Terveyspalvelujen yksityistämistä vastustetaan nyt kansalaisaloitteella. 14. helmikuuta käynnistetyllä aloitteella halutaan rajoittaa sitä, kuinka paljon kunnat voivat hankkia sosiaali- ja terveydenhuollon osia yksityisiltä yrityksiltä.

Kansalaisaloite sai alkunsa Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän suunnitelmasta siirtää terveydenhuollon peruspalvelut yhteisyritykseen, josta enemmistön saisi yksityinen terveysyritys. Vasemmistoliitto tiedotti tammikuussa, että sen valtuutetut ovat valmiita haastamaan ulkoistamisen laillisuuden oikeusteitse.

Lahden vasemmistoryhmän puheenjohtaja ja kansalaisaloitteen edustaja Elisa Lientola pitää lainvastaisena tilannetta, jossa kuntalainen ei voi valita julkista palvelua yksityisen sijaan.

“Kunnat ja kuntayhtymät tekevät paniikkiratkaisuja.”

Lientola sanoo, ettei laki ole pysynyt yhtiöittämis- ja yksityistämiskehityksen vauhdissa. Lain pitäisi hänen mielestään estää radikaalit sote-palvelujen ulkoistamiset, joita olisi mahdoton palauttaa myöhemmin julkiseen omistukseen ja ohjaukseen.

– Nyt on villiä menoa valtakunnallisesti, kun kunnat ja kuntayhtymät tekevät paniikkiratkaisuja, lahtelaispoliitikko taustoittaa aloitteen kiireellisyyttä.

Vasemmisto valmis oikeuskäsittelyyn

Päijät-Hämeessä viranhaltijat perustelevat, ettei kyseessä ole kokonaisulkoistus, sillä erikoissairaanhoito jää yhä julkisesti hoidettavaksi. Myös päätösvallan vakuutetaan säilyvän sopimusten avulla kunnilla, vaikka yksityisen yrityksen osuudeksi kaavaillaan 51 prosenttia uudesta yhteisyrityksestä. Neuvotteluissa ovat mukana Mehiläinen ja Terveystalo.

Jos yksityinen taho omistaa yhteisyrityksestä enemmistön, yritystä ei katsota enää julkiseksi toimijaksi. Silloin sen ei tarvitse kilpailuttaa hankintojaan hankintalain mukaisesti.

Vasemmistoliiton tammikuisessa tiedotteessa puheenjohtaja Li Andersson huomautti, että hallitus valmistelee julkiseen palvelutuotantoon pohjautuvaa sote-mallia. Paikallisesti päätäntävaltaa suomalaisten sote-palveluista kuitenkin siirretään voittoa tavoitteleville osakeyhtiöille, ja se pitää Anderssonin mukaan nyt kyseenalaistaa.

Päijät-Hämeessä lopullinen päätös yksityistämisestä oltiin tekemässä jo huhtikuussa, mutta aikataulu on Lientolan mukaan siirtynyt. Valtakunnallisella aloitteella halutaan lähettää päätöksentekoon selkeä viesti yksityistämistä vastaan.

Lientola on aloitteen ensimmäinen vastuuhenkilö. Mukana on vasemmiston, SDP:n ja vihreiden toimijoita Lahdesta ja Heinolasta.

Vedestä on helpompi viestiä

Aihetta on Lientolan mielestä vaikea popularisoida eli esittää kansantajuisesti. Asukkaille yhteisyritys yksityisen terveysjätin kanssa ei näyttäydy yhtä suoraviivaisesti kuin esimerkiksi sähkönjakelun yksityistäminen.

– Kun vesi tai sähkö siirretään ostettavaksi uudelta taholta, on selkeä yhtiö, jolta se kohonnut lasku tulee. Selkeä syypää. Mutta kun lasku tulee yhä kunnalta tai kuntayhtymältä ja palvelun laadusta vastaa yksityinen taho, syyllinen näyttää olevan julkinen järjestäjä, Lientola sanoo.

Tavoitteena on estää suuret terveyspalvelujen yksityistämiset, joita olisi mahdoton palauttaa myöhemmin julkiseen omistukseen.

Vertailu on ajankohtainen, sillä vasemmistoaktiivien tammikuun lopussa käynnistämä kansalaisaloite vesihuollon yksityistämistä vastaan keräsi vuorokaudessa eduskuntakäsittelyyn vaadittavat allekirjoitukset.

Sote-aloitteen tekijät ovat hakeneet lakitekstiin neuvoja asiantuntijoilta, jotta muutos johtaisi haluttuun lopputulokseen eikä aiheuttaisi odottamattomia sivuvaikutuksia. Yksinkertaisena tavoitteena on estää suuret terveyspalvelujen yksityistämiset, joita olisi mahdoton palauttaa myöhemmin julkiseen omistukseen.

Sote-uudistuksen lähestyessä ei kuitenkaan haluta aiheuttaa valtavaa valmistelutyötä tai edellyttää kunnilta isoja muutoksia, jotka vaikeuttaisivat varsinaisen sote-uudistuksen toteuttamista. Mahdollinen lakiteksti onkin sijoitettu kansalaisaloitteen perusteluihin, ei varsinaiseen esitykseen, jossa esitetään vain lakivalmistelun aloittamista.


Lisää tällaista? Tilaa paperinen Kansan Tahto ja saat laadukasta luettavaa yhteiskunnasta ja kulttuurista, ihmisistä ja ilmiöistä säännöllisesti kotiin kannettuna. Samalla tuet luotettavaa, vasemmistolaista ja pohjoista journalismia.

Vuositilauksen hinta on 65 euroa / 8 numeroa. Tarkista mahdollinen ammattiliittosi lehtietu. >> Tilaa tästä!

Saunaparlamentti on kolumnisarja, joka ammentaa jutun juurta muun muassa uimahallien saunakeskusteluista.

Banaanivaltio tai banaanitasavalta on alunperin kirjailija O. Henryn kehittelemä termi. Se keksittiin kuvaamaan Latinalaisen Amerikan maita, jossa poliittista valtaa piti hallussaan yhdysvaltalainen hedelmäjätti United Fruit Company korruptoitune marionetteineen.

Suomi on vielä onneksi kaukana Atlantin valtameren toisella puolen 1900-luvulla vallinneesta tilanteesta, jolla on edelleen vaikutuksia Latinalaisen Amerikan talouteen ja politiikkaan. Juha Sipilän hallituksen toimissa on kuitenkin havaittavissa punainen lanka, jossa on erittäin huolestuttavia piirteitä. Se liittyy varallisuuden ja vallan siirtämiseen pois demokraattisen päätöksenteon piiristä ja pahimmillaan kokonaan ulos Suomesta.

(lisää…)