoluevaltuusto päätti lauantaina Helsingissä, että puolue järjestää eduskuntavaalien ja mahdollisten hallitusneuvottelujen jälkeen neuvoa-antavan jäsenäänestyksen osallistumisesta hallitukseen. Esitys jäsenäänestyksestä oli puoluehallituksen tekemä.

Äänestys edellyttää sitä, että Vasemmisto on ollut mukana hallitusneuvotteluissa ja niissä on saavutettu neuvottelutulos. Lopullisen päätöksen hallitukseen osallistumisesta tekee jatkossakin puoluevaltuuston ja eduskuntaryhmän yhteiskokous.

Valtuustossa tehtiin myös esitys asian siirtämisestä tammikuussa pidettävään puoluevaltuuston kokoukseen. Puoluehallituksen esitys voitti äänin 25–21. Keskustelussa kukaan ei periaatteellisesti vastustanut jäsenäänestysten järjestämistä.

 

Taustalla jäsenaloite

Uudistuksen valmistelu on aloitettu oululaisen Olli Kohosen jäsenaloitteen pohjalta. Kohonen on Pohjois-Pohjanmaan Vasemmiston puheenjohtaja, mutta aloitteen hän teki puolueen yksittäisenä jäsenenä.

”Jäsenäänestys on käytössä Saksan demareilla.”

Kohonen perustelee maaliskuussa puoluehallitukselle toimittamaansa jäsenaloitetta jäsendemokratian vahvistamisella modernilla tavalla. Myös kiinnostus puolueen jäsenyyttä kohtaan voisi kasvaa, jos sen mukana tulisi entistä selkeämpi mahdollisuus vaikuttaa hallituspolitiikkaan.

– Siinä mielessä tämä ei ole kauhean radikaali ajatus, että tällainen jäsenäänestys on käytössä Saksan demareilla, Kohonen sanoo.

Vasemmistoliitto on yhtenä harvoista puolueista kasvattanut jäsenmääräänsä viime vuosina. Aloitteentekijä uskoo neuvoa-antavan puheenjohtajaäänestyksen ja sen myötä kasvaneiden vaikutusmahdollisuuksien vaikuttaneen osaltaan tähän.

Sähköisten jäsenäänestysten lisäämisestä keskusteltiin myös vuoden 2016 puoluekokouksessa.

 

Pikaäänestyksessä riittää haastetta

Aloitteessa viitataan jäsenäänestysten pitkään perinteeseen. Viimeksi vasemmistoliiton jäsenet äänestivät neuvo-antavasti puheenjohtajasta keväällä 2016.

Vuonna 1997 puolueessa järjestettiin äänestys EMU-kannasta eli siitä, pitäisikö vasemmistoliiton hallituspuolueena tukea Suomen liittymistä Euroopan talous- ja rahaliittoon. Se oli käytännössä myös äänestys hallituksessa jatkamisesta, sillä kielteinen suhtautuminen rahaliittoon olisi johtanut eroon hallituksesta.

Aloitteessa myönnetään, että jäsenäänestys ei ole ongelmaton. Se pitää järjestää nopeasti ja jäsenille pitää tiedottaa, mitä hallitusneuvotteluissa on sovittu. Aikataulu vaatii sähköistä äänestämistä, mikä voi vaatia paljon paikallisia erityisjärjestelyjä, jotta jokainen jäsen saa mahdollisuuden äänestää. Haasteet tuotiin monissa puheenvuoroissa esiin myös puoluevaltuuston kokouksessa.

Kohonen totesi ennen puoluevaltuuston kokousta, että Vasemmiston jäsenillä on jo hyviä järjestöllisiä vaikuttamiskeinoja käytössään.

– Kesken puoluekokouskauden voi tehdä tällaisia aloitteita, jotka voivat johtaa näinkin isoihin askeleisiin, riippumatta nyt edes siitä, mitä puoluevaltuusto linjaa asiasta.

Tilaa Kansan Tahto - Vasemmistolainen aikakauslehti pohjoisesta

Kansan Tahto on vasemmistolainen aikakauslehti ja mielipide- ja kulttuurilehti.

Mäkelininkatu 29 C,
90100 Oulu

Puh. (08) 537 1722
ilmoitukset@kansantahto.fi
toimitus@kansantahto.fi

Viimeisimmät artikkelit

Viimeisimmät UUTISET