– Näin junantuomalle nuorelle Rovaniemen kuntapolitiikka on näyttäytynyt setäkerhona, joka ajattelee enemmän turismia ja sen tuomia rahoja, kuin kaupunkilaisia ja kaupungin työntekijöitä, kuvailee Joensuusta Rovaniemelle vuonna 2017 muuttanut Mari Ikonen.

– Kaupunki on koko ajan kriisissä talouden kanssa, eikä kasvavilla turistimäärillä näytä olevan siihen positiivista vaikutusta. Kausityöntekijät maksavat veronsa muualle. Meidän pitäisi miettiä kuinka heidät saisi jäämään kaupunkiin asumaan. Sama juttu opiskelijoiden kohdalla: meidän on satsattava peruspalveluihin ja luotava kaupungista viihtyisä ympäri vuoden, kaikkialla ei voi olla harmaita betonilohkareita hotelleina.

Nuoriso-ohjaajana Rovaniemen kaupungilla työskentelevä Ikonen moittii kuntatyöntekijöihin ja palveluihin kohdistettavia säästöjä: kun palvelut supistuvat, henkilöstö voi pahoin ja työpanos heikkenee. Työterveyden menot kasvavat.

– Kaksi suurinta sairasloman aiheuttajaa ovat tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä mielenterveysongelmat. Silti kaupunki halusi säästää muun muassa työntekijöiden liikunta- ja kulttuuriseteleistä.

“Tällä hetkellä kaupungissa tuntuu siltä, ettei apua saa ennen kuin jaksaminen menee niin huonoksi, ettei koulunkäynti suju.”

Näihin asioihin Ikonen haluaisi isoja muutoksia. Siksi myös kuntapolitiikka kiinnostaa ja ensi vuoden kuntavaaleihin valmistautuminen vasemmistoliiton listoilta on hänellä ”jo hyvin käynnissä”.

– Haluan tuoda kaupunkilaislähtöistä politiikkaa Rovaniemelle. Lisäksi työskennellessäni nuorten kanssa niin nuorisotiloissa kuin kaduilla näen ja kuulen, kuinka nuoria ei huomioida päätöksenteossa ja mitä he erityisesti tarvitsevat.

Ja rovaniemeläisnuoret tarvitsevat nyt satsauksia muun muassa mielenterveyspalveluihin, Ikonen jatkaa.

– Tällä hetkellä kaupungissa tuntuu siltä, ettei apua saa ennen kuin jaksaminen menee niin huonoksi, ettei koulunkäynti suju. Toivoisin myös lisätukea etsivään nuorisotyöhön. Etsivillä on iso merkitys monen nuoren elämässä, mutta nykyisillä resursseilla ohjausaika jää lyhyeksi. Paljon on toivottu myös harrastusmahdollisuuksia, kuten skeittihallia ja graffitiseinää, kuten myös toimivampaa joukkoliikennettä, jolla harrastuksiin pääsee.

Lääkettä sairaalle järjestelmälle

Omaa nuoruuttaan muistellessaan Mari Ikonen kertoo kokeneensa poliittisen heräämisen yläasteiässä, kun punk-musiikki vei sanomansa kautta vasemmalle.

– Aloin tiedostaa yhteiskuntaa ja miten se toimii, tai ei toimi, hän kuvailee.


Lue juttu loppuun Kansan Tahdon paperinumerosta 3/2020!

Saat kymmenittäin kiinnostavia artikkeleita yhteiskunnasta ja kulttuurista, ihmisistä ja ilmiöistä tilaamalla vasemmistolehden pohjoisesta. Vuositilauksen hinta on 65 euroa / 8 numeroa. Tarkista mahdollinen ammattiliittosi lehtietu.

Siirry tästä tilaamaan!

Kainuun Vasemmistonuoret esittää sähkön siirtohinnan alennusta ja hintojen alueellista tasaamista siirtohintaan sisältyvää veroa muuttamalla.

Valtio vaatii sähkön siirtoon lisää toimitusvarmuutta ja tämä tarkoittaa esimerkiksi Kainuussa haja-asutusalueella pitkien välimatkojen ilmakaapelien kaivamista maahan tai siirtoa metsän keskeltä lähemmäs maantietä.

