Vasemmistoliitto julkaisi verouudistuksensa puolueen eduskuntaryhmän kesäkokouksessa tiistaina. Verotuksen painopistettä siirrettäisiin uudistuksessa työn verottamisesta kulutuksen ja luonnonvarojen käytön verotukseen. Se ei kuitenkaan tarkoittaisi progressiivisten verojen muuttamista tasaveroiksi.

– Ympäristöverojen korotusten mahdolliset kustannuksia lisäävät vaikutukset pienituloisille tulee korvata muilla veroilla ja tulonsiirroilla, puolueen puheenjohtaja Li Andersson sanoi Lahden kaupungintalolla pidetyssä kokouksessa.

Oleellista on, että verojärjestelmä pienentää tulo- ja varallisuuseroja.

Yksittäisten verojen sijaan oleellista on se, että verojärjestelmä pienentää tulo- ja varallisuuseroja, Andersson painottaa. Myös kattavat julkiset hyvinvointipalvelut tasaavat hyvinvointieroja. Linjaus erottaa puheenjohtajan mukaan vasemmiston oikeistosta.

Andersson nimitti Sipilän hallituksen suurituloisille antamia veroalennuksia, työnantajamaksujen pienennyksiä ja energiatukia ”veropopulismiksi, joka on haitallista sekä ympäristön, tasa-arvon ja hyvinvointivaltion kannalta”.

– Ympäristöverotuksen osalta hallituksen toiminta on ollut epäjohdonmukaista: esimerkiksi autoilun verotus huomioi päästöt hieman aiempaa paremmin, mutta samaan aikaan on kasvatettu teollisuuden uusiutumattoman energian verotukia ja pienennetty kaivosten sähköveroa.

Tuloverotuksen progression eli portaittainen kiristäminen ja pääomatulojen verottaminen samalla tavoin vastaa Anderssonin mukaan sekä ihmisten veronmaksukykyä että oikeustajua.

 

Poimintoja vasemmistoliiton vero-ohjelmasta:

  • Varallisuusvero palautetaan.
  • Pienituloisten asemaa parannetaan kasvattamalla kunnallisverotuksen perusvähennystä.
  • Harmaata taloutta vastustetaan laajentamalla pakollinen veronumero rakennusalalta majoitus- ja ravitsemusalalle, kiinteistöpalvelualalle, telakoille ja teknologiateollisuuteen.
  • Investointituella kannustetaan taloyhtiöitä ja asunnon omistajia parantamaan kotiensa energiajärjestelmiä.
  • Otetaan käyttöön päästöpohjainen lentovero henkilö- ja tavarakuljetukselle.
  • Ympäristölle haitallisia tukia karsitaan ja kohdennetaan uudelleen vähintään 500 miljoonalla eurolla.
  • Omistusten julkisuutta lisätään ja hallintarekistöinnin kaltaiset veronvälttelymahdollisuudet poistetaan.

Ohjelma on luettavissa Vasemmiston verkkosivuilla.

Erilaisista aivopieruistaan tunnetuksi tullut Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder twiittaili tällä viikolla olevansa huolissaan hyvin palkattujen ihmisten verotuksesta. Fjäderin mukaan 4 000 euroa kuussa tienaavan ihmisen tonnin palkankorotuksesta jää käteen vain viisi sataa lisää kuussa ja tämä on kannustinongelma.

Leikkisästi voisi todeta Fjäderin ulostulon aiheuttavan mittavia paineita kevään palkkaneuvotteluihin. Jos 500 euron korotus kuukausipalkkaan ei kannusta Akava-pampun mielestä riittävästi, niin ongelmia on luvassa tulevissa neuvotteluissa.

Veropolitiikasta keskusteltaessa puhutaan hyvin harvoin siitä, mitä verorahoilla saadaan ja miten kertymää voisi kasvattaa. Myös vaatimukset verotuksen oikeudenmukaisuudesta jäävät usein paitsioon.

Sipilän hallituksen veropolitiikka on suosinut suurituloisia ja työnantajia. Palkkojen osalta on edetty jo vuosia nollakorotuslinjalla. Samalla ansiotuloverotusta on tällä hallituskaudella leikattu pitkälti toista miljardia, mutta palveluja tarvitsevat ihmiset joutuvat kuitenkin samalla kärsimään niihin tehdyistä mittavista leikkauksista. Pienituloisten osalta mennään pakkasen puolella. Nollakorotuslinja yhdistettynä veroaleen on käytännössä siis tulonsiirto pieni- ja keskituloisilta työnantajien taskuun.

Hallituksessa ei ole juurikaan pohdittu sitä, miten verokertymä saataisiin nousuun. Tässä avainasemassa on suhtautuminen verovälttelyyn, josta on puhuttu laajasti myös tämän hallituskauden aikana. Viime vuonna julkisuuteen nousseet Panaman paperit paljastivat yksityiskohtaisia tietoja yli 200 000 yrityksestä ja niiden veroparatiiseihin sijoittamista varoista.

Verosuunnittelun tai -välttelyn sijasta lienee parempi puhua varjotaloudesta. Termi on määritelty Anna Kontulan ja Taneli Hämäläisen vuonna 2014 ilmestyneessä tutkimusraportissa Varjotalous – Suomenkin asia.

Teoksen mukaan “Varjotaloudella tarkoitetaan sellaisia toimintoja ja omistussuhteita, joiden tarkoituksena on verojen ja veroluonteisten maksujen välttely tavalla, joka ei ole verolainsäädännön hengen tai kirjaimen mukaista. Näin varjotalouteen kuuluu varsinaisen veronkierron lisäksi myös sellainen verolainsäädännön heikkouksien tunnistaminen ja hyödyntäminen, joka ei ole laitonta, mutta hyväksikäyttää lainsäädäntöön jääneitä porsaanreikiä ja järjestelyvaraa.”

Veropaon tilkitseminen olisi Suomen etu, mutta hallituksessa tätä ei haluta ymmärtää.

Finnwatch julkaisi viime vuonna tutkimuksen, jonka mukaan varjotalouden aiheuttamat verotappiot Suomelle ovat vuosittain varovaisesti arvioiden noin 430–1 400 miljoonaa euroa. Summa on hyvä suhteuttaa vuosittaiseen 4,5 miljardin yhteisöverotuottokertymään, josta se on 10-31 prosenttia.

Harmaan talouden torjunta oli aikoinaan Kataisen hallituksen kärkihankkeita. Torjuntaohjelmalle järjestettiin resursseja ja panostus maksoi itsensä takaisin. Sipilän hallituksen talousarvioissa näitä määrärahoja ei ole enää näkynyt. Suunta on ollut päinvastainen ja varjotalouteen kuuluvasta verojen välttelystä on tehty helpompaa.

Kiistelty omistuksen avoimuutta vähentävä hallintarekisterilaki hyväksyttiin viime keväänä, vaikka lakia kannatti vain noin kymmenen prosenttia siitä lausunnon antaneista viranomaisista. Muistutuksena on hyvä kaivaa viranomaislista vielä kerran esille. Rekisteriä vastustivat muun muassa Keskusrikospoliisi, Valtakunnanvoudinvirasto, Valtakunnansyyttäjänvirasto, Verohallinnon harmaan talouden selvitysyksikkö, Poliisihallitus, Helsingin poliisilaitos, Verohallinto, Valtiovarainministeriön vero-osasto, Finanssivalvonta ja Oikeusministeriö. Kaikkia tahoja voidaan hyvin perustein kutsua veroasioiden ammattilaisiksi.

Varjotalous syö varoja julkisilta palveluilta. Se vaikuttaa niin koulutukseen kuin terveydenhuoltoon. Samalla pienempien yritysten kilpailukyky heikkenee. Näin Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuotena on traagista, että Sipilän poppoota ei kiinnosta puuttua tähän vakavaan ongelmaan. Perälauta vuotaa pahasti. Veropaon tilkitseminen olisi Suomen etu, mutta hallituksessa tätä ei haluta ymmärtää.