– Sähkönsiirron toimitusvarmuus on taattava muuten kuin asiakkaan siirtohintoja nostamalla, koska tämä luo epätasa-arvoa eri alueilla asuvien ihmisten välille. Loisteen asiakkaiden sähkönsiirtohinta on jo valmiiksi kohtuuton. Siirtohinta vaikuttaa asumiskustannuksena myös esimerkiksi opiskelijoiden kiinnostukseen jäädä Kainuuseen, Kainuun Vasemmistonuoret toteaa.

Sähkön siirron osuus sähkölaskusta Kainuussa voi olla jopa kolme neljäsosaa.

Järjestö esittää, että valtio verotusta muuttamalla tasapainottaisi sähkön siirtohintojen suuria alueellisia eroja. Asiakas voi itse tällä hetkellä valita halvimman sähkön, mutta siirtohinta määräytyy asuinpaikan mukaan. Loisteen siirtohinta on yli puolet kalliimpi esimerkiksi Carunaan verrattuna. Sähkön siirron osuus sähkölaskusta Kainuussa voi olla jopa kolme neljäsosaa.

Kainuun Vasemmistonuoret valitsi vuosikokouksessaan järjestölle uuden hallituksen. Puheenjohtajaksi valittiin Saara Karjalainen, varapuheenjohtajaksi Noora Kyllönen ja hallituksen jäseniksi Juuso Parviainen, Riitu Mäkeläinen, Petja Korkkonen, Anniina Rytkönen, Taavi Karhu, varajäseniksi Heli Karhu, Miikka Kortelainen, Markus Karjalainen ja Lotta Karjalainen.

Kajaanin Vasemmistonuoret pitivät vuosikokouksensa ja valitsivat uusia toimijoita yhdistyksen hallitukseen.

– Jäsenmäärän kehitys niin Kajaanissa kuin koko Kainuussakin on ollut kuluneen vuoden aikana huomattavaa. Toimintaa on virinnyt muun muassa Kuhmossa, Suomussalmella, Sotkamossa ja Vaalassa, kertoo Kajaanin Vasemmistonuorten puheenjohtajuudesta viime syksynä luopunut ja nyt varapuheenjohtajan paikan jättävä Miikka Kortelainen.

Pohjois-Suomen vasemmistolaiseen nuorisotoimintaan on tulossa muitakin muutoksia. Pohjois-Pohjanmaan Vasemmistonuoret kattaa piirijärjestönä myös Kainuun, mutta kainuulaiset ovat ”itsenäistymässä” omaksi piirikseen, Kainuun Vasemmistonuoriksi.

Kainuulaiset ovat ”itsenäistymässä”  omaksi piirikseen, Kainuun Vasemmistonuoriksi.

– Alkuvuoden ajan Kajaanin Vasemmistonuorten toimintaa värittivät kuntavaalit. Kun huomattiin näiden vaalien alla tarve maakunnalliselle toiminnalle, niin loppuvuodesta ajatuksia aletaan suunnata Kainuun Vasemmistonuorten lipun alla kohti maakuntavaaleja, jotta senkin hallintoon saadaan mahdollisimman paljon nuoria mukaan, Kortelainen kertoo.

Kajaanin Vasemmistonuorten hallituksen puheenjohtajaksi valittiin ohjaajana työskentelevä Petja Korkkonen ja varapuheenjohtajaksi lukio-opiskelija Juuso Parviainen. Sihteerinä jatkaa restonomiopiskelija Noora Kyllönen ja taloudenhoitajana insinööriopiskelija Esa Rautiainen.

Heidän lisäkseen hallitukseen valittiin jäseniksi muusikko Juha Seppänen, lukio-opiskelija Nora Niiranen, lukio-opiskelija Penja Korkkonen, terveydenhoitajaopiskelija Saara Karjalainen, palveluneuvoja Kaisa Hujanen ja puutarhuri Tommi Kortelainen.

Varajäseniksi hallitukseen valittiin sairaanhoitajaopiskelija Iiris Marjomaa, nuoriso-ohjaaja, sairaanhoitaja Miikka Kortelainen, medianomiopiskelija Anniina Rytkönen ja lukio-opiskelija Veikka Wiksten.

Nykyaikainen yhdenvertaisuusajattelu ja feminismi tunnistavat ihmisen lähtökohtien vaikutuksen tasa-arvoisuuden tavoitteluun. Tasa-arvoa ei saavuteta kohtelemalla jokaista samalla tavalla, sillä osa ihmisistä on lähtökohtaisesti huonommassa asemassa. Ilman niin sanottua positiivista erityiskohtelua ja rakenteellisia muutoksia näitä eroja ei voida tasoittaa ja poistaa.

Vanhan ja totuudenmukaisen sanonnan mukaan kukaan ei ole tasa-arvoinen, jos kaikki eivät ole tasa-arvoisia. Jos kaikki ovat uppoamassa samaan suohon, pitää ensimmäisenä auttaa ylös ne, jotka ovat kaikkein syvimmällä. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjä, vammaisia, rodullistettuja ja muita pahimmillaan moninkertaiseen marginaaliin työnnettyjä ihmisryhmiä. Nykytilanne asenteineen, arvoineen ja käytäntöineen on juuri heitä kohtaan erityisen epäreilu.

Keskustan, Kokoomuksen ja Perussuomalaisten muodostama hallitus ei oikeistoideologiaan pohjautuvien päätöstensä suohon uponneista piittaa. Sen ponnistelut tasa-arvon eteen ovat tähän asti olleet sellaisia, että kun mahdollisimman monenlaisilta ryhmiltä leikataan toimeentulosta, ovat lopulta lähes kaikki tasa-arvoisesti huono-osaisia. Yhdenlainen saavutushan se sekin on, mutta valitettavasti sillä ei saada Suomea nousuun tai muitakaan vaalisloganeita todeksi.

Vasemmistonuorten ehdokkaat kymmenillä eri paikkakunnalla ympäri Suomea ovat sitoutuneet feministiseen politiikkaan.

Näissä kuntavaaleissa hallituspuolueiden kannatus mitataan nyt ensimmäisen kerran. Sote- ja maakuntauudistuksien jälkeen kuntien päätettäväksi jäävät muun muassa koulutukseen, kulttuuriin, liikuntaan ja varhaiskasvatukseen liittyvien palveluiden järjestäminen. Sillä, miten nämä palvelut järjestetään, on suuri merkitys myös tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden kannalta. On absurdia ajatella, että samat puolueet, jotka eduskunnassa ovat säätämässä epätasa-arvoistavia lakeja, olisivat kunnissa kamppailemassa niiden seurauksia vastaan.

Vasemmistonuorten ehdokkaat kymmenillä eri paikkakunnalla ympäri Suomea ovat sitoutuneet feministiseen politiikkaan. Emme tavoittele pelkästään luokkaerojen kaventamista ja sukupuolesta johtuvien etuoikeuksien poistamista, vaan yhteiskuntaluokkien ja sukupuolierottelun purkamista kokonaan.

Unelmista puhuminen voi kuulostaa kornilta, mutta yhteiskunnan tarkoitus ei ole vain pitää meidät hengissä, vaan taata meille mahdollisuus onneen. Se vaatii poliittista tahtoa.

Pohjois-Pohjanmaan Vasemmistonuorten vuosikokous esittää Oskar Olaussenia Vasemmistonuorten varapuheenjohtajaksi. Olaussen on 24-vuotias oululainen matematiikan opiskelija. Hän on Pohjois-Pohjanmaan Vasemmistonuorten edustaja keskusjärjestön hallituksessa ja Oulun Vasemmistonuorten varapuheenjohtaja sekä aktiivi myös vasemmistoliitossa.

“Haluan olla mukana luomassa Vasemmistonuorista järjestöä, johon jokainen on tervetullut omana itsenään ja jonka jäsen voi vaikuttaa helposti ja nopeasti Vasemmistonuorten suuntaan. Tavoitetta kohti päästään esimerkiksi laajentamalla jäsendemokratiaa ja jalkauttamalla turvallisemman tilan sääntöjä piireihin. Meillä ei ole varaa menettää potentiaalisia jäseniä ja aktiiveja sen vuoksi, että heitä ei osata ottaa avosylin mukaan toimintaan tai siksi, että he turhautuvat vaikutusmahdollisuuksiinsa Vasemmistonuorissa”, Olaussen sanoo.

Pohjois-Pohjanmaan Vasemmistonuorten puheenjohtaja Riikka Matilaisen mukaan keskusjärjestön alueellisen näkyvyyden kannalta on tärkeää, että sen johtavilla paikoilla on monipuolisesti edustusta ympäri Suomen.

Pohjois-Pohjanmaan Vasemmistonuoret esittää Vasemmistonuorten hallitukseen Olaussenin lisäksi varsinaisiksi jäseniksi Petja Korkkosta ja Matthew O’Loughlinia sekä varalle Riitu Mäkeläistä ja Iivari Khaikovitchia.